Arkistot: Kolumnit

Olen viimeisten viikkojen aikana tehnyt muuttoa ja useaan kertaan törmännyt ajatukseen siitä, miten paljon ihmisellä voi olla tavaraa, jota ei edes muistanut olevan olemassa. Kaikkea sitä, mitä joskus on tarvinnut kipeästi ja hankkinut itselleen, mutta muutaman käyttökerran jälkeen tavaralle ei enää ollutkaan käyttöä. Tarpeettomaksi jäännin seurauksena tavara on jäänyt johonkin laatikkoon pölyttymään ja täyttämään tilaa. Vaikka maailmassa on paljon ihmisiä, jotka kärsivät monenlaisesta puutteesta, niin suuri osa länsimaissa asuvista ihmisistä kärsii enemmänkin tavaran paljoudesta.

Tavaraa on nykyään enemmän kuin ikinä koko ihmiskunnan historian aikana ja moni asia on helpompaa kuin aikaisemmin, koska erilaiset koneet ja laitteen tekevät arjesta fyysisesti vähemmän kuormittavaa. Tästä huolimatta ihmisten hyvinvointi ei kuitenkaan näytä parantuneen aivan samassa suhteessa. Moni jää todella yksin, koska erilaiset laitteet korvaavat tarpeen kohdata oikea ihminen jossain oikeasti olemassa olevassa paikassa, ihan vain yhtenä esimerkkinä.

Jeesus kertoi ihmisille olevansa elämän leipä, hän myös mainitsi, ettei ihminen elä vain leivästä, joka on näkyvää, vaan tarvitaan jotain enemmän. Jeesuksen puhe leivästä on häkellyttävän ajankohtaista. Elämän leipä antaa tarkoituksen ja merkityksen sekä kutsuu yhteen, katoava leipä eli kaikki se millä täyttää kaapit ja komerot, antaa iloa ja tyydytystä hetkellisesti.

Ei ole väärin helpottaa omaa arkea apuvälineillä, ja jokainen tarvitsee päivittäin monenlaisia hyödykkeitä elääkseen. Mutta ehkä välillä on hyvä tutkia millä kaikella on täyttänyt omat kaapit. Ja ehkä kaikista tärkeintä on pohtia, viekö kaikki se mitä komeroista löytyy liikaa tilaa paitsi komeroista myös omasta mielestä.

Hanna Rikkanen
pappi Launeen srk

Vaalikeväästä huolimatta ministerin tehtävät velvoittivat minua matkustamaan keskiviikkona ja torstaina Tukholmaan. Arlandan lentoasemalla lumisade sotki lentoliikenteen ja vitsailinkin ruotsalaisille, että tulkaa ottamaan meiltä mallia, miten lumityöt tehdään. Ainakin lentoasemamme on esimerkki koko maailmalle. Tukholmassa lumi ei ehkä ole niin tuttu asia kuin meillä ja sen kyllä huomaa. Suomi – Ruotsi maaotteluista täällä ei nyt puhuta. Nyt puhutaan yhteistyöstä, yhteisestä turvallisuudesta ja siitä miten tärkeitä olemme toisillemme. Mutta parhaat ystävät osaavat myös kilpailla.

Ruotsin parlamentissa keskustelimme avainhenkilöiden kanssa Nato – prosessin tilanteesta ja Ruotsin oman lainsäädännön valmistelusta. Kaikki etenee suunnitelmien mukaisesti. Tapasin myös puolustusalan yrityksiä, joiden merkitys myös Suomelle on keskeinen. Pelkästään Saabilla on Ruotsissa 40.000 työntekijää. Kasvua haetaan nyt Suomesta ja suomalainen osaaminen kiinnosta. Miten ja kuinka sekä kenen kanssa valmistamme jatkossa tarpeeksi materiaaleja oman ja yhteisen puolustuksemme käyttöön? Tätä yhteistä työtä tehdään nyt ja tätä työtä seuraavan hallituksen tulee jatkaa. Samalla luomme työpaikkoja ja turvallisuutta suomalaisille sekä rahoituspohjaa laadukkaalle koulutukselle ja sosiaali – ja terveyspalveluille. Ruotsi yhteistyömme monipuolisuudesta kertoo se, että tapasin myös musiikin ja kulttuurialan toimijoita. Tukholmasta saapuu Suomeen kokonainen matkustajalaiva start-up yhtiöitä ja sijoittajia. Lahdestakin on täällä osaamista ja Lahti kiinnostaa paljon myös Ruotsissa. EU – ministerikokouksessa tapasimme Ukrainan varapääministerin. Suomi on tukenut Ukrainaa laajasti ja monipuolisesti 800 miljoonalla eurolla. Korostin puheessani jälleenrakennuksen tärkeyttä ja suomalaisen osaamisen monipuolisuutta. Tapaan Tukholman alueella myös täällä jo pitkään asuneita suomalaisia. Suomen asiat kiinnostavat ja tulevat vaalitkin. Perinteitä meillä täällä on. Muistan, että isäni Jouko teki paljon yhteistyötä Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten ja lahtelaisten kanssa jo 1980-luvulla. 50 – vuotta täyttänyt Etelä-Lahden Demarit tunnetaan myös Ruotsimme ja saimme myös kutsun vierailla täällä kesän aikana. Erinomainen idea ja uskon, että saamme hyvän ohjelman aikaan yhdessä ruotsalaisten ystäviemme kanssa.

Tällä viikolla kiersin Lahdessa ahkerasti: Jalkauduimme lapsuuden kotikonnuilleni Hennalaan, Liipolaan, Launeelle ja Renkomäkeen, jossa kohtasimme paljon uusia ja vanhoja tuttuja. Keskustelut ovat pyörineet tärkeiden aiheiden ympärillä; toimeentulo, terveyspalvelut, nuorten jaksaminen. Vaikka nyt edessä eduskuntavaalit, ihmisiä puhututtaa paljon paikalliset asiat, jotka kuuluvat Lahden kaupungille tai Hyvinvointiyhtymälle. Nämä ovat itsellenikin isoja asioita, joista nouseva huoli on ymmärrettävää ja tärkeää. Siksi on hyvä, että myös paikalliset vaikuttajat, valtuutetut ja alueelliset päättäjät ovat olleet hyvin mukana kiertueilla.

Ammattiliitto Pron vaalipaneeli Lahdessa haastoi ehdokkaat keskustelemaan työmarkkinoista ja oppimisesta. Suomen vahvuus on aina ollut sopiminen ja tämä Suomen malli on nyt rikki. Ei voi olla, että näin usein joudutaan menemään sovittelulautakunnan kautta. Tilannekuva on toivottavasti kaikilla yhteinen. Nyt pitää löytää ratkaisuja ja tässä työmarkkinaosapuolten pitää itse olla ratkaisukeskeisiä. Tämä ei tarkoita, että tulisi puuttua työrauhajärjestelmään. Paikallinen sopiminenkin on edennyt hyvin, vaikka välillä kuulee muita väitteitä. Kun on perinteitä sopia, yleensä sopiminen onnistuu. Se näkyy useilla toimialoilla, kuten kemianteollisuudessa ja rakennusteollisuudessa. Paneelissa pohdimme etätyön tasa-arvoisuutta ja sitä, miten kotoa työskentely vaikuttaa jaksamiseen ja motivaatioon. Kaikilla työntekijöillä ei ole mahdollisuutta järjestää itselleen esimerkiksi erillistä työhuonetta, vaan töitä tehdään keittiöstä tai sohvalta.

Perjantaina tulen pääsen kotiin Lahteen, Raksa -messuille ja tietenkin Pelicans – Kalpa otteluun!

Ville Skinnari

SEURA, APU ja HYMY
Seura, Apu ja Hymy lienevät tuttuja asioita meille suomalaisille. Ne ovat viihdettä ja asiaakin sisältäviä aikakausilehtiä, joiden parissa voi saada aikansa kulumaan. Apu-lehti on meidänkin kotiimme tullut. Tutustunut olen toki kaikkiin. Ajattelen, että kriittisyyttä niiden lukemiseen tarvitaan – niin kuin kaikkien sanomalehtien ja aikakausilehtien, digitaalisten tai paperiversioiden, ja erityisesti sosiaalisen median.

Erityisesti nyt tuntuu siltä, että lehdistä saa lukea huomattavan paljon juttuja maailman murheista. Ilmastonmuutoksesta. Kulkutaudeista. Sodasta. Niistä lukiessa tulee maailmassa ilmenevä pahuus lähelle. Joskus voi käydä niin, että uutiset vievät unet ja ne jäävät muutoinkin mieleen vellomaan. Mutta tuskassa vellominen ei auta ketään – se päinvastoin lamaannuttaa. Tietää on hyvä, mutta tuskitella ei. On tehtävä se, minkä voi. Tässä Jumalan hyväksi alkujaan luomassa maailmassa.

Ensi pyhänä kirkoissa luettavassa psalmissa 25 pyydetään, että ”Lievitä sydämeni tuska, ota pois ahdistukseni. Suojele minua ja pelasta minut, älä hylkää minua, sinuun minä turvaudun. Minun silmäni katsovat alati Herraan, hän päästää jalkani ansasta.”

Yksi paikka, missä saa uutta näkökulmaa arjen huoliin, saa kokea turvallisuutta ja kohdata toisia ovat kirkot ja jumalanpalvelukset. Ensi pyhänäkin. Siellä parhaimmillaan löytyy apua, seuraa ja hymyä! On yhteistä rukousta, kirkkokahvittelua, lähimmäisiä. Ja itse Pyhä läsnä. Lämpimästi tervetuloa messuun kello kymmenen ensi sunnuntaina!

Pastori Kati Saukkonen

Joskus on vaikea ilmaista toiselle ihmiselle, että rukoilee hänen puolestaan. Ehkä siinä ihmissuhteessa ei ole ennen ollut puhetta hengellisistä asioista, on juteltu muusta, on tehty muuta yhdessä. Mutta kun elämään tulee vastatuulta, rukous on korvaamaton apu. Silloin tekee mieli kysyä, voinko rukoilla puolestasi. Tai sitten vain suoraan kertoa, että muistan sua iltarukouksessa.

Yhtä lailla rukous voi tulla ajankohtaiseksi toisin päin. Pyydän toista rukoilemaan jonkin asian puolesta, muistamaan jotain ihmistä tai itseäni. Rukous on meille ihmisille annettu valtava lahja. Emme ole omassa varassamme, emme ole umpikujassa. Aina on rukouksen kokoinen väylä eteenpäin.

Tämän sunnuntain psalmissa ihminen rukoilee: Herra, sinä olet laupias, muista minua, osoita ikiaikaista hyvyyttäsi. (Ps. 25:6) Tässä on pieni, mutta vaikuttava rukous: Muista minua! Ei Jumalalle tarvitse antaa toimintaohjeita (niihin kyllä usein syyllistymme, kun toivomme juuri määrättyä ratkaisua pulmiimme). Jumala tietää enemmän, hänen tahtonsa tie on parhain. Riittää, kun saa jättää itsensä, ihmiset ja asiansa Jumalan käsiin ja pyytää vain, muista meitä.

Järki ei voi käsittää rukouksen voimaa. Miten Jumala muka minut muistaisi? Mutta usko luottaakin Jumalan lupauksiin eikä jää järjen vangiksi. Tahdon lapsenomaisesti heittäytyä Jumalan varaan ja uskoa hänen apuunsa. Herra, muista minua ja meitä kaikkia. Armahda tätä maailmaa.

Riitta Särkiö

Team Villen vaalispurtti lähti käyntiin keskiviikkona Lahden torilla. Seuraava kuukausi mennään täydellä teholla. Tapaamisia on niin Lahdessa kuin Hämeessä sekä muualla Suomessa koko maaliskuun ajan.
Kulunut viikko on pitänyt sisällään paljon erilaisia kohtaamisia. Olimme koolla Helsingissä Pohjoismaisten SD-puoluejohtajien eli Norjan pääministerin, Ruotsin ex-pääministerin ja NATOn pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa. Keskustelimme paneelissa turvallisuudesta ja sen kehittämisestä. Tilaisuus oli ajankohtainen juuri nyt, kun luomme suuntaa NATO-maa Suomelle. Vielä ennen vaaleja vierailen Ruotsissa ensi viikolla.

Päijät-Hämeen kuluttajien energiaseminaarissa Lahdessa kuulimme Suomen parhailta asiantuntijoilta vahvan viestin: Suomen vihreä siirtymä olisi pitänyt itseasiassa aloittaa jo aiemmin, mutta hyvä, että sitä on tehty hallituksen toimesta nyt täysillä. Ilman tätä määrätietoista työtä olisimme olleet paljon huonommassa tilanteesta Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä vuosi sitten kuin nyt olemme. Tämä on tärkeä viesti myös seuraavalle hallitukselle. Suomen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite on avain oikea. Yritykset ovat tehneet tähän tiekartan yhdessä hallituksen kanssa ja siihen sitoutuneet. Monipuolisen ja omavaraisen energiatarjoaman eteen tehtyä työtä pitää jatkaa.

Energiateollisuus ry:n mukaan investoinnit energiaan olivat vuonna 2022 ennätysluokkaa eli 4,9 miljardia euroa. Näköpiirissa on lisää – nyt on kiikarissa uudet kymmenien miljardien investoinnit. Tulossa on jopa 30 uutta jättihanketta. Kiinnostusta on Pohjoismaista, Euroopasta ja eri puolilta maailmaa. Juuri kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on ollut tämän kehityksen keskiössä.
Näin vaalien alla tulee myös kiinnittää huomio täysin vääriin väittämiin. Viimeksi niitä tarjoili Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne. Hänen mukaansa (ESS 26.2.) vihreän siirtymän ratkaisuista ei vielä ole konkreettisia ratkaisuja vientiin, vaan että tutkimuslaitoksien ”takapihalta on vuosikymmenien matka globaalissa mittakaavassa ongelmia ratkovaksi teknologiaksi”. Hän ei ilmeisesti seuraa yritysten todellisuutta ja mitä tarjoamme jo nyt kansainvälisesti. Esimerkiksi Fortum tarjoaa jo nyt hiilensidontaa asiakkailleen ja paras esimerkki on Oslosta Norjasta. Tätä ratkaisua tarjosimme pari viikkoa sitten yhdessä Norjan elinkeinoministerin kanssa Intiaan ja perästä kuuluu.

Olisiko sähköisen liikenteen Kempowerin ja muiden menestystarinaa ilman, että Suomi on kansainvälinen edelläkävijä? Ja miten Wärtsilän tai koko sähköistämisen liiketoiminnan osaajien tarjonta? Tai SSAB:n vihreä teräs ja Hämeenlinnan oma osaaminen? Tekeekö LUT ja LAB korkeakoulut väärin, kun ne kehittävät yritysten kanssa ratkaisuja kansainväliseen liiketoimintaan? Eivät tee, vaan juuri oikein. Perussuomalaisissa on katse peräpeilissä, me kuljemme etulinjassa koko maailmassa ja houkuttelemme samalla Suomeen miljardeja uutta rahaa ja luomme tuhansia uusia sinivalkoisia työpaikkoja.

Ville Skinnari

Viime perjantaina vietettiin Etelä-Lahden demareiden 50-vuotisjuhlia Hennalan Wanhassa Sodessa. 50 vuoden aikana on saatu paljon aikaan, Etelä – Lahti on kasvanut monessa mielessä koko maakunnan veturiksi. Muistan vielä hyvin Launeen perhepuiston perustamisen. Kävin Launeen päiväkotia ja Lähteen ala-asteen 1980 – luvun alussa. Kouluihin on panostettu, uutta on rakennettu. Paljon on vielä tehtävää ja siksi olen iloinen että meillä on uusi sukupolvi nyt mukana. Uusia nuoria, jotka haluavat kehittää Lahtea edelleen entistä paremmaksi.

Yhdistyksen jäsenten lisäksi paikalla oli vieraita maakunnan muista osastoista sekä muita yhteistyökumppaneita. Juhlapuheen piti eduskunnan varapuhemies Antti Rinne ja ohjelmassa oli mm. Runomaratonin 40-vuotisjuhlaruno, jonka esittivät Sirkku Lindstam ja Heikki Hagman. Lisäksi yhdistyksen yksi pitkäaikaisimmista jäsenistä, Marja-Liisa Niuranen, palkittiin Rafael Paasio -mitalilla. Puheissa ja ohjelmassa muisteltiin yhdistyksen historiaa, mutta katsottiin myös tulevaisuuteen. Uimahalli, terveyspalvelut, liikenneyhteydet ja koulut ovat edelleen ajankohtaisia asioita joita pitää tavoitella.

Syntymäpäiväni, melkein 50 vuotta, osui erityiseen viikkoon – lähes historialliseen. Olen suomalaisten yritysten ja toimijoiden kanssa Uzbekistanissa, maassa, joka on vasta hiljattain avautunut kansainväliselle kaupalle. Presidentti Mauno Koivisto kävi täällä vuonna 1992 eli jo oli aika vierailulle. Täällä on mukana 30 suomalaista yritystä ja toimijaa. Kaikki etsivät nyt uutta markkinaa Venäjän tilalle ja osaamista meillä on, samoin monet puhuvat hyvää venäjää mistä on täällä iso etu, koska se tarkoittaa yhteistä kieltä.

Uzbekistan on pyrkimässä Keski-Aasian kasvavaksi talousmoottoriksi – ja markkina-alueeksi, josta yrityksemme ovat nyt itärajan sulkeuduttua hyvin kiinnostuneita.

Uzbekistanissa on valtavasti luonnonvaroja hyödyntävää kaivosteollisuutta. Suomi taas on edelläkävijä teollisuuden digitalisoinnissa, yhteyksien rakentamisessa sekä luonnonvarojen kestävässä hallinnassa. Eli mahdollisuuksia on paljon!

Uzbekistanissa ihaillaan suomalaista koulutusjärjestelmää ja Suomen tarinaa, joka rakentuu laadukkaan ja kaikille mahdollisen koulutuksen varaan. Näin kuulimme Nordic International Universityssä, jossa paikalliset nuoret saavat koulutuksen lisäksi polun työharjoitteluun. Mainio esimerkki tuloksellisesta yhteistyöstä yritysten ja koulutustoimijoiden välillä, joka luo työpaikkoja – ja lopulta talouskasvua.

Vierailimme matkalla Almalykin kaivoksella, joka on on yksi Keski-Aasian suurimmista. Kaivos tuottaa jalostettua kuparia, kultaa sekä harvinaisia maametalleja, joita maailmassa tarvitaan vihreän siirtymän myötä entistä enemmän. Tehokkaan kaivoksesta tekee se, että alueella pystytään sekä jalostamaan louhittua ainesta että kuljettamaan se rautateitä pitkin eteenpäin.

Uzbekistanista jatkoin matkaa Kazakstaniin, jossa tapaan maan ylintä johtoa. Tässä maailmantilanteessa on tärkeä löytää uusia markkinoita ja käydä keskusteluja erilaisten kumppanimaiden kanssa. Suomen vienti Kazakstaniin on ylimmillään sitten viime vuosikymmenen ja yrityksemme hakevat nyt lisää kasvua erityisesti energian ja logistiikan sektoreilla.

Osallistun Astanassa myös muiden EU-maiden edustajien kanssa lipunnostotilaisuuteen, jolla kunnioitettiin Ukrainan sodassa kaatuneita. Vuosi sitten käynnistynyt Venäjän sota Ukrainassa vaatii joka päivä ihmishenkiä ja kaikki me toivomme sen nopeaa päättymistä.

Ville Skinnari

Kielessämme on ilmaisu ”lapsus”. Saatamme sanoa, että jollekin kävi lapsus. Mutta tiedätkö, mitä tuo sana oikein tarkoittaa tai mistä se tulee? Sillähän me tarkoitamme erehdystä, hairahdusta, virhettä. Sana lapsus on latinaa ja merkitsee putoamista tai lipsahdusta. Koska olemme ihmisiä, meille käy lapsuksia. Tuo sana kuulostaa varsin harmittomalta. Pikku erehdyksiä elämä on täynnä. Mutta toisinaan tallaisilla erehdyksillä voi olla vakavat seurauksensa. Siksi on hyvä, jos jaksaisimme etsiä hyvää, totta ja oikeaa.

Isä meidän -rukouksessa rukoilemme ”älä saata meitä kiusaukseen”. Itsekin voimme vaikuttaa siihen, minkälaisiin tilanteisiin itsemme asetamme. Mutta voimme myös rukoilla sellaista varjelusta, ettemme joutuisi tilanteisiin, jossa on houkutus erehdykseen ja lankeamiseen. Raamattu sanoo: ”Kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa.”

Lapsus merkitsee siis myös putoamista. Voimme pudota kyydistä, kärryiltä, voimme pudota kuoppaan tai kuiluun. Mutta voimmeko pudota myös Jumalan kämmenelle ja armon varaan? Kyllä voimme. Voimme, kun muistamme, että me kaikki olemme erehtyviä ja tarvitsemme armoa. Voimme, kun muistamme, että Kristus on tullut juuri siksi, että hän sovitti ja kantoi meidän kipumme, syntimme ja erehdyksemme. On hyvä opetella elämään armon varassa, Kristuksen varassa. Silloin voin olla armollinen itselleni ja lähimmäiselleni, niin kuin Jumala on meitä kohtaan armollinen.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra

Lahden LAB-ammattikorkeakoulun kampuksella pidettiin keskiviikkona opiskelijalähtöinen verkostoutumis- ja rekrytointitapahtuma DuuniExpo. Lahdessa on LAB:ssa ja LUT:ssa lähes 6000 opiskelijaa. Kaupungin kasvu lähtee juuri opiskelijoista: lisää tarvitaan ja töitä pitää meidän kaikkien tehdä että täällä viihdytään ja halutaan jäädä tekemään työtä ja asumaan.

Tapahtuma tarjoili opiskelijoille hienoja mahdollisuuksia verkostoitua yrityksien kanssa kasvotusten. Onnistuneesta tapahtumasta kertoo yli 4000 kävijää. DuuniExpo luo monelle ainutlaatuisen kohtaamisen tulevan työnantajan kanssa, tai vaikkapa kipinän uudelle urapolulle. Osallistuin ”Tulevaisuus ja osaaminen” -paneelikeskusteluun. Pohdimme minkälaisia osaajia Suomessa on sekä minkälaisia osaajia tarvitsemme viiden vuoden kuluttua. Suomi tarvitsee osaajia joka tasolta, oppisopimuskoulutuksen kautta valmistuvia tekijöitä ja työperäisen maahanmuuton kautta työmarkkinoille tulevia. Nyt englannin kieli nousee työelämässä ja opinnoissa. Se ei silti yksin riitä. Monipuolinen kielitaito on rikkaus ja se on pienen maan ja lahtelaisten kilpailuetu.

Keskiviikkona ohjelmassa oli myös yrittäjien vaalipaneeli: korostin Lahden hyvää osaamista ja onnistumisia investoinneissa vihreisiin ratkaisuihin ja elintarvikealan nousua. Me olimme yhtä mieltä siitä, että vihreä siirtymä tuo työtä ja vientiä Lahteen. Erot syntyivät, kuten aina, oikeudenmukaisuudessa.

2 prosentin kasvutavoite Suomelle on kova, mutta tehtävissä. Sitä ei tehdä vain leikkaamalla, vaan panostamalla oikeisiin asioihin, kuten koulutukseen ja kansainvälistymiseen.

Kokoomus ja Perussuomalaiset keskittyvät hyväosaisten verotuksen alentamiseen ja suurituloisten yrittäjien suojeluun. Me taas halumme, juuri niitä joilla on vaikeaa ei jätetä yksin. Jos sinimusta hallitus saa vallan keväällä on leikkauksia luvassa sosiaaliturvaan, opiskelijoille, eläkeläisille ja palkansaajien turvaan.

Maanantaina tapasimme lahtelaisia ministerikollega Krista Kiurun kanssa torilla. Yhä useampi nuori kärsii masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. Jopa joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä. Joka 10 nuori on mielenterveysongelmien kanssa erikoissairaanhoidon asiakas. Kasvavaan hoidon tarpeeseen ei kuitenkaan ole pystytty vastaamaan. Lahden tilanne on silti parempi kuin pääkaupunkiseudun, mutta se ei ole selitys. Kritisoin Hyvinvointiyhtymän henkilöstöpoliikkaa: ensin järjestetään YT – neuvottelut ja näytetään osaajille ovea, seuraavaksi kerrotaan että ei saada työvoimaa. Harjun Terveyden perustaminen jätti rannalle paljon muiden sote – alan toimijoiden osaamista. Todellinen monituottajamalli jäi piippuun ja pahasti. Tästä moni pienyrittäjä ja järjestö on katkera ja syystä. Miten nyt esimerkiksi ennaltaehkäisyä monipuolisesti kehitetään ja luodaan todellisia säästöjä?

Lyhytnäköistä johtamista, jota en itse olisi koskaan hyväksynyt. Lahdessa pitää nyt tehdä Sote-alan toimijoiden kunnianpalautus ja se työ täytyy tehdä myös itse. Kannustetaan nuoria opiskelemaan alalle, maksetaan työstä reilu palkka ja motivoidaan ihmisiä ja jaksamaan vaativassa työssä.

Ville Skinnari

Mäenlasku, hernekeitto ja laskiaispulla, ne ovat ne laskiaistiistain perinteiset ja iloiset asiat! Laskiainen on kuitenkin pohjimmiltaan kirkollinen juhla. Se on saanut nimensä laskeutumisesta paastoon. Toisen selityksen mukaan paaston lähestyessä lasketaan, montako päivää on paaston alkamiseen ja montako päivää se kestää. Meitä siis valmistellaan tuhkakeskiviikkona alkavaan 40 päivän pituiseen paastoon.

Paaston aloituspäivää voi verrata liikennevaloihin: joulun punainen ja kynttiläpäivän valkoinen ovat jo aiemmin alkutalvesta vaihtuneet vihreäksi. Jos autossa istuisi, se olisi kuin jalka siirtyilisi kaasun ja jarrun välillä. Kun tuhkakeskiviikkona väri vaihtuu violetiksi, niin kirkossa se tarkoittaa jarruttamista ja hidastamista. Täyspysäys tulee 40 päivän kuluttua, kun musta väri tulee pitkäperjantain väriksi. Mutta sitten jatketaan pääsiäisen valkoisen värin iloon! Näin on värisymboliikkaa kuvaillut pastori Kari Pekka Kinnunen.

Millaiset laskiaisperinteet sinulla on ollut ja on? Entä oletko koskaan paastonnut? Jos olet, millainen paasto se oli? Ruuan määrän ja laadun muuttuminen, ajankäytön muutos, hidastaminen ja hiljentyminen, toisia varten oleminen? Tänäkin vuonna meitä kutsutaan jälleen laskeutumaan paastoon. Ja kaikki nuo edellä esitetyt paastoamistavat ovat kannatettavia vaihtoehtoja. Etenkin meitä kutsutaan miettimään, mikä elämänmenossa on todella tärkeää. Ehkä seuraava P.Kantalan laatima paastonajan rukous auttaa alkuun?

”Jumala, tarvitsen hiljentämistä elämääni.
Haluan jättää kaiken kiireen, ahmitut aamiaiset ja lounaat, juoksun ohikiitävään bussiin, levottomat yöt.
Haluan pysähtyä. Hengittää ja olla hiljaa.
Kunnes sinä, Jumala, hengität minussa.”

Kati Saukkonen
Pastori

Maanjäristys Turkissa ja Syyriassa on ollut historiallisen voimakas. Kuolonuhrien määrä on noussut tähän mennessä jo yli 15 000 ja loukkaantuneiden määrä on viimeisimmän tiedon mukaan koko alueella yli 55 000. Huolta tilanteessa lisää se, että esimerkiksi Luoteis-Syyriassa ihmisiä koettelivat jo ennestään vaikeat talviolosuhteet ja kolera.

Humanitaarista apua on toimitettu nopeasti alueelle ja konkreettisina toimina jaetaan mm. ruokaa, lääkkeitä, vilttejä ja suojaa. Suomi vastaa alueella olevaan hätään Punaisen ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton kautta miljoonalla eurolla. Järjestöjen toiminnalla on todella merkittävä rooli siinä, että saamme liikkeelle juuri sellaista apua, jota paikanpäällä nyt tarvitaan.

Kempower julkisti tällä viikolla uuden tehdasinvestoinnin Yhdysvaltoihin. Rohkea päätös on oikea ja vauhdittaa yhtiön kasvua voimakkaasti kasvavilla sähköisen liikenteen markkinoilla. Olemme sopineet kuuden osavaltion kanssa yhteistyöstä USA:ssa. Yksi niistä on Pohjois-Carolina, jonne Kempower nyt investoi. Yhteistyö osavaltiotason kanssa on tärkeää ja alueella kuvernöörillä on paljon vaikutusvaltaa. Presidentti Bidenin valtava tukipaketti (IRA) luo mahdollisuuksia, mutta samalla se kohtelee ulkomaalaisia yrityksiä myös syrjivästi.

Olemme Euroopan Unionin ja eri jäsenmaiden, kuten Saksan ja Ranskan kanssa sekä EU:n puheenjohtajamaa Ruotsin kanssa tehneet paljon työtä, että pelikenttä olisi meille mahdollisimman tasainen USA:n markkinoilla. Kempowerin lisäksi myös Fazerilla voi jatkossa olla mahdollisuuksia USA:n markkinoille. Markkina vaatii valtavasti työtä ja pitkäjänteisen panostuksen. Myös Hartwall ja lonkero on menestynyt, eli esimerkkejä löytyy.

Vierailin tällä viikolla Qatarissa ja Intiassa. Dohassa avasimme uuden suurlähetystön. Kirjoitan tätä kolumnia Delhissä, missä tapasin avainministereitä ja yhdessä Norjan kauppa – ja teollisuusministerin kanssa Intian kauppaministerin. Yritysten kanssa keskitymme erityisesti digi – ja energiaratkaisuihin. Intia on maailman kasvun moottori, jonka käsissä on paljon myös ilmastoasioissa. Suomalaisia ja norjalaisia yrityksiä on Intiassa jo 240. Finnair lentää suoria lentoja Delhiin ja Mumbaihin. Sujuvat yhteydet ovat tärkeässä roolissa niin yritystoiminnan kuin matkailun kehittämisenkin suhteen.

Haluamme yhteisesti Pohjoismaina tarjota Intialle parhaan mahdollisen osaamisen vihreän siirtymän toteutukseen. Emme kuitenkaan pysty Pohjoismaina yksin toteuttamaan maailman edellyttämää vihreää siirtymää ja tässä tavoitteessa Intia on yksi tärkeimmistä kumppaneistamme. Yhdessä voimme kehittää ja tarjota keskeisiä teknologioita ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja vihreän kasvun edistämiseksi.

Ville Skinnari