Arkistot: Kolumnit

Koulujen kesäloma alkaa ja saamme juhlia uusia ylioppilaita ja muita valmistuneita. On juhlan aika. Moni nuori saa kesätöitä, mikä on aina hieno asia. Lahti näyttää kesällä parastaan. Ensimmäinen työpaikka on ehkä se tärkein, koska sitten on aina helpompi päästä eteenpäin. Lauantaina meidänkin perheessä juhlitaan kesäloman alkua.

Torstaina kävelin aikaisin aamulla Hakaniemen rantaa kohti SDP:n puoluetoimistoa Helsingissä. Moni asia muuttuu Suomessa, jos ja todennäköisesti kun hallitus vaihtuu. Miten käy opiskelijoiden, työttömien ja jo nyt muutenkin ahdingossa olevien, jos hallitus toteuttaa lupaamansa leikkaukset?

Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että tuleva hallitus saattaa poistaa oikeuden vähentää ammattiliittojen jäsenmaksut verotuksessa. Veronkiristys kohdistuisi ammattiliittoihin kuuluviin palkansaajiin. Työnantajien verovähennysoikeuteen se ei puuttuisi. Valtiovarainministeriön vero-osaston arvion muukaan muutos kasvattaisi vuotuisia verotuottoja 220 miljoonaa euroa.

Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola on laskenut tästä muutamia esimerkkejä. Jos lastenhoitaja tienaa 2400 euroa kuukaudessa, hän maksaa ay-jäsenmaksua noin 290 euroa vuodessa. Tähän asti summasta on saanut takaisin yli sata euroa, koska jäsenmaksun on saanut vähentää verotuksessa. Mikäli tuleva hallitus poistaa verovähennysoikeuden, hoitaja menettää tuon sata euroa. Paremmin tienaava koneasentaja menettäisi noin 150 euroa ja lääkäri noin 250 euroa. Summat vaihtelevat satasen tai pari vuodessa. Näitä summia ei tule pitää vähäisinä. Suomalaisten ostovoima ja toimeentulo on heikentynyt merkittävästi viime vuosina ja tämä vaikuttaisi siihen entisestään. Verovähennysoikeuden poisto vastaisi käytännössä veroprosentin kiristymistä 0,2-0,6 prosenttiyksikköä. Mikäli tämä uudistus tapahtuu, täytyy kysyä, kenen puolella hallitus on? Ei ainakaan suomalaisen palkansaajan.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkaneuvotteluissa ei saatu sopua ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ilmoitti lakkojen alkavan keskiviikkona. Lakoilla pyritään vauhdittamaan kesken olevia yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (SOSTES) palkkaneuvotteluita. (Työntekijäosapuoli vaatii alalle yli 13 prosentin palkankorotuksia kahden vuoden ajalle.) Lakko koskee useita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yksiköitä. Myös vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä lakkoiltiin alkuviikosta.

Reilu työelämä ja palkka on työntekijän oikeus ja siitä on pidettävä kiinni. Varhaiskasvatus, lastensuojelutyö ja vanhustenhoito ovat työpaikkoina tärkeimpiä. Nämä ihmiset huolehtivat meidän lapsistamme, vanhemmistamme, minusta ja sinusta. Olemme jokainen jossain kohtaa elämää näiden alojen asiakas. On aika näyttää ja antaa heille kuuluva arvostus.

Ville Skinnari

Pyhä Henki on minusta yksi vaikeimpia asioita ymmärtää. Pyhää Henkeä ei voi nähdä, niin vaikeaa on selittää. Mutta sen voi nähdä, miten Pyhä Henki vaikuttaa ja mitä Pyhä Henki saa aikaan.

Pyhä Henki on kolmiyhteisen Jumalan kolmas persoona. Voisi sanoa, että Jumala toimii kolmella tavalla. Ensimmäiseksi Isänä ja Luojana, toiseksi Jeesuksessa Jumala tuli meidän luoksemme ja kolmantena Pyhän Hengen kautta Hän toimii yhä maan päällä. Pyhä Henki synnyttää uskon ja ylläpitää sen. Hän on Puolustaja, joka tekee kirkon olemassaolon mahdolliseksi ja joka johdattaa sen totuuteen.

Joku on verrannut Jumalaa veden kolmeen olomuotoon, virtaavaan veteen, jäähän ja vesihöyryyn. Kaikki ovat samaa vettä. Eräs rippikoululainen vertasi kolminaisuutta trio-jäätelöön, jossa on kolme makua, suklaa, vanilja ja mansikka. Ihmismielellä on kova halu selittää ja ymmärtää. Teologisia oppeja on muotoiltu ja kehitelty ahkerasti.

Entäs jos kaikkea ei tarvitse selittää ja yrittää ymmärtää. Usko on luottamista. Voi nostaa kädet pystyyn ja jättäytyä Jumalan rakkauden varaan. Markku Perttilän sanoin: ”Sinä suuri ja salattu Herra, emme tunne vielä kasvojasi. Olet johdattanut rakkaudella, tuonut sydämiimme valoasi. Silti paljoakaan ymmärrä emme, yhä etsimme ja epäilemme. Siksi hiljainen on rukouksemme: tule tueksi ja turvaksemme.”

Sanna Alanen, pastori
Launeen seurakunta

Viime viikonloppuna Suomen eduskunta menestyi hyvin Itävallassa Parlamenttien välisessä jalkapalloturnauksessa. Tuloksena mestaruus 14 vuoden tauon jälkeen! Meidän joukkueessa uudet kansanedustajat Timo Furuholm (vas) ja Mika Poutala (kd) toivat mukaan paljon uutta osaamista, mikä nosti koko joukkueen tasoa. Kapteenina olen ylpeä koko joukkueesta. Suomi voitti jalkapallossa, katsotaan miten käy jääkiekossa. Toivottavasti meidän hyvä joukkuehenki heijastuu koko Eduskunnan työhön.

Viikko alkoi maanantaina Versowoodilla Vierumäellä. Olemme rakentaneet Yhdysvaltoihin yhteistyön kuuden osavaltion kanssa ja nyt osavaltiot vierailevat tiiviisti Suomessa. Erinomainen pohja nyt rakentaa uutta kauppaa Suomesta. Nyt keskityimme metsäosaamiseen, mikä on maailmalla iso vahvuutemme.

Tiistaina matkustin Tukholmaan tapaamaan ruotsalaisia avainyrityksiä ja ex-pääministeri Magdalena Anderssonia (sd). Keskustelimme mm. Ruotsin NATO – jäsenyyden etenemisestä ja Suomen vaalien jälkeisestä tilanteesta. Ruotsissa Demareiden kannatus on oppositiossa noussut reippaasti vaalien jälkeen. Uusi porvarihallitus ei ole Ruotsissa pystynyt pitämään lupauksiaan. Suomessa voi olla edessä sama kehitys: populistisia lupauksia ei olekaan niin helppo toteuttaa. Katsotaan ensin mitä Säätytalolla saadaan aikaan – jos saadaan.

Tukholmassa alustin suomalais-ruotsalaisen Kauppakamarin vuosikokouksessa. Mukana oli noin 150 yritystä. Esimerkiksi Fazer, Paulig, Wärtsilä, Finnair, Viking Line, Stora Enso, jne. Kauppakamarin puheenjohtaja on Jacob Wallenberg. Suomessa ja Ruotsissa on vahva poliittinen tahtotila yhteistyölle, jolla voimme vahvistaa kokonaisturvallisuuttamme, luoda elinkeinoelämälle luottamusta investoida sekä kasvattaa vientimme arvoamme.

Kokonaisturvallisuus ei käsitä vain puolustuskykyä, vaan koko yhteiskuntaa ja erityisesti yhteenkuuluvuuden tunnetta, halua tehdä yhteistyötä yli hallintorajojen ja läpi kaikkien yhteiskuntasektoreiden. Onkin tärkeää, että otamme vahvemmin huomioon niin elinkeinoelämän kuin kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan, kun kehitämme varautumistamme. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä globaalitalouden muutokset tarkoittavat yrityksille sitä, että kyky ymmärtää poliittisia riskejä myös maailmankaupassa tulee yhä tärkeämmäksi.

Maailman meri myrskyää ja me istumme samassa veneessä, Ruotsi, Suomi ja kaikki pohjoismaat: esimerkiksi pula kriittisistä luonnonvaroista, huoli logistiikkaketjujen varmuudesta sekä työvoiman saatavuudesta ovat jaettuja haasteita. Yhteistyötä tiivistämällä voimme vahvistaa yhteiskuntien varautumista rajan molemmin puolin sekä luoda talouskasvulle uusia mahdollisuuksia. Geopolitiikan ymmärtämisen lisäksi työvoiman saatavuus, osaaminen ja hintakilpailukyky ovat merkityksellisiä elementtejä kansainvälisessä kaupassa. Suomen ja Ruotsin digi- ja teknologiaosaaminen, kestävän kehityksen mukainen tuotanto sekä arvopohjaisuus ovat kilpailuetumme kovassa geopoliittisessa kilpailussa. Yhteiset ratkaisut tuovat viennillemme lisäarvoa ja lisäävät houkuttelevuuttamme kumppanina maailmanmarkkinoilla.

Keskiviikkona ehdin illaksi Brysseliin avamaan Metsäteollisuuden uuden toimiston yhdessä yritysten ja EU – edustustomme kanssa. Torstaina edustin Suomea Brysselissä EU:n kauppaministereiden kokouksessa. Pitkän päivän aikana keskustelimme USA ja Kiina suhteista. Peli on nyt kovaa ja epäreilua eri puolilla maailmaa. Omissa puheenvuoroissani korostin positiivisen yhteistyön tärkeyttä. EU on maailman suurin sisämarkkina ja meidän tulee yhdessä löytää ratkaisut kaikkiin ilmansuuntiin, itään ja länteen. Yksin ei kukaan selviä – eikä isoja kukaan voita yksin.

Ville Skinnari

Oletko miettinyt mitä tarkoittaa, että elää hyvän elämän? Kysymys tulee lähelle toista hyvin perustavaa laatua olevan kysymyksen kanssa; mikä on elämän tarkoitus. Tai jos elämän tarkoitus olisi elää mahdollisimman hyvä elämä, niin miten tulisi elää, jotta elämä olisi hyvä.

Riippuen hieman siitä kenen kanssa aiheesta keskustelee, saattaa saada aika erilaisiakin vastauksia. Huomaan itse usein turhautuvani, kun ihmisen elämää arvotetaan sen mukaan, miten paljon ihminen joko kuluttaa yhteiskunnan varoja ja palveluita tai vaihtoehtoisesti tuottaa veroeurojen muodossa tuloja valtion ja kunnan kassaan tai ostaessaan palveluita ja tuotteita pitää talouden pyörät liikkeellä.

Kysymystä hyvästä elämästä on kuitenkin mahdollista ja ehkä jopa toivottavaa lähestyä myös muutoin, kuin talouden näkökulmasta. Yksi hyvän elämän perusta voisi olla hyvien tekojen tekeminen. Kun tekee hyviä tekoja elää hyvää elämää. Hyvien tekojen tekeminen ei kuitenkaan välttämättä tuota onnellisuutta eikä ehkä siinä tapauksessa myöskään tunnetta, että elämä olisi hyvää.

Moni ihminen vastaa kysymykseen siitä, mikä on hyvää elämää jotenkin niin, että hyvä elämä on pitänyt sisällään merkityksellisiä asioita. Hyvä elämä ei välttämättä ole ollut vapaata kärsimyksestä tai vaikeuksista, mutta kärsimys on usein terävöittänyt sitä mikä on hyvää ja onnellista.

Sunnuntaina vietetään helluntaita, jonka aiheena on Pyhän Hengen vuodattaminen. Jumala Pyhänä Henkenä vaikuttaa meissä ja kutsuu elämään vahvasti merkityksiä täynnä olevaan elämään. Tämä on yksi vastaus siihen, mitä hyvä elämä voi olla.

Hanna Rikkanen

Ehkäpä odotat jo tulevaa kesää. Joku toinen saattaa odottaa omaa tai tuttavan valmistumisjuhlaa. Minäkin odotan monia asioita: kesätöiden alkua, kesälomaa ja kauempana asuvien ystävieni ja perheen tapaamista pitkästä aikaa. Odotin myös kauan harjoittelun alkamista Launeen seurakunnassa. Aika on mennyt nopeasti ja tiedän jo nyt, että jään kaipaamaan monia asioita täällä.

Tuleva sunnuntai on kirkkovuodessa 6.sunnuntai pääsiäisestä. Tulevan sunnuntain Raamatun tekstissä seurakunta odottaa rukoillen Pyhän Hengen lahjaa. Ennen kuin Jeesus astui taivaaseen, hänkehotti ihmisiä odottamaan Pyhän Hengen lupauksen täyttymistä. Tuo lupaus tarkoittaa, että Pyhä Henki luo yhteyden Jeesuksen ja seurakunnan välille. Tämän lisäksi se karkottaa pelon ja tekee kristityt osallisiksi Kristuksesta ja pelastuksesta, jonka hän lahjoitti. Pyhä Henki kertoo, että me kristityt olemme Jumalan lapsia.

Pyhällä Hengellä on siis useita erityisen tärkeitä tehtäviä. Pyhä Henki yhdistää, antaa voiman ja vahvistaa. Jumalan lapsina saamme luottaa Pyhän Hengen lupaukseen. Kaikki odotettavat asiat eivät ole välttämättä niin iloisia. Saatat ehkä odottaa, että jokin asia olisi mahdollisimman pian ohi tai jännität ja pelkäät terveydentilaasi koskevia tuloksia. Saamme odottaa elämässämme tapahtuvia iloisia asioita hyvillä mielin, mutta saamme myös jättää kaiken surun ja huolen Jumalan haltuun. Hän on luvannut pitää meistä huolen.

Kerran kaikki odotus palkitaan. Taivaan kodissa odotus on täyttynyt. Siellä on rauha ja ilo. Usko kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen vie meidät kerran perille taivaan kunniaan.

Enni Helander

Sunnuntaina vietämme äitienpäivää. Onnea kaikki äidit! Tuolle päivälle sattuu tänä vuonna myös rukoussunnuntai. Oikeastaan nuo kaksi päivää sopivat hyvin yhteen, sillä monelle meille äiti on opettanut iltarukouksen. Minkä iltarukouksen sinä olet oppinut? Vieläkö sitä rukousta rukoilet? Kyllä ainakin itselläni lapsuuden rukous on kantanut läpi vuosikymmenten. Uskon, että monilla palautuvat mieliin nuo iltarukoushetket äidin kanssa. Ja moni äiti on rukouksin kantanut lapsiaan myös heidän tietämättään. Eivätkä äitien rukoukset ole jääneet kuulematta.

Välillä kuulee sanottavan: ”En minä osaa rukoilla.” Rukouksesta kuitenkin sanotaan, että se on sydämen nöyrää puhetta Jumalan kanssa. Sen saa tuoda Jumalalle, mitä sydän tuntee. Rukous ei näin ole mikään taitolaji tai asia, jota ei osaisi. Aina en osaa edes sanoittaa tuntojani. Silloinkin voi vain olla Jumalan edessä ja jättäytyä hänen varaansa.

Rukousta on sanottu myös kristityn hengittämiseksi. Aivan kuin tarvitsemme hengittämistä, me tarvitsemme rukousta. Hengittämisessä on kaksi vaihetta: uloshengitys ja sisäänhengitys. Samoin rukoustakin voi ajatella niin, että siinä on se ulos puhaltaminen: Tuomme sisältämme asioita Jumalalle, puhumme niistä hänelle ja hänen kanssaan. Mutta samoin rukoukseen kuuluu myös sisään hengitys, virtaaminen. Siinä me otamme vastaan, mitä Jumala tahtoo meille antaa ja puhua. Usein tämä puoli rukouksesta jää ikään kuin huomiotta. Mutta Jumalan edessä saamme olla myös hiljaa ja kuunnella ja avautua hänelle. Ehkäpä hän tahtoo puhua meille, opastaa, lohduttaa rohkaista?

Heikki Pelkonen
Kirkkoherra, Laune

Varmat kevään merkit on ilmassa. Euroviisut, jääkiekon MM – kisat ja lähestyvä koulujen kesäloma.

Liverpoolissa voi odottaa Euroviisuissa suomalaismenestystä. Kaikki palaset on nyt kohdallaan ja noste on päällä. Medianäkyvyyttä Käärijälle on tullut eri puolilla Eurooppaa. Se on tärkeä apu, kun halutaan puhua äänestäjille.

Lätkän MM -kisat alkavat ja tunteet ovat toki siinäkin pinnassa. Mielenkiintoa syö vain turnauksen taso. Etenkin Pohjois-Amerikasta tullaan mukaan kevyillä joukkueilla. Pakko sanoa se ääneen, koska tämä ei tee hyvää lajille eikä turnaukselle. Maailman parhaita pelaajia on paikalla, mutta ei montaa. Tästä huolimatta kyseessä on MM – kisat ja Suomi on ennakkosuosikki.

Jääkiekossa liigan toimitusjohtaja vaihtui ja seuraaja ei enää voi olla sanomatta ääneen sitä, että liiga pitää avata. Mestis tarvitsee sitä ja kilpailullisuutta. Peliittojen konkurssi ei tee hyvää Pelicansille, eikä meidän pelaajapolulle ja siksi ihmettelen lahtelaisten passiivisuutta – ratkaisuja olisi voitu löytää.

Lahdessa nostetaan taas kaukolämmön hintaa, mutta missä on tähän liittyvä keskustelu? Halutaanko lahtelaiset todella etsimään vaihtoehto pitkään hyvin palvelleelle kaukolämmölle? Lahti Energian hallitus on tässä ollut ilmeisesti vain kumileimasin, mutta poliittisen keskustelun aika on nyt. Omakotitaloasujien tulot ja taskut eivät enää riitä eikä halukkaita kalliin asumisen kustannuksien ostajia ole jonossa.

Sama koskee Hyvinvointialueen linjauksia nuorten mielenterveyspalveluista. Rajut leikkaukset ovat juuri sitä mitä aluevaaleissa valitut päättäjät kiivaasti vastustivat! Onko matalan kynnyksen palveluita nyt parannettu niin paljon, että erikoissairaanhoidon puolelta voidaan näin rajusti leikata? Ei ole. Mikä on näiden säästöjen todellinen hintalappu Lahdessa 10 vuoden päästä? Kuinka monta nuorta voisimme pelastaa vielä terveeksi ja tarmoksi rakentamaan Suomea? Lähes jokaisen jos toimimme oikein. Noin 22 miljoonan sakkomaksuista säästäminen olisi Lahden se fiksuin investointi yhdessä Hyvinvointialueen kanssa. Mutta se ei tapahdu, koska ensin pitäisi panostaa asioihin.

Mutta onko tässä jotain uutta? Sillä mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Tuleva pääministeri myy nyt kurjuutta Säätytalolla. Ja kauppa käy. Vertaus 1991 vuoden Esko Ahon hallitukseen ei ole kaukana, kun kuuntelee synkkyyden määrää. Silloin ajat ja Suomen tilanne olivat kuitenkin aivan toiset. Nyt kasvun eväät ovat sotaa, sen vaikutuksia ja korkotasoa lukuunottamatta omissa käsissä. Tästä ei vain nyt kuulu mitään koska kaikille tuntuu riittävän sanat sopeuttaminen eli suomeksi, leikkaaminen.
Orpon, Purran ja heidän taustakuorojensa riimit eivät kuitenkaan luo sitä kaikkein tärkeintä eli luottamusta. Eikä sisäinenkään luottamus sitä nosta. Alun somesekoilut tuovat klikkejä iltapäivälehtiin, mutta samalla luovat sellaiset klikit puoluiden välille ja sisälle, että niiden purkamiseen menee energiaa ja aikaa – ja aika on myös rahaa.

Ville Skinnari

Kristityistä jo lähtökohtaisesti sanotaan näin: kristityt ovat kahden maan kansalaisia, tämän näkyvän ja vielä näkymättömän maan kansalaisia. Miltä se kuulostaa? Mikä taivaan kansalaisuus on ja miten sen voi saada? Vastauksia ei löydy fyysisen maailman puolelta. Vastaukset liittyvät siihen, että taivaan kansalaisuus alkaa kasteesta, että siihen liittyy armopuhetta ja että se on kristinuskon ydintä. Kristittynä elämme täysillä tässä ajassa JA odotamme pääsevämme tämän ajan jälkeen uuteen taivaan kotimaahan.

Kumpikaan niistä ei sulje toisiaan pois. Elämme yhdessä toistemme kanssa ja toistemme rinnalla, emme tähyile vain siihen tulevaan valtakuntaan. Toki on myös heitä, jotka ajattelevat, että kun tämä maanpäällinen elämä päättyy, kaikki muukin päättyy. Että se on sitten siinä. Taivaan kansalainen ajattelee, että kaikki ei ole siinä. Oikeastaan kaikki alkaa siitä. Meillä on toivo iankaikkisesta elämästä taivaan kodissa. Jeesus sanoo (Joh.16) että siellä on monta huonetta, hän valmistelee meille sijaa sinne. Sitten hän tulee noutamaan meidät luokseen.

Sunnuntain evankeliumiteksti on osa Jeesuksen jäähyväisrukousta. Siinä Jeesus lupaa rukoilla omiensa puolesta. Me kaikki olemme Jumalan omia, kuulumme hänelle. Siksi Jeesus lupaa rukoilla meidänkin puolestamme. Taivaan kansalaisuus kattaa koko elämämme. Se kantaa syntymästä kuolemaan. Se kantaa meitä kuolemankin jälkeen siihen saakka, kun Kristus tulee takaisin. Jumalan rakkaus voittaa kuolemankin. Tämän maailman hädän keskellä tuo suurta lohtua se, että sydämessämme meillä on taivaan kansalaisuus ja toivo. Meitä myös kutsutaan toivon välittämiseen eteenpäin.

Pastori Kati Saukkonen

Orpo käynnisti hallitusneuvottelut, me toimitusministerit jatkamme normaalia asioiden hoitamista siihen saakka, kun uusi hallitus on nimetty. Ukrainan presidentti Zelenskyi vieraili Suomessa ja samaan aikaan matkustin Brysseliin keskustelemaan muun muassa Venäjän sodan vaikutuksista maailman ruokaturvaan. Kyseessä oli Euroopan kehitysministereiden ulkoasianneuvoston kokous.

EU ja Suomi ovat tukeneet Ukrainaa mittavasti, mutta Venäjän brutaalin sodan aiheuttamat seuraukset hauraissa maissa, kuten Afrikassa, ovat synnyttäneet valtavia avuntarpeita. Kokouksessa pohdimme muun muassa sitä, miten voisimme nälänhätää kärsivissä maissa tukea maiden omaa ruoantuotantoa ja vähentää riippuvuutta avusta. Globaalien haasteiden ratkaisu edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Mitä vahvempi ja yhteistyökykyisempi on Eurooppa, sitä vahvempi on Suomi. Eikä kukaan ratkaise näitä ongelmia yksin. Ei Suomi eikä mikään yksittäinen maa maailmassa tai Euroopassa.

Brysselissä vierailin myös Natossa, jossa tapasin kahta Naton apulaispääsihteeriä. Nato-jäsenyys avaa Suomen puolustusteollisuudelle uusia ovia, kun voimme tarjota osaamistamme ja tuotteitamme Naton hankintoihin. Natossa tehdään myös paljon tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja tähän Suomen tulee lähteä aktiivisesti mukaan, sillä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa teknologioiden merkitys on merkittävästi kasvanut.

Koulutus ja sivistystyö on yksi keskeinen asia, josta ei pitäisi uuden hallituksen leikata. Viime viikolla vierailin Wellamo-opistolla ja tutustuin kattavaan opiskelu- ja harrastuskurssien tarjotaan Gaudia-lukion tiloissa. Wellamo on Suomen suurin seudullinen kansalaisopisto, jonka koulutus painottuu taito- ja taideaineisiin, kieliin, terveyttä edistäviin aineisiin, tietotekniikkaan sekä yhteiskunnallisiin aineisiin. Opisto tarjoaa 50 000 opetustuntia vuodessa toiminta-alueensa kuntien noin 150 toimipisteessä. Wellamo-opiston vaikutus ja potentiaali vapaa-ajan sivistystyössä on valtava. Kursseilla käy nyt jo 30 000 kurssilaista vuosittain. Lisäksi eri toimipisteitä on yli 100 ja kurssit työllistävät n. 300 tuntiopettajaa. Kattava tarjonta vapaa-ajan harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia ja luo meille kaikille mahdollisuuden aktivoitua ja oppia uutta. Ilman valtion tukea toiminta ei ole mahdollista. Siksi viestini hallitusneuvottelijoille on selvä: älkää romuttako sivistystä ja sivistystyötä.

Ville Skinnari

Eduskunnassa torstaina iltapäivällä hallitustunnustelija Petteri Orpo kertoi odotetun uutisen: Säätytalolla käynnistyy neuvottelut kokoomuksen johdolla Perussuomalaisten, KD:n ja RKP:n kanssa. Uutinen tuskin on kenellekään yllätys. Yhteydenpito SDP:n ja Kokoomuksen välillä hiljentyi jo ennen eduskuntavaaleja. Samaan aikaan soidinmenot Kokoomuksen ja PS:n kävivät jo kierroksilla.

Kokoomuksen painottama velkaantumiskeskustelu sai sekin uusia piirteitä jo vaalien jälkeen. Valtiovarainministeriö varoitti, että kuuden miljardin säästöt eivät tässä tilanteessa ole realistisia. Samoin ekonomistit, kuten Sixten Korkman, ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF kertoi, että voimakkaan talousjarrun painaminen juuri nyt ei ole järkevää. Syyt ovat selvät. Tarpeellinen ja välttämätön Suomen talouskasvu ei saa pysähtyä. Selviytyminen on jo nyt kovilla erityisesti heillä, joilla nyt on jo tiukkaa selviytyä.

Pulinat silti pois. Demokratia on puhunut, Suomi saa sellaisen hallituksen kuin halusi eli sen muodostavat vaalien voittajat ja toivottavasti Suomi saa toimivan enemmistöhallituksen. Mutta mitä oikeasti tapahtui tai ei tapahtunut? Torstaina Orpo kertoi, että SDP:n ja Kokoomuksen tilannekuva Suomen taloudesta on erilainen. Sitä se ei ole. Sen sijaan mielipiteet keinoista ovat erilaisia. Sopeutusta tarvitaan ja sitä pitää tehdä, mutta koska ja millä tavoin on asia mistä emme edes päässeet Kokoomuksen kanssa keskustelemaan. Me olimme valmiit puhumaan.

Kokoomukselta ei vastausta saatu siitä, mistä haluatte todella leikata – tämä kerrotaan vasta kuulema neuvotteluvaiheessa. He eivät myöskään kertoneet miten kasvu luodaan? Siitä ei keskustelu muuten edes ennen vaaleja. Neuvotteluista tulee vaikeat. Maahanmuuttolinjaukset, EU – politiikka, ilmastokysymykset nyt näin ensiksi mainittuna. Yritykset ja elinkeinoelämä seuraavat varmaan pelonsekaisin tuntein, miten Suomen työperäisen maahanmuuton käy, miten vihreän siirtymän ratkaisut nyt saavat voimaa taakseen ja miten Suomen maine kansainvälisesti nyt muuttuu, kun tulevat leikkaukset haastavat Suomen sitoutumisen mm. kansainväliseen ilmastopolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön.

Jos hallitus tällä pohjalla syntyy, on tuleva keskustelu todella mielenkiintoinen. Miten polttoaineiden hinnat nyt todella laskevat, kun Perussuomalaiset pääsevät näyttämään, miten se tehdään? Kuinka maatalous nyt nousee ja maaseudun tilanne paranee, kun vastakkain on vain suurimpien kaupunkien etua ajava Kokoomus (eli Lahden, Kuopion ja Jyväskylän aloittama MAL – yhteistyö todennäköisesti ajetaan alas) ja Perussuomalaisten kannat saadaan sopimaan yhteen? Lopputuloksen ennustaminen ei ole minun tehtävä, mutta sen sanon, että SDP on valmis vastuuseen jatkossakin, mutta meidän omilla ehdoillamme.

Myös Lahdessa tapahtuu. Kaupunginjohtaja Pekka Timonen on hakenut Vantaalle johtajaksi ja on varmasti lähellä tulla valituksi. Seuraajalla on kohtalaisen suuret saappaat täytettäväksi. Lahden valtuustossa nähtiin maanantaina omituinen näytelmä, joka sai jopa hysteerisiä piirteitä. Parvella taputettiin, kuin jossain konsertissa. Valtuuston arvokkuus on kyllä nyt kovilla. Kaiken kaikkiaan Valtuustossa käsiteltävät asiat ovat lähinnä valtuustoaloitteita ja kaavoitusta. Rooli ei ole ehkä sitä, mitä valtuutetut ovat halunneet tulla tekemään.

Kysymys oli maanantaina KOKO – Lahti yhtiöstä. Silti itse asiasta ei keskustelussa ei puhuttu – eli siitä, miten KOKO – Lahti ja Lahden tapahtumien, liikunnan ja kulttuurin tekeminen tulisi aidosti järjestää. Katseet tulisi olla nyt myös eteenpäin. Jälkipyykkiä tarvitaan, mutta kaikkea energiaa siihen ei kannata uhrata. Tämä tosin ei ole uutta lahtelaisessa politiikassa. On helppoa puhua ja yrittää kirjoittaa historiaa uudelleen, mutta tulevaisuuden tekeminen on vaikeampi tehtävä ja sen tekijöitä nyt tarvitaan.

Ville Skinnari