Arkistot: Kolumnit

Illalla ennen nukahtamista mieleen tulevat usein eletyn päivän tapahtumat. Samalla voi suunnitella tulevaa: Minkälaisia odotuksia, haasteita ja kohtaamisia seuraava päivä tuokaan tulleessaan.
Monella on tapana lukea tuttu iltarukous. Siinä on aikaa myös miettiä, mitä itselle ja läheisille parhaillaan kuuluu. Millaisissa asioissa voisi kääntyä Jumalan puoleen?

Moni on oppinut iltarukouksen lapsena. Jo ihan pieni lapsi oppii intuitiivisesti ymmärtämään, että vanhemmat turvautuvat johonkin itseään suurempaan. On turvallista nukahtaa, kun joku suojelee. Lapsena opittu iltarukous auttaa turvautumaan Jumalaan läpi elämän

Monelta illan hiljentyminen on jäänyt viime vuosina pois. Tilalle on tullut kännykkä. Somesta voi seurata, miten muilla menee. Samalla voi katsoa, miten paljon omat kommentit ovat saaneet tykkäyksiä ja millainen oma profiili on muiden näkemänä. Aamulla sitten saattaa herätä kännykkä poskella. Puhelimen näytöltä virtaavat Facebook – kavereiden elämäntapahtumat ja maailman uutiset ovat korvanneet illan rauhallisen hetken, jossa todella voi päästää irti ympäristön ärsykkeistä ja miettiä mitä itselle kuuluu. Ei ihme, että kaipaamme tietoista läsnäoloa. Mindfulness ja meditointi ovatkin nostaneet suosiotaan. Niillä on tutkimuksissa havaittu olevan aivoihin ja kehoon samalla tavalla rauhoittava vaikutus kuin rukouksella. Jo pelkästään käsien ristiin laittaminen saa autonomisen hermoston rauhoittumaan.

Sunnuntain evankeliumitekstissä Jeesuskin rukoilee. Hän valmistautuu ristin kuolemaan ja kärsimykseen, mutta rukoilee silti opetuslastensa puolesta, että he tulisivat iloisikis ja että Jumala varjelisi heidät pahalta. Jeesus on edelleen meidän esirukoilijamme, joka tietää ja tuntee meidät jokaisen. Hän tietää myös mitä me tarvitsemme. Hänen puoleensa saa kääntyä kaikissa huolissa. Katekismuksen mukaan rukous voi olla sanatonta huokausta, tutun rukouksen lukemista tai vapaata puhetta Jumalalle.
Jeesus opetti meille Isä meidän -rukouksen. Sen lukemiseen menee aikaa 25 sekuntia, mikä on 10 sekuntia pidempään kuin lyhimmän TikTok-videon katsomiseen tarvitaan. Tuo rukous on tuonut vuosituhansien ajan lohtua kaikille, jotka ovat siihen tarttuneet. Sen todeksi uskominen antaa rauhan ja ilon lisäksi iankaikkisen elämän.

Janne Suomala

Kevät ja kesä tulee vauhdilla ja samaan aikaan etenee myös seuraavan hallituksen rakentaminen, joka käy nyt kuumana. Pallo on nyt vaalivoittajalla kokoomuksella ja puheenjohtaja Petteri Orpolla.
Vastasimme SDP:ssä huolellisesti hallitustunnustelijan kysymyksiin. Me olemme valmiit hallitusyhteistyöhön, mutta aiemmat ehtomme ovat edelleen voimassa. Hallituspohja on selvillä todennäköisesti Vapun tienoilla. Spekulointi kuuluu asiaan, mutta nyt on tärkeä antaa työrauha hallitustunnustelijalle. Epävarmuuden maailmantilanteessa ja taloudessa on tärkeää, että Suomi saa hallituksen muodostettua suhteellisen nopeasti, ja että Suomi toteuttaa jatkossakin vakaata ulko- ja turvallisuus- sekä EU-politiikkaa.

SDP jakaa täysin huolen hyvinvointivaltion rahoituspohjan tulevaisuudesta. Sen vuoksi SDP haluaa vauhdittaa talouskasvua, vahvistaa julkista taloutta ja kääntää velkasuhteen laskuun. Palveluiden ja toimeentulon takaava julkisen talouden kestävyys on varmistettava tällä vaalikaudella käynnistettävällä, useamman vaalikauden mittaisella ohjelmalla. Kokoomuksen oma ilmoitus nk. 6 miljardin euron kynnyskysymyksen vesittämisestä ei tullut yllätyksenä. Realismi alkaa tulla esiin vaalien jälkeen ja hyvä niin. Tässä suhdanteessa järjettömät leikkaukset leikkaisivat myös Suomen talouskasvua. Suorat sopeutustoimet on mitoitettava siten, että ne voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti vaarantamatta talouskasvua. Kasvu- ja työllisyystavoitteet yhdessä suorien sopeutustoimien kanssa vahvistaisivat julkista taloutta yhteensä 3,5 – 6 miljardilla eurolla.

Maanantaina vierailin Tukholmassa. Osallistuin suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin Vårlunch – seminaariin, jossa oli mukana jopa 300 Ruotsin ja Suomen avaintoimijaa yritysmaailmasta, ministeriöistä ja korkeakouluista. Mukana oli myös Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén, jonka kanssa keskustelimme Suomen ja Ruotsin NATO-yhteistyöstä, mutta ennen kaikkea siitä mitä voimme ja mitä meidän tulee tehdä yhdessä. Lisäksi avasin Samfundet Sverige-Finland seminaarin, jossa keskustelimme NATO:n lisäksi Ukrainan sodasta ja eri skenaarioista Venäjän tulevaisuudelle. Lähetystömme Tukholmassa tekee arvokasta työtä ja yhdessä suurlähettiläs Maimo Henrikssonin kanssa tapasimme myös henkilökuntaa ja halusin kiittää kaikkia hyvästä yhteistyöstä kuluneen neljän vuoden aikana.

Viime lauantaina olin puhumassa SDP:n piirikokouksessa Keski-Suomessa Laukaassa. Myös siellä näkyy suuri huoli koulujen ja koulutuksen tilanteesta. Rahat ovat tiukassa sivistystoimessa – aivan kuten Lahdessa. Opettajien ahdinko on valtava. Miten jaksaa enää työtä? Tulevan hallituksen yksi päätehtävä on lähettää viesti kuntiin, että koulujen ja opetuksen tilanne on korjattava. Ratkaisuja tarvitaan nyt nopeasti. Kuntien tilanteesta puhuttiin eduskuntavaaleissa yllättävän vähän. Lyhyen aikavälin ratkaisut ovat riittävien resurssien luominen. Pitkällä aikavälillä peruskoulua on kehitettävä niin, että jokainen saa hyvät perustiedot ja taidot. Toisen asteen koulutuksessa on vahvistettava työssäoppimis- ja oppisopimuskoulutusta. Uudelleenkouluttautujille ja alanvaihtajille on suunnattava aikuiskoulutustukea ja oppisopimuskoulutusta. Nuorten mielenterveyden hoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota ja apua tarvitaan kaikilla tasoilla.

Kesätöiden merkitys on suuri nuorelle. Nuori tarvitsee usein sen ensimmäisen duunin, työpaikan, josta pääsee tienaamaan ja hakemaan sitten polkua eteenpäin. Lahdessa on tärkeää edelleen panostaa siihen, että kesätyömahdollisuuksia riittää. Yritykset ovat olleet kiitettävästi mukana. Samoin kaupunki.

Liigakevät jatkuu Lahdessa perjantaina ja lauantaina Tampereella. Ensimmäisen pelin jälkeen kuului ja näkyi sitäkin, että onkohan Tappara sittenkään voitettavissa. Kaikki on mahdollista! Come on Pelicans! Nyt ääntä Lahti!

Ville Skinnari

Keväällä on ihanaa odottaa kesää. Odottaa, että koska näkee ensimmäisen leskenlehden, odottaa sitä, koska näkee ensimmäiset hiirenkorvat ja ensimmäisen voikukan. Kasvun voimaa ei voi kuin ihmetellä. Ihmetellä miten jäässä olleista kukkasipuleista kasvaa krookuksia, narsisseja ja tulppaaneita.

Narsissi on suosittu pääsiäiskukka ja kertoo pääsiäisen sanomasta. Narsissi nousee maahan haudatusta sipulista valoon kuten Kristus nousi haudastaan kolme päivää kuolemansa jälkeen. Kuolema on voitettu. Kristuksen ylösnousemuksessa avautui uusi elämä. Kuoleman kylmää talvea seuraa Jumalan valtakunnan kevät, ilo ja toivo. Kristuksen esimerkkiin luottaen meillä on toivo siitä, että tämän elämän jälkeen meitä odottaa ikuinen kesä Taivaan kodissa. Saamme uskoa elämän pienet ja suuret asiat Jumalan armon varaan.

Ilman Jeesuksen haudalle saapuneita naisia, emme tietäisi, mitä oli tapahtunut. Opetuslapset kiirehtivät myös omin silmin katsomaan, että Jeesus oli todella ylösnoussut. He kertoivat uutista eteenpäin. Jeesus ilmestyi opetuslapsille ja nämä saivat omin silmin nähdä ylösnousseen Jeesuksen. Tuota suurta ilosanomaa on kerrottu meidän päiviimme asti. Meidän tehtävämme on kertoa vistiä tuleville sukupolville. Jeesus on ylösnoussut! Kuoleman valta on voitettu!

Sanna Alanen,
pastori, Launeen seurakunta

Uusi eduskunta aloitti keskiviikkona valitsemalla puhemiehistön. Torstaina jaetaan valiokuntien puheenjohtajuudet. Tunnelma eduskunnassa on odottava. Perjantaina käynnistyvä hallitustunnustelu määrittelee uuden hallituksen pohjan.

Sdp:n hallitusneuvotteluryhmän jäsenenä en lähde ennustamaan lopputulosta. Nyt on parasta kunnioittaa prosessia ja antaa tunnustelijalle eli Petteri Orpolle työrauha.

Eduskunnassa on paljon uusia edustajia ja me kokeneemmat opastimme jo tällä viikolla useita edustajia käytännön asioissa. Viime kaudella korona teki sen että edustajat olivat poikkeuksellisen vähän tekemisissä keskenään. Tärkeintä on alussa oppia tuntemaan työkaverit ja virkamiehet aivan, kuten kaikilla työpaikoilla. Eduskuntatyö on hyvin pitkälle lainsäädäntötyötä ja monelle voi tulla yllätyksenä valiokuntatyön vaativuus ja määrä. Yleensä edustajalla on kaksi valiokuntaa neljä päivää viikossa. Suuren salin istunnot ovat se näkyvin osa työtä kansalaisille, mutta todellinen työ tehdään muualla. Kansainväliset asiat, EU – asiat, eri sidosryhmätapaamiset, oman ryhmän toimet ja kokoukset sekä puhetilaisuudet täyttävät työviikon ja usein myös viikonloput. Silti jokainen edustaja tekee työstään juuri sellaisen kuin haluaa.

Me ministerit jatkamme toimitusministereinä siihen saakka kun uusi hallitus aloittaa. Tämä tarkoittaa normaalia asioiden hoitamista, sitä työtä mitä muutenkin teemme. Uusia poliittisia avauksia ei kuitenkaan saa tehdä.

Haluan kiittää kaikkia äänestäjiä luottamuksesta jatkokaudelle. Pääministeripuolueen rooli ei koskaan ole helppo ja siksi tulos oli vähintään kohtuullinen puolueelle ja itselle. Haluan samalla onnitella kaikkia valituksi tulleita ja ehdokkaita, koska se että lähtee ehdolle on teko demokratian puolesta.

Kulunut kausi oli äärimmäisen raskas kaikille. Työ ulkoministeriössä ei aina näy kotimaassa eikä voikaan näkyä. Silti se on äärimmäisen tärkeää ja arvostan kaikkia 2500 työntekijäämme paljon. Pekka Haavisto on ollut erinomainen, osaava ja luotettava kollega. Yhteistyömme varmasti jatkuu oli seuraavan hallituksen koostumus mikä tahansa. Tähän asiaan palaamme ensi viikolla, kun tiedämme enemmän.

Tänään torstaina kaikki huutavat Lahti: Pelicans on jo nyt tehnyt huiman kauden, mutta tarina ei ole vielä tässä.

Ville Skinnari

Elämme kirkkovuodessa hiljaista viikkoa. Hiljaisella viikolla hiljennytään muistelemaan, miten 2000 vuotta sitten elänyt Nasaretilainen puuseppä vangitaan, häväistään ja lopuksi ristiinnaulitaan. Kertomus vie meitä kohti pääsiäistä – kristinuskon vanhinta ja tärkeintä juhlaa.

Voisi kuvitella, että tarina Nasaretin Jeesuksesta olisi kiehtovampi, jos päähenkilö näyttäisi voimansa, pelastaisi itsensä ristiltä ja kostaisi pilkkaajilleen, mutta sen sijaan kuulemme ristiltä sanat: ”Isä anna heille anteeksi. He eivät tiedä mitä tekevät”

Risti on antiikin ajan häpeällinen ja julma teloitusväline, josta tuli kuoleman symboli. Sama tunnus liehuu myös Suomen lipussa. Joskus olemme lukiolaisten kanssa oppitunnilla pohtineet, millaiseen symboliin kristityt laittaisivat toivonsa, jos jeesus olisi tuomittu kuolemaan jossakin toisessa ajassa ja paikassa.

On paradoksaalista, että kuoleman, häpeän ja rangaistuksen symboli onkin toivon, iankaikkisen elämän ja sovituksen merkki. Risti sai uudenlaisen merkityksen pääsiäisaamun ilossa, jota epätoivossa ja pelossa eläneet opetuslapset kokivat kohdatessaan opettajansa ylösnousseena vapahtajana. Pitkäperjantai onkin englanniksi ”Good Friday” eli ”hyvä perjantai”.

Opetuslasten tavoin mekin koemme joskus epäuskoa ja toivottomuutta. Meillä jokaisella on oma ristimme kannettavana. Pääsiäisen ilosanoma on tuonut lohdutusta ja rauhaa murheen ja hädän keskellä eläville ihmisille jo tuhansia vuosia. Tuota iloa saamme mekin kokea joka päivä, kun uskomme sen, että Kristus on sovittanut ristillä syntimme ja kuolemallaan voittanut kuoleman.

Janne Suomala

Tämän viikon suuri uutinen on Suomen NATO-jäsenyyden eteneminen. Suomi etenee nyt kohti maalia ja finaalia ennen Ruotsia. Ruotsi tulee perässä ja se on tärkeää.

Salpausselän Kisat onnistuivat hyvin. Itse kummastelin ääneen FIS:n puheenjohtajan Johan Eliashin kommenttia. Hänen mukaansa Salpauselän Kisat voisivat olla jatkossa joka toinen vuosi? Kommentti menee kokemattomuuden piikkiin, koska päinvastoin Suomen ja Pohjoismaiden maailmancup-kisoja tarvitaan enemmän kuin koskaan. Syynä on yksinkertaisesti lumivarmuus. Muut FIS:n edustajat olivat myös ihmeissään ruotsalaisen heitosta, mutta vakuuttivat että Lahti on jatkossakin isolla kisakalenterissa. Hyvä niin, koska tapahtumat me osaamme. Tehdään yhdessä seuraavat 100 vuotta ja entistä paremmin.

Kirjoitin viime viikolla urheilun ja kulttuurin merkitysestä meille kaikille. Pelicans näytti Kalpa:n kanssa, mitä urheilu parhaimmillaan on. Loistava sarja, parempi voitti ja nyt mennään kokonaan uudelle tasolle eli välieriin, missä kaikki on mahdollista.

Perjantaina ja lauantaina pelataan Lahdessa. Torstaina 6.4. Tampereelle. Ilves – Pelicans ottelussa tarvitaan kaikki tuki Lahdesta ja järjestän 50 hengelle matkaa kannustamaan Pelsut voittoon ja tästä tietoa tulee eri kanaviin.

Harrastusten hinnat aiheuttavat kodeissa ja arjessa ongelmia, kun rahat ovat jo valmiiksi tiukilla. Torstaina otin Helsingissä esille sen mistä olemme pitkään puhuneet. Monimutkainen ongelma tarvitsee yksinkertaisen ratkaisun. Se on kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys on laajennettava harrastuksiin, urheiluun, liikuntaan ja kulttuuriin. Nyt tarvitaan konkretiaa. Ei riitä, että sanotaan juhlapuheissa, että kulttuuri ja liikunta kuuluvat kaikille. Tarvitaan konkreettisia ratkaisuja, mikäli haluamme, että harrastaminen ja kulttuuri lisääntyvät. Kotitalousvähennyksen laajentaminen koskemaan harrastuksia ja kulttuuria on yksinkertainen ja toimiva ratkaisu. Se toimii ja on ihmisille jo valmiiksi tuttu.

Meillä on ollut pitkään käytössä kotitalousvähennys, kun ostamme siivous-, lastenhoito- tai remonttipalveluita. Jopa tietokoneiden asentamisen kustannukset saa kotitalousvähennyksiin. Miksi liikunta- ja kulttuuriharrastukset eivät toimisi saman mekanismin mukaisesti? Olemassa oleva kotitalousvähennys on ulotettava myös harrastuksiin ja kulttuuriin.

Viime vuosien kestoaihe on ollut, kuinka laji- ja harrastusmaksut liikunnan ja kulttuurin eri muodoissa ovat muodostuneet monelle perheille kynnykseksi kustannusten nousun myötä. Mukaan pitää ottaa kaiken ikäisten liikuttaminen ja oikean ravinnon varmistaminen ja myös kulttuurin harrastaminen.

Ja kaikki eivät halua liikkua, vaan saavat energiaa musiikista, näyttelemisestä tai taiteesta – tämä on myös tasa-arvokysymys. Uudistus tukee ihmisiä kustannusten kanssa sekä kannustaa kulttuurin, taiteen ja liikunnan pariin.

Harrastusmaksujen lisäksi myös palkkaan voisi saada vähennysoikeuden, jos yksityishenkilö palkkaa suoraan ohjausta ja valmennusta varten henkilön.

Yksi finaali käydään sunnuntaina 2.4 ja silloinkin ratkaistaan paljon. Muistakaa äänestää! Nähdään Lahdessa – ja Tampereella!

Ville Skinnari

”Virvon varvon vitsasella, kosken kevätpajusella, terveyttä toivottelen, siunausta siivittelen, onnea oksalla tällä.”

Palmusunnuntaina saattavat ovikelloa kilkuttaa iloiset virpojat. Muistan, miten lapsena kerättiin pajunkissoja hankiaisen päältä ja välillä humpsahdettiin, kun hanki pettikin jalkojen alla. Pajunoksat koristeltiin kreppipaperisuikalein ja silkkipaperikukin. Osa virpojista pukeutuu trulleiksi, osa pupuiksi ja osa kulkee arkisemmissa vaatteissa. Vanhan tavan mukaan ortodoksisessa kirkossa virpomavitsat siunataan edelleen. Sotien jälkeen virpominen levisi koko Suomeen ja tapaan yhdistyi Ruotsista tuleva perinne pukeutua noidiksi.

Virpomisessa on samaa kuin siunauksen toivottamisessa. Erityisen hyvän, Jumalan rakkauden toivottamista toiselle. Jeesus kutsui meitä auttamaan toisiamme ja tekemään hyvää.

Kun Jeesus ratsasti Jerusalemiin pääsiäisjuhlille, ihmiset tervehtivät häntä kuin kuningasta heiluttamalla palmunoksia ja levittämällä tielle vaatteita. Samalla tavalla kristityt ovat juhlineet palmusunnuntaita ainakin 300-luvulta lähtien. Meillä ei kasva palmuja, joten ne on korvattu pajunkissoilla.

Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko. Se kutsuu meitä seuraamaan Jeesusta Hänen kärsimystiellään. Se kutsuu meitä miettimään samalla niitä toiveita ja odotuksia, joita laitamme Hänelle ja Hänen kuninkuudelleen. Rukoilemme Isä meidän -rukouksessa samaa kuuliaisuutta, kuin Jeesuksella oli ja rukoilemme Jumalan tahdon toteutumista elämässämme: Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi.

Saamme tehdä elämän matkaa sen kuninkaan kanssa, jonka tie ei päättynyt Jerusalemiin, ei ristille, eikä kalliohautaan, vaan ylösnousemuksen voittoon.

Sanna Alanen,
pastori, Launeen seurakunta

”Kun he kulkevat vedettömässä laaksossa, sinne puhkeaa virvoittava lähde, ja sade antaa heille siunauksensa.” Näin kauniisti sanotaan Psalmissa 84.

Mikä on sinun elämäsi virvoittava lähde? Lähde voi olla hetki luonnossa tai metsässä, lenkki koiran kanssa, rauhallinen oma hetki kahvikupin äärellä, tärkeän ihmisen kohtaaminen, lyhyt meditaatio tai vähän pidempi retriitti, hartaus kirkossa tai iltarukous ennen nukkumaan käymistä.

Jokainen meistä tarvitsee elämäänsä lähteitä, joista saa ammennettua uutta voimaa ja energiaa, ja joiden kautta saa elämäänsä pysähtymisen ja levon hetkiä. Jos vain painamme täyttä vauhtia koko ajan eteenpäin ja pyrimme olemaan koko ajan mahdollisimman tehokkaita, me vain uuvumme. Sillä voimavaramme eivät ole loppumattomat, vaan niitä pitää aina välillä ladata, aivan kuten akkua. Jos emme koskaan pysähdy tai hiljenny, erkanemme myös omasta sisimmästämme.

Jotta voisimme itse hyvin ja suhteemme toisiin ihmisiin voisivat hyvin, meidän pitää aina välillä hiljentyä kysymään itseltämme, mitä meille oikeasti kuuluu ja mitä kulloinkin todella elämässämme tarvitsemme. Vain hiljentymällä voimme myös kuulla sen, mitä Jumala tahtoo meille sanoa.

Mari Ruuska
vs. seurakuntapastori
Launeen seurakunta

Pelicans pelaa hienoa liigakautta. Perjantaina jatkuu play off – sarja Kalpaa vastaan, mutta jo nyt voi sanoa, että se on ollut kahden hyvän joukkueen vauhtia ja tasaista vääntöä. Molemmat joukkueet ovat näyttäneet, että raha ei aina ratkaise. Pelicans voi parhaimmillaan mennä päätyyn saakka. Koripallossa kausi päättyi keskiviikkona. Tulevaisuus näyttää hyvältä, kun katsomme laatua juniorityössä. Olosuhteet pitää tosin saada kuntoon, kuten muissakin lajeissa. Futiksessa viime kesästä on varmasti opittu. Nyt halutaan enemmän ja parempaa. FC Lahden lisäksi Reipas tekee hyvää työtä. Samoin Kuusysi. Tytöille räätälöity kaksoisuratutkinnon mahdollisuus laajennetaan nyt kaikkiin lajeihin. Eikä pidä unohtaa yleisurheilua, pesistä, salibändyä, kamppailulajeja, hiihtourheilua tai edes mäkihyppyä! Kortteliliiga on tuote, joka pitäisi olla kaikissa Suomen kaupungeissa.

Kultuurista tulee kuitenkin Lahden kärkipelaaja. Lahti Sinfonia on Jari Litmasen ja Janne Ahosen ohella se tunnetuin lahtelainen jos katsotaan koko maailmaa. Dalia Stajevskaja on maailmantähti jo nyt. Osmo Vänskä sanoi minulle Minnesotassa, että Dalia nousee suurten joukkoon. Kuinka suurten, sen aika näyttää. Lotilan musiikkiluokat, Tiirismaa, Paavo Kiiski, kaikki asioita, joita ilman emme olisi me. On räppia, on Atomirotta, Korpiklaani, jaret ja brädit. Aikamoinen joukkue, aika huikea jengi. Lahdessa meillä on useita muitakin kulttuurillisia ylpeyden aiheita, kuten muotoiluosaaminen. Se kantaa myös teollisuutta, koska sillä erotumme maailmalla. Kirjastot ovat myös osa kulttuuria, sivistystä ja Suomea.

Lahdessa osataan kulttuuri ja urheilu. Tämä me lahtelaiset tiedämme ja tätä me haluamme. Se ei kuitenkaan olen itsestään selvyys, vaan sen eteen pitää tehdä töitä joka päivä, ilman sitä ei ole meitä. Kulttuuri kuuluu kaikille, se on osa suomalaisuutta. Lahdessa meillä on useita muitakin kulttuurillisia ylpeyden aiheita, kuten muotoiluosaaminen. Se kantaa myös teollisuutta, koska sillä erotumme maailmalla. Kirjastot ovat myös osa kulttuuria, sivistystä ja hyvinvointia. Pidetään huolta urheilusta ja kulttuurista ja Lahesta!

Ville Skinnari

Suomen turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö muuttui Venäjän Ukrainassa käynnistämän sodan myötä perusteellisesti. Mutta maailmanpolitiikan pyörteet eivät iske vain huoleen rauhasta ja rajojen koskemattomuudesta. Globaalia kauppapolitiikkaa ohjaavat yhä vahvemmat poliittiset intressit ja nollasummapeli.

Tämä geotalouden murrokseksi kutsuttua kehitystä on voimistanut Kiinan nousu, vihreä siirtymä sekä kiristyvä kilpailu uusien teknologioiden hallinnasta. Viime vuosien kriisit kiihdyttivät suuntausta entisestään, kun pandemia paljasti toimitus- ja arvoketjujen haavoittuvuuden ja Ukrainan sota yksipuolisen energiapaletin riskit.

Suomen kannalta keskeistä tämä on useista syistä. Sijaintimme tekee meistä riippuvaisia toimitusketjujen katkeamattomuudesta ja logistisesta saavutettavuudestamme. Hyvinvointiyhteiskuntamme turvaaminen edellyttää ulkomaan vienniltämme uutta kasvuvauhtia ja ennen kaikkea kykyä asettaa painopisteitä tälle toiminnalle.

Tarvitsemme kansainvälistysstrategian, joka tunnistaa uusia markkinoita avaavia sektoreita. Se ohjaisi investointeja ja tekisi meistä päämäärätietoisempia vientimarkkinoilla. Sama koskee logistiikan ratkaisuja niin maalla, merellä kuin ilmassa. Vihreän siirtymän maailmassa meillä on todellinen viennin valttikortti kädessämme: vahva osaaminen digitaalisissa teknologioissa, joka luo meille strategista kilpailuetua maailman markkinoilla.

Digitaalisuus läpäisee tänä päivänä niin teollisuuden, logistiikan kuin puolustuksen sektorit ja on avainasemassa vihreässä siirtymässä. Digiratkaisujen kysyntä avaa uusia markkinoita ja mahdollisuuksia laajentaa toimialaa. Jo nyt puolustusviennin alalla näemme sen, miten kova rauta saa rinnalleen ohjelmistokehittämistä, data-analyysiä ja satelliittipaikannusta.

Teollisuutemme painopisteet tulisi heijastua myös niissä pöydissä, joissa kansainvälistä teknologiapoitiikkaa määritellään. Samalla käännämme katseemme länteen. Ruotsi on jo nyt tärkein kauppakumppanimme, mutta se voisi olla sitä myös kokonaisturvallisuuden osalta. Toimitusketjut ja huoltovarmuus sekä puolustusyhteistyö – yhdessä Ruotsin kanssa voimme vahvistaa yhteiskuntien kokonaisturvallisuutta toisiamme hyödyttäen.

Elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon tiiviimpi yhteistyö uhkien ja kriisitilanteiden, mutta myös vientituotannon osalta on tässä keskeisessä osassa. Suomella on tulevaisuuden osaamista ja ratkaisukeskeisyyttä – nyt on aika kääntää meidän vahvuuksiksi myös uudessa maailmantilanteessa.

Ville Skinnari