Aina, kun valtio tai eduskunta on hoitanut talousasiansa Suomessa päin prinkkalaa, nousevat esiin eläkeleikkaukset, joiden sanotaan korjaavan valtion kassaa? Purra julistaa kuin Mooses vuorelta, että myös eläkeläisten on osallistuttava menotalkoisiin. Ministeri Purra pitää virheellisesti eläkkeitä sosiaalietuina. Näitä eläkeleikkauksiaan hän on perustellut niin järjettömillä väitteillä ja ”mutu”- perusteluilla, että ihan oikeat vakuutusasiantuntijat, kuten esimerkiksi Olli Pusa, ovat ihmeissään ja jopa tyrmistyneitä niistä perusteluista, joilla valtiovalta hänen johdollaan koettaa vakuuttaa kansalaiset eläkeleikkausten tarpeellisuudesta. Orpo-poikaa viedään tässä kuin pässiä narussa.

Faktaa siis peliin! Lähtökohta valtion talouden saneerauksessa ja säästötarpeessa ja lisätulojen hankkimisessa on täysin toinen. Ensinnäkin eläkkeitä on kahdenlaisia, keskikooltaan suuremmat työeläkkeet ja valtion maksamat pienemmät kansaneläkkeet ja muut sosiaalipainotteiset eläkkeet. Niitä ei voida kohdella saman kaavan mukaan. Olen kolumneissani kirjoittanut yli kymmenen kertaa ja ehdottanut, mitä Suomessa voitaisiin eläkkeille tehdä. Ensinnäkin pitäisi asettaa eläkekatto, kuten on muissa sivistysvaltioissa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa. Se voisi hyvin olla 8 000 euroa kuussa. Nyt Suomessa maksetaan Sveitsissä ja muualle veroparatiiseissa veroa pakoileville ”isänmaallisille” eläkejohtajille ja muille entisille yritysjohtajille jopa 15 000 euron kuukausieläkettä!

Työeläkkeiden maksajina ovat työeläkeyhtiöt,  ei siis valtio. Suomessa eläkevarojen suuruusluokka ovat huimaavat 255 miljardia! Silti ne ovat kasvussa koko ajan, mutta valitettavasti erittäin usein onnettomasti hoidettuina sijoituksina. Eläkeyhtiökulut ovat nousseet täysin mielettömiin suurusluokkiin, joka johtuu siitä, että suomalaiset työeläkeyhtiöt ovat sijoittaneet varojaan yhä enenevässä määrin suuriin pääomasijoittajiin ja hederahastoihin. Vuonna 2022 suomalaisten eläkeyhtiöiden tappiot olivat uskomattomat 16,4 miljardia ja sijoitustappiot 2,1 miljardia ulkomaille ja 100 miljoonaa kotimaahan. Erittäin hämmästyttävää oli myös se , että sijoituskulut olivat ulkomaille jopa 2,1 miljardia euroa ja kotimaahanankin 100 miljoonaa euroa! Mistä siis maksettiin? Ei ainakaan sijoitusosaamisesta.

Näitä esittämiäni lukuja kannattaa todella tutkia ja miettiä, mitä ihmettä näissä työeläkevakuutusyhtiöissä oikein puuhaillaan ja ketkä todellisuudessa ovat vastuussa tästä toiminnasta? Tämän suuruusluokan suomalaisten työeläkeyhtiöiden sijoitusmokat saavat Suomen hallituksen eläkeleikkaukset vaikuttamaan naurettavilta ja todellisilta kiusanteoilta. Mitä ajattelevat tästä ne arviolta 0,5 miljoonan köyhää suomalaista eläkeläistä, joiden keskieläke on alle 1350 euroa kuussa? Työeläkeyhtiöiden johtajat riitelevät parhaillaan köyhien eläkeläisten määrästä, mutta EU:n tilastotietojen mukaan kansanedustaja Kimmo Kiljunen on oikeassa tästä määrästä.

Eläkeläisiä Suomessa on 1,6 miljoonaa, jotka ovat erittäin suuri kuluttajaryhmä. Heidän toimeentulonsa vähentäminen heijastuisi välittömästi Suomen kulutusmarkkinoille. Toinen tärkeä seikka on se, että valtion eläkevähennykset tai supistustoimenpiteet heijastuisivat myös suoraan lisääntyvinä toimeentulotukina ja asumistukien vähennyksinä eläkeläisten kukkaroissa.
Nyt Purran hammas iskee meihin eläkeläisiin seuraavasti. Eläketulovähennystä kiristetään 23 000-57 000 euroa vuodessa saavien kohdalla. Tämä lisää valtion tuloja naurettavat 150 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan työeläkevakuutusyhtiöt maksoivat tappoistaan ulkomaille 2,1 miljardia euroa.

Eläkeläisten asumistukea leikataan ja se kohdistuu varakkaimpiin eläkeläisiin ensi vuonna. Säästö 12 miljonaa ja vuodesta 2026 25 miljoonaa euroa vuodessa. Vapaaehtoisesta eläkesäästämisen verotuesta luovutaan vuoden 2027 alusta ja Suomi lopettaa ulkomaille maksettavat kansaneläkkeet, joita on maksettu etupäässä Ruotsiin. Arvioitu säästö on 38 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi kuntoutusrahan ikäraja nousee 16 vuodesta 18 ikävuoteen. Tämähän on pelkkää kosmetiikkaa, sillä pahiten meitä eläkeläisiä koskee ALV:n nouseminen 1,5 prosenttia, joka heijastuu suoraan köyhien eläkeläisten kulutustottumuksiin. Indeksikorotuksiakaan ei tule enää kahdelle ylimmälle eläkeläisveroluokalle lainkaan. Onneksi verokorotuksen ulkopuolelle jäävät noin puolet meistä ressukoista.
Tosiasia valitettavasti kansainvälisissä vertailuissa on, että nettoeläke on EU-maissa 70-100 prosenttia nettopalkasta. Meillä Suomessa se on korkeimmillaan vain 60 prosenttia yksityisellä sektorilla. Korvausastetaulukko löytyy netistä. Kreikassa ja Espanjassakin maksetaan parempia eläkkeitä. Orpon hallitus vaihtuu onneksi aikanaan. Eläkeläiset äänestäkää ja näyttäkää voimanne yhteiskunnassa.
Se on valitettavasti demokratioissa ainoa tapa saada muutos! MOT!

Jussi Melanen

Antaako Etelä Suomen Sanomat lahtelaisille sellaisen kuvan, että Lahti Energian myynti tässä tilanteessa, jossa korot ovat ennätyksellisen korkealla, olisi ainut mahdollisuus kuitata kaikki Lahden velat ja siirtyä sijoittamalla siitä saatu 500 miljoonaa euroa (arvio) riskialttiisiin sijoitusinstrumentteihin? Kepulainen Etelä-Suomen Sanomat ei ole kertonut totuutta lahtelaisille veronmaksajille ja esitellyt mitään niistä muista vaihtoehdoista, joita on olemassa siksi, että lehti on asettuneet varsin yksipuolisesti tukemaan LE:n myyjien linjaa. Tätä osoittaa sekin, että ennen itsenäisesti ja lahtelaista mielipidevapautta edustaneen Uusi Lahti -lehden päätoimittaja siirrettiin uusiin tehtäviin maalaisliiton lehtikonsernissa. Vaihtoehdottomuuden uhkailuun ei ole syytä! Lahtelaisvaltuutetut Eero Seesvaara, Juha Tapiola ja asiaa tuntevat tahot, ovat lähettäneet tietyille valtuutetuille kirjelmän, jonka julkistamiseen olen saanut luvan heiltä. Alla oleva kirjelmä toimitetaan kaikille lahtelaisille valtuutetuille. Tästä pääpiirteittäin on kysymys lyhennettynä.

Esitys kulkee otsikolla ”Esitys Lahti Energian osingonmaksukyvyn palauttamiseksi ja nostamiseksi tasolle 30 miljoonaa euroa vuodessa.”
Konsultin selvitys (s. 51) lupaa kaupungille 15 miljoonan euron osingot, jos vähemmistöosuus (49 %) myydään. Tämä tarkoittaa, että LE:n osingot ovat tuolloin 30 miljoonaa euroa. Konsultin lääke tähän osinkotason nostamiseen on yksinkertaistettuna LE:n laina-aikojen pidentäminen! Jos konsultin esittämän kaupan jälkeen maksetaan tämä 30 miljoonan euron osinko, on tämä rahoitettava pääasiassa lainarahalla, jolloin Lahti konsernin lainamäärä kasvaa, ei siis laske! Tämä konsernilainoja koskeva riski on yksi kuntalain kriisikuntakriteereistä.
LE:n toimitusjohtajan mukaan uudelleenrahoitus voidaan tehdä nytkin. Se, mitä konsultti ei kerro on se tärkein, eli miten tuloutus uuden omistajan kanssa tehdään? Käytännössä tämä on aina tapahtunut konsulttien esittämissä malleissa siten, että yhtiöön (LE) otetaan velkaa niin paljon kuin tarvitaan , eikä sitä makseta pois. On huomioitava, että osakassopimuksessa ja uudessa liiketoimintasuunnitelmassa määriteltäisiin tuloutuksen tavoite ja kokemus on osoittanut, että vähemmistöosakas on tässä määrittelijän paikalla. Se, mitä konsultti ei tuo nyt esille, on se, että
myyntiselvityksen ajankohta on aivan väärä. Suhdannetilanne on erittäin huono ja arvostukset ovat alhaalla.

Eero Seesvaaran, Juha Tapiolan ja erään talousasiantuntija viimeinen esitys ja malli Lahden kaupunginhallitukselle ja valtuustolle on seuraava:

1. Muutetaan nykyinen kaupungin laina LE:lle pääomalainaksi (46,8 milj. euroa). Tekninen muutos, pääomalaina vahvistaa LE:n tasetta ja vakavaraisuutta ja neuvotteluja ulkopuolisten rahoittajien kanssa. Tämä on aivan luonnollista ja laillista toimintaa eikä edellytä Lahden kaupungin lisäpanostusta. Uuden lainan ansiosta Lahden kaupungin korkotulot nousisivat 6,4 miljoonaan euroon.
2. Lahden tasetta voisi vahvistaa seuraavalla tavalla. Neuvotellaan uudella, vahvemmalla pääomarakenteella täysin uudelleen lainat Euroopan Investointipankin ja Pohjoismaiden Investointipankin kanssa. Tämä on aivan normaalia lainoista neuvottelua, jota tehdään yrityksissä koko ajan.
3. Kun LE:n laina-aikojen maksuajat pitenevät, voidaan osinkoja myös nostaa enemmän. Tavoite 30 milj. euroa vuodessa.

Yhteenveto vaikutuksista:
1. Osinko Lahdelle voidaan nostaa asteittain 30 miljoonaan euroon vuodessa. LE:n konsernin voittovarat 31.12.2023 ovat 120,3 miljoonaa euroa!
2. Lahdelle saataisiin uutta parempaa korkotuottoa uuden pääomalainan avulla noin 6,4 miljoonaa euroa ja nykyinen resurssivarausmaksu noin 5 miljoonaa euroa näkysi edelleen kaupungille tuloutettuna.
3. Yhtiön koko arvonnousu säilyy omistajalle eli Lahden kaupungilla.
4. Aluetaloudelliset vaikutukset voidaan sovittaa lahtelaisten yritysten ja kuluttajien etua palvelevaksi hinnaltaan sopiviksi paketeiksi.
5. LE:lla olisi parempi valmius ja mahdollisuus rakentaa yhdessä lahtelaisten yritysten kanssa tehokkaampi kasvu- ja ympäristöstrategia tulevaisuudessa.

Tätä esitystä kannattaa miettiä todellisena vaihtoehtona Lahti Energian hätämyynnille, jota nyt kaavailtiin. Lahden demarit kuitenkin torppasivat Lahden kaupunginjohtajan Niko Kyynäräisen
esityksen LE:n myynnin valmistelusta 15.4.2024 kokoukseen. Nyt muodostetaan ryhmä, joka tekee työtä Lahden pelastamiseksi ja kriisikunnaksi vajoamisen.

Juhani Melanen

Maanantaina järjestettiin Päijät-Hämeen Kuluttajien toimesta Lahdessa ajankohtainen energiakeskustelu. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijoita eri näkökulmista. Pääteemana oli kaukolämmön tulevaisuus ja luonnollisesti kuluttajien näkökulma. Tilaisuudessa alustivat Pekka Passi (Vanajakoski Oy:n toimitusjohtaja), Kaupunkiyhtiöiden edunvalvoja Aku Aarva (toiminnanjohtaja, Energiakaupungit ry) ja Omakotiasukkaiden arvokkaan ja asiantuntevan puheenvuoron käytti Heikki Lehtiniemi (Lahden Seudun Omakotiyhdistys ry). Oma teemani oli suomalaisten kaupunkiyhtiöiden tulevaisuus ja rooli kaupunkilaisten edunvalvojana. Nostin esille erityisesti kuntayhtiöiden välisen yhteistyön, jota tehdään, mutta potentiaalia on paljon enempään.

Eduskunnassa SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt jättivät yhteisen välikysymyksen. Yhteisessä välikysymyksessä kysytään hallitukselta keskussairaaloiden tulevaisuudesta ja siitä, miten hallitus aikoo turvata perustuslain takaamien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kaikkien hyvinvointialueiden asukkaille koko maassa. Aihe on Suomessa nyt erittäin ajankohtainen.

Keskiviikkona lakialoitteeni urheilun ja liikunnan rahoituksen parantamiseksi eteni eduskunnan lähetekeskusteluun. Minun ja 21 muun kansanedustajan tekemä aloite haluaisi muuttaa tuloverolain 57 pykälää siten, että urheiluun ja liikuntaan kohdistuva lahjoitus mahdollistaisi verovähennyksen. Tavoite olisi, että vuoteen 2030 mennessä 1000 yritystä Suomessa tukisivat liikuntaa ja urheilua jokainen 50.000 eurolla mikä tarkoittaisi 50 miljoonan euron lisärahoitusta. Urheilua tukevat säätiöt ovat olleen itse tässä aloitteellisia ja toivottavasti lakimuutos saadaan aikaan.

Keskustelu Lahti Energian myynnistä Lahden kaupungin talouden tervehdyttämiseksi on ollut puheenaihe tälläkin viikolla Lahdessa. Kuten olen jo useaan otteeseen todennut, me halusimme kuulla vaihtoehtoja Lahti Energian (LE) myynnille. Kun niitä emme kaupunginhallitukselta saaneet olemme itse rakentaneet sitä vaihtoehtoa, millä LE:n osingonmaksukykyä ja tuloutusta palautetaan. SDP:n edustajiston linjaus oli viime sunnuntaina avain oikea.

Konsultin selvitys lupasi kaupungille 15 miljoonan euron osingot, jos LE:n vähemmistöosuus (49 prosenttia) myydään. Tämä tarkoittaa, että LE:n osingot ovat tuolloin 30 MEUR. Konsultin lääke osinkotason nostamiseen on yksinkertaistettuna LE:n laina-aikojen pidentäminen. Yksinkertaistettuna kysymys on siitä, että miksi me tee tätä itse, kun voimme sen lainoja järjestelmällä tehdä? Tämän lisäksi pitämällä yhtiö sataprosenttisesti lahtelaisilla yhtiön arvonousu säilyy omistajalla eli Lahden kaupungilla. Tärkeää on myös nähdä aluetaloudelliset vaikutukset. Me voimme lahtelaisina vaikuttaa tarvittaessa omistajina kuluttajien ja yritysten hinnoitteluun. Ja tietenkin vielä oman kaupunkimme ja koko maakunnan kasvu, uudet investoinnit ja työllisyys.

Nyt on tärkeää saada jatkovalmisteluun paras mahdollinen osaaminen Suomesta käyttöön. Säästöjä tarvitaan, mutta samalla selkeä kasvuohjelma, joka tehdään yhdessä alueemme yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kun kasvu tämän synkän jakson jälkeen alkaa Lahden pitää olla Suomen eturivissä ja kaikki osaaminen meiltä kyllä löytyy kun vain haluamme.

Lahden alueella energiayhtiön rooli on erittäin keskeinen tulevaisuuden kasvun ja kehittämisen investointeihin yhdessä alueen yritysten kanssa. Esimerkiksi Ren–Gas  -yhtiön jättihanke voi tarkoittaa Lahdelle, Suomelle ja Euroopalle paljon. Millaisia kumppanuuksia tämän ympärille voi rakentaa? Nyt pitää löytää muutenkin uusia hankkeita ja investointeja ja kyllä niitä on mahdollista saada.

Kaikkien taloustilanne on nyt vaikea. Tästä huolimatta meidän pitää yhdessä löytää järkeviä ratkaisuja sekä uskaltaa katsoa pidemmälle tulevaisuuteen.

Ville Skinnari

Jalkapallokausi on avattu. FC Lahden pistetili on avattu. Onnella, mutta kuitenkin. Tampereen Tammelan ylväs upea 44 miljoonan stadion on korkattu.

Viimeksi jäätiin maalivahteihin. Jatketaan. Lahden maalissa 17-vuotias Osku Maukonen loisti. Jopa rouvani sen tajusi ja hän loihti sanomaan, että toi poikahan on aina pallon tiellä!

Lahden uusi nopea hyökkääjä Colin Odutayo karkasi vartijaltaan. Ilveksen puolustaja kaatoi hänet takaa. Odotin ulosajoa. Ei tullut. Viimeksi näin väärin 2002. Tuomari on aina oikeassa.

Kuten lisäajan kulmapotkussa. Ilves juhli voittomaalia, jonka tuomari hyväksyi ja hylkäsi. Maukosta taklattiin. Vaan oliko syynä oma pelaaja?

Maukosen lisäksi Lahden voima piili toppariparissa Viitikko-Fox. Toki muukin joukkue taisteli loistavasti. Jatkossa oma peli pitää käynnistyä. Djaloa kaivattiin.

Tunnelmaa riitti. Ja savuja, jotka ovat kiellettyjä. Paikallinen lehdistö syytti lahtelaisia, mutta vastaavat myrkyt tuli kotifaneiltakin, mutta ei niistä mainittu. No, tamperelaisillahan menee helposti fakta ja fiktio sekaisin, vrt. Matti Kuusela. Anteeksi.

Kannattajista puheenollen, he pärjäsivät ilman paitaa. Minulla toppahousujen alla kahden pitkät alushousut! Lämmin tuli, kiitos aurinko.

Stadion vetää 8000 katsojaa. Nyt paikalla liki 5000. Tauolla riitti jonoa. Hyvä, hyvä, en saanut makkaraa!

Torilla kehuttiin komeita VIP-tiloja. Joku toivoi ravintolan ikkunoihin peittävämpiä verhoja. Katsos kun peli saattoi vähän häiritä syömistä ja varsinkin juomista.

Tsemppiä kauteen FC Lahti! Jaksa kannustaa edelleen Miikka Mäkinen.

Raine Järvinen

FC Lahden kannattaja Miikka Mäkinen

Elämme ajassa, jossa arkemme täyttävät hyvin monet, erilaiset kanavat, joita kautta meille myydään tuotteita, ohjeita, mielipiteitä ja tietoa. Toisinaan voi olla hyvinkin vaikea erottaa, mikä lähde on luotettava tai aito. On tärkeää tarkastella lähteitä kriittisten silmälasien kautta. Toisaalta toisinaan taas kriittisyys vedetään liiallisesta sinisilmäisyydestä sinne toiseen ääripäähän. Kovin helposti huudellaan valtamedian puolueellisuudesta tai agendasta tai rahoituksella ohjatuista tutkimuksista. Kriittisen tarkastelun tarve koskee myös meitä itseämme. Mistä epäluottamus jotain julkaisijaa kohtaan kumpuaa? Siitä, minkä toivoisimme olevan valhetta tai mikä tukee omia mielipiteitämme, vai liittyykö julkaisuun ihan oikeasti jotain kyseenalaista?

Ajatus ihmisten harhaanjohtamisesta ei ole mikään uusi asia kristinuskossa. Jo Uudessa Testamentissa Jeesus varoittaa meitä siitä, että aina löytyy niitä, jotka jopa Jeesuksen nimeen vedoten haluavat johtaa meitä kauemmaksi Jumalan tahdosta. Tälläkin hetkellä löytyy monia asioita, jotka jakavat kristittyjen mielipiteitä. Toisesta suunnasta meille myydään yhtä näkökulmaa totuutena, toisesta toista. Mistä ihmeestä voimme tietää, mikä on lopulta oikein, mikä on Jumalan tahdon mukaista?

Ensimmäinen varoitusmerkki on irrallisten raamatunkohtien käyttäminen asian perustelemiseen. Raamattu on kokonaisuus ja niin sitä pitää myös lukea. Yksittäisiä raamatunkohtia voi käyttää, mutta silloin pitää tarkastella, mihin tilanteeseen ne oikeasti liittyvät ja löytyykö Raamatusta muita samansuuntaisia ajatuksia. Toinen tapa tarkastella asiaa on pohtia sen vaikutuksia. Jos asia aiheuttaa pahaa toisille ihmisille, itselle tai luomakunnalle, se ei voi olla Jumalan tahdon mukaista. Kolmanneksi on hyvä tiedostaa, että raamatuntutkimus tai ei ole mikään mörkö, mitä pitäisi pelätä, päinvastoin. Se auttaa meitä ymmärtämään Raamattua laajemmin ja samalla tuntemaan Jumalaa paremmin. Vielä lopuksi haluan muistuttaa siitä, että toisinaan on myös ok olla asioista eri mieltä. Kunhan yhdistävänä tekijänä pysyy rakkaus ja ytimenä usko Jeesuksen sovitustyöhön.

Mari Ruuska
Launeen srk

Ehkä sinäkin olet kuullut kannustavan viestin: unelmoi isosti, voit saavuttaa sen, mistä uskallat unelmoida. Haluamme voida hyvin, olla onnellisia, menestyä.

Elämässä ja meissä on paljon mahdollisuuksia. Saamme uskoa itseen, asettaa tavoitteita, ponnistella. Koemmekin elämän kuluessa iloa eri asioista, onnistumme, opimme uutta ja saavutamme asioita.

Tämä viikko traagisine uutisineen on kuitenkin taas muistuttanut, että kohtaamme myös suruja ja kärsimme, niin yksilöinä kuin yhteisöinä ja yhteiskuntana.

Saatamme myös ponnistelun jälkeen kokea, että menestys ja huippujen saavuttaminen karkaa meiltä, pysymme tavallisina.

Pääsiäisen sanoma on paljon suurempi kuin inhimillinen kukoistuspuhe. Pääsiäisenä Jeesus kärsi ja kuoli, mutta voitti kuoleman. Pääsiäisenä Jeesuksen sanomasta, evankeliumista, syntien anteeksiantamuksesta ja ihmiskunnan pelastuksesta, tuli täyttä totta.

Kun ylösnoussut Jeesus keskustelee ja aterioi sunnuntain evankeliumissa opetuslastensa kanssa, he yrittävät kuunnella ja katsella häntä, ymmärtää, että hän todella on siinä, kuoleman voittajana.

Jeesus ei ollut elämäntaidon opettaja, hän oli ja on pelastaja. Hänessä on turvamme silloinkin, kun kukoistuspuhe tuntuu vieraalta, kun petymme itseemme tai läheisiimme, kun maailman tai oman todellisuuden surut saartavat.

Kristuksen evankeliumi on suurempi kuin mitä itse voimme koskaan olla ja saavuttaa. Ylösnousseessa Vapahtajassa on turvamme, kun elämä runtelee. Hänen seurassaan tulemme lohdutetuiksi ja riitämme tällaisina kuin olemme.

Johanna Hurtig
vs. Kappalainen
Launeen seurakunta

Oho, sain viestin, että kirjoita maalivahdeista. Nöyränä palvelijana kävin tuumasta toimeen.

Arvostan molareita. Ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Maalivahdeista riittää tarinoita. ”Muista puristaa, kun käsissä jotain tuntuu”. Tai kuten ex-valmentaja sanoi pelipalaverissa: ”Tänään lauotaan kaukaa, niilläkin on huono veska!”

Tästä puuttuu monta kyvykästä veskaria, esim. Retu ja Moppe. Heistä saisi kirjan. Värityskirjan. Kuten huippumolke Pertti Wole Tammistosta, aatelistoa pallon vangitsijana ja ihmisenä.

LTP:stä muistan Timo Airaksen, Seppo Pekkarisen, Tuomo Mäkiahon ja erityisen lahjakkaan Jukka Jalon. Toki myös Kari Hyytiän, joka korvasi puuttuvan sentin armottomalla asenteella. Hyytiän oli helppo pelata, koska edessä oli krouveineen äärettömän kova puolustus.

Raimo Rinkisen erikoisuus oli, että vaihtoi lupaavan mäkihyppääjän uransa maalin suulle. Liimanäppi, SM-hopeaa.

Heikki Luostarisesta tuli professori ja torjunnat jäivät. Heikki Levaniemi oli loistava molari, mutta osasi kentälläkin. Kuten Velodromin kentällä.

Antero Haili on vanhemmiten kunnostautunut myös kenttäpelaajana puhumattakaan Kilpuri Kilpisestä, jolle ei mikään tehtävä ole vieras. On torjunut monta palloa, kerrotaan.

Janne Sillgrenin (yllä) peluriksi kasvamisessa auttoi, kun sai Reippaan junnuissa torjua itse Jari Litmasen vetoja.

Ristoja on monta. Parkkonen kuntoihme, Saloranta loistaa edelleen ikämiehissä ja E.Penttilä telkkarissa.

Markku Hoikkanen oli lähellä huippua. Korttelissa Kalle Loveson ja Kari Kajala olivat este monelle hyökkääjälle.

Lopuksi tarina. Armeijassa oli hiljaisuus. Uni ei meinannut tulla. Kuului kysymys. Ookko ikinä ollu naisen kanssa sillai? Hiljaisuus jatkui. Pian kuului maalivahdin vastaus: ”Oon mä kerran – Dubrovnikissa.”

Naurun remahdus pisti alikessun toimimaan. Hauskoja tyyppejä nämä veskarit! Nyt jännitän, kuka on FC Lahden maalissa sarja-avauksessa lauantaina. Siitä ensi viikolla.

Raine Järvinen

Jääkiekkoliigassa Pelicans voitti HIFK:n puolivälierissä otteluvoitoin 4-3 ja jatkaa nyt välieriin. Viime kevään KalPa-sarjan tasolla ei olla pelillisesti, mutta vielä on aikaa parantaa. Parasta vauhtia ja kamppailuja tarjosi ehkä hieman yllättäen TPS-Tappara puolivälieräpari. Sanotaan, että kun joukkueet pelaavat vastakkain 7 kertaa paras joukkue aina voittaa. Tähän on vaikea väittää vastaan ja niin kävi nytkin. Molemmilla joukkueilla oli paljon pelissä. IFK:lla maine ja kunnia, Pelicansilla lisäksi ennätyksellisten panostusten takia myös taloudellinen tulevaisuus. Jos nyt pitää ennustaa, niin finaalista tulee viime kevään puolivälierien uusinta eli Pelicans-KalPa. Game seveneitä nähdään varmaan vielä lisää.

Kuten aina, kiekkokevääseen kuuluu myös jälkipyykin pesu. IFK:n menestymättömyys on kestoaihe, josta varmaan tehdään vielä väitöskirjoja. Tunnen valmentaja Ville Peltosen pitkältä ajalta ja vuosien 1993-1994 Lahden Urheilunkoulun kasvattina ja Launeen Mäkkärin vakioasiakkaana häneltä ei ainakaan kunnianhimoa puutu. Tehdään pitkää päivää ja tunteja tulee. Mutta tehdäänkö liikaa ja tapetaan se luovuus millä pelit voitetaan? Tulokset vain ratkaisevat tulosurheilussa ja IFK:n johdolla on varmasti pohdinnan paikka, miten tästä lähdetään rakentamaan tulevaisuutta.

Pelicansin lisäksi myös Lahden kaupungintalolla alkaa ensi viikolla Lahden tulevaisuuden Game seven. Lahti Energian tulevaisuuden ratkaisut ovat Lahden tulevaisuuden kannalta historiallisen merkittäviä ja koskettavat myös urheiluseuroja, koska ulkomaalaisen pääomasijoittajan omistama yhtiö tuskin näkee lahtelaisen urheilun ja kulttuurin tukemista enää välttämättömänä. Vuositasolla tämä on tarkoittanut satojatuhansia euroa lahtelaiseen jääkiekkoon, koripalloon ja jalkapalloon. Tämä on ollut se Lahden kaupungin tuki eli se on ”ulkoistettu” kaupungin omistamalle energiayhtiölle ja ratkaisu on toiminut ainakin ennen.

Uusi kaupunginjohtaja tuli torstaina julkisuuteen ja esittää 49 prosentin osuuden eli vähemmistöosuuden myyntiä Lahti Energiasta. Yritän ymmärtää häntä, koska kaupunginhallitus on hänen esimiehensä, ja kiire on kova, koska vaalit on tulossa ensi vuonna. Mikkelin kokemuksia ei haluta odottaa. Aikalisä tarvittaisiin, mutta sitä ei haluta. Samaan aikaan maailmantilanne energiamerkkinoilla alkaa hiljalleen selkiytyä, polttoaineiden hintamarkkina on tasaantumassa ja yhtiöt ymmärtävät tilanteen ja saavat helpotusta kustannuksiin. Yhtiöiden arvostukset on lisäksi hyvin alhaalla, mutta silläkään ei ole nyt merkitystä.

Kaupungintalolta viesti meille valtuutetuille on ollut yksinkertainen: jos Lahti Energiaa ei myydä, niin joudutaan leikkaamaan pahasti ja julmasti. Vastakkain on aseteltu etenkin opetus eli sivistystoimi ja näin on saatu vietyä ”konsulttihankinnat” näinkin pitkälle. Meillä myynnin vastustajille on ollut vain yksi viesti. Miksi te ette tuo vaihtoehtoja – teillä ei ole vaihtoehtoja. Tähän minulla on yksi vastakysymys ja yksi selkeä vastaus. Miksi te ette ole valmistelleet vaihtoehtoa? Tähän vastaan itse, että ette ole halunneet edes tutkia muita vaihtoehtoja, koska myynti on helppoa ja konsultteja löytyy, joilta saa korvausta vastaa valmiit esitykset ja perustelutkin.

Historiasta voin kertoa sen verran että virkamiesjohdosta taistelupari Myllyvirta-Mäkinen ajoi tätä jo vuosia sitten, mutta Lahti Energian hallituksessa etsimme silloin oman kestävän ratkaisun. Lahden konsernijohdossa ei sen sijaan omia ratkaisuja tai ideoita ole ollut, mutta syylliset on kyllä löydetty ja aina muualta. Milloin sairaanhoitopiiristä eli sosiaali- ja terveydenhuollosta, milloin mistäkin. Oma pelikirja on ollut hukassa eikä jääkiekkovertauksella olisi päästy tasakentillä edes yli punaviivan. Ylivoimasta puhumattakaan.
Mutta nyt siihen vaihtoehtoon. Olemme viimeiset viikot rakentaneet Lahdelle vaihtoehtoa ja tulemme sen kertomaan ensi viikon alkuun mennessä. Tämä vaihtoehto tarkoittaa, että energiayhtiöitä ei tarvitse myydä – edes vähemmistöä- mutta uusia ratkaisuja pitää tehdä. Viimeistään maanantaina saamme oman esityksemme julkisuuteen, kun tiedämme myös millaisella joukkueella lähdemme seiskaotteluun.

Nyt alkaa lahtelaisten oma Game seven ja tätä varten me on treenattu.

Ville Skinnari

Ei kai taas? Nuori 12- vuotias ampui Vantaalla yhden koulutoverinsa kuoliaaksi ja vammautti kahta vaarallisesti. Lauri Nurmi väitti Iltalehdessä (3.4), että lapsen koulusurma oli vain ajan kysymys? Jos oli, niin silloin jotain Suomen peruskouluissa on tehty totaalisesti väärin. Olen itsekin ollut niin opettajana kuin vanhempana toteamassa tätä kehityskulkua ja kirjoittanut näkemyksiäni vuodesta 1980 aina vuoteen 2024 yhteensä yli 40 kirjoitusta eri medioihin ja kertonut koulun muuttuvasta ilmapiiristä ja opettajien hädästä ja voimattomuudesta silloin, kun väkivalta ja uhkailu alkaa olla peruskoulussamme arkipäivää.

Olin vielä työelämässä, kun Jokelassa (2007) ja Kauhajolla (2008) koettiin kouluampumiset . Silloinkin perustettiin työryhmiä ja kriisihallintaorganisaatiot miettivät ja pohtivat, mistä tämä kaikki saattoi johtua. Psykiatrit ja psykologit sukelsivat silloisen koulumaailman ytimeen ja esittivät hyviä ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Turvalliset vanhemmat ja opettajien kyvyttömyys puuttua ajoissa koulun ongelmiin kokonaisvaltaisesti, nähtiin toki jo silloin suurimmiksi ongelmiksi. Koulukiusaamiseen puuttuminen välittömästi ja koko arsenaalin käyttäminen kiusauksen kitkemiseen olivat jo silloin koulujen työkalupakeissa, mutta taloudellisia resursseja panostaa erityistä tukea tarvitseville ja opetusryhmien supistamiseen ei annettu lisää. Koulujemme opetussuunnitelmat vaihtuivat joka vuosi kuin muoti, vaikka jokainen opettaja tiesi sata varmasti, että ennen kuin tulokset muutoksesta tai opetussuunnitelmien tehosta voitaisiin yleensäkin tehdä, vaatisi se kymmen vuoden kokeilua; kouluhallinto ja kouluviranomaiset viis tästä välittivät!

Kouluviranomaiset elivät täysin eri maailmassa, jossa opettajat joutuivat joka päivä toimimaan riittämättömin resurssein ja vailla vanhempien tukea. Päinvastoin vanhemmat alkoivat esiintyä koulujen asiantuntijoina ja jopa uhkailla opettajia erilaisilla sanktioilla elleivät he vastaisi heidän mielettömiin kysymyksiinsä ympäri vuorokauden Vilmoissa ja muissa sähköposteissa. Osa tuntemistani opettajista on jo nostanut kädet ylös ja siirtynyt muihin siisteihin sisätöihin kaksinkertaisella palkalla siksi, että nykykoulun voimavarat riittävät vain räikeimpien koulukiusaamistapauksiin. Uhkailua ja huonoa käytöstä on alettu pitää yhä enemmän uutena normaalina kouluissamme. Kirjoitin aiemmin tässä pikkujättiläisessämme Omalähiössä niistä 10 suuresta virheestä, jotka koulumme ja me kasvattajat olemme tehneet, joten en enää toista niitä. Totean vain lyhyesti, että koulumme tärkein tehtävä on oppilaan oman identiteetin eli minäkuvan vahvistaminen, rakentaminen ja tukeminen . Koulun tehtävä on aina ollut opettaa ja vanhempien kasvattaa, Nyt tämä kasvatustehtävä on siirtynyt yksipuolisesti kouluille, joilla ei ole siihen aikaa!

Suurimmat virheet tehtiin uskomalla Suomessa ns. vapaan kasvatuksen koulumenetelmiin. Uskallan väittää, että jäljet ovat nyt näkyvissä. Selkeät vanhempien antamat rajat ja heidän esimerkkinsä ovat hävinneet ja yltiöyksilöllisyys ”mulle kaikki heti ” poikii nyt diginatiiveja tai ” ei vähemmän voisi kiinnostaa” ja koulun turhana kokevia kännykässä roikkuvia pikkunokkavia psykopaatteja esiin. Kun kaiken taustalla on vielä joukolla koulukiusaaminen, josta lapset vaikenevat pelon takia, niin mitä voimme muuta odottaa, kun, että aina joku oppilas eksyy ja tarttuu aseeseen nähtyään elämässään yli 1000 murhaa ennen täytettyään 12 vuotta.

Lapsemme elävät some-maailmassa, jossa he katselevat raiskauksia ja pahoinpitelyjä kykenemättä arvioimaan itse näkemäänsä. Kodin arvomaailma on muuttunut. Korvalaput päähän ja kuudesti laukeava laulamaan! Nykykoulu korostaa itseohjautuvuutta, mutta jättää opettamatta tärkeitä vuorovaikutustaitoja. Nuorilta odotetaan liikaa, liian varhain. Koulun tehtäväksi on tullut viihdyttäminen ja vanhempien tehtäväksi lastensa koulutien silottaminen mukavaksi kuntopoluksi, jossa ei opeteta sietämään mitään vastoinkäymisiä ja varautumaan elämän sattumanvaraisuuteen. Polarisaatio on tullut kouluihin- Vaikka lisäisimme kuinka paljon psykologeja, psykiatreja, opoja, kouluavustajia ja erityisopettaja kouluihimme, ne pysyvät samanlaisina ellei yhteisön ja valtiovallan suhtautuminen ja kannustus ylety myös kouluihimme. Työrauha kouluihin vaatii radikaaleja toimenpiteitä. Jään mielenkiinnolla odottamaan millaisiin toimenpiteisiin viranomaiset ja päättäjät ryhtyvät. Puhutaan muutoksen tarpeesta, mutta millaisia keinoja tähän ongelmaan tullaan esittämään, jää nähtäväksi!

Meille ikäluokkani boomereille koulu on maailman turvallisin paikka maailmassa. Koulukuri ja vanhemmat pitivät huolen siitä, että kouluun ei tultu leikkimään, vaan opiskelemaan periaatteella: non scholae vitae discimus eli emme opiskele koulua, vaan elämää varten.

Juhani Melanen

Aloitetaan huumorilla. Pidän itseäni jalkapalloasiantuntijana. Todistan sen sillä, etten osaa arvostaa Kamaraa, koska hän ei laula Maamme-laulua.

Suomi meni ja hävisi Walesissa. Selvästi ja ansaitusti. Päävalmentaja Markku Kanerva saa mielestäni mennä. Hän on tehnyt mainiota työtä. Kun olisi ymmärtänyt lähteä EM-kisojen jälkeen, olisi arvosana kymppi.

Kuka tilalle, kas siinä kyssäri? Tahdon suomalaisen. Valakari, Lehkosuo tai Honkavaara käyvät minulle. Tainio olisi ollut hyvä, mutta meni Tallinnaan apuvalkuksi, ei käy! Wiss sortui naiseen. Vaihtoehdot ovat vähissä, vai tyydytäänkö Korkeakunnakseen tai Nurmelaan? Jussi Nurmela on musta hevonen.

Valmentajista puheenollen, Antti Muurinen täytti hetki sitten 70. Omalähiö onnittelee entistä Liipolan miestä. Herrasmiestä.

Robert Taylor aiheutti hälyn, koska kieltäytyi joukkueesta. Miksi häly miehestä, joka istuu usein pelit penkillä tai pelaa vartin? Ainoa, josta voisi hälyn nostaa, olisi Hradecky, jos kieltäytyisi. Tai pikkuhälyn Pukista, jota minä käyttäisin toisella puoliajalla väsynyttä vastustajaa vastaan.

Ai että on ikävä Arajuurta ja Sparvia. Ja lahtelaisia, joista nykyään loistaa vain Antti Pohja kommentaattorina.

Viime viikonloppuna Lahdessa pelattiin AY-jalkapalloa. Paperiliitto voitti, kun osuivat pilkulta.

Näytöspelissä Lahden päättäjät nuijivat Eduskunnan Urheilukerhon 4-0 Jani Petteri Uhrmanin, Jouni Kaikkosen, Lasse Peltosen ja Jarkko Nissisen loistaessa.

Eduskunnan joukkueessa Antti Lindtman ja Markus Mäkynen esittivät yhteispeliä.
Ville Skinnari pelasi energisesti ja vauhtia riitti pitkään…Pitkään.

Toivotan mahdollisille lukijoilleni oikein rauhallista pääsiäistä.

Raine Järvinen