Arkistot: Kolumnit

Syksy tulee ja arki on jo alkanut kouluissa ja työpaikoilla. Tähän kesään mahtuu paljon hyvää, mutta myös paljon murheita ja haasteita maailmalta ja koti-Suomesta. Tällä viikolla vierailen Vaasassa Future Festifal – tapahtumassa ja viikonloppuna on vuorossa perinteiset Anianpellon markkinat.

Olympialaisissa tapahtuu paljon hienoja urheilusuorituksia ja upeita tuloksia. Suomen joukkueessakin on valopilkkuja, mutta suuressa kuvassa Suomi on omassa kokoluokassakin surkea suorittaja. Kertoo aika paljon tästä ajasta ja Suomesta, että mitä sitten? Ennen olisi vaadittu toimia ja muutoksia tekemiseen ja johtamiseen, mutta nyt Suomessa vain hyväksytään menestymättömyys. Mitä sitten? Meillä ei ole resursseja kuuluu selitys kisojen jälkeen. Muissa maissa media ei säästele omiaan ja suurvallat eivät katso sekuntiakaan alisuoriutunutta joukkueen johtoa. Muistan hyvin, kun eräiden talviolympialaisten jälkeen jääkiekkojoukkueen johto jätettiin vain kylmästi kohteeseen ilman jatkopestiä ja paluulippuja, koska olivat kuulemma sen ansainneet.

Yhteiskunta, joka hyväksyy menestymättömyyden ei voi menestyä. Ei joukkueena eikä yksilötasolla.
Valitettavasti tämä ei koske vain urheilua. Monessa muussa ja vielä tärkeämmässä asiassa asiat voivat olla huonosti, kun ei ole muuta vaihtoehtoa. Niin se on politiikassakin kaikilla tasoilla. ”Suomella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin leikata miljardeja”. ”Lahti menee konkurssiin, jos koulutuksesta ja maauimaloista ei säästetä”. Tuttua sitaattihuttua nyky-Suomesta. On myös muodikasta puhua kovasta turvallisuudesta ja se on aivan oikein, mutta se on myös tapa piilottaa taustalle todelliset Suomen ongelmat koulutuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa eli ihmisille kaikkein tärkeimmissä asioissa. Mitä meillä on muutenkaan on enää puolustettavaa, jos meillä ei ole perusasioita olemassa? Kunnon kouluja, työpaikkoja, olosuhteita harrastaa tai kulttuuria eli henkistä ja fyysistä hyvinvointia? Mitä sitten? Mihin me niitä tarvitaan?

Kesän ehkä mustin projekti on Lahdessa ollut valokuitujen kaivuutalkoot. Nykyisessä Suomessa kadut avataan miten sattuu ja milloin huvittaa eikä kukaan tunnu tietävän mitä tapahtuu ja kuka vastaa kokonaisuudesta. Mekin tilasimme tämän ”valon” kotiimme. Ainakin vuosi on kulunut eikä mitään tietoa, koska palvelu olisi käytössä. Myyntipuhe oli varmasti hieno, lopputuloksella ei ole mitään merkitystä. Eli mitä sitten?

Ei edes Lahden kaupungintalolla. Kyse on kuitenkin luvanvaraisesta toiminnasta. Meille asukkaille tästä on jo nyt tullut enemmän haittaa kuin hyötyjä. Pihat, ruohot ja aidat ovat kärsineet. Kuka tämän kaiken korvaa? Mitä, jos tämä olisi tehty fiksusti? Se, että toimijoita on monta ei ole ongelma, jos yksi johtaa ja olisi esimerkiksi yksi ”putki” jossa eri toimijat voisivat olla mukana. Koko kuidun merkityskin on jo kyseenalainen, kun langattomien yhteyksien tehot ovat jo hyvällä tasolla. Tai olisi tämäkin liiketoiminta rakennettu kunnallisten yhtiöiden, kuten Lahti Energia tai Lahti Aqua kumppanuutena tai jopa omana liiketoimintana.

Mutta, kun millään ei ole enää mitään väliä – kaivetaan nyt sitten ja kunnolla! Itse ajattelin kaivaa kuidun pään jo sinne, minne aurinko ei paista – eli maan alle.

Ville Skinnari

Kiekkokausi on lähellä. Olen kuunnellut kuuden joukkueen valmentajan avauspuheet pelaajilleen. Ensinnäkin en ymmärrä, miten puheet julkaistaan netissä. Mitä pukuhuoneessa tapahtuu ja puhutaan, se jää sinne. Näin ennen, ei enää.

Eipä puheissa juuri eroja ollut. Niinhän se on, teot puhuvat, sanat eivät. Haluaisin kuulla, mitä Raipe puhui Saipalle. Lyhyestä virsi kaunis, luulen. Ylijunnila osaa puhua.

Rakkaalla Radiomäellä oli loppukesästä raju, mutta ystävällismielin kaksintaistelu. Hannu Nissinen ja Jukka Nikkanen mittelivät miesten välineillä moukarissa, kuulassa, kiekossa, keihäässä ja seipäässä. Nikkanen oli ylivoimainen moukarissa, 16,96 – 10.89. Muissa lajeissa Nissinen pärjäsi paljon paremmin, jopa hämmästyttävän hyvin.

Toriraati pui vielä lopputulosta. Ainakin douping meni kummaltakin puhtaasti läpi. Jopa jatkoilla maistui vain nollanolla.

Hurjia yliaikuisia nämä miehet! Seivästä kauhistelin, mutta riman yli menivät. Kisan päätuomarina toimi Pekka Kosonen, apunaan Jommi Salonen mitä jutuiltaan ehti. Arvovaltaista katsojajoukkoa johti Olavi Litmanen, joka jaksoi kivuta mäelle asti ehkä myös muistelemaan aikoja, jolloin Ratikalla pelattiin pääsarjaa. Ja hyvällä menestyksellä pelattiinkin.

FC Lahti voitti HJK:n. Ai, että mä nautin! Nyt perjantaina pitäisi nujertaa EIF. Ei kai ihan helppo homma.

FC Lahti etsii toiminnanjohtajaa. Ilmoitan tässä julkisesti, että harkintani jälkeen en tehtävään hae. Joten ymmärrän Urpo Karjalainen pettymyksesi, mutta turha Upi odottaa sähköpostiani. Älä suutu, hyvän te silti löydätte.

Raine Järvinen

Kiitos kysymästä, nopeasti ja aika hyvin on mennyt. Kävin metsässä mustikassa. Se oli pitkä puolituntinen.

Olen vähän huolissani itsestäni. En katsonut ihan kaikkia EM-kisapelejä. Ja varsinkin studioita jäi paljon väliin. Paljon oli tyhjän puhujaa. Antti Pohja paras ja häntä jaksaa kuunnella.

Samaten sytyn olympialaisiin hitaasti. En katsonut loistavia avajaisia kuin reilun kaksi tuntia. Yleareenasta katsoin jälkikäteen lopun vartin. Se oli komeaa nähtävää ja kuultavaa.

Siispä 6.7. Eino Leinon päivänä hyräilin: – Ja minä itse, miksi näitä mietin? Se merkki varhaisen on vanhuuden. Miks seuraa käskyä en veren vietin, vaan kansain kohtaloita huokailen?

Tiedoksenne ja kauhuksenne lausuin Leinoa ihan julkisestikin!

Reippaan kuuskymppiset hakivat SM-kisoistaan hopeaa. Eli vielä osataan. Kulta meni pilkuilla. Antti Kumpulainen ei kyllä missannut. Nytkään.

Kävelyfutiksen kullan nappasi lähes näytöstyyliin Kangasalan Voitto ex-lahtelaisen Heikki Heinosen johdolla. Lahtelaiset loistivat. Poissaolollaan. Lajia ei kannata väheksyä. Katsokaa videoita osoitteesta walkball.fi.

Mölkyssä Lahden joukkue nimeltä EH juhli EM-pronssia Ostravassa. Huippuryhmässä heittivät Timot Hiltunen ja Kemppi, Harry Asp (SM:ssä kolmas) sekä Urheilugaalassakin palkittu Jake Ropponen.

Jake Ropponen

Itse heitin kaksissa mölkkykisoissa. Vaatimattomuuteni estää mainitsemasta sijoituksia, mutta isompiin kisoihin pitäisi päästä.

Tässä piti vielä päästä FC Lahden valmentajarulettiin sekä naisissa että miehissä, mutta katsotaan vielä. Valoa alkaa näkyä kummassakin. Menkää lauantaina katsomaan miten HJK:n miljoonamiehet mellastavat hiihtoympäristössä.

Ja nauttikaa elokuusta. Ei pahalla, mutta ensi kuun jälkeen on jo lokakuu. Anteeksi!

Raine Järvinen

Onko sinun kesääsi kuulunut jokin mukava vierailu, jonka voisi nimetä suorastaan hienoksi kesälöydöksi? Itse koin hienon elämyksen Sulkavan Linnavuorella. Huipulta näkyi pitkälle vihreitä vaaroja ja kaiken keskellä sinistä järvimaisemaa auringon kultaamana. Siinä tunsi itsensä aika pieneksi ja samalla miltei henki salpautui Jumalan luomasta uskomattoman kauniista luonnosta. Olihan siellä myös tukalan kuuma, kun helle oli saanut kaiken rutikuivaksi ja ilma väreili kuumuudesta. Usein kesään voi liittyä myös haasteita ja hankaluutta. Vesipullo oli aarre sillä kesäretkelläni.

Sunnuntain kirkollisena otsikkona on Etsikkoaikoja. Pyhän evankeliumitekstin alkukielen ilmaisu ei oikeastaan tarkoita etsikkoaikaa, vaan tekstissä käytetään sanoja ”kairos” ja ”episkope”. Ne kertovat siitä, että on otollinen hetki toteuttaa jotain tärkeää. Esimerkiksi nyt on sopiva aika mennä mustikkaan. Ei marraskuussa vaan nyt elokuun alussa. ”Episkope” merkkaa vierailua tai tarkastusta, ja ”kairos” sopivaa ajankohtaa. Etsikkoaika merkitsee siis juuri sopivaa vierailun aikaa.

Mutta kuka vierailee ja kenen luona? Raamatussa käy ilmeiseksi, että vierailija on Kristus, joka on tullut kansansa avuksi. Etsikkoajassa on siis erityisesti kyse siitä, että Jumala tulee avuksemme. UT:n aikana oli ilmiselvää, että Jeesuksen persoonassa Jumala oli tullut meidän luoksemme. Tänä päivänä Kristus lähestyy meitä Raamatussa, seurakunnassa ja sakramenttien välityksellä. Jumalan läsnäoloa voi kokea myös hienossa luonnossamme.

Vielä yksi löytö kesälle voisi olla tämä, mikä lukee Filippiläiskirjeessä: ”Olkoon teilläkin sellainen mieli kuin Kristuksella oli.” Koska Kristus tahtoi tulla meidän ihmisten luo palvelemaan ja rakastamaan, siksi meitäkin kutsutaan palvelemaan toisiamme. Vaikka tekemään jonkin mukavan kesävierailun sitä kaipaavan lähimmäisen luo.

Pastori Kati Saukkonen

Omalähiö lomailee, minä myös, muka. Leppoisan oleilun lisäksi on jotain puuhasteltava.

Lauantaina pelataan aivan huippupeli FC Lahti- Ilves hiihtomaisemissa. Silloin punnitaan uusi valmentaja Duarte. Kyllä Lahen pitäs jotain oppia valkkusekoiluista.
No, jos varaa on… Kova Ilves ei anna armoa, vaikka takaan, että liputan kotijoukkueen puolesta. Tulen, jos joku lupaa kahvit. Ja makkarat. Kaks.

Kortteliliiga järkkää huippulentistä Messilässä 5.-7.7. Sinne! Sitten liiga huilaa ja pelaajat tekevät omatoimista treeniä kukin tyylillään. Futis jatkuu 22.7.

Janipoi Kallio palautuu myös. Toki jatkaa JaPS:n poikien kehittämistä. Syötöt on saatava perille. Samalla oppii itsekin, vaikka geenit on kohdallaan.

Janipoi Kallio

Janipoi painottaa, ettei FC Lahdesta kannata olla huolissaan ja että Saksa voittaa kisat, joiden finaali pelataan samana päivänä 14.7. kuin merkittävä putoamistaisto FC L- Oulu. Miksi samana päivänä? Ei ne EM-kisojen pelejä siirrä!…oisko ollu joustoa täällä päässä?

Muistakaa  6.7. Eino Leino. ”Paha ei oo kenkään ihminen…” tai ”Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysikuu.  Kesäyön on onni omanani.…” jne

Käykäähän paikallisissa kesäteattereissa. Ja Salkkari-fanit voivat tulla Kangasalle, jossa säkenöi kuusi  S-näyttelijää eturivissä Aki ja Kalle. Ohjaajana Ismo, Esko Kovero, joka ei nyt näyttele. Suosittelen, jos nauru auttaa.

Älkääkä ihmeessä unohtako Oili Rinteen synttäreitä la 20.7. Onnittelut.

Ja kaikille mukavaa heinäkuuta. Palataan, jos Luoja suo.

Raine Järvinen

Rippikoulu on perinteikäs ja tärkeä osa kirkkoa ja se on nuorille yksi elämänsä kohokohta. Se on nuorille suunnattu opin polku, jossa he saavat oppia kristinuskon perusteita ja valmistautua konfirmaatioon eli uskon vahvistamiseen. Rippikoulu antaa nuorille myös mahdollisuuden pohtia elämän peruskysymyksiä ja omaa uskoa.

Evankeliumiteksti Mark 3:13-19 kertoo Jeesuksen valitsemasta kahdestatoista opetuslapsesta. Jeesus kutsui heidät olemaan kanssaan ja lähettämään heidät saarnaamaan ja parantamaan sairaita. Tämä teksti muistuttaa meitä siitä, miten Jeesus valitsi oppilaansa ahkerasti opettamaan Jumalan sanomaa.

Rippikoulu on nuorten mahdollisuus perehtyä Raamatun sanomaan ja kasvaa uskossaan. Se antaa heille vahvan perustan elämälle ja rohkaisee heitä jakamaan kristillistä uskoa myös muille. Rippikoulun aikana nuoret oppivat myös yhdessä toisten kanssa ja rakentavat ystävyyssuhteita, jotka voivat kestää läpi elämän. Rippikoulun merkitys korostuu erityisesti nykypäivän hektisessä maailmassa, jossa nuoret kohtaavat monia haasteita ja vaikeuksia.

Rippikoulu tarjoaa heille tukea ja turvaa sekä opettaa heitä arvostamaan toisia ihmisiä ja itseään. Tärkeintä rippikoulussa on kuitenkin se, että nuoret saavat kokea Jumalan rakkauden ja voiman omassa elämässään. Rippikoulu on tilaisuus kasvaa uskossa ja oppia elämään rakkaudessa lähimmäisiä kohtaan. Näin ollen rippikoulu on lahja, jota nuorten tulisi arvostaa ja hyödyntää. Se antaa heille voimaa ja rohkeutta kulkea omalla uskon tiellään ja levittää Jumalan sanomaa maailmassa. Jeesus valitsi oppilaansa opettamaan ja levittämään Jumalan valtakuntaa, ja samoin meidänkin tulisi tehdä omassa elämässämme.

Eetu Tanskanen
Launeen srk kesätyöntekijä

Törmäsin Penttilän Teroon, joka on Anttilanmäen koulun ja Reippaan kasvatti. Nykyisin hän on Tampereella johtava sydänlääkäri. Teroa oli opettavaista kuunnella, kun hän puhui Tammelan stadionilla.

Tero aloitti kertomalla, että on Lahdesta kotoisin, mutta tuntee nykyisin itsensä jo tamperelaiseksi. Toisin kuin minä, joka on ikilahtelainen yli 30 vuoden poissaolosta huolimatta. Tero mainitsi lahtelaisen jalkapalloilun surkeat stadionolot. Hyvä, kun hänkin kantaa huolta asiasta.

Ihme! Olen jutellut Teron kanssa viimeksi 40 vuotta sitten. Nyt menin sanalle. Aloitin, että ethän sinä minua muista, mutta…Tero keskeytti ja sanoi, että tunnen, tunnen, olet RJ. Mitä tästä opitaan? Minä en vanhene! Hehee. Elän tällä päivän, viikon, kuukauden, vuoden jos toisenkin. Kiitos Tero!

Tero pelasi aikanaan 209 pääsarjaottelua. Mestaruuden hän voitti Hakassa ja HJK:ssa, molemmissa kapteenina. Skotlannin lupaava ura Rangersissa tyssäsi polvivammaan.

Kuuntelin Teroa vakavana ja otin opikseni. Enää en säveltele lääkkeiden kanssa vaan otan mitä määrätään. Vaikka sitten statiineja. Eikä diabeteksen kanssa ole leikkimistä!

Tero painotti liikuntaa. Paljon täytyisi liikkua, eikä lihaskuntotreeniä unohtaa. Ja myös meidän vanhojen pitää hengästyä muutaman kerran viikossa. Siis palaan portaisiin.

Ravintoon kannattaa satsata. Kunhan juhannusmakkaroista päästään, aloitan terveellisen pitkän jakson, johon kuuluvat kalat, marjat ja täysjyvät. Sinä kanssa!

Teron Jere-veli on muuten Joensuun kaupunginjohtaja. Olisi käyttöä Lahdessakin tai Kummolan jälkeen Tampereen pormestarina. Tervetuloa, täällähän on lääkärinä poikien Paula-sisko, ex-huippukoripalloilija.

Mukavaa juhannusta kaikille Penttilöille ja tietysti teille rakkaille lukijoilleni. Pidetään itsemme kunnossa.

Raine Järvinen

On juhannuksen aika, keskikesän juhla. Lisäksi juhlimme Johannes Kastajaa. Johannes julisti Jumalan armoa ja tulevaa pelastusta. Kun Johannes syntyi, kaikki olettivat hänen nimekseen tulevan Sakarias, isänsä mukaan. Vanhemmat halusivat kuitenkin nimetä lapsen Johannekseksi. Tämä aiheutti hämmästystä. Kuten Raamatun henkilöidenkin kautta huomaamme, muinaisessa Lähi-Idässä nimellä oli suuri merkitys, se oli osa ihmisen persoonaa. Nimi saattoi viitata sukuun, johon lapsi kuului tai se ennakoi tämän tulevaa elämää tai tehtävää. Esimerkiksi Johannes tarkoittaa Jumala on armollinen. Elisabet oli raskaaksi tullessaan jo iäkäs ja kärsi hedelmättömyydestä. Johannes oli siis vanhemmilleen ihme. Mutta sen lisäksi nimi viittaa Johanneksen tulevaan tehtävään aikuisena.

Edelleen nimen valinta lapselle on tärkeä paikka ja joskus vaikeakin. Nimen tulee tuntua sopivalta lapselle. Lisäksi vanhemmat esimerkiksi saattavat yhä haluta siirtää suvussa kulkenutta nimeä eteenpäin tai kunnioittaa mahdollisesti jo edesmennyttä perheenjäsentään. Nimi saattaa kätkeä Raamatun nimien tavoin sisäänsä myös syvemmän merkityksen, kuten nimet Aarre tai Toivo. Yhä edelleen nimestä myös tulee osa ihmisen persoonaa. Osa sitä, kuka hän on. Siksi Jumalakin kutsuu meitä nimeltä. Se osoittaa, että Hän tuntee meistä jokaisen läpikotaisin. Hän ei kutsu lapsikseen jotain kasvotonta massaa, vaan jokaisen meistä yksitellen ja yksilönä.

Nimeltä Sinut on kutsuttu. Hyvää juhannusta!

Mari Ruuska

Aika moni muukin kuin minä on varmasti valvonut öisin johtuen eri syistä. Minulla on ollut viime päivinä syynä lähinnä aikaiset heräämiset eduskuntatyöhön ja erityisesti perustuslakivaliokunnan kiireisiin, mutta myös käynnissä oleva NHL:n finaalisarja on parina yönä pitänyt hereillä. Floridan ja Edmontonin ottelusarja on ollut sen verran hyvää kiekkoa, että sitä on ollut mielenkiintoista seurata kellonajasta huolimatta. Meille 1970 – luvulla syntyneille Edmontonin menestys on tuttua huttua, mutta Floridan etumatka voi olla nyt liikaa. Juhannuksen jäätanssien voittaja on vielä aidosti auki, mutta keskellä Suomen kesää pelataan kuitenkin muustakin kuin kunniasta. Suomalaisjoukkue Floridan voittoa odottaa varmaan moni, mutta kyllä sympatiaa on Edmontoninkin puolella, koska edellisestä mestaruudesta on jo niin kauan.

Eduskunnassa on ollut poikkeuksellisen tiivistä lainsäädäntötyötä. Laki väliaikaisista toimienpiteistä välineellistettyyn maahanmuuton torjumiseksi eli nk. rajalaki on ollut erityisen vaikea pala perustuslakivaliokunnalle. Meidän tehtävämme on lausua hallituksen esityksien perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin sopimuksiin ja nyt olimme monelle tavalla uuden edessä. Lausunnossamme teimme tiukat reunaehdot asiassa mietintövaliokuntana toimivalle hallintovaliokunnalle ja korostimme eduskunnan merkitystä päätöksentekijänä.

Puhuimme eduskunnassa myös pankkivalvonnasta ja rahoitusalan turvallisuudesta. Finanssivalvonta on tässä keskeisessä roolissa. Otin esille ihmisiltä tulleen huolen liittyen pankkien tiukentuneisiin tunnistautumisen vaatimuksiin. Kaikilla ei nimittäin ole voimassa olevaa virallista henkilötodistusta (passi tai henkilökortti), mikä on johtanut lukuisten ihmisten pankkitilien sulkemiseen pankkien toimesta. Kysyin ministeri Ville Rydmanilta sitä, miten hän näkee tilanteen ja sen palautteen, mitä tulee siihen, että asiakkaan tunnistamisen vaatimus passilla ja henkilökortilla on johtamassa nyt siihen tilanteeseen, että monen ikäihmisen tai pienyrittäjän tilejä tullaan lopettamaan. Työkalupakissa olisi hyvä olla esimerkiksi jonkinlainen kampanja, jonka avulla ihmiset voisivat kustannustehokkaasti hankkia virallisen henkilötodistuksen, jotta heidän pankkisuhteensa tässä tilanteessa säilyisi.  Katsotaan mihin toimiin Rydman ryhtyy vai ryhtyykö? Keinoja löytyy kyllä ratkaista monien suomalaisten ongelma, joilla ei ole voimassa olevaa virallista henkilötodistusta. Pankit tekevät nyt kovaa tulosta ja siksi olisi toivottavaa, että ainakin ikäihmisten ja muiden palvelut toimisivat sekä apuja tulisi jos ongelmia on.

Juhannusviikonloppuna riittää tapahtumia maakunnassa ja Lahdessa. Ainakin Padasjoella pitäisi olla lavatanssit. Moni haluaa viettää juhannuksen kaupungissa, mutta moni maalla. Itse yritän päästä Helsingistä liikkeelle kohti Lahtea vielä torstaina iltapäivällä.
Meillä on ollut pieni koulutehtävä kotona kerätä kasveja kesän aikana ja monen kasvin osalta olemme varmaan jo myöhässä. Rauduskoivun ja hieskoivun erottaminen toisistaan oli meille lapsena itsestään selvyys. Minulla opetettiin lapsena, että vihta (tai vasta) pitää tehdä viimeistään juhannuksena ainakin, jos niitä haluaa säilyttää. Isoisäni oli myös tiukkana siitä, että vihdan panta piti tehdä tietenkin vain ja ainoastaan koivusta eikä mitään naruja saanut käyttää. Mutta ennen oli ennen ja nyt on nyt.
Hyvää juhannusta kaikille ja lomaa niille, joille se on mahdollista!

Ville Skinnari

Euroopan Parlamenttivaalit ovat ohitse ja ennustukset menivät varmaan monelle pieleen paitsi alhaisen äänestysprosentin osalta, mikä oli odotetun alhainen. Li Anderssonin menestys oli aito ilonaihe, koska se todistaa, että hyvä sisältöosaaja voi menestyä, jos ja kun tarjoaa myös selkeät mielipiteet kansainvälisissä kysymyksissä (lue Palestiinan tunnustamisen merkitys Lähi-Idan rauhalle), heikompiosaisten puolustamisessa, taloudessa tai työmarkkinoissa. EU:lle valitaan myös uusi komissio ja Jutta Urpilaisen seuraaja on todennäköisesti Henna Virkkunen. Tämä päätös on pääministeripuolueen eli kokoomuksen käsissä. Minkä komissaarin salkun Suomi saa onkin sitten, on monimutkaisempi kysymys ja mikä olisi Suomella paras? Puolustuskomissaarin viran perustaminen olisi järkevää ja se voisi sopia Suomelle. Mutta olisiko tähän tehtävään kokoomuksella muitakin halukkaita? Turvallisuus ja talous tulevat olemaan seuraavan viisivuotiskauden keskeisimmät teemat maanosassa, jossa molemmat ovat uhattuina. Siksi esimerkiksi talouden ja kilpailukyvyn salkut olisivat myös meille tärkeitä, mutta ne menevät yleensä suurille maille. Jutta Urpilaisen salkku on ollut itse asiassa yksi haastavampia eli kansainväliset kumppanuudet. Palkitseva se ei ole ollut, koska kotimaassa maailman suurimpien ongelmien ratkaisu ei mediassa paljon palstatilaa saa.

Tämän viikon alussa vierailimme Budapestissa eduskunnan Suuren valiokunnan delegaation kanssa. Unkari aloittaa EU – puheenjohtajana heinäkuussa. Haasteita Euroopalla riittää, sisäisiä ja ulkoisia. Suuri Valiokunta on eduskunnan EU-valiokunta ja muodostaa Suomen kannat EU – asioissa.

Tapasimme mm. Parlamentin puhemiehen ja Eurooppa – ministerin. Unkarin oikeusvaltiokehitys on ollut huolestuttavaa jo pitkään ja ongelmia on mediavapaudessa, oikeuslaitoksen riippumattomuudessa, korruption torjunnassa ja demokratian toteutumisessa. Kansainvälisessä politiikassa Unkari tekee edelleen tiivistä yhteistyötä Venäjän kanssa ja hamuaa lisää kiinalaisia investointeja. Unkari haluaa omien sanojensa mukaan olla voittajien puolella.

Suomessakin on käyty vilkkaasti keskustelua siitä, voiko Unkari näitten asioiden takia toimia puheenjohtajamaana. Pääministeri Orpon puheet aiheesta ovat olleet ristiriitaisia, mikä herätti keskustelua täysistunnossakin pari viikkoa sitten.

Tällä hetkellä noin 20 miljardin euron edestä Unkarin EU-varoja on jäädytetty.
Unkari on tehnyt joitakin parannuksia, kuten oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamisen ja korruptiontorjuntaviranomaisen perustamisen, mutta paljon töitä on vielä jäljellä.

Nyt mahdollisesti tulevana EU:n puheenjohtajamaana näiden asioiden on syytä olla kunnossa. Puheenjohtajamaana ei voi toimia valtio, missä nämä asiat eivät toteudu.

Ville Skinnari