Jätin tänään kirjallisen kysymyksen Orpon hallitukselle työsuhdepyörien veroedun poistamisesta.

Työsuhdepyöräilyn suosio on kasvanut Suomessa vauhdilla viime vuosina. Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli noin 102 000 työsuhdepyöräsopimusta, mikä osoittaa merkittävää kasvua edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan työsuhdeautojen määrä oli hieman suurempi, noin 76 884 kappaletta vuoden 2023 lopussa. Tämä tarkoittaa, että työsuhdepyörien määrä on ohittanut työsuhdeautojen määrän Suomessa.
Etu on ollut voimassa vuodesta 2021, ja sen ansiosta työntekijät ovat voineet hankkia esimerkiksi 3 600 euron arvoisen pyörän (esim. 3 vuoden leasing-sopimuksella) ilman veroseuraamuksia. Suurin osa näistä pyöristä on sähköavusteisia, ja yli 80 % edun saajista kertoo lisänneensä pyöräilyä sen myötä.

Hallitus on kuitenkin poistamassa verovapaan pyöräedun. Muutos tarkoittaisi, että vaikka pyörän kuukausimaksu pysyisi samana, sen arvo laskettaisiin jatkossa työntekijän verotettavaksi tuloksi. Tämä nostaisi suoraan työntekijän verotaakkaa. Muutos koskisi myös jo voimassa olevia leasing-sopimuksia, mikä aiheuttaisi lisäkustannuksia tuhansille pyörän hankkineille.

Pyöräilyalan toimijat ovat ilmaisseet huolensa päätöksen vaikutuksista. He painottavat, että työsuhdepyörät ovat tukeneet työmatkaliikuntaa, parantaneet kansanterveyttä ja edistäneet ympäristöystävällisiä valintoja. Moni suosittelee uuden pyörän hankintaa ennen vuoden vaihdetta, jotta nykyisestä verovapaudesta ehtii vielä hyötyä.
Tutkimustulokset tukevat pyöräilyn hyödyllisyyttä. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan aktiivinen työmatkapyöräily, erityisesti yli 30 km viikossa, vähentää sairauspoissaoloja merkittävästi. Aktiivisimmilla pyöräilijöillä oli keskimäärin 4,5 sairauspoissaolopäivää vähemmän henkilötyövuotta kohti ja jopa 18 % pienempi riski pitkiin sairauspoissaoloihin.

Myös UKK-instituutti korostaa pyöräilyn terveyshyötyjä: se kehittää kestävyyskuntoa, auttaa painonhallinnassa, parantaa mielialaa ja tukee nivelterveyttä. Pyöräily on nivelystävällinen ja helposti säädeltävissä oleva liikuntamuoto, joka sopii laajalle joukolle eri kuntoisia ihmisiä.

Sähköpyöräily on erityisen hyödyllistä huonokuntoisille. Tehy-lehden mukaan kohtuutehoinen sähköpyöräily paransi tutkimuksessa osallistujien verensokeriarvoja ja hapenottokykyä jo neljässä viikossa. Vaikka sähköavustus vähentää fyysistä rasitusta, tulokset ovat silti rohkaisevia. Toisaalta sähköpyöräilijät näyttävät tilastojen valossa olevan alttiimpia liikenneonnettomuuksille – tämä liittynee osin suurempiin ajonopeuksiin ja ehkä liialliseen turvallisuuden tunteeseen.

Työsuhdepyöräetu on ollut tehokas kannustin työmatkaliikunnan lisäämiseen ja kansanterveyden parantamiseen. Sen verovapauden poistaminen uhkaa näitä positiivisia kehityssuuntia ja aiheuttaa taloudellisia huolia monille nykyisille pyöräilijöille. Siksi monet asiantuntijat toivovatkin hallituksen arvioivan päätöksen vaikutuksia uudelleen.

Työterveyslaitoksen tuore tutkimus osoittaa, että säännöllinen työmatkapyöräily parantaa merkittävästi työkykyä ja vähentää sairauspoissaoloja, vaikka siihen liittyykin kohonnut tapaturmariski. Aktiivisimmat pyöräilijät kokivat jopa 531 sairauspoissaolopäivää vähemmän sataa henkilötyövuotta kohden verrattuna passiivisiin työmatkaajiin. Vaikka pyöräily lisää työmatkatapaturmien riskiä, erityisesti talvikeleillä, sen terveyshyödyt ylittävät haitat. Tutkimuksen mukaan satunnaiset pyöräilyt tai lyhyet kävelymatkat eivät tuottaneet samanlaista hyötyä, vaan vaikutukset edellyttävät säännöllistä ja kuormittavaa työmatka-aktiivisuutta.

Tämä päätös osuu suoraan työntekijöihin, jotka ovat tehneet kestävän valinnan – usein pitkällä leasing-sopimuksella. Monille tämä on taloudellinen yllätys ja pettymys. Etenkin, kun työsuhdepyörien tiedetään lisäävän arkiliikuntaa, vähentävän sairauspoissaoloja ja tukevan kansanterveyttä.

Terveys- ja ympäristöhyödyt ovat kiistattomat. Sähköpyörät madaltavat kynnystä erityisesti niille, joiden fyysinen kunto on heikompi. Erityisesti yli 45-vuotiaat miehet ovat aktiivisesti löytäneet pyöräilyn? Kuinka moni pääsee näin eroon verenpaineesta, kolestrolista ja ylipainosta?

Olisi lyhytnäköistä kohdella tätä terveyttä ja hyvinvointia tukevaa etua verotettavana ylellisyytenä. Hallituksen kannattaisi arvioida uudelleen, mitä tällä todella saavutetaan. Päätös on täysin ristiriidassa pääministeri hallitusohjelman terveyden ja liikunnan sykä työhyvinvoinnin edistämisen kanssa. Kumpi maksaa Suomelle enemmän, veroedun poistaminen vai terveyden edistämisen ja työhyvinvoinnin parantamisen lopettaminen?

Ville Skinnari

Sunnuntaina juhlimme äitejä. Äidit ovat juhlansa ansainneet. Tuntuu välillä siltä, että äitien ja äitiyden arvostus ei ole sillä tasolla, jolla sen tulisi olla. Siksi on hyvä, että näin toukokuun toisena sunnuntaina muistetaan äitejä. Tällöin mm. tasavallan presidentti huomioi joitakin äitejä ansiomitalilla. Sekin viestii, kuinka äidit ovat tärkeitä.

Äitiys koskettaa meitä kaikkia, sillä jokaisella meillä on äiti. Äiti voi olla biologinen äiti tai kasvattajaäiti. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tulla äidiksi tai vanhemmaksi. Se voi olla raskas asia niille, joiden kohdalle tällainen osa on annettu. Toisaalta äitiyttä voi toteuttaa myös ilman omia biologisia lapsia. Moni tämän ajan lapsi kaipaa turvallista vanhempaa elämäänsä. Äitiyden ja vanhemmuuden tarve näkyy nuorten turvattomuudessa ja pahoinvoinnissa.

Äiti-sanaan liittyy paljon kauniita mielikuvia. Siksi esimerkiksi Jesajan kirjassa Jumala sanoo: ”Niin kuin äiti lohduttaa lastaan, niin minä teitä lohdutan.” Näiden mielikuvien tähden mm. maata sanotaan toisinaan äidiksi. Näin vaikkapa virressä: ”Päivästä päivään, äiti maa, ruokkia jaksat, kukoistaa, kiitä Herraa!” Myös kirkkoa ja seurakuntaa on sanottu äidiksi. Näin kuvat äidistä ruokkijana ja huolenpitäjänä liittyvät maahan ja seurakuntaan.

Siksi kiitetään äitejä ja siunataan heitä! Olkaa siunatut äidit!

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

LaSB ei pudonnut pääsarjasta. Hyvä juttuko, aika näyttää. Viekö esim. suuri ja mahtava Classic parhaat pelaajat? Ei se ole kivaa hävitä pirkanmaalaisille 1-11, 2-10, 3-15 ja 2-12. Mutta uusi kausi voi kaiken muuttaa, toivottavasti ja Lahti vois pärjät säbässä(kin).

Lahden tehokkain oli runkosarjassa Niko Einiö, peräti 18+13. Edelleen lupaava joukkuepelaaja Emil Karkulowski tehoili 4+8. Voi parantaa.

Kesäksi katseet kääntyvät toiseen Karkulowskiin, sillä Tobias koittaa olla nostamassa FC Lahtea liigaan. Palataan jalkapalloon, kun hiihtostadionilla joskus pelataan.

Pelicansin ankeahko kausi päättyi sittenkin riemuun. Komeat kotivoitot Barton johdolla takasivat liigapaikan. Paljon tapahtui kauden aikana. Entä nyt?

Heitän runouteen. Kun lukee Aatua, tuntuu, et Pelsu meinaa kaatua. Ihan kokonaan maatua.

Ei kai sentään. Luistimille uusi motivoitunut lähes kotimainen joukkue. Lässi ja Barto laskettakoon lahtelaisiksi. Koppikieleksi suomi, ei kai Kapanen savoa pahasti väännä?

Osa uusista pelaajista voisi olla vanhoja tuttuja, jopa omia kasvatteja. Tulkaa pojat takaisin!? Minulle kelpaisivat Mikko Kousa, Juhani Tyrväinen ja Alex Haatanen. Larmista, Björnisestä, Kinnusesta ja Revosta on turha unelmoida.

Ei hyvä, että Tukiainen menee Jyväskylään. Kyllä kotona ois parempi. Kuten Kiiskisellä olisi ollut. Joku näitä munii.

Pelicans kiinnostaa. Keskustelupalstat ovat täyttyneet. Uudelle kaudelle asioista päättävät saakoot ideaa toimilleen.

Lopetetaan runouteen. Pelsusta liikkuu monikin huhu, minäkin tiedän jotain, mutten niistä puhu.

Mä mitään tiedä….

Raine Järvinen

Rainen Sananen  jää tauolle kesän ajaksi.

Olemme saaneet viettää kristikunnan suurinta juhlaa, pääsiäistä. Pääsiäisen sanoma on, että Jeesus ei jäänyt hautaan, vaan voitti kuoleman. Ja siksi hänen kauttaan meillekin lahjoitetaan uusi elämä ja ikuinen elämä.

Alkukirkon aikana oli tullut tavaksi kastaa uusia kristittyjä juuri pääsiäisyön messussa. Sitten seuraavan viikon ajan nuo kastetut pitivät yllään kastepukua, valkoista vaatetta. Tuo tapa viesti siitä, mistä apostoli Paavali puhui: ”Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista.”

Pääsiäisen ansiosta, sen vuoksi, että Jeesus voitti kuoleman, on meille annettu toivo ja tulevaisuus. Elävä Jeesus toimii ja vaikuttaa tässä maailmassa ja myös meidän elämässämme. Monenlainen paha ja kuolema ympäröi meitä. Siksi usein pessimismi ja synkkyys saa sijaa mielissämme ja ajattelussamme. Mutta me voimme kaiken pahuuden ja kärsimyksen keskellä muistaa, että Jeesus elää. Voimme pyytää hänen apuaan ja johdatustaan. Hänellä on valta jopa yli kuoleman. Kun opetuslapset saivat nähdä, että Jeesus elää, he saivat rohkeuden ja ilon. Saakoon Jeesus rohkaista meitäkin katsomaan tulevaisuutta rohkeasti ja luottavasti. Saamme käydä tulevaan hänen kanssaan.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Kuntavaalien jälkeen olisi odottanut hallitukselta jotain mikä tukisi kuntia ja auttaisi investoinneissa. Toisin kävi.

Hallituksen on turha enää puhua Marinin hallituksen holtittomasta velkaantumisesta, kun se itse on kaavaillut jälleen jättimäiset veroalennukset velkarahalla.

On kohtuutonta väittää, että velan otto olisi ollut aiemmin vastuutonta, mutta nyt perusteltua, kun kyse on omista poliittisista prioriteeteista. Velalla maksetut veronkevennykset palvelevat ennen kaikkea suurituloisia ja suuryrityksiä – eivät tavallista kansalaista.

Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen on jälleen uusi keino heikentää koulutuksen resursseja, vaikka koulutuksen piti olla erityisessä suojeluksessa. Kunnilla on entistä vähemmän rahaa käyttää perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Koska koulutus on kuntien suurin yksittäinen menoerä, kohdistuvat leikkaukset vääjäämättä juuri siihen.

Korkeakoulutuksesta leikataan 120 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä. Samaan aikaan pitäisi lisätä aloituspaikkoja?

Samaan aikaan hallitus päättää keventää suurituloisten verotusta 335 miljoonalla eurolla ja laskea yhteisöverokantaa, joka on jo valmiiksi EU:n keskitasoa matalampi. Tavallisen palkansaajan tai pienituloisen arkeen nämä toimet eivät tuo merkittävää helpotusta. Suomi ei nouse sillä, että varakkaimmat palkitaan ja julkisia palveluita ajetaan alas.

Myös ay-liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto on suora pyrkimys heikentää työntekijöiden järjestäytymistä.

Tämä ei ole pieni yksityiskohta, vaan osa laajempaa linjaa, jossa työnantajan valtaa lisätään ja työntekijän ääntä pyritään vaimentamaan.

Suomi olisi tarvinnut nyt kertaluotoisen suuren miljardiluokan panostuksen, jolla kunnat ja alueet olisivat voineet rakentaa myös välttämätöntä infraa ja olosuhteita. Eli kansallisen ohjelman.

Tämä olisi voinut auttaa lahtelaisiakin päättäjiä linjaamaan esimerkiksi maauimalan tärkeydestä ympärivuotisen urheilukeskuksen tärkeänä osana. Maauimalan tarinassa sulkeutuu ja selkeytyy lahtelainen liikuntapaikkarakentamisen ympyrä kaikilla mausteilla. Kokonaissuunnitelmaa on työstetty jo 10 vuotta urheilukeskuksen kehittämiseksi ja nyt sanotaan, että aika loppui, kun ei ole suunniteltu ajoissa.

Toivottavasti joku perustelee vielä kunnolla rullahiihtoharrastajien ja asfaltin tarpeet Geopark-maisemaan Salpausselälle. Lenkkarit jalkaan kesällä ja antakaa lahtelaisille sitä mitä ne haluavat.

Ville Skinnari

En puutu politiikkaan paitsi sen verran, että Tampereen pormestari Kale Kummola joutuu väistymään. Hän on 79 ja kohtasi mielestään ikärasismia. Kale uhkasi poistua vaalitentistä, kun kyseltiin iästä. Ei poistunut, vaikka samaan aikaan oli Ilves-Tappara.

Sain lisätietoa Mane Litmasesta, 80. Hän on pelannut ainakin yhtenä kautena Kortteliliigaa liipolalaisessa Napakan Pallossa.

Kerrotaan, että Napakan pelejä oli seuraamassa viisivuotias Jari Litmanen. Saipa Jari oivaa oppia nähtyään mm. Ari monitoimimies Rivinojan, Pekka Sulppi ”en anna haastattelua” Luostarisen, Vesaajan veljesten, Kaitsu liimanäppi Kokon, Seppo ”maali melkein pelissä kuin pelissä” Hahlin ja monen muun muun taitavia otteita. Myös siitä voi oppia, miten palloa ei pidä potkaista.

Pallokentillä ja kiekkokaukaloissa iän myötä liike saattaa herpaantua. Toisaalta kokemus tuo järkeä, koheltaminen vähenee. Suosikkini Jan-Mikael Järvinen nousi maajoukkueeseen 37-vuotiaana. Mikä oivallus, mikä kiekon hallinta, mikä kaksinkamppailija koostaan huolimatta. Ottaisin Pelsuun, eikä johdu sukunimestä.

Pitäisikö olla huolissaan Suomen naishiihdosta? Valmennuksen päävastuun ottaa ties monennenko kerran Reijo Jylhä, ikä 64. Kyllä luotan Reijoon. Naiset lentävät ensilumilla.

Ote Sami Jauhojärven kirjasta. ”Kehtaakin tulla nuorten MM-kisoihin kännissä! Pian selvisi, ettei Jylhä humalassa ollut. Hänen olemuksensa ja esiintymisensä vain on sellainen, rento.” Vahva suositus Samin kirjalle.

Mäkihyppyvastuun soisin Janne Ahoselle, ei poikanen hänkään enää ja Kaisa Mäkäräinen voisi palata kisoihin. Ikä ei hidasta, eikä ole vienyt ampumatarkkuutta.

Pidän itseäni nuorena. Loppukevennys ei kosketa minua. Eihän? Tietokoneeni jumpitteli. Otin yhteyttä IT-tukeen. Ne kysyi, onko monta ikkunaa auki?

– Ei yhtäkään, mutta ovi on raollaan!

Rauhallista pääsiäistä.

Raine Järvinen

Hiljainen viikko hämmentää. Ainakin kirkkonäkökulmasta viikko on kaikkea muuta kuin hiljainen. Ehkä ajatus viikon hiljaisuudesta liittyy siihen, miten viikon aikana ollaan kristinuskon sanoman ytimessä ja Pyhän kokemisessa. Pyhän edessä, Jumalan edessä voi todeta psalmirunoilijan sanoin: ”Jumalan edessä mieleni hiljenee”

Toisaalta hiljaisuus voi liittyä myös suurien tunteiden herättämään hämmennykseen. Palmusunnuntain kiihkeästä odotuksesta, innostuksesta ja ilosta siirrytään pettymykseen, petokseen, pelkoon ja ahdistukseen, kun kiirastorstaina käy ilmi, että ystävä on pettänyt. Yhteinen ateria vaihtuu epävarmuuteen tulevasta. Jeesuksen rukoillessa Getsemanessa ja ystävien nukkuessa. Pitkäperjantaina viha, kosto, kauhu ja suru näyttelevät suurta roolia, kun ihmiset saavat päästää kaiken pimeytensä esille.

Olen usein miettinyt, missä joukossa olisin seisonut. Olisinko ollut Jeesuksen ystäviä, ollut kauhuissani ja pelännyt vai osa heitä, jotka huutavat: ”Ristiinnaulitse, meillä ei ole kuningasta” On helppo syyttää jotain toista ja etsiä syyllistä ulkopuolelta, kun itsellä on asiat huonosti.

Tai ehkäpä hiljaisen viikon hiljaisuus liittyy hetkeen, kun kaikki on päättynyt ja kaikki havahtuvat vihan vimmasta. Ehkä hiljaisuudessa on mukana häpeää siitä, mihin kaikkeen onkaan lähtenyt mukaan.

Pääsiäisaamun tapahtumat, tyhjä hauta ja Jumala, joka on kaikkea ihmisessä olevaa pimeyttä ja jopa kuolemaakin suurempi hiljentävät ja jopa mykistävät. Lopulta tunne, joka tyhjän haudan edessä nousee, on ehkä epäusko, ilo, riemu ja rakkaus. Suuria tunteita nekin, jotka suuruudessaan myös hiljentävät.
Hiljaisen viikon hiljaisuus ei ole tyhjää, vaan täynnä suuria tunteita ja tapahtumia.

Siunattua pääsiäisaikaa!

Hanna Rikkanen
pappi Launeen seurakunta

Kunta- ja aluevaalit käytiin sunnuntaina ja tulokset ovat taululla. Tulos on varsin odotettu, koska valtakunnan politiikka saneli nyt tuloksen. Kunta – tai aluetasolla keskustelu konkreettisista vaihtoehdoista jäi siten yllättävän vaisuksi esimerkiksi hoitoon pääsyn, koulukysymysten, työllisyyden tai elinvoimakysymysten osalta.

Perussuomalaisten murskatappio ei tullut yllätyksenä. Kokoomuksen apupuolueena PS on ollut siunaamassa kokoomuksen eriarvoistavaa politiikkaa heikentäen tavallisten suomalaisten selviämistä arjesta ja sortaen eniten niitä, joilla on jo muutenkin vaikeaa. Samaan aikaan kokoomuksen johdolla on suosittu kokoomuslaisten eli suurituloisten etuja ja toteutettu kokoomuksen ”kuiskaajien” laatimaa hallitusohjelmaa.

Tavallisen ihmisen on mahdotonta ymmärtää, miksi ajetaan rikkaiden verotuksen tai olutveron laskua, mutta samaan aikaan leikataan perustoimeentulosta opiskelijoilta, työttömiltä, yksinhuoltajilta ja eläkeläisiltä. Tai miksi suositaan yksityistä terveydenhuoltoa ja ajetaan alas julkista puhtaasti ideologisista syistä? Tai nostetaan potilasmaksut julkisella sektorilla tappiin, ettei pienituloisella ole enää varaa mennä edes sairaalaan. Asiakasmaksujen suuruudesta ei tosin keskusteltu täällä Päijät-Hämeessäkään, mitä suuresti ihmettelin. Vakavassa keuhkokuumeessa pitää olla rahaa lähes 70 euroa per vuorokausi, että lahtelainen pääsee PHKS:n vuodeosastolle. Kotona pääsee halvemmalla. Moni miettii miksi veroja enää kannattaa maksaa?

Kokoomus sai odotetun tuloksen. Mutta moni kokoomustakin äänestänyt varmasti miettii, koska Orpon lupaukset talouden kasvusta ja kohentumisesta todella tapahtuu. Velkaa Orpon hallitus on lupaustensa vastaisesti ottanut enemmän kuin edeltäjänsä – eli velkaantumisesta koronan ja sodan aikana syytetty – Marinin hallitus.

Isossa kuvassa kyse on suomalaisen hyvinvointivaltion alasajosta, joka aloitettiin työmarkkinoista ja viimeistellään nyt Sote – ja koulutussektoreilla. Orpon ja Purran hallitusohjelma lähti luomaan ”kasvun kaavalla” talouskasvua, mutta tuloksena tulikin negatiivinen talouskasvu ja tätä ei voi pelkästään muun maailman tai Euroopan piikkiin laittaa. Orpon ja Purran kasvun kaava ei yksinkertaisesti toimi. Rakennusalan alasajo tätä hyvä esimerkki. Yritysruumiita ja työttömyyttä on Suomi täynnä.

SOTE – sektorilla hallituspuolueilla on varmasti kiusaus kehysriihessä tiukentaa edelleen hyvinvointialueiden rahoitusta ja jättää ongelmien ratkaisut vaalivoittajille eli SDP:lle ja vasemmistoliitolle.

”Sitä saa mitä tilaa” sanoi Timo Soini ja voisi sen sanoa nykyiselle PS:n johdolle. Kauas on tultu SMP:n arvoista ja köyhän ihmisen puolustamisesta rötösherroilta. KELA:n pääjohtajakiemurat kertovat tästä enemmän kuin paljon ja tässäkin PS hiljaisena yhtiömiehenä hyväksyi kaiken.

Lahdessa ja Päijät-Hämeessä vaalien jälkeen suurin kysymys kuuluu, miten saataisiin ehkä eniten tarvittava muutos näivettämisen kulttuurista tekemisen ja rakentamisen kulttuuriin? Se muutos on enemmän korvien välissä kuin tuloslaskelmassa tai taseessa. Tähän palaamme vielä moneen kertaan kevään ja kesän aikana ennen kuin uusi valtuusto syksyllä aloittaa.

Ville Skinnari