Onko sinulla joskus ollut sellainen tunne, että haluaisit tukkia jonkun suun? Itse olen ainakin joskus toivonut, että toinen ihminen olisi vain hiljaa. Usein nämä tilanteet ovat liittyneet siihen, että toisen ihmisen sanat ovat satuttavia tai halventavia, ikäviä sanoja.

Tämän viikon evankeliumitekstissä kerrotaan, että Jeesus oli tukkinut kiusaajiensa suut, saanut heidät vaikenemaan. Monetkin ryhmät yrittivät saada Jeesuksen puhumaan itsensä pussiin ja tekemään itsensä naurunalaiseksi. Mutta lopputulos oli aina hämmennys: hän opetti niin kuin se, jolla on valta.

Sosiaalisessa mediassa on helppo lyödä lyötyä ja retostella toisten epäonnistumisilla. Luulen, että harva puhuisi ystävälleen samalla tavalla, jolla kommentoidaan julkkisten ihmissuhdeasioita tai mokia. Nämä eivät rajoitu vain sosiaaliseen mediaan, vaan kipeitä sanoja sanotaan kouluissa, työpaikoilla ja rappukäytävissä. Joskus sitä huomaa kaipaavansa Jeesusta rinnalleen, kun pahat kielet satuttavat ja pilkka ei lopu millään. Raamatussa luvataan, että Hän on läsnä aina siellä, missä on kipua, häpeää ja kärsimystä. Hän on läsnä silloin, siinä vierellä – itkemässä itkevän kanssa. Näissä hetkissä Hän kuiskaa hiljaa: älä sinä vihaa, vaan rakasta!

Maija-Reetta Katajisto
Nuoriso- ja rippikoulutyön vs. kappalainen

Tällä viikolla eduskunnassa siirryttiin kuumaan syksyyn. Hallitus esitteli tiistaina budjettiesityksen vuodelle 2020. Oppositio teki omaa työtään eli yritti löytää hallituksen linjasta heikkouksia.

Samana iltana matkustin Brysseliin, jossa minulla oli keskiviikkona tiivis päivä. Aamulla tapasin Microsoftin perustajan Bill Gatesin, joka keskittyy nykyisin tekemään arvokasta kehitysyhteistyötä erityisesti Afrikassa. Hän perusti vuonna 2000 yhdessä vaimonsa Melindan kanssa säätiön nimeltä Bill & Melinda Foundation, on nykyään maailman suurin avoimesti toimiva hyväntekeväisyysjärjestö. Säätiön päämääränä on kehittää ja viedä maailman köyhimmille alueille elämää ylläpitäviä terveystuotteita ja -teknologiaa, kuten esimerkiksi rokotteita ja käymälöitä. Järjestön päämaja sijaitsee Seattlessa ja sen palveluksessa on yli 1500 työntekijää.

Keskustelimme Billin kanssa säätiön toiminnasta sekä yhteistyömahdollisuuksista Suomen ja Euroopan Unionin kanssa. Suomalainen innovaatio-osaaminen ja erityisesti terveysalan osaaminen kiinnostaa kaikkialla. Siksi siitä pitää huolehtia ja kehittää edelleen.

Brysselissä olemme EU-puheenjohtajamaana suuressa roolissa. Olen kesäkuun alusta alkaen matkustanut Brysseliin jo lukuisia kertoja. Keskiviikkona tapasin henkilöitä, joita mitä todennäköisimmin tulee uusia komissaareja. Lisäksi tapasin nykyisen, todella hyvää työtä viimeisen viiden vuoden ajan tehneen italialaisen Federica Mogherinin. Hän on EU:n korkea ulkoasiainedustaja. Olen osallistunut Federican kanssa eri tilaisuuksiin muun muassa New Yorkin YK-kokouksen yhteydessä.

Torstaina esittelimme ulkoministeri Pekka Haaviston kanssa ulkoministeriön toimialan budjetin. Turkin tilanne ja muu kansainvälinen turbulentti vaativat nyt paljon. Yhtenäistä Eurooppaa tarvitaan enemmän kuin koskaan toisen maailman sodan jälkeen.

Ville Skinnari

Mitä oikein on vapaus? Tätä kysymystä olen pohtinut paljon nuorten kanssa. Täysi-ikäisyyden saavuttaminen tuo tunteen siitä, että nyt olen vapaa tekemään sitä, mitä itse haluan. Ei tarvitse enää kysyä keneltäkään lupaa, saa itse päättää omista asioistaan, menemisistä ja tekemisistään. Muistan itsekin, miten huikaiseva oli tuo vapauden tunne!

Tässä kohtaa olen omille nuorillenikin joutunut muistuttamaan, että vapauteen liittyy myös vastuuta. Vapaus ei anna lupaa satuttaa ketään tai tehdä asioita, jotka rikkovat yhteisesti sovittuja sääntöjä tai hyviä tapoja. On osattava ottaa huomioon toiset ihmiset, elää niin, ettei loukkaa toisia, ei satuta ketään ja on myös itselleen kunniaksi.

Ajattelen, että vapaus ja rakkaus liittyvät toisiinsa hyvin olennaisesti. Jos on saanut kokea olevansa rakastettu, on vapaa rakastamaan myös muita. Rakkaus voi myös vapauttaa monista taakoista, joita ihminen tahtomattaankin kantaa mukanaan: vihasta, katkeruudesta, yksinäisyydestä. Joskus on valittava, jatkaako omainen taakkojensa raahaamista perässään vai antaako tilaa jollekin uudelle, rakkaudelle.

”Vapauteen Kristus vapautti meidät!” Näin väkevästi julisti aikanaan Paavali. Tuo sana on totta tänäänkin. Ja myös ne sanat, joilla Paavali jatkaa: ”Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.”

Ja vielä: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.”

Pauliina Hatakka

Lahden kaupunki ja sen kyvyttömät ja sinisilmäiset johtajat, entinen kaupunginjohtaja Myllyvirta ja hänen adjutanttinsa Ville Skinnari, luottivat valtion sote-aikatauluun kuin Jeesuksen toiseen tulemiseen. Ei tullut ja lopputulos Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän budjettikatastrofista valkeni kokonaisuudessaan kaikille alueen kunnille. Uskallan väittää, että on päättäjien syytä, että PHHYKY:ä rahoitettiin monia vuosia tahallisesti alibudjetoimalla taloutta. Miksi näin sitten tehtiin? Siksi, että ei kyetty päättämään vaikeista asioista heti.

Käyttömenojen nostamista sille tasolle, jolla olisi voitu toimia, ei tuntunut aiheuttanut huolta päätäjille, vaikka talousluvut puhuvat täysin toista kieltä. Jälkiviisana nostan nyt ”kissan häntää” kavereitteni Matti Katajan ja Esko Passilan kanssa. Kirjoitimme näistä erittäin huolestuttavista asioista Lahden eri medioihin Etlariin, Uuteen Lahteen ja tietysti alueemme Pikku Jättiläiseen Omalähiöön kolmen vuoden
aikana seitsemän perusteltua juttua ja varoitimme, mitä tulee tapahtumaan ellei sote-uudistus toteudu sillä aikataululla, johon lahtelaiset ja monet muutkin kuntapäättäjät valitettavasti uskoivat
ja luottivat, vaikka kaikki tosiasiat olivat varmasti heilläkin vamasti tiedossa.

Jos Lahti olisi yritys, se olisi konkurssissa ja otettaisiin valtion erityiseen suojeluun, kuten Karkkila pari vuotta sitten. Ihmeellistä tässä asiassa on se, että keskussairaalan entinen johtaja Martti Taljakin uskaltaa puhua medissa asioista vihdoin niiden oikeilla nimillä ja nähdä metsän puilta. Mitään merkitystä näillä toimenpiteillä ei enää ole, vaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän YT-neuvotteluissa irtisanomisia on tulossa 51 ja jopa 3500 työntekijää lomautetaan. Totuus on se, että tällä on vain kosmeettista vaikutusta kuntayhtymän menoihin. Nyt tarvitaan todella erilaisia aseita ja selkeitä strategisia sunnitelmia, jotta tästä kestämättömästä tilanteesta ylipäätään voidaan selvitä!

Järkyttävin uutinen tässä järjettömässä kuntayhtymän hölmöläisten kustannusten peiton jatkamisleikissä oli kuitenkin meille etelälahtelaisille tieto, että meitä oivallisesti palvellut Launeen terveysasema aiotaan sulkea pistämällä kylmästi lappu luukulle. Nyt kuntayhtymän päättäjien suurin viisaus on keskittää kaikki terveyspalvelut Lahden kaupungin sairaalaan, jossa ei ole parkkipaikkoja lainkaan. Maan alle tarvitsisi kaivaa luolasto asiakkaiden parkkipaikoille! Tämän kustannusarviolla pyöritettäisiin Launeen toimivaa terveysasemaa 20 vuotta, jossa ajassa suurin osa etelälahden ikäistä asiakaista olisi siirtynyt Golgatan Palloon ja supistus tai lakkautus tuntuisi mielekkäämmältä.

Tilanne on nyt sellainen, että en hyväksy Launeen terveysaseman lakkauttamista, vaan haastan mukaani kaikki Etelä-Lahden omakotiyhdistykset ja Liipola-seuran yhteiseen julkilausumaan Launeen terveysaseman jatkamisen puolesta. On toiminnan aika hyvät etelälahtelaiset!

Juhani Melanen

Tänä syksynä on ruska ollut erityisen kaunis. Ei tarvitse mennä pidemmälle, kuin Launeen kirkon pihaan, niin näkee keltaista, punaista ja ruskeaa. Facebookissa ystävät laittavat kuvia kynttilöistä, kuin jo varustautuakseen syksyn pimeisiin iltoihin. Lehtien ruokaohjeet vaihtuvat kevyistä kesäruuista raskaisiin pataruokiin. Monet sanovat syksyn olevan kauneinta aikaa, kun taas toisten mielissä on jo hitaasti lähestyvä pimeys.

Syksyssä on kyse hidastumisesta ja selviytymisestä. Parhaiten tämä on nähtävissä luonnossa. Puut luovuttavat pois lehtivihreän säästääkseen voimia tulevaa talvea varten. Elämä puun sisällä ei lopu, vaan se hiljenee ja rauhoittuu.

Sunnuntain raamatuntekstit maalaavat hieman erilaisen kuvan keskellemme. Ensi pyhäpäivää nimittäin kutsutaan syksyn pääsiäiseksi. Evankeliumi kertoo, miten Jeesus paransi leskiäidin ainoan pojan. Pimeys ja kuolema ei saanutkaan viimeistä sanaa, vaan Jeesuksen myötä tuli uusi toivo ja elämä. Tätä uutta toivoa on tarjolla myös meillekin.

Siunattua syksyä!

Ville Hakulinen

Yksi tämän viikon uutisaiheista on ollut ennustus Suomen väestörakenteessa tapahtumassa olevasta dramaattiseksi kuvatusta muutoksesta. Muutos on seurausta ikääntyneen väestön nopeasta lisääntymisestä lähitulevaisuudessa samalla, kun työikäisten ja lasten osuudet vähenevät vauhdilla.

Tätä väestönkehityksen muutosta kuvataan termillä väestöllinen huoltosuhde, joka tarkoittaa lasten ja eläkeläisten yhteenlaskettua osuutta työikäisestä väestöstä. Viime vuonna väestöllinen huoltosuhde oli koko maassa 0,61 prosenttia, eli jokaista työikäistä (15-64 vuotiasta) kohti oli 0,61 alle 15 vuotiasta ja yli 64 vuotiasta. Maan alhaisin huoltosuhde löytyi Helsingistä, Tampereelta ja Vantaalta. Kussakin kaupungissa luku oli 0,50 prosenttia. Maan korkeimmat luvut löytyivät puolestaan Kouvolasta (0,69), Porista (0,66) ja Lahdesta (0,63). Tässä kärkikolmikossa suurin syy ”huollettavien” osuuden kasvuun on ennen kaikkea väestön ikääntyminen.

Toinen väestönkehitystä kuvaava termi on taloudellinen huoltosuhde. Se tarkoittaa työssä käyvien määrää työttömiin ja muden työvoiman ulkopuolella oleviin nähden. Vuonna 2107 taloudellinen huoltosuhde oli koko maassa 1,37, eli jokaista työllistä kohti oli 1,37 työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa. Alhaisin taloudellinen huoltosuhde oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla (1,1). Korkeimmat luvut löytyivät tässäkin taas Kouvolasta (1,61) ja Lahdesta (1,5).

Jos Tilastokeskuksen julkaiseman ennustuksen mukainen väestökehitys jatkuisi Lahdessa, olisi 2030-luvun lopussa 65 vuotta täyttäneiden osuus asukkaistamme 28 prosenttia. Tämä tilanne nostaisi väestöllisen huoltosuhteen nykyisestä 0,63 prosentista lähelle 0,7 prosenttiin.

Väestönkehityksen kelkan kääntäminen voi tapahtua vain yhteistyössä yli kunta- ja toimialarajojen. Esimerkkejä ennustusta murtavista keinoista ovat muun muassa uusien yrityksien houkutteleminen, osaavan työvoiman säilyttäminen maakuntamme asukkaina ja työttömien työllistämistoimien lisääminen sekä pidemmällä aikavälillä myös syntyvyyden kasvun tukeminen.

Uskon myös, että pitkässä juoksussa Lahden saama yliopistokaupungin status tulee vahvistamaan koko seutua, houkuttelemaan opiskelijoita ja tukemaan yritysten toimintaedellytyksiä. Vaasa toimii tässä hyvänä mallina. Siellä energiatekniikan koulutus alkoi pienestä, sai vähitellen yritykset liikkeelle ja synnytti aitoa yhteistyötä, joka on sittemmin hyödyntänyt koko seutua. Meillä on täällä Lahdessa mahdollisuudet vastaavaan kehitykseen.

Muistettakoon myös, että ennustus on onneksi ennustus. Maakuntamme väestönkehityksen suunta on korjattavissa. Sen onnistumiseksi Päijät-Hämeen kuntien on ensiarvoisen tärkeää tehdä yhteistyötä. Vain siten saamme pidettyä huolta nykyisistä asukkaistamme ja yrityksistämme sekä houkuteltua tänne uusia työpaikkoja ja ihmisiä.

Ville Skinnari

Omaishoitoon suunnatut miljoonat eivät ole korvamerkittyjä muualla kuin poliitikkojen puheissa! Omaishoitajien uupuminen ja tuen puute ovat puhuttaneet suomalaisia jo vuosikausia. Jokainen
poliitikko tietää, kuinka tärkeä tämä asia on, koska se säästää yhteiskunnalle satoja miljoonia euroja selvää rahaa ja helpottaa koko vanhustenhoidon kenttää huomattavasti.

Edellinen hallitus kohdensi rahaa omaishoitoon vuonna 2016 50 miljoonaa euroa, 70 miljoonaa vuodelle 2017 ja kokonaista 95 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Ihmettelyä on kuitenkin herättänyt se, että lukuisissa Suomen kunnissa tätä tukea ei ole yksinkertaisesti näkynyt, sillä se ei ole ”korvamerkittyä” ja on voinut kadota vaikka teiden kunnostukseen. Se on ollut könttäsumma, jota ei selkeästi ole rajattu erityisesti sosiaali- ja terveyspuolelle.

Viime vuonna myönnetyt 95 miljoonaa olisi pitänyt varata sekä omais- että perhehoidon kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan omaishoidon osuus tästä potista olisi noin 70 miljoonaa. Omaishoidon lainsäädäntöä koskevaa lainsäädäntöä on vahvistettu merkittävästi viime hallituskaudella. Näiden rahojen kulkua on seurattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta ja siellä on havaittu, että omaishoidon rahat kohdistuvat huonosti sinne, minne niiden pitäisi!

Vuonna 2016-2018 kunnat saivat omaishoidon kehittämiseen kaikkiaan 300 miljoona euroa. Puolet kunnista vastasi, että määrärahalla ei ollut vaikutusta tai sitä ei edes ohjattu omaishoitoon. Uskomattominta tässä oli se, että kaikki kunnat eivät edes tienneet lisärahoituksesta! Kyselyynkin vastasi vain 105 kuntaa. Tämä toiminta on selvästi lain vastaista ja siihen olisi puututtava välittömästi kovin ottein. Kuntien liian laaja itsehallinto antaa tähän kiertämiseen mahdollisuuden, joka pitäisi tukkia heti.

Koko omaishoito on karkaamassa Rinteen hallituksen käsistä. Suomalaiset sinnikkäät omaishoitajat joutuvat työskentelemään hyvin erilaisissa olosuhteissa. Jokainen omaishoitotilanne on erilainen sisällön, keston ja rasittavuuden suhteen. Tämä tiedetään hyvin, mutta mitään konkreetista asian suhteen ei tehdä. Vain hieman yli 10 prosenttia kaikista omaishoitotilanteista ovat lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2017 46 132 kpl. Kentällä on erittäin ongelmallisia tilanteita, koska omaishoitotilanne saattaa tulla yhtäkkiä työssä oleville lapsille. Erityisessä paineessa ja taloudellisessa hädässä ovat monet vammaisia lapsia hoitavat vanhemmat, joilta puuttuu tarvittava taloudellinen apu miltei kokonaan.

Suomessa arvioidaan olevan eri selvitysten mukaan yli miljoona läheishoitajaa, jotka auttavat omaisiaan varsin säännöllisesti. Suomessa omaishoitotilanteita on eri arvioiden mukaan 350 000 tapausta, joista 60 000 ovat sitovia ja vaativia tilanteita, joiden laiminlyönnit katsotaan ja luetaan rangaistaviksi. Tästä huolimatta Rinne ei ole puuttunut asiaan millään tavalla ja tämä tärkeä asia kuitataan vain parilla sivulla budjetissa. Suomalaiset eivät ole valittajia ja usein tukea haetaankin liian myöhään, jolloin omaishoitaja joutuu liian raskaaseen hoitovastuuseen eikä enää selviä tilanteesta. Tällöin huoltovastuu siirtyy yhteiskunnalle ja maksa jopa kolme kertaa enemmän kuin tehokkaasti tuettu omaishoito.

Tätä kannattaisi nyt miettiä Rinteen leirissä kuumeisesti, ettei koko omaishoitajajärjestelmä kaadu tämän hallituksen välinpitämättömyyteen.

Juhani Melanen

Olen aina ollut kiinnostunut poliittisten johtajiemme kyvystä tehdä päätöksiä ydinsodista, ilmastomuutoksista ja vaikeista taloudellisista ratkaisuista. Millä edellytyksillä he toimivat ja mitkä vietit heitä ohjaavat? Kykenevätkö he pakenemaan biologisia viettejään ja tekemään meitä kaikkia hallintoalamaisia koskevia ratkaisuja etiikkaan perustuvilla valinnoilla?

Eräs filosofiamme tärkeimmistä kiistoista koskee ihmisen vapaata tahtoa. Fysikalismin mukaan koko elimistömme, aivot ja hermot mukaan luettuina, muodostuu alkeishiukkasista ja niiden liikkeistä, eikä taustalla ole mitään muuta. Suomeksi sama: Tietoisuutemme ja itsetietoisuutemme ovat vain aineen liikettä. Onko tahdoksi kutsumamme ilmiö pohjimmiltaan myös ainetta ja energiaa, joka fyysikkojen mukaan on sama asia kuten ajattelu ja tunteetkin?

Akateemisesti asiasta on väännetty peistä jo vuosikaudet. Jo 1980-luvulla tutkija Benjamin Libet väitti, että aivosähkökäyrän perusteella koehenkilöiden tietoiset päätökset voitiin ennakoida. Toisin sanoen valmius tietoiseen päätökseen syntyy ennen kuin ihminen on tehnyt asiasta tietoisen päätöksen. Tätä determinististä etukäteistietoa on pidetty todisteena siitä, että vapaa tahto olisi pelkää illuusioita. Nyt kuitenkin Berliinin yliopiston tutkijat Benjamin Blankertz ja Matthias Schultze sekä professori John Dylan-Haynes Chartien yliopistollisen sairaalan laskennallisen neurotieteen laitokselta ovat testaneet Libetin teoriaa uudenlaisella asetelmalla. Kokeiden perusteella valmius tiettyyn tekoon ei rajoittanut ihmisen vapaata tahtoa niin paljon kuin oli luultu aikaisemmin.

Raamatun oppien mukaan ihmisellä oli vapaa tahto valita hyvän ja pahan välillä. Vaikka ihminen tietää, mikä on oikein, hän ”syntiinlankeamuksen” lapsena toimii kuitenkin usein toisin kuin haluaa. Oletamme usein, että vapaa tahto ja determinismi eivät ole yhteensopivia. Samaan olettamukseen päätyvät monet tieteilijät. Suomalainen Aku Visala esittelee kompatbilisismiksi kutsutun näkemyksensä siitä, miten uudet näkemykset auttavat ratkaisemaan monia tahdonvapauteen liittyviä ongelmia. Voidaksemme yleensä elää ja toimia järjellisesti, meidän ei pidä ajatella tahtoa aineellisena tapahtumana. Onneksi yksilö on aina vastuussa teoistaan.

Silti ihmiskuntaa tuntuvat määräävän eläinmaailmasta tutut biologiset luonnonlait. Valitettavasti ihmiskuntaa johtavat ja luotsaavat silti monet eläinmaailman käyttäytymisohjeita noudattavat presidentit ja diktaattorit. Heille elämä on vain suuri kampf um desein eli olemassaolon taistelu, jossa eläinmaailmasta tutut biologiset luonnonlajit vain korostuvat. He uskovat, että heidät on valittu siksi, että he omaavat parhaat kyvyt lauman puolustamiseen muiden laumojen hyökkäyksiltä. Tässä taistossa he katsovat voivansa käyttää hyväkseen tilaisuuden niin vaatiessa kaikkia ei parlamentaarisesia keinoja, kuten huijaus, valehtelu, kiristys, varastaminen ja suurimittainen manipulointi ja trollien käyttö saavuttaakseen usein itsekkäät tavoitteensa ja päämääränsä huolimatta kansansa demokraatisista tahdosta.

Tätä kilpailua maailman media (itse mukana) seuraa yhtä hyväksyttävästi kuin MM-jalkapalloiluotteluita, edes kyseenalaistamatta johtajiensa toiminnan perusteita tai kannustimia. En pyri olemaan mikään besserwisser tai totuuden torvi, mutta uskon silti vielä kanssaihmisteni kykyyn nähdä itse näitä epäkohtia ympärillämme. Olemme ihmiskuntana suurten vaikeiden valintojen edessä. Pitkän tähtäyksen vaikeat ja monimutkaiset eettisesti kestävät valinnat osoittaisivat kuitenkin, että ihmiskunnalla on vapaa tahto.

Juhani Melanen

Tänään syyskuun viimeisenä perjantaina vietetään Suomessa maanlaajuista Vauvan päivää. Päivän taustalla oleva VauvaSuomi toivoo, että tänä päivänä ”perheissä, työpaikoilla, palveluissa ja koko valtakunnassa kiinnitetään huomio vauvoihin – yhteiseen tulevaisuuteemme”. Kaikkia kutsutaan nauttimaan ”vauvojen lumosta”. Vauvan päivää voi viettää ilman omaa lähipiirin lasta, voi vaikka tervehtiä iloisesti vastaan tulevaa vauvaa.

Tuntuu hyvältä viettää vauvan päivää nyt, kun on ollut toisenlaisiakin ääniä esillä. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on puhuttu siitä, että väestönkasvua pitää hillitä. Moni ihminen pohtii, onko epäekologista synnyttää lisää lapsia. Maailmanlaajuisesti väestönkasvu on ongelma, mutta käsittääkseni Suomea vaivaa ennemminkin pieni syntyvyys jatulevaisuuden hankaloituminen sen vuoksi, että meillä ei ole tarpeeksi lapsia. Siksi jokainen lapsi on suuri lahja ja ilo.

Vauvan päivä on aivan enkelienpäivän kainalossa. Sunnuntaina on nimittäin mikkelinpäivä, enkelien pyhä. Silloin meitä muistutetaan Jeesuksen sanoista: ”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja” (Matt. 18:10). Meidän pienimpämme ovat Jumalan silmäterä. Heillä on omat enkelit, jotka ovat suoraan yhteydessä Jumalaan. Lapsilla on suuri arvo niin Jumalan kuin meidän aikuistenkin silmissä.

Enkelit ovat Jumalan asialla. He varjelevat ja johdattavat. He tekevät Jumalan työtä maailmassa. Tulevaisuus on epävarmaa, uhat pelottavat. Silloin on parasta 1. tarttua toimeen ja 2. rukoilla Taivaan Isän ohjausta. Kaikessa saa turvautua suureen Jumalaan, jolle me kaikki olemme apua ja suojelusta tarvitsevia pieniä.

Riitta Särkiö

Tämän kuun puolessa välissä Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi laskelmansa ostovoiman kehittymisestä Suomessa. Julkaisu ennustaa ostovoiman kehittyvän maltillisesti, mikä ei herätä suurta mielenkiintoa. Kiinnostavaa on kuitenkin tarkastella, miten ennustukseen on päädytty.

Palkansaajien tutkimuslaitos konkretisoi laskelmansa seitsemän esimerkkiperheen kautta. Niiden avulla tarkastellaan ansiotulojen, tulonsiirtojen ja verojen kehityksen vaikutusta erilaisten kotitalouksien ostovoimaan. Laskelmissa on huomioitu sekä suunnitellut että toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin ja sosiaaliturvaan. Lisäksi niissä huomioidaan asuntolainan hoitokulujen, vuokrien ja ay-jäsenmaksujen vaikutukset.
Esimerkkiperheille lasketaan myös Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat perhekohtaiset kulutuskorit, jotka mahdollistavat kotitalouskohtaisen inflaatiovauhdin ja reaalitulokehityksen arvioinnin.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tarkastelemat seitsemän perhettä ovat eläkeläispariskunta, hyvätuloinen pariskunta, kahden lapsen toimihenkilöperhe, kahden lapsen työntekijäperhe, yhden lapsen yksinhuoltajaperhe ja yksin asuva työtön.

Ensi vuonna eläkeläispariskunnan ostovoima kasvaa eniten ja työttömien vähiten. Ensi vuodesta alkaen eläkeläispariskunnan reaaliset tulot lähtevät nopeaan 2,5 % kasvuun, mikä on selvästi enemmän kuin muilla esimerkkiperheillä. Kasvun taustalla on hallitusohjelman mukainen pienten eläkkeiden korotus ja omistusasujien matala inflaatio. Ansiotulojen aiempia vuosia parempi kehitys nostaa myös hyvätuloisenperheen sekä toimihenkilö- ja työntekijäperheiden ostovoimaa, vaikka heidän verotus kiristyy kiky-sopimuksessa sovitun työeläkemaksun nousun takia.

Muiden palkansaajien tavoin myös vuokralla asuvan pienituloisen yksinhuoltajan ansiotulot nousevat. Nousu on kuitenkin vähäisempää, koska osa tuloista leikkaantuu pois tulonsiirtojen pienentyessä. Syynä on se, että lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen vuonna 2020 tuleva lisä parantaa kyllä ostovoimaa, mutta vuokralla asumisen kustannusten nousu puolestaan laskee sitä.

Vuokralla yksinasuvan työttömän inflaatio on ensi vuonna korkein. Perusturvan korotus nostaa työmarkkinatukea, mutta samalla toimeentulotuen määrä vähenee. Työttömillä kotitalouskohtainen inflaatio on korkein, sillä vuokran osuus on kokonaiskulutuksesta keksimäärin noin 40 %.

Myös uudet työllisyystilastot kertovat, että Lahden työllisyystilanne on parantunut eli suunta on oikea. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Vastuu on meillä kaikilla, jotka voimme asiaan vaikuttaa. Käymme Lahdessa 7.10. läpi työllisyyden kehittymistä sekä Lahden omia toimenpiteitä valtakunnantason uudistusten lisäksi. Tulemme mm. lisäämään palkkatuen käyttöä. 

Ketään ei pidä jättää yksin. Ei työkykyisiä, osatyökykyisiä eikä vammaisia. Kaikki otetaan mukaan. Näin työllisyysaste on saatu nousemaan myös muissa Pohjoismaissa.

Ville Skinnari