Me aloitamme valehtelun jo lapsina. ”Ei ole kakka housussa!” Näin yritetään välttää ikävä vaipanvaihto. Valehtelussa otetaan huomioon tärkeitä kehityksellisiä askeleita. Valehtelun syyt monimutkaistuvat vuosi vuodelta. Älykäs lapsivalehtelija oppii jättämään asioita sanomatta, jotta ei satuttaisi toisten tunteita.

Teini-iän valkoiset pikkuvalheet ovat asiantuntijoiden mukaan normaaleja. Kukapa meistä siinä iässä kertoi menemisiään vanhemmille totuudenmukaisesti? Kyky valehdella on osa ihmisen sosiaalisuutta. Itse asiassa lajimme on pysynyt maapallolla hengissä siksi, että osaamme valehdella toisille ihmisille luontevasti. Jos olisimme kertoneet kaikki salaisuudet naapuriheimolle, emme olisi selvinneet olemassaolon taistoissa. Jokainen meistä valehtelee joskus. Jos väittää muuta, valehtelee.

Poliitikot ovat ehdottomasti parhaita faktan väärentäjä maailmassa. Joskus jätämmme vain totuuden kertomatta, jotta emme loukkaisi ystäviämme. Kuka lohkaisee totuuden, jos ystävä uudessa puvussaan näyttää lihavammaltalta? Hiljaa oleminen suojelee ihmissuhteita. Kaikki tuntevat jonkun totuuden torven töräyttelijän. Onko hänelle sijaa majatalossa?

Suomessa on tapana ajatella, että hyvä ihminen on aina rehellinen ja puhuu totta. No näinhän ei suinkaan ole. Jos minä voittaisin lotossa kuusi miljoonaa, niin valehtelisin varmasti, jos joku kysyisi asiaa, suojellakseni itseäni turhilta huhuilta. Huvittavaa onkin että jos köyhä ihminen valehtelee ”fattan” tai sossun luukulla ja saa sen ansiosta satasen enemmän kuussa, tuomitsemme hänet välittömästi. Mistä johtuu, että huono-osaisilta vaaditaan enemmän rehellisyyttä kuin rikkailta? Rikkaat eivät saa juurikaan tuomioita valehtelusta esimerkiksi siirtäessään varojaan veroparatiiseihin verottajan ulottumattomiin. Tämähän on jopa rikollista valehtelua.

En suinkaan tässä jeesustele ja kehota ihmisiä valehtelemaan, vaikka valehtelu olisi kuinka sosiaalinen taito tahansa. Valehtelu saattaa tuottaa lyhyellä aikavälillä hyötyä, mutta pitemmällä aiheuttaa stressitasolla haittaa. Jokainen ymmärtää, että luottamus on tärkeää ja sen menettäminen ei kannata, sillä se on oikeaa henkistä pääomaa, jota tarvitsemme joka päivä. Ankara rehellisyyskin voi aiheuttaa omantunnontuskia. Vain saduissa on tiukka rajaus hyvän ja pahan välillä. Elämä ryvettää meitä jokaista ja harva pääsee hautaan aivan puhtaalla omallatunnolla.

Lämpötila täällä Turkin Rivieralla Kemressä on +25 °C vai onko?

Juhani Melanen

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerinä työpaikkani on periaatteessa koko maailma. Siksi kotimaan ja ulkomaiden reissuista kertyy matkapäiviä joka viikko. Vaikka matkustan ministerinä maailmalla, ovat oman kunnan ja kuntalaisten asiat edelleen yhä tärkeitä. Siksi kehotan kaikkia kertomaan Kansalaispaneelin kautta, mitä sinulla on sydämelläsi ja vaikuttamaan Lahden ja Suomen kehittämiseen. Hyviä ideoita ja ajatuksia olen saanut paljon viime vuosien aikana. Kiitos näistä jo tässä vaiheessa! Voit kertoa mietteitäsi joko lataamalla maksuttoman kännykkäsovelluksen tai selainversion kautta osoitteessa sdp.kansalaispaneeli.fi.

Valtakunnallisen kansalaisaloitteen avulla vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista voi tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi. Kansalaispaneelin kautta jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ilman kymmeniä tuhansia muita ääniä. Kansalaispaneelin kautta voi esimerkiksi kertoa mielipiteensä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai saada äänensä kuuluviin itselleen tärkeissä asioissa omassa kunnassa. Kansalaispaneelin kautta voit myös jättää palautetta joko koko Suomea tai omaan kuntaa koskevista asioista. Kansalaispaneeliin voi liittyä kuka tahansa politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunut eikä siihen liittyminen edellytä puolueen jäsenyyttä. Paneelista voi myös helposti erota milloin tahansa poistamalla sovelluksen kännykästä tai sulkemalla nettiselaimen.

Nykyajan tekniikka ja sovellukset mahdollistavat kätevästi yhteydenpidon myös perheenjäseniin, vaikka olisin eri puolella maailmaa. Meillä on aktiivisessa käytössä esimerkiksi perheen WhatsApp-ryhmä.

Ministerinä yhteistä aikaa perheen kanssa on välillä niukasti. Aikaisemmassa työssäni pystyin olemaan enemmän mukana lasteni urheiluharrastuksissa jopa valmentajana. Nyt yritän olla isänä ja kuskina mukana niin paljon kuin mahdollista. Vaikka tulisin myöhään kotiin ja lähtisin aikaisin, kuuluu aika usein koiramme aamun ensimmäinen ulkoilutusvuoro ja illan viimeinen edelleen vastuulleni. Jackrusselin terrieri Osku pitää minut ja perheen liikkeellä. Yhteisen ajankin löytäminen onnistuu, kun mietimme etukäteen, milloin jään Helsinkiin tai pääsen Lahteen. Yritän silloin olla mahdollisimman hyvä isä ja aviomies.

Aikaisemmin isänpäivä oli kalenteriin merkitty liputuspäivä, mutta siltä puuttui valtion virallisen liputuspäivän asema. Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa liputusasetukseen muutoksen, jonka myötä isänpäivä yleni liputushierarkiassa viralliseksi liputuspäiväksi. On hienoa, että isyys ja äitiys ovat nyt samalla viivalla liputuksenkin osalta. Pidetään sitä valtion viestinä siitä, että isyys ja äitiys ovat yhtäläisen iloiset ja vastuulliset roolit.

Ville Skinnari

Sunnuntaina vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää. Muistatkin ehkä, mistä on kyse: saksalainen munkki Martti Luther oli ankaran tutkistelun jälkeen huomannut, että katolinen kirkko oli joutunut harhateille. Hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan uudistuksia kirkon oppiin.

Lutherin tärkeimpiä löytöjä oli armo. Hän korosti, ettei ihminen voi tehdä oman pelastumisensa eteen mitään, vaan pelastumme vain Jumalan armosta. Jumalan edessä emme voi vedota ansioihimme emmekä kehua saavutuksillamme. Usko ja luottamus Kristuksen työhön riittää ja on kaikki, mitä tarvitaan. Jumalan edessä meidän ei tarvitse pyrkiä eikä ponnistella, vaan Kristuksessa meillä on lepo ja rauha.

Meidän aikammekin tuntuisi tarvitsevan puhdistusta suorituskeskeisyydestä. Ehkä koskaan ennen ei ole eletty aikaa, jolloin suorituksia ja saavutuksia mitattaisiin ja arvostettaisiin näin paljon. Ehkä koskaan ennen ei ole myöskään eletty aikaa, jolloin ihmiset uupuvat henkisesti näin paljon. Maailmamme on nopeampi ja tehokkaampi kuin koskaan, ja samalla armottomampi. Ne, jotka eivät pysy mukana tässä vauhdissa, tai jotka eivät saavuta omia tai toisten asettamia tavoitteita, kantavat usein epämääräistä ja eri tavoin ilmenevää häpeää ja syyllisyyttä.

Näin kaamosaikaan kaikenlainen suorittaminen saattaa tuntua entistä tahmeammalta. Mitä jos armahtaisit itseäsi ja lakkaisitkin suorittamasta – edes tänään? Ehkä vedät villasukat jalkaan, sytytät kynttilän ja tartut kirjaan, ehkä lähdet ulos hengittämään raitista ilmaa, ehkä olet vain levossa ja rauhassa. Ehkä huomaat, että huulille nousee rauhoittuvan hengityksen mukana rukous: Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua.

Anne Pettersson
vs. kappalainen

Syksyn pimeyden keskellä monella on tapana sytyttää kynttilöitä. Ne luovat lämpöä, valoa ja tunnelmaa pimeyden ja koleuden keskelle. Myös tragedian tapahtumapaikoilla usein näkee kynttilöitä, on kyseessä sitten väkivallan teko tai onnettomuus. Kynttilä kertoo vihan keskellä rakkaudesta, joka on kuolemaakin väkevämpi, toivottomuuden keskellä toivosta. Myös pyhäinpäivänä on tapana sytyttää kynttilöitä. Niitä sytytetään kodeissa, kirkoissa vuoden aikana kuolleille seurakunnan jäsenille ja haudoille hautausmailla. On hyvä siirtää tätä traditiota myös tuleville polville.

Pyhäinpäivän kynttilä muistuttaa valosta monessakin mielessä. Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Jeesuksen seurassa pimeydellä, pahuudella ja synnillä ei ole valtaa, sillä hän on voittanut sen. Pyhäinpäivän kynttilä haudalla muistuttaa myös ikuisesta valosta. Se luo valoaan myös surun, kaipauksen ja kuoleman keskelle. Kuolemalla ei ole viimeistä sanaa eikä valtaa, sillä kuolema on voitettu Kristuksen ylösnousemuksessa. Vaikka olemme joutuneet luopumaan monesta rakkaasta, meillä on jälleennäkemisen toivo, toivo ikuisesta elämästä Jumalan luona taivaassa.

Ja vielä pyhäinpäivän kynttilä muistuttaa ihmisen tehtävästä, jonka olemme Jumalalta saaneet. Jeesus kehottaa seuraajiaan: ”Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille…” Meitä kutsutaan toivon tuojiksi. Taistelemaan vihaa ja kovuutta vastaan rakkauden asein, tuomaan lohtua ja rohkaisua. Siihen pimeyteen, joka tuntuu uhkaavan maailmaamme ja sydäntämme, loistaa valo. Usein se valo voi tulla rohkaisuna toisen ihmisen kautta, pienenä rakkauden tekona. Näistä valon tuojista saamme näin pyhäinpäivänä kiittää hyvää Jumalaa.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Toimittaja Erno Laisi ja sivistyslautakunnan jäsen Kimi Uosukainen ovat puuttuneet kirjoituksissaan Etelä-Suomen Sanomissa täysin oikeisiin asioihin, mutta haluaisin vielä syventää keskustelua Sivistyslautakunnan ja sen esittelijän vastuusta työnantajalleen eli Lahdelle.

Esittelijällä on aina vastuu lautakunnalle esityksistään, mutta mitä silloin, kun hän toimii vastoin lautakunnan hänelle antamia uusia työnkuvan määrittelyjä vastaan tai jättää tehtävänsä kolme kertaa hoitamatta ja esittää saman asian aina uudelleen. Näin omavaltaisesti, tosin lain suomin valtuuksin, toimii Lahden sivistysjohtaja Tiina Granqvist kerta kerran jälkeen, vaikka hän sai juuri
oikeusasiamieheltä huomautuksen aiheettoman kirjallisen varoituksen antamisesta lukion rehtori Akolalle. Nyt poliittinen sivistyslauta antoi mandaatin hoitaa asiaa vielä kaksi vuotta kolmen aluepäällikön mallilla, ilman että ”suoritusportaasta” eli koulujen opettajien resurssipulaa ja materiaaalisia mahdollisuuksia olisi itse kouluissa vahvistettu.

Osa sivistyslautakunnasta pyrkisi antamaan enemmän resursseja itse kouluihin, ylisuuriin ryhmiin ja inkluusion erityisopetuksen tuomiin ongelmiin. Näitä toimenpiteitä haluaisivat kaikki Lahden luokanopettajat ja rehtorit ja ovat julkisesti ja myös varsin suorasanaiseti arvostelleet päällikkövetoista ja jäykkää sivistysjohtajan menetelmää. Sivistysjohtaja on ottanut sen vallan, jonka sivistyslautakunta on hänelle tietämättään ja tyhmyksissään antanut. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka Lahden hallintohimmelissä virkamiehet vievät poliittisia päättäjiä kuin lahtilehmiä, koska nämä eivät tiedä laillisia oikeuksiaan lautakunnan jäseninä ja sitä marssijärjestystä, jota virkamiesten on noudatettava kuntalain mukaan.

Soitin Opetusministeriöön, Kuntaliittoon sekä Lahden kaupungin lakimiehelle ja tarkistin faktat esittelijän vastuusta, esittelemättä jättämisestä ja annettujen työtehtävien valmistelusta ja siitä kieltäytymisestä. Vasta Kuntaliitossa ja Opetusministeriössä oikea vastuu- ja esimiesasemat viimein selvisivät. Vastuukaari on seuraava . Kasvatusjohtaja Granqvistin esimies on Lahden kaupunginjohtaja, jonka esimies on Lahden kaupunginhallitus, jonka toiminnan laillisuuden vahvistaa poliitttisesti valittu Lahden kaupungin valtuusto.
Esittelijän voi sivistylautakunta kuitenkin toistuvien kieltäytymisien takia tarvittaessa vaihtaa. Lautakunnan puheenjohtaja Mari Mäkynen onneksi tuntee lainsäädännön hyvin, mutta tarvitsee myös tukea ajamilleen uudistuksille.

Minulle on toistuvasti esitetty tärkeä kysymys? Mitä Lahti tekee kallispalkkaisella ja junalla pedelöivällä lukiojohtajalla, kun Lahdessa on vain neljä lukiota. Eikö hänen turhan virkansa 350 000 euron kustannukselle olisi todella tärkeämpääkin käyttöä kouluissa?

Juhani Melanen

Sivistysjohtaja Granqvist vastaa Juhani Melasen kolumniin

Perusopetuksen aluemalli luotiin, kun Lahti ja Nastola yhdistyivät vuonna 2016. Toimintamalli korvasi Lahdessa käytössä olleen viiden alueen aluerehtorivetoisen johtamisjärjestelmän. Yhdistymishallitus perusti perusopetukseen kolme määräaikaista aluepäällikön virkaa 31.12.2019 asti. Uusi malli ei lisännyt kustannuksia. Päätöksessä edellytettiin, että aluemalli arvioidaan vuoden 2019 aikana ja sen perusteella tehdään päätös mahdollisesta jatkosta. Aluemallissa kaupunki jaetaan kolmeen palvelualueeseen, jotka ovat yhteisiä perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa ja nuorisopalveluissa. Kullakin palvelualueella on noin 40 000 asukasta, saman verran kuin hyvän kokoisessa kunnassa. Arviointi aluemallin toimivuudesta tehtiin alkuvuodesta 2019 ja sitä käsiteltiin sivistyslautakunnan seminaarissa huhtikuussa 2019. Arvioinnissa todettiin, että aluemallissa on paljon kehitettävää mutta sen perusperiaatteet ja rakenne toimivat.

Esitys perusopetuksen aluepäälliköiden virkojen vakinaistamisesta tuotiin sivistyslautakunnan käsiteltäväksi 7.5.2019 (§61). Esittelytekstissä kerrottiin tasavertaisen aluemallin tarpeesta myös varhaiskasvatuksessa ja että harkinnassa on kolmen uuden aluepäällikön viran perustaminen, mikä korvaisi nykyisen aluepäiväkodinjohtajamallin. Sivistyslautakunta palautti esityksen uudelleen valmisteltavaksi ja edellytti, että perusopetuksen varhaiskasvatuksen ja nuorisopalveluiden yhteistä organisaatiomallia tulee valmistella kokonaisuutena ja päättää sivistyslautakunnassa yhtä aikaa osana vuoden 2020 talousarvioesityksen käsittelyä.

Sivistyslautakunta käsitteli asiaa seuraavan kerran seminaarissa 13.8.2019. Lautakunnalle kerrottiin, että kokonaan uuden vaihtoehtoisen mallin valmistelu muutaman kuukauden aikana ei ole mahdollista. Lautakunnalle esiteltiin yhteistä toimintamallia, jossa perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja nuorisopalveluiden aluetyöstä vastaavat päälliköt toimisivat alueella tiiminä, johon kuuluu myös hyvinvointikuntayhtymän esimies. Lautakunta pyysi asiasta vielä lisäselvityksiä seuraavaan kokoukseen ja esittelijälle jäi seminaarissa käsitys, että lautakunta on mahdollisesti valmis hyväksymään aluemallin rakenteen, kun pyydettyihin selvityksiin vastataan.

27.8.2019 (§92) sivistyslautakunnalle tuotiin esitys kolmen aluepäällikön viran perustamisesta sekä perusopetukseen että varhaiskasvatukseen. Esitys oli kustannuksiltaan lähes neutraali. Varhaiskasvatuksessa kolmen päätoimisen aluepäällikön malli olisi vaatinut nykyiseen budjettiin 70 000 euron lisäkustannuksen vuodessa. Sivistyslautakunta hylkäsi esityksen kokouksessaan 27.8.2019 (§92). Lautakunta halusi vuoden 2019 loppuun mennessä esityksen uuden lasten ja nuorten kasvun vastuualueen aluemallin valmistelutavasta ja aikataulusta.

Sivistysjohtaja toi lautakunnan kehotuksen mukaisesti esityksen uuden aluemallin valmistelusta ja aikataulusta 1.10.2019 (§111). Päätöksen mukaan uusi aluemalli tuodaan sivistyslautakunnan päätettäväksi syksyn 2020 aikana ja se tulee voimaan Lahden kaupungin uuden johtamisjärjestelmän alkaessa 1.6.2021. Vanha aluemalli on voimassa siihen asti. Osa sivistyslautakunnan jäsenistä olisi halunnut uuden mallin 1.1.2021 lähtien, mutta enemmistö oli esittelijän näkemyksen kannalla.

Vastoin julkisuudessa olleiden tietojen aluemallia ei ole kentällä tyrmätty. Kun sivistyslautakunta päätti, että aluemalli päättyy 31.12.2019, enemmistö perusopetuksen rehtoreista esitti lautakunnalle vakavan huolensa asian johdosta. Rehtoreiden mukaan alueellinen toimintatapa on merkittävästi edistänyt yhteistyötä, jossa on mukana myös hyvinvointiyhtymä ja järjestökenttä, ja he kokevat saavansa aluepäälliköiltä tärkeää tukea omassa työssään. Opettajia edustavalta Lahden OAY:ltä on saatu lausunto aluemallista. Lausunnossa pidettiin aluemallin rakennetta kelvollisena, vaikka toiminnassa todettiinkin olevan paljon kehitettävää.

Johtopäätösten tekeminen yleisestä mielipiteestä muutamien mielipidekirjoittajien kannanottoihin perustuen vie harhaan.

Esittelijän vastuu

Esittelijän vastuu määräytyy kuntalaista. Sivistyslautakunnan esittelijänä olen aluemalliasiassa toiminut juuri niin kuin esittelijä kuuluu toimia: olen sivistysjohtajana muodostanut oman näkemykseni parhaasta johtamisjärjestelmäratkaisusta ja esitellyt asian sen mukaisesti lautakunnalle. Esittelijän esitys on pohjaratkaisu, jonka perusteella lautakunta tekee päätöksen oman näkemyksensä mukaisesti. Esittelijää ei voi painostaa eikä uhkailla. Esitys on tehtävä hyvän valmistelun ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Esittelijä vastaa lautakunnan päätöksestä, vaikka se päättäisi esityksen vastaisesti, jos esittelijä ei ilmaise eriävää mielipidettä. Työnjako on selvä: virkamies esittelee ja lautakunta päättää. Virkamiehet vastaavat esityksistään virkavastuulla. Jos lautakunta tekee lainvastaisia päätöksiä, myös lautakunnan jäsenet vastaavat niistä virkavastuulla.

Sivistysjohtajan toimivalta määräytyy Lahden kaupunginvaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä. Sivistysjohtajan esimies on kaupunginjohtaja. Sivistysjohtaja ja muut lautakunnan esittelijät ovat lautakunnalle asiantuntijoita, joiden ammattitaitoa hyödyntäen lautakunta muodostaa mielipiteensä. On tavanomaista, että päätöksentekijät tekevät päätöksiä myös eri tavalla kuin esittelijä on esitellyt.

Tiina Granqvist
Sivistysjohtaja/Lahden kaupunki

Matkailu on Suomen kasvavin toimiala, mutta moniin Euroopan maihin verrattuna maamme on vielä matkailun kehitysmaa. Näin kertoo eurooppalainen vertailu, jossa tarkasteltiin viime vuosien kasvun kehitystä matkailualalla. Suomen matkailutulot ovat nyt neljä miljardia euroa. Kiinnostava kysymys on, mitä matkailutulojen kaksinkertaistaminen vaatisi? Nouseminen Pohjoismaiseksi ykköseksi vaatisi Lapin ja Helsingin lisäksi todella vahvaa Järvi-Suomeen ja rannikkoseudun nousua kiinnostaviksi kohteiksi kansainvälisessä matkailussa. Järvi-Suomi onkin jo vihdoin löytänyt toisensa ja rannikko seuraa varmasti perässä.

Lapin matkailu on hyvä esimerkki siitä, että kansainvälinen menestys matkailussa edellyttää alueellisia kokonaisuuksia yli kunta- ja maakuntarajojen sekä houkuttelevia palvelutuotteita. Järvi-Suomen ja rannikkoseudun kehityksen suurin pullonkaula on riittämätön majoituskapasiteetti. Matkailutulojen kaksinkertaistaminen vaatisi, että Järvi-Suomessa ja rannikkoseudulla yöpyisi vuosittain miljoona matkailijaa enemmän kuin nykyään. Lisäksi myös Lappiin tarvittaisiin vuosittain pari miljoonaa uutta yöpyjää ja pääkaupunkiseudulle kolme miljoonaa. Mikäli nämä luvut toteutuisivat, syntyisi matkailualalle 140 000 uutta työpaikkaa. Tähän pääsemiseksi tulee yksittäisten hotellihankkeiden sijaan luoda edellytyksiä toiminnallisten matkailukohteiden kehittämiseksi. Sellaisista ovat kiinnostuneet myös kansainväliset sijoittajat.

Muuhun Suomeen verrattuna Lahti ja Päijät-Häme tulevat perässä. Sibelius-talon ja sataman valmistumisen jälkeen alueellemme ei ole saatu aikaan uutta ja vetovoimaista kaupunkikohdetta. Päijänteen alue on yksi Suomen potentiaalisimmista matkailualueista, mutta se odottaa vielä kokonaisvaltaista strategiaa ja sen toteutusta. On hienoa, että urheilu- ja kulttuurikaupunki Lahti on laatimassa vuoteen 2030 katsovaa suunnittelutyötä. Uudet hankkeet harjoitusolosuhteiden parantamiseksi ovat erittäin tervetulleita ja kannatettavia. Samaan aikaan on hyvä pitää mielessä, että Tampere ja Jyväskylä toteuttavat parhaillaan omia kansallisesti merkittäviä suurhankkeitaan ja saavat siksi merkittävää kansallista erillisrahoitusta. Siksi Lahden tulee paketoida omansa sellaiseen pakettiin, että se herättää kansallisen ja kansainvälisenkin mielenkiinnon. Yksittäiset projektit on yhdistettävä ja brändättävä yhteiseksi kokonaisuudeksi. Tämä koskee koko maakuntaa ja siksi maakuntaliiton tulisikin nostaa profiiliaan tässäkin asiassa. Majoituskapasiteettia tarvitaan Lahden keskustaan ja ympäri maakuntaa.

Meillä on edelleen hyvä mahdollisuus päästä mukaan kansanvälisen matkailun kasvuun, mutta kello käy. Tätä kasvua ei tehdä vain veronmaksajien rahoilla, vaan yhdessä alan parhaiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Siksi tulisi vielä kerran tarkastella, miten Lahden parhaiden paikkojen, kuten esimerkiksi aseman alueen, Ranta-Kartanon, Kisapuiston, stadionin tai Launeen tulevaisuuden toiminnot tulisi matkailun kannalta rakentaa? Perinteinen olympiapuisto mahdollistaisi paljon myös matkailulle ja kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Olisiko Lahdella rohkeutta olla todennäköisen jalkapallon arvokisamaan edelläkävijä uudella kestävän kehityksen ja kiertotalouden esimerkkiratkaisulla, joka olisi sitä paljon puhuttua konkretiaa tulevalle Euroopan Vihreälle pääkaupungille? Tämä koskee myös jääurheilua, jossa lahtelaista osaamista on käytössä muualla, mutta ei kotikaupungissa. Kasvottomien konsulttien sijaan Lahden tulisi käyttää todellista urheilun verkostoa – heitä löytyy kotikaupungistakin. Heillä on myös näkemystä muualtakin maailmasta. Kiertotalouden uusille ratkaisuille on tarjolla hallitusohjelman mukaisesti reilusti rahoitusta. Nyt Lahdella on tilaisuus ottaa haaste vastaan.

Yhteinen keskustelu ja tahtotila Lahden alueen matkailuelinkeinon vahvistamisesta osana kansallista
strategiaa olisi hyvä käydä nyt, ennen kuin isot investoinnit alkavat toden teolla käynnistyä.

Ville Skinnari

Kun ajelimme viikonloppuna Jyväskylään, niin tienvieret hehkuivat keltaisen eri sävyjä. Tänä syksynä on saatu ihastella Luojan taidenäyttelyä, kun puut tai pensaat ovat värittyneet keltaisiksi tai oranssista tummanpunaisiksi. Lopulta näyttely on nyt päättymässä, kun ihan kohta tuuli ja sade vie loputkin lehdet puista.

Raamattu ei puhu paljoa syksystä. Se ei ole yhtä näyttävä vuodenaika Lähi-idässä kuin Pohjolassa. Täällä syksy on ollut elintärkeää aikaa: on pitänyt varastoida satoa ja saalista riittävästi, jotta on selvitty pitkästä talvesta.

Syksy on väreiltään hyvin kaunis vuodenaika, josta on hyvä olla kiitollinen. Samalla se on monelle vaikea vuodenaika, etenkin loppusyksy. Auringonvalo vähenee ja harmaus lisääntyy. Siksi syksy kutsuu meitä paitsi nauttimaan väreistä niin pitämään huolta itsestämme ja toisistamme! On aika varautua pimeneviin iltoihin ja sopia yhdessä, mitä tehdään, mihin mennään, on aika käydä kylässä. Syksyn eri värit muistuttavat meitä myös siitä, että me erilaiset ihmiset kuulumme yhteen niinkuin väripaletille eri värit. Onko sinulla joku ystävä, johon voisit ottaa yhteyttä pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia? Muistamiset ja kohtaamiset voivat tuoda paljon siunausta elämäämme.

Toisessa korinttilaiskirjeessä sanotaan: ”Hän joka antaa kylväjälle siemenen ja suo ravinnoksi leivän, antaa teillekin siemenen ja moninkertaistaa sen, ja hän sallii teidän hyvyytenne sadon karttua. Te saatte kaikkinaista rikkautta ja voitte osoittaa runsaasti anteliaisuutta. Näin meidän työmme synnyttää kiitollisuutta Jumalaa kohtaan (2 Kor 9:10-11).”

Meitä kutsutaan edesauttamaan niin hyvää satoa kuin tekemään hyviä tekoja. Ja olemaan kiitollisia! Siunausta syksyysi!

Pastori
Kati Saukkonen

Tämän viikon tiistain tapahtumat Britannian parlamentin alahuoneessa osoittivat, että pääministeri Boris Johnsoninin aikomus saada maansa pois Euroopan unionista lokakuun viimeiseen päivään mennessä ei ole helppo tehtävä. Tiistaina Johnson sai alustavan tuen alahuoneelta brexit lakiehdotukselle. Samana päivänä alahuone kuitenkin torjui lakiehdotuksen nopeutetun käsittelyaikataulun, mikä hidastaa erosopimuksen hyväksymistä. Tässä tilanteessa EU:n tulee harkita Britannian lisäaikapyyntöä, joka saatiin jo aiemmin.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk twiittasi jo tiistai-iltana suosittelevansa lisäajan myöntämistä ja toivovansa, että prosessiin riittäisi kaikkien EU-maiden päämiesten kirjallinen suostumus. Tusk on myös konsultoinut jokaisen 27 EU-maan päämiestä siitä, miten Britannian lykkäyspyyntöön tulisi reagoida. Pääministeri Antti Rinne on todennut julkisesti lisäajan myöntämisen olevan järkevää. Lähipäivien aikana selviää minkä verran EU-johtajat lopulta antavat lisäaikaa.

Jos Britannia hyväksyy erosopimuksen, alkaa erosta vuoden 2020 loppuun saakka kestävä siirtymäkausi. Sitä on mahdollista pidentää yhden kerran enintään kahdella vuodella. Siirtymäkaudella yritysten ja kansalaisten osalta ei vielä mikään muutu, mikä antaisi EU:lle aikaa tulevan Britannia-suhteen neuvotteluihin ja yrityksille lisäaikaa muutokseen sopeutumiseen. Tuleva suhde tulisi saada neuvoteltua ja voimaan siirtymäkauden aikana.

Joka tapauksessa Britannian lähtö teettää Euroopan unionille töitä. Yksi työjuhdista tulee jatkossakin olemaan EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier, joka jatkaa Britannian ja EU:n tulevista suhteista vastaavana johtajana. Kauppaneuvotteluista on odotettavissa hyvin tiivistahtiset. Tavallisesti kauppaneuvotteluissa menee kolmesta viiteen vuotta. Nyt tulisi saada valmis huomattavasti nopeammin kovan aikapaineen vuoksi.

Yleensä kauppaneuvotteluissa pyritään parantamaan yritysten mahdollisuuksia käydä kauppaa. 
Nyt edessä on normaaleihin kauppaneuvotteluihin verrattuna käänteinen tilanne. Hyvin tiiviistä sisämarkkinoista ja vuosikymmenten aikana syntyneistä kaupan käytänteistä siirrytään huomattavasti etäisempään suhteeseen. Silloin yritysten mahdollisuudet vääjäämättä huonontuvat.

Tulevan kauppasuhteen osalta EU:n ja Suomen tavoitteena on solmia mahdollisimman läheinen suhde Britanniaan kauppasopimuksen puitteissa. Tärkeää on, että suomalaisille yrityksille saadaan mahdollisimman tasapuoliset olosuhteet kilpailla brittien kanssa.

Ville Skinnari

Elämme koko ajan hektisessä some-kulttuurissa, jossa kuka tahansa voi luoda erilaisia ansainta-alustoja ja blogeja nettiin mielin määrin ja ryhtyä itse tekemään vaikka ”tiedettä”. Parhaiten voit kuitenkin hankkia rahaa ryhtymällä vaikkapa kirjoittamaan Ryssille trolleja! Osallistuin viime talvena tiedekuntani seminaariin Helsingin Yliopistossa, jossa käsiteltiin tieteen huijauksia ja tiedelehtiin kirjoitettuja tahallisia huijausartikkeleita, jotka arvostetut tiedelehdet julkaisivat tosina. Googlaamalla saat tietoja näistä huijauksista ja voit nauraa niille. Itse tirskuin banaanihuijaukselle, jossa väitettiin, että banaanin kuoresta voi valmistaa voimakasta päihdyttävää ainetta ja divetymonoksidihuijaukselle, jossa väitettiin veden olevan vaarallista. Uskomattomia olivat progesterex eli fiktiivinen treffihuume ja väite vaaleahiuksisten geenien päättymisestä 2202.

Toinen asia kokonaan on se, miten tiedelehtikin sortuu hyväksymään huijauksen totena. Arvostetulle Social Text -nimiselle tunnetulle lehdelle kävi köpelösti, kun se uskoi pilanpäiten tehtyyn artikkeliin, jossa todisteltiin, että painovoimakin on sosiaalinen konstruktio. Seminarissa kerrottiin kolmen tutkijan ryhmästä, joka teki muutamalle uudelle postmodernille tiedelehdille tahallisia kepposia, jotka menivät täydestä, koska lehdet eivät tehneet ns. vertaisarviointia hyväksyessään huuhaa artikkelit. Tutkijat saivat tiedelehtiin läpi viidesosan 20:stä jutustaan, vaikka kaikki olivat silkaa humpuukia. Läpi menivät mm. koirien vapaa kopulointi eli ”raiskauskulttuuri, jossa tutkijat muka käsikopelolla tarkastivat koirapuistossa käyneiden koirien sukuelimet. He väittivät uskottavan vakuuttavasti, että miesten taipumuksen seksuaaliseen väkivaltaan voisi kytkeä pos kouluttamalla heitä kuten koiria! Käsittämätöntä, että tämä ”satumainen” artikkeli sai johtavalta akateemiselta Gender, Place ja Culture lehdeltä erityisiä kehuja.

Läpi menivät myös kehopositiivinen juttu, jossa väitettiin, että sairaalloinen lihominen on kehonrakennusta siinä missä punttisalillakin käynti. Uskomattomin oli kuitenkin se mullistava metodi, jossa feministinen tulkitseva tanssi olisi perinteistä tiedettä parempi tapa tutkia tähtiä ja maailmankaikkeutta! Hupsis! Miten nämä voivat upota tiedelehtiin? Tiedän ystäväpiiristäni monta ns. ”tolkun ihmistä”, jotka nauraisivat suoralta kädeltä näille jutuille. Professori Attte Korhola on huolissaan siitä, että arveluttavat tieteelliset julkaisut ovat lisääntymässä siksi, että kilpailu julkaisujen määrästä kiristyy ja niitä tehtaillaan lyhyiden apurahojen turvin ts. määrä korvaa laadun. Mitä mielettömämpiä väitteitä risteilee ympärillämme, mutta voimme kukin kohdallamme käyttää sitä tutttua common sense eli ”maalaisjärkeä” pohtiessamme, mikä on totta ja mikä fuulaa! ”Totuuden jälkeinen” aika on haasteellista ja vaatii uudenlaista medialukutaitoa kuin se maantiedon kirja, joka väitti 1950-luvulla että neekerit ovat heikkolahjaisempia ja siirtävät asioita mielellään huomiseksi. Pääministeri Matti Vanhasen isä, professori Tatu Vanhanen todisteli tätä väitettä koko ikänsä. Kaikkea kanssa!

Juhani Melanen

Tällä viikolla olen ollut Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa tasavallan presidentin virallisella vierailulla. Torstaina matkustan täältä suoraan Washingtoniin Maailman Pankin kokoukseen.

Etiopiassa tapasimme maan presidentin lisäksi Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen pääministeri Abiy Ahmed Alin. Hänen määrätietoisuutensa ja käytännönläheisyyteensä teki suuren vaikutuksen. Abiy korosti käytännön tekojen merkitystä politiikassa. Tuloksellisen rauhanrakentamisen lisäksi Nobel-voittaja on ottanut ilmastonmuutoksen ja eriarvoistumisen vähentämisen työn alle. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä muodostaa Afrikan vapaakauppa-alue. Tapasimme Etiopian vierailun aikana myös Afrikan Unionin johtoa.

Etiopia on istuttanut 300 miljoonaa puuta yhden päivän aikana, mikä on maailmanennätys 110 miljoonan ihmisen maassa. Tavoitteena on istuttaa 20 miljardia puuta, nyt ollaan 5 miljardin vauhdissa.

Suomi tekee yhdessä muiden Pohjoismaiden ja EU:n sekä YK:n kanssa monipuolista yhteistyötä Etiopiassa. Kasvava nuori väestö on haaste, mutta samalla voimavara. Etiopiassa 21 miljoonaa ihmistä käy koulua ja 60 prosenttia väestöstä on alle 25 vuotiaita.

Koulutuksen lisäksi Suomi on maailman kärkimaita ilmasto-osaamisessa. Matkan aikana solmittiin ehdollinen kauppasopimus mittalaitteita ja -järjestelmiä valmistavan Vaisalan ja Etiopian ilmatieteen laitoksen kanssa. Sopimuksen arvo on noin 13 miljoonaa euroa. Vaisala toimittaa Etiopiaan kolme uutta säätutkaa, joissa voimanlähteenä käytetään aurinkopaneeleita sekä salamapaikannusjärjestelmän ja sääennusteiden tuotantojärjestelmän. Yhteishankkeen tavoitteena on auttaa Etiopiaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin ja tukea sopeutumista ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin.

Myös Nokia vahvistaa läsnäoloaan Etiopiassa kahdella uudella yhteistyösopimuksella paikallisten yliopistojen kanssa. Digitalisaatio on valtava loikka koko Afrikan mantereelle. Se on myös yrityksille hyvä aika lähteä rakentamaan tulevaisuutta.

Etiopian pääministeri ja Nobel-voittaja Abiy toivoi meiltä eurooppalaisilta parempaa yhteistyötä. Yhtenäinen ja vahva Eurooppa eli Euroopan unioni on myös Afrikan etu. Tässä meillä on vielä tekemistä.

Paras tapa auttaa Afrikkaa on auttaa heidät auttamaan itse itseään. Matkani aikana eräs kenialainen nainen kertoi minulle olleensa Suomessa työmatkalla, jolloin hänelle oli esitetty kysymys ”Puhutko afrikkaa”? Nainen esitti vastakysymyksen, puhutteko Suomessa eurooppaa?

Ville Skinnari