Näin alkukesän vehreyden keskellä auringonpaiste joutuu aina toisinaan väistymään sateen tieltä. Joskus käy niinkin, että jonnekin sateen ja auringonpaisteen välimaastoon syntyy loistamaan valoaan pieni sateenkaari. Vanhojen uskomusten mukaan sateenkaaren päässä odottaa aarre, kenties ruukullinen kultaa. Raamatussa sateenkaari on liiton merkki. Jumala antoi sen vedenpaisumuksen jälkeen ilmestyä taivaalle merkiksi siitä, että hän pitää lupauksensa.

Toisen helluntain jälkeisen sunnuntain aiheena ovat katoavat ja katoamattomat aarteet. Ajattelen, että meille kristityille Jumalan lapsille aarre ei löydy sateenkaaren päästä, vaan aarre on itse sateenkaari. Jumalan lupaukset, hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen sovitustyö on aarre, joka ei katoa.

Onni täällä maan päällä vaihtelee. Yhtenä päivänä ihminen voi olla upporikas ja toisena rutiköyhä. Kuitenkin Luojansa edessä jokainen meistä on samassa asemassa, hän ei tutki rahapussiamme vaan sydäntämme. Kaikkein kallein aarre on lahjaksi annettu.

Maija-Reetta Katajisto
Nuoriso- ja rippikoulutyön kappalainen vs.

Varatuomari Jorma Ratia on lähettänyt kaikille lahtelaisille tiedotusvälineille omiin tarkkoihin tutkimuksiinsa perustavan yhteenvedon ja käsityksensä siitä, miten uskomattoman kallis ja todennäköisesti väärin perustein LAD:in kanssa tehty kaupuningin vuokrasopimus on laadittu. Kaiken kaikkiaan Lahden kaupungin olisi tehtävä asiassa julkinen juridinen selvitys, mitä tuli allekirjoitettua, kenen kanssa ja onko vuokrasopimus mahdollista purkaa siksi, että kaikkia sopimusoikeudellisia sääntöjä on tahallisesti rikottu ja laiminlyöty?

Uskomattominta asiassa on kuitenkin se, että edes kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Juha Rostedt, puhumattakaan muista kaupunginhallituksen jäsenistä eivät olleet vaivautuneet selvittämään näin tärkeän sopimuksen yksityiskohtia ja kaikkia siihen sisältyviä klausuuleja. On lahtelaisten veronmaksajien oikeus saada selvitys kaikista LAD-sopimuksen tekemiseen liittyvistä yksityiskohdista ja mahdollisista vuokransaajan taloudellisista taustalla olevista tahallisista harhaanjohtamisista. Ratian laaja raportti Uusi Lahti-lehdessä on yksityiskohtainen selvitys siitä, miten koko vuokrausprosessi on edennyt.

Ainoa uusi asia, jonka sain tietooni Uuden Lahden jutun ilmestyttyä, on se, että koko Malskin kiinteistö on pantattu viimeistä tiiltä myöten 17 miljoonan euron summasta Danske Bankille! Siis vuokraaja täysin tiesi vuorenvarmasti, että sopimuksen allekirjoittaneet Spatiumin Kauko Koistinen ja Opetusjohtaja Tiina Granqvist eivät tarkistaisi sopimusta miltään osin ja olivat siten laiminlyöneet normalin sopimuslainsäädäntöön kuuluvan asian. Normaalikäytäntö kaikissa muissa kaupungeissa on tarkistuttaa sopimusluonnos aina kaupungin lakimiehillä. Nyt ei näin toimittu. Miksi?

Kysynkin lahtelaisten puolesta Lahden kaupungin lakimiehiltå seuraavat kysymykset. Virkansa puolesta ja kunnan virkamiehinä heidän olisi näihin kysymyksiin vastattava yleisen edun nimissä.
– Miten on mahdollista, että LAD:in projektissa mukana nyt olevia yhtiöitä ei ole ollut olemassa, kun Lahden valtuusto teki päätöksensä 15.1.2018?
– Ketkä ovat hyväksyneet LAD:in kohonneet kustannukset ja miksei näitä ole hyväksytetty valtuustossa?
– Onko vuokranantaja Kielon kanssa tehty sopimus lainvoimainen, koska vuokrasopimus on tehtävä kiinteistön omistajan kanssa?
– Ovatko Spatiumin Kauko Koistinen ja opetusjohtaja Tiina Granqist syyllistyneet ymmärtämättömyydessä tehtyyn virkavirheeseen?
– Onko Lahden kaupunki hyväksynyt vain esisopimuksen eikä varsinaista sopimusta?
-Onko sopimus mahdollista peruuttaa juridisin keinoin?
– Uskaltavatko Lahden valtuutetut tehdä asiasta kunnallisvalituksen samalla tavalla kuin KymiRingistä?

Juhani Melanen

Olemme siirtymässä akuutin koronakriisin hoitamisesta jälleenrakennusvaiheeseen. Edelleen on keskeistä turvata suomalaisten terveys, minkä lisäksi on keskityttävä säilyttämään nykyiset työpaikat, luomaan uusia sekä estämään yrityksien ajautuminen konkursseihin. Oikein kohdennetulla talouspoliittisilla toimilla voimme lieventää talouden alamäkeä ja nopeuttaa toipumista. Nyt jos koskaan on tärkeää ohjata rahaa Peruspalveluiden lisäksi koulutukseen, liikennehankkeisiin, väyläverkon korjausvelan vähentämiseen, kotimaisen teollisuuden ja palvelualojen investointeihin ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen.

Hallitus on sitoutunut talousasiantuntijoiden suosituksen mukaisesti julkisen talouden vahvistamiseen ja velkasuhteen vakauttamiseen vuosikymmenen loppuun mennessä. On olennaista, että julkisen talouden vahvistaminen tehdään siinä vaiheessa, kun talouden toipuminen on jo alkanut. Emme saa vaarantaa talouden elpymistä liian aikaisin tehdyillä toimilla. Samaan aikaan vientivetoisen Suomen kannalta on tärkeää, että Euroopan ja koko maailman talous saadaan nopeasti kääntymään kasvuun. Pidemmän ajan kasvun kannalta on välttämätöntä vahvistaa tuottavuutta lisäämällä koulutusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Uudet innovaatiot ovat kasvualusta Suomen uusille, Nokian kaltaisille, menestystarinoille. Suomi tarvitsee nyt uusia investointeja, monipuolisen työllisyyspaketin jossa kaikki otetaan mukaan. Erityisesti nuoret pitää huomioida ja työtä hallitus nyt tekee ja valmistelee.

Hallitus on nyt antanut neljä lisätalousarviota, joista viimeisin on voimakkaasti elvyttävä.
Lisätalousarvioesityksessä osoitetaan kunnille mittavan 1,4 miljardin euron tukipaketti, jonka tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita. Lasten, nuorten ja perheiden sote-palveluihin osoitetaan 112 miljoonan euron lisäys, joka jaetaan kunnille alle 18-vuotiaiden määrän perusteella. Lisäksi ikäihmisten palveluiden toimivuuden varmistamiseen kohdennetaan 60 miljoonaa euroa, joka jaetaan kunnille 65 vuotta täyttäneiden määrän perusteella. Myös varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen kohdennetaan valtionavustuksia.

Neljäs lisätalousarvioesitys toi Päijät-Hämeeseen hyviä uutisia. Peruspalveluita pitää nyt tukea ja niin hallitus on tehnyt. Tärkeä Infrahankkeet saavat nyt rahaa, kun lisätalousarviossa esitetään 26 miljoonaa euroa Hartolan ja Oravakivensalmen välisen tieyhteyden sekä Hartolan taajamien liittymien parantamiseen. Maakunta on saamassa kolme miljoonaa euroa Loviisan ja Lahden välisen rautatien kunnossapitotyöhön, mikä on viennin ja tuonnin osalta tärkeä tulevaisuusinvestointi. Lahden kaupungin valtuustoinfossa kuulimme keskiviikkona, että kriisin vaikutukset Lahden kaupungin taloudelle ovat valtion tukipaketin jälkeen arviolta 0-5 miljoonaa euroa. Lahden pitää olla nyt myös itse aktiivinen, jotta tarpeeksi laajoja ja toteuttamiskelpoisia hankkeita saadaan mukaan valtion rahoitettavien kokonaisuuksien listalle. Lähiliikuntapaikat ovat meille tärkeitä parannuskohteita ja olen viestittänyt jo paikallisille toimijoille oman aktiivisuuden tärkeydestä. Samoin työllisyyden hoitoon tulee luoda entistä henkilökohtaisempi palvelusmalli paikallisesti, jotta kukaan nuori tai pitkäaikaistyötön ei jää yksin. Koulutuspaikka pitää saada järjestymään kaikille halukkaille ja tähänkin on nyt hallitus panostanut uutta rahaa. 

Matkustusrajoituksia hallitus purki torstaina ja samoin ulkotapahtumien yleisömääriä tullaan täsmentämään pian.

Paras lääke koronakriisin hoitoon tällä hetkellä on yhteiskunnan avaaminen hallitusti ja turvallisesti. Virus on edelleen keskuudessamme emmekä vielä tiedä, miten ison loven kriisi jättää talouteen, mutta päättäväisten ja kestävä tulevaisuutta rakentavien toimien aika on nyt. Suomen jälleenrakennus on nyt alkanut ja näihin talkoisiin tarvitaan meitä kaikkia ja hyvää yhteistyötä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. 

Ville Skinnari

Olemme monien vaikutteiden ympäröimiä. Kaikista emme edes ole kovin tietoisia. Ne vaikuttavat asenteisiimme, kulutustottumuksiimme, käyttäytymiseemme, puheisiimme, koko elämäämme. Ja niin on hyvä, sillä onhan meidät luotu yhteyteen ja vuorovaikutukseen toisten kanssa.

Lasten kohdalla ja lastensuojelussa on kiinnitetty huomiota vaikkapa tietokonepelien ja älylaitteiden käytön vaaroihin ja mainosten tai television vaikutukseen. Kykenevätkö lapset ja nuoret suojelemaan itseään vai onko meidän aikuisten voitava puuttua asiaan? Mutta olemmeko me aikuisetkaan tietoisia niistä aatteista, jotka meitä ohjaavat. On hyvä pysähtyä pohtimaan niitä vaikutteita, joita meille tarjotaan ja joita yhteiskuntamme on täynnä. Samalla voi kysyä, mihin meille tarjotut arvot meitä vievät ja johtavat. Ehkäpä sitä kautta voi arvioida näiden arvojen tarpeellisuutta tai hyvyyttä. Oikeat ja kestävät arvot eivät vain ohjaa meitä hyviin tekoihin, vaan ne antavat lujan perustan koko elämäämme.

Näin alkukesästä vietämme helluntaita, Pyhän Hengen vuodattamisen juhlaa. Jumala lakkaamatta vuodattaa Henkeään niille, jotka sitä pyytävät. Ja hän tahtoo ohjata elämäämme Henkensä kautta. Saamme pyytää, että olisimme hänen Pyhän Henkensä johdatuksessa. Raamattu sanoo: ”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.” Koska tämä kaikki on Pyhän Hengen hedelmää, se on Jumalan vaikuttamaa. Kun etsimme Jumalan läheisyyttä ja tahdomme avautua hänen rakkaudelleen, hän voi henkensä kautta vaikuttaa meissä kaikkea tätä. Jumala toimii ja vaikuttaa Henkensä kautta synnyttäen uskoa ja uutta tahtomista. ”Antakaa Hengen ohjata elämäänne”, kehottaa Raamattu.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra

Euroopan Unionin komission esitys elpymysrahastosta saatiin keskiviikkona, mikä herätti heti mediassa keskustelua. EU-komissio esittää 750 miljardin suuruista elpymisrahastoa koronakriisistä kärsiville jäsenmaille. Rahaston suuruusluokka on osapuilleen sen kokoinen mitä odotimme. Suomi tulee muodostamaan elpymisrahastoon oman kantansa lähiaikoina ja tekemään sen kuten aina, tarkoin ja harkiten.

Suomi elää edelleen viennistä ja tarvitsemme vientituloja todella kipeästi jatkossa. Menoja maassamme kyllä riittää, mutta tulopuoli ja vientitulot ovat aivan ytimessä Suomen koko hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää olla heti läsnä niillä vientimarkkinoilla, jotka aukeavat ensimmäisten joukossa. Lahtelaisella osaamisella on tässäkin keskeinen rooli.

Valtuutettuna seuraan tarkkaan myös Lahden omien keskeisten hankkeiden edistymistä. Vetovoimainen taide- ja muotoilukeskus on tärkeä osa elinvoimaisen Lahden tulevaisuutta. Liikunta – ja kulttuurilautakunta linjasi aivan oikein, että kaupunginvaltuuston asettamassa taloudellisessa raamissa eli kuukausivuokran tasossa on pysyttävä. Sopimuksia tulee kunnioittaa ja osapuolten tehtävä sekä velvollisuuskin sopimuksia tehtäessä on ymmärtää, mitä ollaan tekemässä ja mihin on sitouduttu. Lahden suuri mahdollisuus on vihreän elvytyksen, kuten eurooppalaisen vihreän sopimuksen (Green Deal), hyödyntämisessä. Uuden yliopiston ja ammattikorkeakoulun rooli on tässä yhtälössä ratkaiseva. Yhteistyössä yrityskentän kanssa tulee rakentaa polku työelämään sekä näyttää nuorille ja vanhemmillekin tietä kohti kestävää kasvua ja turvallista Suomea, jossa kaikilla on mahdollisuus saada koulutus-, harjoittelu – tai työpaikka.

Vierailin viime viikolla lyhyesti Pohjois-Suomessa Kuusamossa ja Oulussa. Matkan tarkoituksena oli kuulla, miten matkailualan ja vientiteollisuuden yritykset näkevät koronan vaikutukset ja etenkin, miten tästä lähdetään yhdessä kohti vahvaa elvytystä ja uutta kasvua.

Kriisin keskellä kaikki ovat kovilla. Henkinen kriisinsietokyky on suomalaisilla hyvä. Fyysinen ja henkinen kuormitus ovat kuitenkin asioita, jotka pitää ottaa vakavasti. Puhutaan usein alipalautumisesta eikä se koske vain urheilijoita. Voin sanoa, että olen itsekin pysähtynyt pohtimaan, miten oma palautuminen onnistuu ja miten välttää alipalautumistilan kasautuminen. Itselläni alipalautuminen ei johdu liiasta fyysisestä harjoittelusta tai urheilusta. Kuormaa kasaantuu liian lyhyinä toistuvista yöunista ja työasioiden jatkuvasta pohtimisesta. Siksi säännölliset elämäntavat, riittävä uni, terveellinen ravinto ja liikunta ovat parasta kuorman keventämistä vapaa-ajalla. Myös alueemme luonto tarjoaa siihen loistavat elpymismahdollisuudet. 

Ville Skinnari

Pakina oli ennen sanomalehtien vaativin laji. Nyt se on täysin kadonnut ja tilalle ovat tulleet kommentaattorit ja kolumnistit, joiden puisevia juttuja saamme päivittäin lukea eri aviiseista.
Itse päätin kirjoittaa Teille arvon mukavat etelälahtelaiset kunnon satiirin, joka on täysin kuviteltu, mutta jossa voisi olla totuuden hitusia tarkalle lukijalle poimittavaksi. Nimet antavat vinkkejä, mutta todellisuuteen niillä ei ole mitään yhteyttä. Samalla tämä on leikkimielinen testi, kuinka hyvin tunnette ”Lahen” päättäjiä.
Henkilöt: Sirkustirehtööri Timminen, Ahne Roosteen, Nakki Valonen, Yees Yees Kämy, Mitä Mitä Huldeen ja Aleksis Häntylä

Timminen: Kutsuin tämän hätäkokouksen siksi, että tämän ”koron” takia emme voi enää reissailla Green cityyn vedoten maailmalla. Oikein harmittaa, että jouduin perumaan jo maksetut matkamme Argentiinaan,Tahitille ja Pohjois-Koreaan. Olen vilpittömästi pahoillani! Olisiko kellään tähän mitään?

Nakki: No ei suoranaisesti tähän, mutta meiltä on rahat päässy loppumaan KOKO Lahdesta ja nyt ei päästä enää järjestämään Marttojen Suvisoittoa ja Uhtuan Kuittijärven Torvensoittajien tilaisuuksia. Toinen asia on, että minua ei meinata hyväksyä puheenjohtajaksi tähän maakunnan Hyvinvointiyhtiöön, vaikka minulla on kansakoulupohja ja hyvät taidot juonnittelusta ja omien
lahtelaisten ystäviemme suosimisesta.

Timminen: No, tämähän ei nyt ole ongelma lainkaan. Minä pirautan ja siirrän meidän konsernipankistamme sinne pari miljoonaa noin aluksi. Jos ei se riitä, niin lisää tulee aina kun on ”fyffestä” pulaa. Tämä toinen juttu on kimurantimpi! Vaikka Lahti on suurin maksaja, sinusta ei maakunnassa juurikaan tykätä, koska yrität saada aina niitä nakkipaikkojasi joka jumalan maakuntatorille maksamatta edes hyväksyttyjä minimitariffeja. Tässä Hyvinvointiyhtiössä te tunarit ennen minua tahallanne alibudjetoitte monena vuotena yhtiötä luullen, että valtio pelastaa sen Sote- uudistuksella! Nyt alkaa olla vetelät housussa. Tämä koko Hyvinvointikeissi on oma hätäkokouksensa. Ja pidä sinä Nakki huoli, että et kirjoittele lehtiin mitään tyhmää tai menetämme viimeisenkin luottamuksemme, jos sitä nyt koskaan on ollutkaan tässä punapipojen luvatussa kisakaupungissa.  Jaa, muuten kuka oli se virkamies, joka yritti ujuttaa sinne mäkeen 2,3 miljonaa johonkin tasokorjaamisiin, tosin lähellä se oli mennä läpi, mutta tämä Ahkera Arvaja sotki lopulta koko jutun. Ja tähän samaan, kuka sen KymiRingin avustuspäätöksen kyhäsi ilman riittäviä faktoja? Et kai sinä Nakki ollut siinäkin mukana?

Yees Yees: Myö temarit ei ymmärretä miksei vaa lisätä veroo, niihä näist menoloist päästää Miul on listakii täs valmiin. Tonttivero, parkkivero, lisävero, veronvero. Myö halutaa lissää kaupungil suojatyöpaikkaloit ja omii miehii lautakuntaloihe päättämää veroloista. Sit myö halutaa lissää rahaa kaikkee kivaa, kute kaupunkiliikenteesee, aikuiste leikkipaikkoo ja Lahen työtömien sijoitusyhtiölle. Ei miula muuta! Jos työ tuette meiän hankkeit, myökii tuetaa teit, mis vaa!

Timminen: Nyt ei ole näiden aika, etkö Yees ymmärrä, minähän kutsuin hätäkokouksen sen takia, ettei päästä reissuun eikä saada riittävästi fyffeä ensi vuoden Green Cityyn! Ja nyt minä haluan selvityksen sinulta Aleksis ”Spatium” Häntylä, miksi sitä Kisapuistoasiaa ei saada kuntoon ja kuka pässi ei vastannut sille valittajalle näistä teidän uskomattomista palkkioista? Tärkein on kuitenkin näiden konserniyhtiöiden valvonta. Hullukin ymmärtää, että näistä valitetaan! ANNA KUULUA!

Häntylä: Minä en yksinkertaisesti osaa! Minä luulin, että asia on kunnossa. Minä en käsitä, miksi tätä Kisapuistoasiaa koko ajan painotetaan. Emmehän me ole hoitaneet asiaa vielä kuin 12 vuotta. Kanervo tahtoo rahaa ja meidän velvollisuutemme on hänelle sitä antaa. Valvontaa ei mielestäni konserniyhtiöissä tarvita lainkaan. Eiks ne o osakeyhtiöitä? Mitä häh, mitä?

Timminen: Ei jumalauta, oot sie tolkuisssais ”Spatiumin” mies. Tai anna olla minä hoidan asian itse. Ja sitten sinä Ahne Roosteeni! Luuletko sinä etteivät fiksut lahtelaiset huomaa tätä näkyvää
peliäsi pormestariksi. Mitä sinä muuten ihan asiallisesti teet? No anna olla, mutta nyt voi joku Melanen huomata, että ajat omaa vaalipäällikköäsi taas kerran Spatiumin
virkaan. Mitäs jos se paljastuu? Eihän teidän touhuissanne ole järjen hiventä! Mitäs jos fiksut lahtelaiset eivät hyväksykään pormestarimallianne? No, mitäs sinä nyt siinä viittoilet Mitä Mitä Huldeen?

Mitä Mitä: Eiks me vaan voida yrittää pimittää näitä asioita kansalta siis lahtelaisilta? Eihän lahtelaiset tarvitse ku Salppurin kisoja ja lisää pyöräteitä! Siks toiseks meillähän on käytössä
tämä oma tiedottajamme, jolla on käytössään yli 30 tiedottajaa. Masinoidaan hänet tähän salailuoperaatioon?

Timminen: Ajatus on erittäin hyvä, mutta siinä on vaaransa! Mitäs jos, joka saa tietää tästä meidän pelistämme? Vetelä-Suomen Sanomien tyttölöihin voimme luottaa kuin muuriin. Heitä ei kiinnosta kuin oman lapsen pipon väri ja sisäinen kauneus, mutta silti joku tutkiva oikea journalisti voi päästä jäljillemme. No kyllä tämä peittelyriski on pakko ottaa käyttöön silti. Tämä hätäkokous loppuu nyt tähän. Onneksi ketään lahtelaista ei kiinnosta taloutemme tila! Huh,huh!

Jussi Melanen

Demokratian tärkein asia on sananvapaus. Oikeus sanoa perusteltu mielipiteensä vapaasti ja perustellen on sivistysvaltion tärkeimpiä arvoja. Elämme ajassa, jossa medialukutaidosta on tullut yhä tärkeämpää. Meitä kaikkkia pommitetaan tuhansilla eri viesteillä joka päivä kaikista mahdollisista tuuteista, joten on erittäin ymmärrettävää, että totuuskin siinä saattaa muuttua alkuperäisestä täysin joksikin muuksi. Ja tässä työssä tahalliset trollit eli suomeksi p***n puhujat, kuten Venäjän tiedotus väittää, että Karjalassa olisi ammuttu siviiliväestöä 75 vuotta sitten. Sodissa
ammutaan aina, etenkin röyhkeää talvisodan maahantunkeutujaa, kaikilla aseilla. Sitten asiat tutkitaan ja langetetaan tuomiot, kuten kyseisessä väitteessä on toimittu.

Veli Venäläinen on aina itse ollessaan vaikeuksissa tai taloudellisessa ahdingossa sysännyt syyn muualle. Ensin Krim ja Ukraina, nyt Suomi. Tässä diktatuurivaltiossa ”tsaari” Putin määrää kaiken. Todellista tietoa ei saa mistään, sen enempää koronan tartuntatapausten määristä kuin syistä, miksi lääkärit putoilevat ikkunoista?

Lahteenkaan ei tunnu mahtuvan kerrallaan aina kuin yksi totuus. Kun tätä totuutta hämmennetään kaksi vuotta tiedotusmonopolissa, sen merkitys saa megalomaaniset mittasuhteet ja kaikki muut tärkeät Lahden asiat unohtuvat siinä sivussa, kuten lehdistön tärkein tehtävä: vallan vahtikoirana toimiminen. Lahden valtuutetuille ja virkamiehille tilanne on ollut ihanteellinen. Kukaan ei enää ole välittänyt seurata heidän puuhastelujaan.

Kaksi vuotta sitten jossain valtuuston jatkoilla humalassa jotain nipistettiin jostain vai nipistettiinkö? Tästä kirjoitti rohkea ”metoo” -liikeen naisjournalisti maalaisliiton keskisuomalaisessa Lahden aviisissa ja sitten repesi. Oikeus ja syyttäjä pitivät asiaa niin vähäpätöisenä, että syytettä ei nostettu. Olen itse ehdottomasti sitä mieltä, että kaikki seksuaalinen ahdistelu on tuomittavaa ja rangaistavaa. Vanha slogan omilta tiedostusopin luennoilta palasi mieleen: ”Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen sanomalehti”, saatiin kuitenkin elämään rummuttamalla ja vainoamalla toista osapuolta pitämällä asiaa esillä koko ajan esillä. Kärpäsestä tuli härkänen ja se alkoi elää omaa elämäänsä.

Oikeuden ratkaisukaan ei vielä riittänyt aviisille, vaan se jatkoi ja jatkaa edelleen päsmäröintiään asian tiimioilta niin kauan kuin se haluaa. Se on aviisin oma oikeus ja kuuluu sananvapauteen. Kuitenkin somessa käydään juuri nyt kiivasta keskustelua siitä, missä on kohtuus ja mikä on kyseisen episodin todellinen merkitys Lahdelle ja sen imagolle? Monet ovat ilmoittaneet kyllästyneensä turhaan asiaan ja päätäneet irtisanoa tilauksensa. Eiköhän tämä ollut nyt tässä!

Minua on harmittanut eniten se, etten ole itse saanut Omalähiön ilmestymättömyyden takia kaikille etelälahtelaisille julki seuraavia itse tärkeiksi pitämiäni asioita. Näitä ovat Lahden uskomaton velkautuminen 100 miljoonaan, Lahden konserni- ja sisaryhtiöiden 10 miljoonien tappioiden salaaminen veronmaksajilta, Päijät- Hämeen Hyvinvointiyhtiön yksityistäminen, kohta valmistuvan Launeen ohitustien tuomat luvatut rahalliset hyödyt Lahdelle, etelälahtelaisten yritysten ja ravintoloiden korona-aikaiset ongelmat, Launeen terveyskeskuksen lakkauttamisen tuomat haitat, Etelä-Lahden omakotiyhdistysten ja taloyhtiöiden ilot ja ongelmat, SOL-areenan laajennukset, Lähteen uuden koulun arjen esittely ja se tärkein eli tavallisen Jussi Juonion arjen huolten pohdiskelu ja alueemme elinkeinorakenteen muuttumisen tarkastelu.

Näitä asioita ei Lahden valtamedia ole välittänyt välittää mutta me Omalähiössä välitämme. Kohta ilmestyy taas uusi Lahden tarkastuslautakunnan raportti. Olen ylpeä, että se lähetetään minulle henkilökohtaisesti kotiin stilisoitavaksi. Tulen kirjoittamaan sen pohjalta varmasti kriittisesti. Muistan, kuinka päätoimittajamme kanssa aloitimme keskustelun vuoden 2017 lautakunnan kertomuksen pohjalta epäillystä Lahden rakenteellisen korruption olemassaolosta.

Tulen myös kertomaan, millä tavalla Lahden johtavat virkamiehet ja poliitikot yrittävät suitsia ja vaikeuttaa nykyisen tarkastuslautakunnan työtä tahallisesti. Monopoli missä asiassa tahansa on huono demokratian kannalta, mutta tiedotusmonopolissa se on vaarallisinta, koska kansalainen ja lukija saa vain yhdenlaista informaatiota. Tälle yksipuoliselle tiedotusmafialle on Omalähiö todelinen vaihtoehto ja totuuden torvi. Taistellaan yhdessä tätä koronapirulaista vastaan, kyllä se vielä voitetaan. Hyvää kevättä lukijoilleni ja kiitos upeasta palauteesta.

Juhani Melanen

Perheemme koiranpentu Leo on tähän asti ollut rohkea tutustumaan erilaisiin uusiin asioihin, ihmis- ja koirakavereihinkin. Nyt se on menettänyt rohkeuttaan täytettyään viisi kuukautta. Sillä on alkanut mörköikä ja monet asiat pelottavat sitä. Metsäpolulla se jähmettyy patsaaksi selkäkarvat pystyssä tuijottamaan suuria kantoja ja kiviä. Sen saa rauhoitetuksi menemällä rauhallisesti kohti pelottavaa asiaa ja antamalla tutkia sitä turvallisen etäisyyden päästä niitä. Pelko voitetaan siinä yhdessä tutustumalla pelottavaan.

Ihmismaailmassa on menossa myös jonkinlainen mörkökausi, jolloin moni asia pelottaa. Viittaan koronapandemiaan, johon liittyvät pelot ovat  monimutkaisia, vaikeita hahmottaa ja käsitellä. Emme tiedä tulevasta, mitä oikein tapahtuu, tuleeko toinen sairastumisten aalto tai miten selviydytään pandemian tuomista talousvaikeuksista. Me emme voi mennä lähelle näitä asioita, tutustua niihin ja sitten saman tien rauhoittua niin kuin koiranpennun kanssa tehdään.

Kuitenkaan meidän ei tarvitse elää yksin epävarmuuden aikaa. Koko Suomi on nyt samassa veneessä. On hyvä osoittaa huolenpitoa ja myötätuntoa toinen toistamme kohtaan. Kun pelottaa, on hyvä jutella peloistaan läheisten kanssa. Lisäksi on monia auttavia tahoja. Apua ruokaostosten tekoon saa esimerkiksi Lahden asiointiavusta,  jutteluapua saa soittamalla Lahden seurakuntayhtymän puhelinrinkiin ”Soita, me kuuntelemme”  numeroon 050 4646068, ja diakoniavastaanotot toimivat. Jumala käyttää välineinään meidän ihmisten käsiä ja jalkoja. Ja Hän lupaa Sanassaan olla meidän kanssamme ihan joka päivä!

Tulevan rukoussunnuntain evankeliumissa (Joh 16:23-33) Jeesus kehottaa meitä pyytämään asioita ja rukoilemaan rohkeasti Taivaallista Isää. Moni voi ajatella, ettei osaa rukoilla. Jeesus opetti meitä rukoilemaan, ja hän rukoili paljon ja loppuun asti. Rukouksen kautta rohkaistuu. Rukous on sydämen puhetta.  Hienoja sanoja ei siinä tarvita. Ristin ryöväri, katuva sellainen, antoi meille hyvän esimerkin: ” Jeesus, muista minua…”

Jeesus myös kehottaa: ”Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.”  Pysytään siis rohkeina!

Kati Saukkonen
Pastori

Korona-kriisin käynnistettyä ja sen aikana minulta on usein kysytty, kuinka kauan tämä kriisi kestää. Maraton-vertaus ei ehkä aina toimi, mutta sitä sanaa olen käyttänyt. Tästä matkasta tulee pitkä ja pahimmillaan juuri se kuuluisa viimeinen kymmenen kilometriä on se vaativin osuus.  Silloin mitataan, miten Suomi kriisistä nousee ja miten yhdessä osaamme kohdata tulevat haasteet. Suomi tarvitsee nyt rakentajia, ei rikkojia. Tämä koskee niin valtakunnan tasoa ja paikallista yhteistyötä Lahdessa.

Suomi on monella mittarilla yksi maailman parhaiten kriisiin valmistautunut ja kriisiä kestävä maa. Sen on mahdollistanut meidän toimiva yhteiskuntajärjestelmä, joka kaikkine heikkouksineen on osoittanut toimivuuteensa. Erityiskiitos kuuluu sosiaali- ja terveysalan työntekijöille, opettajille, viranomaisille sekä myös yrityksille, jotka ovat joustaneet työntekijöiden kanssa yhteisesti. Moni yrittäjä on nyt kovilla ja selviämiseen tarvitaan rahallista ja muutakin tukea.  

Valmiuslakien käyttöönotto oli vaativa prosessi meille kaikille, mutta niin on rajoitusten hallittu purkaminenkin. Ei ole olemassa mitään oppikirjaa, tutkittua tietoa tai kirjallisuutta mikä olisi juuri oikea tapa toimia. Ei kenelläkään maailmassa ole tätä tietoa. Tietoa kuitenkin saadaan koko ajan lisää – ja mikä tärkeintä – tutkittua tietoa. Hallitus on tehnyt parhaansa ja yrittää nytkin löytää mahdollisimman tasapainoisia ratkaisuja.

Olemme toimillamme halunneet suojella suomalaisten terveyttä ja työpaikkoja. Virheitäkin on tehty ja niistä otetaan oppia. Päivät ovat olleet pitkiä, mutta onneksi toukokuun aurinkoiset kelit ovat tuntuneet ensiaskeleilta kesään. Se on auttanut itseänikin jaksamaan poikkeuksellisen vähillä yöunilla.

Jo viikkoja on tehty etätyötä monessa kodissa koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Työyhteisöt ja koululuokat ovat hajaantuneet ja totutut työtavat on korvattu pikavauhtia uusilla. Poikkeusoloihin siirryttiin maamme historian suurimmalla digiloikalla ja sen seurauksena digitaalisuuden merkitys on jo nyt kohonnut uuteen mittaluokkaan. Parissa kuukaudessa poikkeusoloista on tullut uusi normaali ja olemme vähitellen ymmärtäneet, että tämä kriisi tulee kestämään pidempään kuin aluksi arvelimme. Siksi meidän pitää oppia elämään sen kanssa. Se vaatii meiltä kaikilta poikkeuksellista kärsivällisyyttä. Meidän kaikkien on nyt tärkeää löytää yhteisiä tapoja, jotka auttavat jaksamaan koronakriisin yli, sillä nykytila saattaa kestää vielä useita viikkoja tai kuukausia, ellei pidempäänkin. Eniten olen huolissani niistä lapsista ja nuorista, joiden kodeissa kaikki ei ole hyvin.

Tällä viikolla monessa perheessä alkoi tauon jälkeen koulu. Se oli ainakin meidän nuorimmalle lapselle iloinen päivä. Kavereita on ollut kova ikävä. Poikien kohdalla riemunkiljahduksia ei kuulunut, mutta yläkoululaisen paluu lähiopetukseen tuo ainakin mukaan oikein päivärytmin ja heräämisen tarpeeksi aikaisin. 

Kuten oikeallakin maratonilla, harjoittelu ja taistelutahto auttavat jaksamaan maaliin saakka. Olen itse juossut kaksi maratonia, joista toinen oli jo se helpompi. Tänä keväänä olen päättänyt, että osallistun ainakin puolimaratonille viimeistään kesän lopulla. Täysimaratonia saan juosta työssäni joka päivä, mutta teen sen erityisellä kiitoksella ja nöyryydellä. Meille annettu vastuu pitää kantaa kriisin keskellä ja myös kriisin jälkeen.

Ville Skinnari

Vanhan perinteen mukaan kirkossa on vietetty hiljaisella viikolla ahti-jumalanpalveluksia. Kärsimyshistoria alkaa palmusunnuntaina kertomuksella, jossa Jeesus saapuu aasilla viettämään juutalaista pääsiäisjuhlaa Jerusalemiin. Tästä seuraava kärsimyshistorian kuvaus on perinteisesti jaettu kuuteen ahtiin eli jaksoon, joissa käydään läpi ehtoollisen asettaminen, Getsemanen tapahtumat, Jeesuksen tuomitseminen ja Golgatalle vieminen ja lopulta kuolema sekä hautaaminen.

Pääsiäisen ajan raamatunkertomuksissa on yhtä aikaa läsnä suru ja ilo. Usein meidän maailmassamme suru ja ilo nähdään toistensa vastakohtina. Suru on pidettävä piilossa, sitä ei saa näyttää eikä siitä puhua. Ja kärsimyksen työnnämme helposti sivuun ja suljemme siltä silmämme. Surua ja kärsimystä pidetään ilon ja onnen vastakohtina, jotka peittävät alleen elämän hyvät asiat. Ne ovat jotakin sellaista, joita kukaan ei elämäänsä tieten tahtoen halua. Mutta niin kuin hyvin tiedämme, ennemmin tai myöhemmin joudumme kohtaamaan surua, elämään läpi oman elämämme kärsimyksiä ja menetyksiä. Ne ovat asioita, jotka tulevat jokaisen kohdalle. Niitä emme voi paeta.

Emme ole voineet paeta myöskään tilannetta, joka nyt koskettaa meitä ihmisiä kaikkialla maailmassa. Elämme poikkeuksellista aikaa, josta on riisuttu monta elämäämme pystyssä pitävää perusasiaa. Emme voi liikkua vapaasti, olla yhteydessä toisiin ihmisiin, mennä kirkkoon, kohdata työssä tai harrastuksissa. Tavallinen arki on muuttunut, huoli ja pelko pyörii mielessä. Miten tästä kaikesta selvitään? Miten minä selviän, entä läheiseni? Miksi Jumala sallii tämän kaiken?

Vastauksia ei aina ole. Mutta Jumala on, kärsimyksessäkin – ja juuri kärsimyksessä. Hän on itse kulkenut läpi syvimmän pimeyden ja yksinäisyyden. Kärsimyshistorian ja koko pääsiäisen sanomassa paljastuu lopulta jotakin mullistavaa. Ei ole elämää ilman kärsimystä, ei ole ylösnousemusta ilman kuolemaa. Se avaa meille ehkä tässäkin tilanteessa jonkin uuden näkökulman katsoa elämää. Tavan, jossa suostumme elämän kipuun. Ei siksi, että kärsimyksessä olisi jotakin hyvää tai tavoiteltavaa. Vaan siksi, sen tiedon varassa, että kärsimyksestä syntyy jotakin uutta. Kivusta syntyy uusi elämä, elämä voittaa kuoleman.

Ja siksi risti on meille merkkinä toivosta, uudesta alusta ja elämästä. Ristin juurella olemme Jumalan äärettömän suuren rakkauden äärellä. Sen rakkauden äärellä, joka ei pakene kärsimystä, surua ja elämän pimeyttä. Risti vie kärsimyksen keskelläkin eteenpäin, murheesta se vie iloon, pimeästä haudasta ylösnousemuksen juhlaan.

Julistakoon jokainen kevään merkki sinulle
ylösnousemuksen ihmettä.
Laulakoot pikkulinnut sinulle rakkaudesta,
joka voittaa pahan vallan.
Kertokoot auringon säteet sinulle Jumalasta,
joka pitää meistä huolen.
Olkoon ylösnoussut Kristus kanssasi!

Pauliina Hatakka