Olen surullisena seurannut tätä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen taaperteluja ja opettelua pelisäännöistä ja sovituista toimintatavoista noin vuoden päivät ja havainnut outoja asioita. Monet päijäthämäläiset päättäjät istuvat ns. kahdella pallilla eli ovat päättämässä asioita ensin omissa kunnanvaltuustoissaan ja sitten sen lisäksi vielä hyvinvointivaltion aluevaltuutettuina vaikuttamassa ja äänestettäessä mahdollisissa ristiriitatilanteissa täysin vastakkaisia ehdotuksista kunnan edun kanssa. Jääväys on toki mahdollista, mutta kuka valtuutettu toimii näin?

Näitä kannattaa tarkastella hivenen lähemmin, sillä veronmaksajat ovat varsin ”ulalla ”useimmista hyvinvointialueen päätöksistä, jotka lähemmässä tarkastelussa saattavat osoittautua lainvastaisiksi!
Ensimmäisenä kannatta tarkastella Nastolan sote-keskuksen 19.12. 202022 / 67 § Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2024-25 päätöksiä! Aluehallitus päätti 23.1.2023 aluevaltuustossa, että 19.12.2022 tehdyt päätökset lainmukaisessa järjestyksessä syntyneiksi. Tässä päätöksessä kokonaiskustannukset olivat 18, 135 miljoonaa euroa ja jakaantuivat vuosille 2023-2025. Kuitenkin nykyjohto ryhtyi mitätöimään aluevaltuuston 19.12.2022 päätöksiä Nastolan uuden sote-keskuksen osalta jo ennen kuin se päättä niiden toimeenpanosta (23.1.2023)?

Yle kertoi uutisessaan 9.1.2022, että Nastolan sote-keskuksen suunnitelmat ja kustannukset laitetaan uusiksi, vaikka aluevaltuusto oli juuri (19.12.2023 ) päättänyt aikataulusta ja hyvinvointialueen määrärahoista! On ilmiselvää, että hyvinvointialueen johto toimi lainvastaisesti estäessään aluevaltuuston päätösten toimeenpanon. Aluehallituksen tehtäviin kuuluu (43§) kuuluu vastata aluevaltuuston päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta. Lain 115§:ssä määritetään yksiselitteisesti, että hyvinvointialueen toiminnassa on noudatettava talousarviota.

Outoa ja mielestäni perustuslain vastaista toimintaa on se, että Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveyshuollon peruspalveluita on ulkoistettu enemmän kuin laki sallii eli 75 prosentilla. Miksei puolueettomasti tutkita, mitä vahinkoa tämä on aiheuttanut hyvinvointialueen omalle palvelutuotannolle? Miten hyvinvointialue selviää palkkavajeesta ja miten kunnissa istuvat samat
poliitikot tulevat asiasta päättämään tästä asiasta aluevaltuutettuina? LähiTapiola on valittanut markkinatuomioistuimeen ja sen päätöstä odotellaan vielä.

Veronmaksajana on todella ollut mielenkiintoista seurata Lahden ja muiden kuntien päätöstä lopettaa työterveysyhtiö Wellamon toiminta ja myydä se yksityisille. Kauppahintana maalailtiin ja arvioitiin noin 10 miljoonaa euroa, mutta yhtään tarjousta ei tällä hinnalla tietenkään tullut. Sitten jollain tai joillain välähti, lopetetaan Wellamo kaikesta huolimatta ja järjestetään Terveystalolle, Mehiläiselle ja Pihlajalinnalle kilpailutus alueen työterveyspalveluista. Pihlajalinna voitti tämän kilpailun. Hyvinvointialue ei tee työterveyshankintaa kiinteällä hinnalla, vaan lopullinen hinta määräytyy suoritteiden perusteella. Nykyinen arvio on, että neljän vuoden ajan palveluiden kokonaisarvio on noin 18 miljoonaa euroa.

Omituisinta tässä alasajossa on se, että Lahti ja HYA eivät antaneet korottaa palveluhintojaan kolmeen (3) vuoteen ja väittivät ettei Wellamo kykene hoitamaan niitä palveluita, joita siltä odotetaan eli digivastaanotot yms. Tosiasia on, että Wellamo tuotti ne palvelut, joita siltä tilattiin erinomaisesti. Kunnat ja Lahti jättivät tahallaan tilaamatta digipalvelut, vaikka ne olivat valmiita. Samoin jätettiin tilaamatta vastaanottoja yleislääkäripalveluille, eli ns. nuhapoli. Kuvantamisia ja muita palveluita jätettiin tahallaan tilaamatta ja Wellamo ajettiin keskussairaalan tiloista ulos Saimaankadulle, koska hallinto tarvitsi muka ne tilat. No sinnehän hallinto ei suinkaan mennyt, vaan maksaa Linjakadun tiloista nyt vuokraa noin 28 000 euroa kuussa. Lääkärit ja sairaanhoitajat pistettiin pihalle mitään kipua tuntematta. Wellamo teki hyvää tulosta ja sen kustannukset olivat vain 2,4 miljoonaa vuodessa. Wellamon ei annettu laajentaa, vaikka kaikki resurssit olivat siihen valmiita. Mutta rahaa tähän kuluu alueen veronmaksajilta 10 miljonaa euroa enemmän?

Rahan käytöstä ei Hyvinvointialueilla ja kunnissa tunnu olevan kiinnostunut kukaan aluevaltuutettu ja mitäs sitä suremaan me veronmaksajathan sen viime kädessä maksamme. Mutta kuinka kauan tämä huoleton Hyvinvointialueen rahojen käyttö voi jatkua? Ihmetystäni herätti sekin, että Lahti ja HVA eivät halunneet käydä asiasta mistään kehityskeskusteluja Wellamon kanssa, vaikka se tuotti täysin samat palvelut 10 miljoonaa halvemmalla! Haluan nähdä, miten Pihlajalinnan palvelut toimivat Päijät-Hämeen maakunnissa ja kuinka halukkaasti Pihlajalinnan lääkärit sinne rientävät nuhapotilaita hoitamaan:!

Juhani Melanen

Lahden päättäjillä on isoja asioita pöydällä koskien Etelä-Lahtea. Salinkallion koulu on varmasti näistä yksi tärkein ja samoin Launeen kirjasto. Kirjaston pitää jatkaa ja näin varmasti tapahtuu, mutta missä ja miten on kysymys, johon pitää etsiä vastauksia. Salinkallion koulun kiinteistön osalta tarvitaan myös viisaita ratkaisuja. Paikka on mitä parhain ja minulle erittäin tuttu entisenä Ali-Juhakkalan ja Korsitien asukkaana. Ainakaan parakkeja Lahti ei tarvitse enää yhtään lisää. Järkyttävän kalliille touhulle on aina vaihtoehto ja toivottavasti Lahden virkamiehistä löytyy luovuutta hakea ratkaisuesityksiä päättäjille. Ensi viikolla kokoonnumme Etelä-Lahden Demareiden kanssa Launeelle pohtimaan omia esityksiämme tilanteiden ratkaisemiseksi.

Lahdessa nähtiin myös kauden pohjanoteeraus, kun Pelicansin ottelu jouduttiin keskeyttämään jääongelmien vuoksi. Surkea ja surullinen tapahtuma ja kertoo paljon missä Lahdessa mennään, koska asiat ovat juuri niin miltä ne näyttävät ulospäin. Samalla meni mahdollisuudet tienata uutta rahaa ja kasvua.

Maailmalla kuohuu eikä Suomikaan ole suojassa. Itärajan tapahtumat osoittavat, että meidän tulee olla valmiina ja niin me olemmekin. Reagointikykyyn liittyvää lainsäädäntöä parannettiin jo viime kaudella, joten ihan kaikkea ei Perussuomalaisten kannata nyt imuroida omiin liiveihin, vaikka sana ”turvapaikka” ja ”maahanmuutto” tietysti näin heille antaa ymmärtää. Me muutkin osaamme rajan tarvittaessa sulkea – toki samalla kunnioittaen kansainvälisiä sopimuksia.

Gazan tilanne on hirveä ja ratkaisua ei ole näköpiirissä. Miten tästä eteenpäin riippuu osapuolista ja tilanne on kaikille vaikea, mutta kyllä YK:n ääntäkin tulisi kuunnella. Toisten tappamiseen sijaan pitäisi maailmassa taas puhua rauhan rakentamisesta, mutta suosittu aihe se ei nyt ole. Yllättävän vähän siitä puhuvat edes Suomen tulevien presidenttivaalien ehdokkaat. Tässä voisi olla jollekin ehdokkaalle tilaisuus nostaa osakkeitaan?

Perjantaina matkustan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen, joka kokoontuu syysistuntoonsa Armenian pääkaupunkiin Jerevaniin 18.-20. marraskuuta. Jerevanissa me Etyj-maiden kansanedustajat keskustelemme Etyjin roolista konfliktien aikakaudella, korruption torjunnasta sekä konfliktien uhreiksi joutuvien ihmisten ja erityisesti vähemmistöjen suojelusta.

Yksi kriisi mistä meillä aika vähän puhutaan, on ajankohtainen Armeniassa, missä Azerbaidžanin syyskuinen hyökkäys Vuoristo-Karabahiin toi maahan hetkessä yli 100 000 pakolaista, joiden asuttaminen ja perustarpeista huolehtiminen on pienelle maalle valtava ponnistus. Vuoristo-Karabah on armenialaisenemmistöinen alue, joka sijaitsee Azerbaidžanin maantieteellisten rajojen sisäpuolella. Azerbaidžan hyökkäsi syyskuussa Vuoristo-Karabahiin, minkä seurauksena käytännössä kaikki alueella asuneet armenialaiset pakenivat sieltä.

Samassa yhteydessä yleiskokouksen syysistunnon kanssa järjestetään vuotuinen Välimeri-foorumi ja yleiskokouksen pysyvän komitean kokous. Suomi on Etyj:n puheenjohtajamaa vuonna 2025 ja se on tulevankin Suomen tasavallan presidentin tärkeä teema tilanteen haasteellisuudesta huolimatta.

Ville Skinnari

Lahden ensi vuoden budjetti on laadittu yllättävän yksimielisessä hengessä ottaen huomioon se, mitä taustalla todellisessa elämässä todellisuudessa tapahtuu.

Sosiaali – ja terveystoimen huolet on nyt kannettu Hyvinvointialueelle ja siksi keskustelu esimerkiksi Lahden kaupunginsairaalan tulevaisuudesta on tarpeellinen, mutta sitä käydään väärin. Jos ja kun Lahti halusi rakentaa lähes 50 miljoonan euron sairaalan tilanteessa, jossa näin suurelle ja epätarkoituksenmukaiselle kiinteistölle ei nähty tarvetta? Näin totesin muistaakseni vuosina 2013 – 2019 toimiessani maakunnallisen Hyvinvointiyhtymän (Hyky) johdossa. Hyky maksoi ainakin silloin vuokraa Lahden kaupungille vuodessa 8 miljoonaa euroa! Eli koko hanke oli tarkoitus maksaa noin 6 vuodessa. Tämä kaikki rahamäärä oli pois tavallisten ihmisten arkisista palveluista. Samaan aikaan halutiin ajaa alas Launeen terveysasema, vaikka se kokonsa puolesta oli tehokas ja toimiva yksikkö. Näin minulle totesi mm. silloinen toimitusjohtaja Eetu Salonen, josta Lahden kaupungilla olikin sitten kova kiire päästä eroon.

Nyt olemme sitten tilanteessa, että nykyinen Hyvinvointialue on ollut aloitteellinen irtaantumiseksi kaupunginsairaalasta. Heillä on varmasti tähän perusteet. Lahden kaupunki on tästä pöyristynyt, koska sijoittajien silmissä menee näin kuulema Lahden maine. En tunne enkä tiedä prosessia, miten sijoittaja on hankkeeseen sitoutunut, mutta sopimukset näyttävät ainakin ulospäin selkeää suomea ja sijoittajalla on sijoittajan riski. Se ei tarkoita, etteikö sijoittajan kanssa etsittäisi ratkaisuja. Oulussa vanha sairaala toimii nyt hotellina.

Lahden työllisyyden kuntakokeilu on varmasti aihe, josta voisi kirjoittaa kirjan, mutta tärkeintä on nyt katsoa eteenpäin. Vielä viime vuonna kerrottiin, että Baronan kanssa ratkaistaan kaikki ongelmat, mutta vähintään nyt on varmasti selvää, että Baronan kanssa ei ratkaista kaikkein haastavimmassa olevien osatyökykyisten ongelmia. Tarvitaan toimijoita, jotka ottavat kopin pitkäaikaistyöttömistä ja syrjäytymisen uhan alla olevista nuorista. Näin toimijoita on ja jokainen investoitu euro tuo itsensä takaisin, koska samalla Lahti säästää nk. sakkomaksuista. Nämä ovat muuten miljoonia euroja. Siksi olen jo pitkään yrittänyt vääntää rautalangasta, että panostetaan ihmisiin, jotta he pääsevät arjen tekemiseen kiinni. Se tuo itse asiassa säästöjä.

Ville Skinnari

Moni eurooppalainen miettii jo nyt, mitä tapahtuu, jos Donald Trump voittaa presidentin vaalit ensi vuonna. Suistuuko maailman johtava suurvalta sisäiseen kaaokseen ja syttyykö siellä sisällissota ? Jatkuuko köyhien ja rikkaiden vastakkainasettelu ja USA:n eliitti siirtyy aidatuille turva-alueille, joita vartioivat yksityisarmeijat ja yhä lisääntyvä turvamiesten joukko?

Tätä tilannetta kannattaa myös Suomessa tarkastella, sillä rientävätkö jenkit pelastamaan taas Euroopan ja Naton, jos tyytymätön suuri republikaanienemmistö evää rahat Ukrainalta? Jakautuuko kansa kahtia, koska merkittävä osa kansasta ei hyväksy nyt vallitsevaa järjestystä ja valtaa pitävä eliitti ei taas välttämättä kykene puolustamaan sitä?

USA on juuri nyt kolmannessa vallankumoustilanteessaan, jolloin taas kerran kansakunnan veri punnitaan. Ensimmäisen kerran vastaavat jännitteet purettiin sisällissodassa 1861-1865, toisen kerran Franklin Roosevelt järjesti 1930- luvulla New Deal uudistuksen, jolla turvattiin silloin yhteiskuntarauha. Asiasta kannattaa todella huolestua, sillä kaikki merkit viittaavat siihen , että
amerikkalainen unelma on jo vuosia ollut samanlainen unelma kuin lottovoitto melkein 200 miljoonalle amerikkalaiselle! Siispä dataa tarkastelemaan ja lukemaan tutkijoiden ajatuksia.

Amerikka on korkean teknologian maa eittämättä ja siellä ovat tällä hetkellä maailman parhaat yliopistot, joihin muiden maiden eliitti ja omalta kansaltaan rahaa varastaneet diktaattorit ja arabit lähettävät lapsensa huippukalliisiin yksityiskouluihin ja yliopistoihin. Loistavaa historioitsijaa Peter Turchin käsittelee uudessa kirjassaan ”End times” eli Lopun aikoja. Hän lataa dataa pöytään ja hahmottelee näiden pohjalta erilaisia skenaarioita tulevaisuudesta USA:ssa.

Toinen historioitsija Heather Cox Richardson näkee Trumpin todellisena uhkakuvana sekä yhteiskuntajärjestykselle että amerikkalaiselle demokratialle. Laatulehti The Guardianin haastattelussa hän totesi tylysti, että Trumpin vaalivoitto merkitsisi amerikkalaisen demokratian loppua, sillä siksi selväksi hän on tehnyt aikeensa koko kansakunnalle selväksi.

Filosofi Susan Neiman kirjoittaa rohkeasti uudessa kirjassaan ” Left is not Woke”, että yhteiskunnallinen raivo on oikeutettua silloin, kun kansalaiset tiedostavat, että epäkohdat olisi mahdollista korjata, mutta poliittiset johtajat eivä tee mitään parannusten eteen. Neimanin mielestä markkinafundamentalismin opit kaventavat amerikkalaisten äänestäjin mielikuvitusta ja molempien
puolueiden huuto: ”Amerikka on maailman paras maa” kaikuvat kuuroille korville, koska kansalaisten nykyistä hyvinvointia mittaavat indikaattorit todistavat täysin päinvastaista.

Siispä tarkastellaanpa näitä indikaattoreita hivenen lähemmin. Siinä missä Suomessa meillä on lailliset oikeudet vuosilomaan, vanhempain vapaaseen ja terveydenhoitoon amerikkalaisilla on vain etuuksia, jotka ovat kiinni työnantajan pelkästä hyvästä
tahdosta. Entinen suuri lähes 60 miljoonan keskiluokka on menettämässä otteensa ja polarisaatio USA:ssa jatkuu. Eliitti eli noin 10-20 miljoonaa elää unelmaansa kykenemättä käsittämään, mitä maassa on tapahtumassa.

Vailla korkeakoulututkintoa olevien amerikkalaisten reaalipalkat ovat pudonneet ja laskeneet vuosina 1976- 2016. Tämä ryhmä ei ole mikään pieni marginaaliryhmä, vaan heitä on koko Yhdysvaltojen väkiluvusta eli 300 miljoonasta jopa 67 prosenttia.
Köyhimmät amerikkalaiset noin 40 miljoonaa joutuvat tekemään useaa työtä tullakseen yksinkertaisesti toimeen ja elättäkseen perheensä. Työttömyys, automaatio ja tulevaisuuden näkymät koskevat myös keskiluokkaa, samalla kun suuryritysten valta USA:ssa kasvaa.

Walmartia, Amzonia tai Metaa eivät todellakaan kiinnosta köyhät, sillä niille ne ovat vain potentiaalista halpaa työvoimaa.
USA:ssa vain peruskoulutuksen varassa olevien ihmisten sivistystaso aiheuttaa sen, että trollit ja
suoranainen poliittinen valehtelu uppoaa heihin paremmin. Ihmisten karsinointi ja yksinkertaistaminen on Jenkeissä nyt täyttä totta ja ennen kansalaisia yhdistävät tekijät alkavat kadota.

On olemassa vain ME ja NE. Entinen maailman mahtavin valtio on sotkenut asiansa pahasti. Politiikka toimii USA:ssa nyt täysin rikkaiden ehdoilla! Keskiluokka kurjistuu ja katsoo tätä menoa vierestä kuin sylikoira. USA:ssa toimii eräänlainen mielenkiintoinen”varallisuuspumppu”, joka takaa pienelle eliitille uskomattoman elintason. Se on kuitenkin myös eniten yhteiskunnallista tasapainoa horjuttava mekanismi, toteaa historioitsija Peter Turchin napakasti.

Yhdysvaltojen pitkät maantieteelliset etäisyydet ja eri osavaltioiden suuri erilaisuus tekevät poliittisista äänestyskartoista ensiarvoisen tärkeitä ja ns. vaa’ankieli osavaltiot joutuvat todelliseen paineeseen, kun ääniä taas kerran lasketaan vuoden 2024 vaalissa , jossa kaksi eläkeläistä Biden ja Trump kisaavat. Trump käy ovelasti sotaa eliittiä vastaan ja häntä äänestävät ”ruostealueen” uskonnolliset fanaatikot ovat todella kyllästyneet jenkkieliitin. Kurjistuminen ja eliitin ylituotanto ovat Trumpin aseita. Miten demokraatit eli Jenkkien demarit vastaavat?

Juhani Melanen

Lähteet: Peter Turchin, ”End Times” 2022, Susan Neiman, ”Left is no Woke” 2020

Keskiviikkona eli 1.11 Finnair täytti 100 vuotta. Ensimmäinen lento tehtiin sata vuotta sitten Tallinnaan ja matkustajia taisi olla neljä kappaletta (jos muistan oikein). Tapasin Finnairin 100-vuotisjuhlissa Finnairin suuren miehen eli vuorineuvos Keijo Suilan. Hän loi Finnairin pääjohtajana (1999-2005) Aasian strategian ja on ollut minulle ja varmasti monelle muulle se esikuva, miten suomalainen yhtiö voi rakentaa suhteellista kilpailuetua kovaa kansainvälisessä kilpailussa ilmailualalla. Nyt maailman tilanne ei ole Finnairin puolella, mutta silti on selvitty hengissä läpi koronan ja Venäjän hyökkäyssodan. Se on kova saavutus ja kiitos kuuluu koko henkilökunnalla ja myös toimivalle johdolle. Topi Manner siirtyy sivuun ja uusi toimitusjohtaja tulee tilalle.

Finnair on Suomelle ja suomalaisille tärkeä toimija ja on kaikkien etu että yhtiön selviää ja jatkossakin lentää meitä eri puolille maailmaa. Venäjän ilmatilan sulkeutuminen sulki myös Finnairin kasvustrategian, mutta ratkaisuja on haettu ja haetaan eri ilmansuunnista, vaikka kilpailu on äärimmäisen kovaa. Esimerkiksi Turkish Airlines ja Qatar Airways ovat geopoliitikan voittajia ja heidän hubit eli Istanbul ja Doha kasvavat nyt hurjaa vauhtia. Rahtiliikenne on entistä tärkeämpää sekin ja tuo tarvittavaa tuloa myös meille.

Paikalla Helsingissä oli myös Vantaan uusi kaupunginjohtaja Pekka Timonen ja meillä oli – kuten aina – hyvä keskustelu Suomen, Vantaan ja Lahdenkin asioista.

Helsinki-Vantaan lentoasema on myös lahtelaisten lentoasema ja siksi sen toimivuus ja yhteydet sinne ovat meillekin tärkeitä. Lentorata on järkevä hanke ja sitä pitää edistää yhdessä Vantaan ja Helsingin kanssa. Se on muuten ainoa hanke mitä Helsinki tukee – ei edes sitä kuuluisaa tunnin junaa Turkuun, missä siinäkään ole mitään järkeä tai kansantaloudellista hyötyä.

Onnea myös Lahti 118 vuotta! Keskiviikkona markkinoilla juhlittiin Lahtea ja kahviteltiin torilla kotikaupunkimme syntymäpäiväjuhlia. Keli oli karmea ja kävin vaihtamassa märät kengät jo ennen kuin pääsen edes torille saakka keskiviikkona aamulla. Kelistä huolimatta tunnelma oli hyvä ja lämmin. Lahtelainen yhteisöllisyys näkyi torilla ja muutenkin. Ongelmia on ja pakko sanoa, että moni asia voisi olla paremmin, mutta Lahti on kaupunkina juuri sitä mitä me haluamme sen olla ja aivan yhtä valovoimainen, kuten sen asukkaat.

Meillä on moni asia edelleen hyvin: upea luonto, Vesijärvi, kulttuuria, urheilua, hienot mahdollisuudet opiskella. Näitä pidämme liian usein itsestäänselvyyksinä. Seuraavat 118 vuotta tulevat olemaan varmasti erilaiset, mutta rohkeita Lahdessa oltiin sata vuotta sitten ja sitä rohkeutta me tarvitsemme nytkin. Uskon, että uusi kaupunginjohtajamme jatkaa juuri kultaisen mitalin saaneen Pekka Timosen hienoa työtä kaupunkimme eteen.

Ja lopuksi vielä se tärkeä asia: Perjantaina Pelicans kohtaa SaiPan kotona. Nyt sanon suoraan: nyt on pakko voittaa tai muutoksia on tultava ja nopeasti. Niin surkeaa oli tekeminen viimeksi kotipelissä Kalpaa vastaan.

Ville Skinnari

Pyhäinpäivää kaupitellaan meille Halloweenina. Siihen kuuluvat luurangot, noidat, haamut jne. Tämä Halloween-ilmiö antaa oudon kuvan pyhäinpäivän sanomasta. Tuo rekvisiitta pyrkii olemaan pikkuisen pelottavaa, se kuvaa kuolemaa ja pimeyden valtoja. Pyhäinpäivän sanoma taas on valoisa. Kuolemalla ei ole viimeistä valtaa ihmiseen, sillä Kristus on voittanut synnin ja kuoleman vallan. Hänen kauttaan Jumala on valmistanut meille katoamattoman elämän luonaan taivaassa. Pyhäin päivänä muistelemme tämän ristintien kilvoittelijoita, jotka Jumala on jo tästä elämästä kutsunut. Heidän esimerkkinsä ja elämänsä on rohkaisemassa myös meitä elämään Jeesukseen turvautuen.

Pyhien esimerkki ei niinkään ole siitä, mitä he ovat olleet, vaan esimerkki siitä, mitä Jumala on heissä ja heidän elämässään vaikuttanut. Siksi myös nimi Pyhien päivä on muistutus Jeesuksen sovitustyöstä, joka antaa tämän pyhyyden lahjaksi. ”Teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä”, sanoo apostoli Paavali.

Jeesukseen turvautuen, mekin saamme kuulua tähän pyhien joukkoon. Emme omien saavutustemme tähden, mutta saamme ottaa vastaan sen pyhyyden lahjan, jonka Jeesus syntiselle antaa. Ja monet poisnukkuneet rakkaamme, vaikka ovat poissa, eivät kuitenkaan ole. Saamme kulkea pyhien matkasaatossa kohti taivaan juhlaa.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Suomen lähes kaikilla 21 hyvinvointialueella on edessään täysin mahdoton tehtävä. Alueiden pitäisi kuroa umpeen 1,2 miljardin euron alijäämänsä parissa vuodessa. Samaan aikaan väestö ikääntyy entisestään, ja avun sekä hoivan tarve kasvaa. Terveyserot korostuvat edelleen. Kansalaisen kannalta palveluiden saatavuus on kriisiytynyt, sillä jo nyt on krooninen pula niin lääkäreistä kuin hoitohenkilöstöstä. Maksukykyiset asiakkaat ovat jo siirtyneet yksityiselle, mikä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että myös useimmilla hyvinvointimittareilla tilanne muuttuu. Myös Päijät- Hämeessä hoitovastuu alkaa muodostua kestämättömäksi ellei jostain äkkiä löydetä taikavarpua, jolla lähitulevaisuuteen kyettäisiin vaikuttamaan. Seuraavassa esitän muutamia tarkastelukulmia
näiden ongelmien syntymiseen ja erään mahdollisen ratkaisun.

Suurimpana ongelmana on se että hyvinvointialueet ovat hallintorakenteina toimimattomia torsoja. Ensinnäkin niitä on liikaa ja toiseksi itsehallinnon tunnusmerkit eivät niissä täyty, koska hallintoon valitut poliittiset aluevaltuutetut eivät tosiasiallisesti ole tilivelvollisia ratkaisuistaan kenellekään. Usein aluevaltuutettuina ovat samat kuntapoliitikot. Mandaatin heille ovat antaneet kuntalaiset, mutta mitä mahdollisia muita motiiveja tai kannustimia kuin omat palkkiot sote-valtuutetuilla on yrittää löytää parhaita malleja omien kuntalaisten hyväksi? Entä millainen on näiden valtuutettujen kompetenssi suoriutua tästä tehtävästä siten, että he osaavat priorisoida ja keventää raskaita laitoshoidon kaltaisia palvelurakenteita, vahvistaa omahoitoa ja digitaalisia palveluita? Hoitotakuu ei maassamme toimi, jonot pitenevät, osastoja suljetaan ja laskut kasautuvat! Eniten rahaa kuluu ylivoimaisesti palkkaan ja byrokratiaan. Palvelujen kilpailutus ei korruption takia toimi.

Suomen valtio otti tässä Hyvinvointialueiden maksut kontolleen, mutta nykytilanne on kestämätön, sillä maksuvajetta kertyy alueille lisää koko ajan, koska julkisen terveydenhuollon raskaus ja työvoimaongelmat karkottavat osaajat yksityisten palveluntarjoajien palvelukseen. Palvelut ostetaan suurella rahalla keikkalääkäreiltä pakon edessä. Perusterveydenhoito onneton tila on lamauttamassa koko järjestelmän, sillä työterveydenhoito sitoo niin lääkäreitä kuin muuta terveyshenkilökuntaa liian paljon sen hyötyyn nähden: eläkeläiset ja työttömät jäävät ilman peruspalveluita.

Eräs ratkaisu olisi antaa tai ”määrätä” Hyvinvointialueille mahdollisuus ainakin osin kantaa asukkailtaan veroja toimintansa pyörittämiseen. Nyt moni lahtelainenkin rivipäättäjä voisi jopa löytää toiminalleen uuden motiivin: kustannustehokkaan toiminnan edistämisen. Olisivathan he taas ainakin nimellisesti oman kuntansa kirstun vartijoita!

Oma Päijät-Hämeen hyvinvointialueemme luistelee todella heikoilla jäillä juuri nyt. Kiistaa on kaikesta. Juuri nyt Päijät-Hämeen hyvinvointialue yrittää kikkailla itsensä irti LähiTapiolan kanssa solmimastaan Lahden kaupunginsairaalan kallista vuokrasopimuksesta, jossa se joutuu maksamaan LähiTapiolalle 6,3 miljoona euroa vuodessa aina vuoteen 2043 saakka. Harjun terveys vastaa sairaalaan sijoitetun Lahden sote-keskuksen tilojen toimivuudesta ja sen mukaan tilat ovat puutteellisia. Vastaanottohuoneita on liian vähän ja Harjun terveyden toimitusjohtajan Petja Orren mukaan sairaala on oman aikansa tuote ja eri tarkoitukseen rakennettu, mikä ei pidä paikkaansa. Nykyinen terveyskeskus on toiminut sairaalana jo vuosikymmenet ja käytössä erinomaisesti usean puolueettoman arvioijan mielestä. LähiTapiola on valmis saneeraaman nykyisiä tiloja 3- 4 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Mutta Harjun sotelle tämä ei kelpaa? Huoneet ja aulatilat on saneerattu vuosina 2016-2019 ja työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta rakennus on todella siisti tila.

Uudesta sote-keskuksesta järjestettiin tarjouskilpailu, mutta yhtään tarjousta ei tullut määräajassa. LähtiTapiola valitti tästä markkinaoikeuteen ja hankki asiantuntijalausunnon konsulttiyhtiö Sitowiselta tarjouspöytäkirjoista. Sitowisen mukaan tarjouksen jättämiseen tarvittaisiin vähintään puolen vuoden mittainen hankesuunnitteluvaihe, josta selviäisi kaavoitus, maaperä, liikennejärjestelyt ja rakennuslupaan liittyvät asiat. Petri Virolainen perusteli lyhyttä tarjouskilpailun kestoa sillä, että nykyisten tilojen vuokrasopimuksen voi purkaa kahden seuraavan vuoden aikana ilman sanktioita. Tämä ei ole lainkaan varmaa ja sopimusoikeutta tästä käydään käräjillä varmasti. Varmaa on vain, että uusi kilpailutus tehtiin todella tyhmän ammattitaidottomasti. Uskomatonta osaamattomuutta tällä tasolla!

Rahaa Päijät- Hämeen Hyvinvointialueella tuntuu todella olevan, sillä johto majailee Linjakatu 5:ssä, vaikka tilaa olisi ollut keskittää kaikki palvelut Lahden sairaalanmäelle. Tästä 3337 neliön tilasta maksetaan perusvuokraa 27 930, 77 euroa kuussa. Tätä on tarkoitus maksaa 3011.2025 saakka.OECD- maiden terveydenhoidon vertailussa Suomi on neljänneksi eriarvoisin heti, Puolan, Yhdysvaltojen ja Espanjan jälkeen. Kaikki terveydenhoito rahamme menevät toimimattomiin organisaatiohimmeleihin, kuten useisiin tietojärjestelmiin ja satoihin turhien johtajien palkkoihin. Erikoista ja laitonta, jopa perustuslain vastaista toimintaa on se, että Päijät- Hämeessä sosiaali- ja terveydenhuollon perupalveluita on tätä nykyä ulkoistettu enemmän kuin laki sallii eli 75 prosentilla. Tämä on vaarantanut hyvinvointialueen oman palvelutuotannon. Aluevaltuutettu Seppo Korhonen teki tästä kysymyksen johdolle. Johto vaikenee tapansa mukaan. Paljonko on palkkavajetta?

Juhani Melanen

Vielä vuosikymmen sitten Itämeren tilanteen ympärillä käytiin keskustelua yhteistyöstä laajasti. Haluttiin tehdä ympäristöyhteistyötä, puhdistaa merta, vähentää fosforia sekä sinilevää. Kaikki tämä oli aivan oikein ja muistan itsekin osallistuneeni lukuisiin tapaamisiin, seminaareihin ja rahoituskeskusteluihin Itämeren maiden ympärillä – mukaan lukien Venäjä. Suomalainen ja lahtelainenkin vesiosaaminen oli kovassa kurssissa mm. Pietarin vesien puhdistuksessa.

Me lahtelaiset tiedämme, miten tärkeää on vesistöjen puhtaus ja miten helposti asiat voi pilata ja miten ne voi myös korjata. Vesijärvi on edelleen upea esimerkki yhteistyöstä ja osaamisesta sekä uudistumisesta, vaikka tietenkin Itämeren – ongelmat ovat monella tavalla eri tasoilla. Siksi olin äärimmäisen tyytyväinen kun saimme Itämeren alueen maista mukaan kaikki toimijat ja samalla myös yksityisen sektorin panos on ollut todella merkittävää.

Itse ongelma eli ympäristöä ja vesistöä kuormittavat toimet eivät ole kadonneet, mutta radikaalisti muuttunut turvallisuustilanne on väistämättä vaikuttanut siihen, että keskustelu Itämeren tilasta on muuttunut.  Itämeri on noussut turvallisuuspolitiikan keskiöön viimeistään Baltic Connector – tapauksen myötä.

Suomen viranomaisten toiminta on saanut tapauksessa kiitosta ja syystä. Meillä ei hutkita, vaan tutkintaan ja sen jälkeen tehdään johtopäätökset. Näin se pitää aina olla ja niin on nytkin. Pitää myös antaa täysi kiitos päämisterille ja ulkopoliittiselle johdolle tilanteen hoitamisesta. Tiedottaminen ja viestintä on toiminut kaikkiin suuntiin juuri niin kuin sen pitää.
Samalla Suomen maine on vahvistunut kansainvälisesti kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden mallimaana. Se on tärkeää juuri nyt suurvaltajännitteiden maailmassa. Suomelle tilanne on erityisen haastava huoltovarmuuden lisäksi myös teollisuuden ja logistiikan kannalta.

Sotia ja kriisejä maailmalla nyt riittää. Ukrainan lisäksi Lähi-Idän tilanne näyttää valitettavasti vain eskaloituvan. Eurooppa on kovan paikan edessä, kun samaan aikaan myös talouskasvu näyttää lähes nollaa. Pääministeri Orpo matkustaa tällä viikolla Brysseliin EU – huippukokoukseen ja agendalla on paljon tavaraa. Yksi tärkeä kysymys on, miten Euroopan maissa saadaan pidettyä kansalaisten usko parempaan. Nyt näyttää siltä, että tyytymättömyyden kasvaessa ääriliikkeet ovat monessa maassa vaaleissa vahvoilla. Saksan tulevat vaalit ovat monella tavalla tärkeät. EU:n yhtenäisyys voi jatkossa olla kovan työn takana. Ja mitä tapahtuu Yhdysvalloissa tulevien presidentinvaalien jälkeen? Fokus on nyt enemmän ja enemmän Lähi-Idässä ja Kiina on edelleen painopiste numero yksi.
Pohjoisen Euroopan haasteet tarkoittavat myös sitä, että EU:n pitää olla meitäkin tukemassa uusien ratkaisujen löytämiseksi. Se tarkoittaa uusia yhteyksiä Eurooppaan ja Pohjoisen Ulottuvuuden näkemistä ja noteeraamista. Tässäkin asiassa Pohjoismainen yhteistyö myös Norja mukaan lukien on äärimmäisen tärkeää.

Ruotsin NATO-jäsenyyden eteneminen Turkin kanssa on hyvä uutinen ja varmaan Unkarinkin kanssa päästään jossain vaiheessa eteenpäin. Yhdessä olemme vahvempia – tillsammans är vi starkare!

Ville Skinnari

Kiitos kannustavasta palautteesta! Tähänkin juttuuni sain vinkin tutulta eläkeläiseltä. Esittämäni luvut on tarkistanut vakuutusmatemaatikko ja ne ovat löydettävissä kaikki netistä.

Ovatko Suomen kymmenkunta eläkevakuutusyhtiöt syöttäneet tahallisesti jopa väärää tietoa näiden eläkejärjestelmien kestävyydestä? Tilannetta kannattaa siis tarkastella tilastojen valossa kriittisesti ja miettiä, miksi näin tehdään ja ketkä näin tekevät ja onko tämä järkevää enää jatkossa?

Eläkerahastot ovat kasvaneet vuodesta 2000 vuoteen 2022 runsaat 280 prosenttia. Vuonna 2000 rahastot olivat 63 miljardia euroa ja vuoden 2022 lopussa 240 miljardia euroa. Työeläkevakuutusyhtiöt keräävät vuosittain noin 36 miljardia euroa varoja, joista maksetaan eläkkeitä vain 29,3 miljardia euroa. Työeläkeyhtiöiden liikekulut olivat keskimäärin vv. 2005-2020 3,17 prosenttia työeläkemenoista, kun lopuilla eläketoimijoilla luku oli 1,28 prosenttia. Luvusta ilmenee, että, jos työeläkeyhtiöt olisivat toimineet kustannustehokkaasti, tuona aikana varoja olisi säästynyt 3,5 miljardia euroa.

Sijoitustuotoissa eläkeyhtiöt ovat päässeet vv. 1997-2021 keskimäärin 4,5 prosentin reaalisiin tuottoihin, kun julkisten alojen vastaava tuotto on ollut 4,9 prosenttia. Korkoa korolle vaikutus tuona aikana on noin 15 miljardia eläkeyhtiöiden häviöksi. Suomalaisten työeläkevarat laskivat yhteensä 16 miljardia euroa vuoden 2022 aikana. Varoja oli silti vuoden päättyessä 242 miljardia. Tässä yhteydessä paljastuu karulla tavalla eläkeyhtiöiden onneton sijoitusosaaminen. Työeläkeyhtiöt ovat rikkoneet säännöllisesti Finanssivalvonnan eli FIVA:n ohjeita työhyvinvointivarojen jakamisessa ja saaneet tästä lukuisia huomautuksia, mutta toiminta on jatkunut, koska suomalaiset poliitikot ovat sen sallineet vuodesta toiseen; Lapin ruskaretkien toivossako? Eläkevarojen suurus Suomessa on paljon taitetun indeksin seurausta. Suomalaisille palkansaajille saataisiin helposti happea ja ostovoimaa, jos työeläkemaksuja laskettaisiin esimerkiksi vain parilla prosentilla. Kertyvä summa noin 2,2 miljardin voisi siis siirtää
suoraan kulutukseen. Nyt suuret eläkeyhtiöiden johtajat huutavat Ilmarisen Jouko Pölösen suulla, että eläkesijoittamisessa täytyy sallia suuremmat riskit.

Miksei meillä mallia ole otettu Ruotsista, jossa sen suurimassa eläkerahastossa Ap7 :ssä sen neljä miljoonaa eläkesäästäjää voivat kukin valita, kuinka paljon hänen eläkevaroistaan on sijoitettu osakkeisiin ja kuinka paljon korkoihin. Tällä hetkellä eläkesäästäjät pitävät osakkeissa jopa 92 prosenttia. Tämä myös näkyy! Ruotsissa AP7 osakerahasto on tuottanut 14 prosentin koron 10 vuodessa, kun vastaavat suomalaiset Ilmarinen ja Varma ovat tuottaneet vain noin 4 prosenttia 20 vuodessa!

Suomen työeläkevarat ovat siis ilmeisesti täysin väärissä käsissä. Sivistysvaltiossa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa on vain yksi työeläkejärjestelmä sekä eläkekatto. On selvitetty, että Suomessa siirtyminen yhteen työeläkejärjestelmään toisi synergiaetuja jopa 1,5 miljardia euroa. Miksi näin ei tehdä? Tästä asiasta on kirjoittanut hyvin ainakin Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen lehtien yleisönosastoissa. Suomen eläkejärjestelmästä poistuu vuoteen 2035 mennessä yli 500 000 eläkeläistä ja tilalle tulee uusia maahanmuuttajia maksumiehiksi. Eläkevarat kyllä riittävät, mutta muitakin mahdollisuuksia on tarkasteltava objektiivisesti.
Ensi vuonna työttömyyseläkemaksuihin on tulossa merkittävä alennus, joka hyödyttää keskituloista palkansaajaa noin 300 euroa vuodessa. Mutta, jos eläkevakuutusmaksuja laskettaisiin ehdottamallani tavalla kahdella prosentilla keskituloinen Matti Jokamies hyötyisi vuodessa noin 860 euroa! Suomen eläkejärjestelmä vaatii mielestäni perinpohjaisen uudistuksen, jossa eläkesäästäjä voisi halutessaan itse ottaa kantaa sijoituskohteen valintaan. Hallintoalamaisen suurin toive olisi, että näistä eläkevaroista puhuttaisiin ihan oikeilla luvuilla eikä pelkästään mutu-tuntumalla. Vai onko niin, että näistä asioista päättävätkin nyt juuri itse miljoona eläkkeitä tulevaisuudessa saavat työeläkeyhtiöiden kallispalkkaiset johtajat?

Juhani Melanen
eläkeläinen

Oletko miettinyt, minkälainen matkailija sinä olet? Mihin matkustat mieluiten, onko kyseessä jokin jo ennestään tuttu kohde, vai haluatko joka kerta päästä sellaiseen paikkaan, jossa et ole käynyt ennen? Tai sitten kun olet päättänyt lähteä matkalle, mitä asioita sinä ensimmäiseksi mietit tai järjestät matkaa varten?

Jos matkakohde on jo päätetty, niin ensimmäisenä ainakin itse alan järjestämään ja miettimään miten pääsen matkakohteeseen ja miten majoitun sitten siellä perillä. Tai jos matkustaminen kestää useamman päivän niin miten matkan aikana majoitutaan.

Seuraava asia, jota alkaa suunnitella ovat matkatavarat, mitä pitää ottaa mukaan. Ja koska useimmiten itse matkustan koko perheen kanssa, niin suunnittelen myös lasten matkatavarat. Ja usein tulee kyllä otettua hieman liikaa mukaan.

Ensi sunnuntain evankeliumikohdassa myös Jeesus puhuu matkalle lähtemisestä, tai oikeastaan siinä kerrotaan miten Jeesus lähettää opetuslapsiaan matkalle, kohtaamaan ihmisiä ja parantamaan heitä sekä julistamaan, että Jumalan valtakunta on lähellä. Toisin kuin yleensä matkalle lähtiessä, Jeesus käskee lähteä matkaan ilman mitään varusteita, kosta lähdöllä on kiire ja matkan aikana saa kaiken tarvitsemansa.

Ajattelen, että onpa siinä aika kova vaatimus; jättää kaikki ja lähteä johonkin tuntemattomaan ilman mitään varusteita. Ja samalla tässä viestissä on myös jotain hyvin rauhoittavaa ja turvaa antavaa; sinun ei tarvitse olla huolissasi, koska tulet saamaan sen mitä tarvitset ja Jumala kanssasi. Mihin sinut tänään lähetetäänkään ja ketä kaikkia kohtaatkaan, Jumala on kanssasi.

Hanna Rikkanen
pappi
Launeen seurakunta