Vuosi: 2025

Kuluttaja ei saa jäädä yksin huijatuksi tultuaan. Digihuijaukset ovat nykyaikainen ja hyvin yleinen tapa huijata rahaa. Vuonna 2024 suomalaisilta yritettiin viedä yli 107 miljoonaa euroa. Pankit onnistuivat estämään osan, mutta silti rikollisten tileille päätyi lähes 63 miljoonaa.
Pankkien ja viranomaisten nimissä esiintyvät huijaukset ovat lisääntyneet ja kehittyneet entistä uskottavammiksi, selviää Telemarkkinointiliiton raportista. Pankkien nimissä lähetettyjä huijausviestejä on ollut liikkeellä runsaasti. Viesteissä vastaanottajaa kehotetaan klikkaamaan linkkiä esimerkiksi turvapäivityksen tekemiseksi tai tilin varmistamiseksi. Vakuuttavalta näyttävien viestin linkit vievät tietojenkalastelusivustoille, jotka ovat usein uskottavan oloisia.

Esimerkkejä riittää. Myös esimerkiksi Tullin nimissä on lähetetty viime aikoina paljon viestejä, joiden väitetään olevan kutsu kuulusteluun.
Yksittäinen ihminen jää usein yksin maksamaan virheestä, johon häntä ohjattiin harhaanjohtavilla puheluilla, tekaistuilla verkkosivuilla ja sosiaalisen manipulaation keinoin. Huijausyritykset kohdistuvat etenkin iäkkäämpiin suomalaisiin, joilla lähdekriittisyys ja digitaidot ovat heikompia. Kuluttaja on liian usein voimaton eikä poliisikaan pysty auttamaan.

Mitä pitäisi tehdä? Kuluttajansuojan näkökulmasta tilanne on kestämätön. Kun rikollinen esiintyy pankin työntekijänä, vastuun pitäisi siirtyä pankille – ei uhrille. Euroopan unionissa on valmisteilla sääntelyä, joka velvoittaisi pankit ilmoittamaan epäselvyyksistä maksajan ja saajan tiedoissa. Tällaiset varoitukset voisivat estää tuhansia tapauksia.

Pankit eivät voi enää piiloutua sen taakse, että kuluttaja toimi ”huolimattomasti”. Harva meistä on kyberturva-asiantuntija. On kohtuullista odottaa, että maksujärjestelmät tunnistavat poikkeukselliset siirrot ja kysyvät lisävahvistusta – erityisesti suurissa summissa. Kuluttajalla on velvollisuus olla tarkka, mutta pankkien on kannettava teknologinen ja taloudellinen vastuunsa. Yhteiskunnan pitää varmistaa, ettei uhri jää kahdesti rangaistuksi: ensin huijarille ja sitten yksin pankkia vastaan.

Valmistelen tästä kirjallista kysymystä Orpon hallitukselle. Työkaluja pitää valmistella ja ottaa käyttöön. Lainsäätäjä ei voi vain seurata sivusta tilannetta.

Ville Skinnari

Juhannuksella on meille suomalaisilla aivan erityinen merkitys. Kaupunki hiljenee ja ihmiset matkaavat autojonoissa kohti järvien rantoja ja mökkejä, jotka siellä odottavat. Juhannuksen sään arvailu on keskeinen osa juhannukseen valmistautumista; onko liian helteistä ja kuivaa ettei saa metsäpalovaaran takia polttaa kokoa vai onko sittenkin niin sateista ja koleaa, että matkaan joutuu pakkaamaan toppatakin ja myssyn.

Luulen, että juhannuksen merkitykseen sisältyy paljon sellaista mitä on vaikea pukea sanoiksi. Suomen luonto on juuri juhannuksena kaikista kukkeimmillaan ja valoisimmillaan. Pitkä pimeän talven aika on takana ja monilla alkavat lomat juhannuksesta, mikä tarkoittaa vapautta ja arjen paineiden hellittämistä edes hetkeksi. Vaikka juhannuksenviettotavat ovat myös muuttuneet viimevuosien aikana, ovat mökkijuhannus ja kokko kesäyössä edelleen tärkeitä elementtejä.

Juhannuksella on kuitenkin myös kirkollinen merkitys. Juhannuksen keskeinen henkilö on Johannes Kastaja, joka syntyi Jeesuksen sukulaisperheeseen pitkän odotuksen jälkeen puoli vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Johanneksen tehtävänä oli toimia tien raivaajana Jeesuksen edellä. Aikuisen Johanneksen persoonasta kerrotaan, että hän oli vaikuttava ilmestys ja väkevä saarnamies.

Ehkä Johanneksesta on juhannuksena hyvä muistaa tilan raivaaminen. Arki ja kiireen tuntu vievät helposti tilan kaikelta muulta; Jumalan, itsen, toisten ihmisten ja ympäröivän luonnon kuuntelulta.

Hanna Rikkanen 
pappi, Launeen srk

Pidätkö salaisuuksista? Sellaisista hyvistä salaisuuksista? Kun jokin asia on mysteeri ja mieltä kutkuttaa selvittää se pohjia myöten. Ehkä sellainen kevyemmin ajateltuna voisi olla joku peli tai dekkari tai ohjelmasarja. Minä ainakin pidän salapoliisitarinoista. Niissä päähenkilö yrittää selvittää jotakin rikosta, ja hän kerää todisteita, kuulustelee, päättelee ja tutkii. Sitten lopuksi usein löytyy jokin aivan yllättävä ratkaisu.

Jumalasta sanotaan myös, että Jumala on salaisuus. Kysymyksiä Jumalasta ei voi samalla tavoin ratkaista järjen ja todisteiden avulla kuin rikostarinoissa tapahtuu. 700-luvulla elänyt kirkkoisä Johannes Viiniköynnös sanoi, että ”pyydystän Jumalaa, mutta Hän ei ole pyydystettävissä”. Johannes taisi tarkoittaa, että Jumala on käsittämätön ja vaikeasti meidän ihmisten sanoilla tyhjentävästi sanoitettavissa.

Kuitenkin voi olla myös toista mieltä. Pian alkavat kesän riparit, ja niillä ainakin mietimme Jumalaa ja Jumalan olemusta, sitä, mitä Hän voisi olla nuorelle. Apuna on hyviä tietolähteitä kuten Raamattu ja toiset kristityt kokemuksineen Jumalasta ja hänen läsnäolostaan. Nyt sunnuntaina kirkoissa puhutaan kolmiyhteisestä Jumalasta. Se on kristinuskossa yksi keskeisin käsite Jumalasta. Se kertoo, kuinka Jumala on samalla sekä yksi olemus ja että kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki eli Luoja, Lunastaja ja Pyhittäjä. Ehkä Luojana Jumala on etäisin ja salatuin. Ihmiseksi maanpäälle tullut Jeesus on taas läheisempi ja tutumpi. Pyhä Henki puolestaan Lutherin mukaan vie meidät Jeesuksen luo vastaanottamaan hänen hyviä lahjojaan. Salaisuus siis raottuu, kun miettii Jumalaamme näiden kiteytysten kautta.

Alkavan kesän myötä on monessa paikassa laulettu Suvivirttä. Tässä virressä Jumalaa kuvataan Luojana, joka siunaa ja uudistaa luontoa, ja jonka armo ja rakkaus ovat läsnä kaikkialla. Nuo salatun Jumalan ominaisuudet ovat mielestäni kaikkein tärkeimpiä. Armoa antavan Jumalan lähellä saa olla rikkinäinen, epäonnistunut ja heikko ihminen. Sellaisiahan me kaikki aina välillä olemme. Tämän tutun virren 4. säkeistöön liittyy jokaiselle paljon hyviä lupauksia: murheen poistoa, valoa ja rakkautta. Siunattua kesää!

Oi Jeesus Kristus jalo,
ja kirkas paisteemme,
sä sydäntemme valo,
ain asu luonamme.
Sun rakkautes liekki
sytytä rintaamme,
luo meihin uusi mieli,
pois poista murheemme

Kati Saukkonen
Launeen seurakunnan pastori

Jätin viime kuussa kirjallisen kysymyksen työsuhdepyörien verovapauden poistamisesta. Valtiovarainministerin vastaus kysymykseeni ei vakuuta.
Purra ei ottanut lainkaan kantaa pyöräilyn terveyshyötyihin. Työmatkapyöräily on tutkitusti lisännyt työntekijöiden työhyvinvointia ja vähentänyt sairaslomapäiviä. Nämä tuovat myös säästöjä valtion sosiaali- ja terveysmenoihin. Eikä kyse ole eliitin etuoikeus, vaan tavallisen suomalaisen työssäkäyvän mahdollisuus liikkua monipuolisesti.

Vastauksessa perusteltiin lakimuutosta lähinnä vain talouden kannalta. Purran mukaan työsuhdepyöräetu kohdistuu ”tavallista kalliimpi” pyöriin, eli sähköpyöriin. On täysin perusteltua, että työsuhdepyöräksi valikoituu nimenomaan sähköpyörä. Sähköpyörä alentaa tutkitusti kynnystä liikkua hieman pidempikin työmatka yksityisauton sijasta pyörällä. Se on siis ympäristöteko, mutta ennen kaikkea kansanterveyteen vaikuttava asia.
Purra toteaa myös, että työsuhdepyörien kasvu näyttäisi laskeneen alkuvuoden jälkeen. Syy tähän on yksiselitteisesti juuri tämä lakimuutos – ihmiset eivät enää valitse pyörää tämän veroedun poistamisen vuoksi. Mahdollinen lakimuutos on jo nyt pysäyttänyt sähköpyörien kaupan. Kävi aivan samoin kuin 2015–2019 Sipilän hallituksen kaudella, kun Anne Berner toi puskista autoverouudistuksen esityksen, joka jäädytti autokaupan täysin.
Taloudenhoito on sekin taitolaji. Oman laisensa ilmapiirin luomisessa nykyhallitus on onnistunut. Pelottelu, uhkailu ja tavallisten ihmisten kyykyttäminen on ainakin onnistunut. Nyt Suomessa pitää tehdä iso työ, että ilmapiiri muuttuisi.

Viime viikolla pelasimme jääkiekon Alumni Cupin Launeen jäähallissa. Mukana meitä oli 360 entistä Reippaan pelaajaa vuosilta 1950 aina 1980 luvun loppuun saakka. Oli mahtavaa tavata pelikavereita vuosien tauon jälkeen. Osan kanssa emme olleet tavanneet varmaan vuosikymmeniin.
Meillä 1970 – luvulla syntyneillä oli vähän eri tempo kuin 1980 – lukulaisilla, mutta siihen nähden meillä meni ihan hyvin. 1973–1974 syntyneiden joukkuettamme kipparoi Anssi Karen ja varakapteenina toimi Jari Kauppila. Mika Morri pelasi varmaa peruspakin peliä ja minunkin puolustajan roolin tuli mukaan yksi maali ja yksi rangaistuslaukaus (tolppaa ei kuitenkaan lasketa).
Toivottavasti turnaus saa jatkoa ensi vuonna. Iso kiitos järjestäjille!

Ville Skinnari

Kesälomat on nuorilla alkaneet ja syytä iloon on paljon! Kaverit ja loma aika makee juttu! Kesäkuussa riittää tekemistä ja tapahtumia Lahdessa ja koko maakunnassa.

Moni viime viikolla valmistujaisia juhlinut miettii nyt kuumeisesti mistä saada töitä? Työllistävä hanketoiminta on ajettu alas siitä mitä se on ollut. ”Markkinat hoitaa” on hokema ja polku minne Orpo ja Purra ovat Suomea vieneet ja tulostaulu on armoton. Alaspäin mennään ja kovaa.

Ei pitäisi aina vanhoja muistella, mutta kyllä meidän nuoruudessa kesätyöt oli mahdollisuus tienata ja päästä mukaan työelämään. Paikkojakin oli tarjolla, julkisella ja yksityisellä sektorilla. Ja eka duuni on kova juttu! Seuraava työ on aina helpompi löytää. Työhaastattelun yksi tärkein kysymys on aina yleensä se tärkein onko sinulle työkokemusta ja jos on niin mistä.

Nyt tilanne on toinen. Kesätöitä ei ole kuin harvoille. Nuorisotyöttömyys on nyt Suomessa 27 prosenttia! Se on karmea luku.

Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on ollut räjähdysmäisessä nousussa. Korkeakoulutettujen vuorten pitkäaikaistyöttömyys on jopa kaksinkertaistunut. Alle 25-vuotiaiden keskuudessa työttömyys on kasvanut suomalaisilla 92 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisilla 218 prosenttia. Työttömyydestä kärsiietenkin rakennustyöntekijät, myyjät ja kauppiaat jahoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät. Esimerkiksi näissä ammateissa avoimien työpaikkojen määrä on pudonnut keskimäärin 37%.
Pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa nuoren elämään usealla eri tavalla. Se ei ainoastaan heikennä ammatissa osaamista ja työkykyä, vaan vaikuttaa myös laajasti mielenterveyteen ja jaksamiseen. Taloudellinen epävarmuus voi ajaa nuoren taas rahaongelmiin, mikä aiheuttaa taas lisää haasteita arkeen. On kestämätön tilanne, että nuori tekee ison työn ja valmistuu ammattiin, vain jäädäkseen työttömäksi odottamaan avointa oman alan työpaikkaa. Useasti tässä tilanteessa päädytäänkin hakemaan töitä jostain muulta kuin siltä omalta alalta, koska paineet toimeentulosta ratkaisee.

Moni nuori olisi hyvinkin motivoitunut tekemään kesätöitä, mutta jos paikkoja ei ole tarjolla, ei tätä tärkeää ensikokemusta työelämästä oikein saa. Meillä on valtavasti reippaita ja osaavia nuoria, joiden potentiaali tulee saada kokonaisuudessaan käytäntöön.

Lahti on tehnyt ennen paljon kesätöiden löytämiseksi ja hyviä hankkeita. Ja tekee edelleen. Se ei vain enää riitä, kun Orpon hallitus on vienyt työkalut kasvuun ja talouden iso kuva on synkkä.

Kiitos myös Lahdessa siitä, että puistoruokailut ovat tulleet takaisin. Paljon sen eteen tehtiin töitä, mutta hyvä että nyt tämä käytäntö on tullut takaisin.

Ville Skinnari

Tuntuuko sinusta siltä, että kesää kohti vauhti vaan kiihtyy? Valoisat illat, joka puolelta ympäröivä vehreys, lintujen laulu ja kesän odotus valtaa mielen eikä työnteosta ja arjen askareista tahdo tulla mitään. Toisaalta on halu saada työpöytä tyhjäksi ja elämä valmiiksi ennen kesän tuomaa lepoa ja virvoitusta.

Helluntai on hyvä pysähdyspaikka kaiken tämän keskellä. On hyvä ihan vaan olla ja hengitellä, viipyä Pyhän Hengen virvoittavassa tuulessa, liekin lämmössä, kyyhkysen kujerruksessa. Pyhä Henki on lohduttaja, toivon antaja ja viisauden tuoja, rohkaisija, luovuuden ja rakkauden lähde.

Pysähdy siis hetkeksi ja hengitä ulos kaikki huolesi ja murheesi. Sisäänhengityksessä voit antaa rakkauden ja lempeän hyväksynnän virrata itseesi. Rukoile oman hengityksesi tahdissa Martin Lönnebon rukouksen sanoin:

Hengitän ulos levottomuuden,
hengitän sisään rauhan.

Hengitän ulos hälinän,
hengitän sisään hiljaisuuden.

Hengitän ulos pimeyden,
hengitän sisään valon.

Kristus sanoo:
”Älköön sydämenne olko levoton.
Minä jätän teille rauhan.”

Pauliina Hatakka

Moro. Olen ollut kevättauolla ja jatkan kesälomalle parvekkeelle, josta on avara näkymä yötä päivää auki olevan Prisman pihaan. Siinä sitä kuulkaa näkee vaikka mitä. Jo nyt kukkavarkaus, tappelu, kolari…

Skuutteja seurailen silmä tarkkana. Onnettomuus on tulossa. Kaksi yhdellä on normi, kolme samassa ei harvinaista. Mahtuuko siihen neljä? Tarkkailen…

Skuuteista puheenollen lähdin ppllä kylille, matkaa kymmenen kilsaa. Löin itseni kanssa vetoa, että saan juoda yhden oluen kypärällistä skuuttaajaa kohden. Sain nauttia vissystä.

Olen pohdiskellut miksi Kuopio pärjää, Lahti ei. Miksei Suomi pärjää kiekossa? En ota kantaa valmentajaan. Paitsi kyllä siellä innostavampi käskijä saisi olla.

FC Lahdelle näyttäisi aurinko paistavan, vaikken isolla mainitse voittoa Helsingin seudun kutosjoukkueesta. (Kartassani Järvenpää kuuluu Helsinkiin).

Vaikka peli on yskinyt, asiantunteva, hehee, silmäni näkee kehittyvät otteet. Olkaa huoleti, Lahti nousee. Hienoa, että omat pojat loistavat Inkisen johdolla. Hyvät kotimaiset hankinnat kehittyvät Koskinen mallina. Muutama ulkolainen on ihan vahvistus Kante esimerkkinä. Hyvä tästä tulee.

Naisjoukkue on yllättänyt ja on kärkikahinoissa. Liigasta pudonneet Ilves ja Honka ovat saaneet kyytiä. Jatkakaa samaan malliin johtotähtinä Sanni Saarinen ja Elli Savolainen.

FC Lahden B-junnut jyräävät SM-sarjaan. Hienoa, kun on tulevaisuutta. Eliel Salmensuu ja Eelis Kuparinen ovat loistaneet muiden ohella. A-junnuja ei auta edes Niilo Rantasen taitavuus.

Jo ammoisina aikoina tutustuin Saksalassa Rene Lehtoseen, urheilumieheen. Nyt hän on poissa, vaikkei ole. Hän elää perheensä sydämissä.
Myös Kisapuiston yllä leijuu Renen henki. Reipas järjesti hienon muistamisen ja hiljaisen hetken. Renen kunniaksi Reipas järjesti maalikarkelot.

Rene, tämän kesän makkarat jäi syömättä, tarinat tarinoimatta, mutta muistoissa olet. Hieno Mies.

Raine Järvinen

Toukokuun loppu ja kesäkuun alku ovat omassa elämässäni usein kiireistä ja samalla innostavaa aikaa. Kesän rippikoulut ovat juuri alkamassa. Toukokuu kuluu viimeisiä valmisteluja tehdessä, isosia rohkaistessa ja kuluneesta isoskoulutusvuodesta kiittäessä. Miten upeaa onkaan taas päästä pohtimaan elämän suuria kysymyksiä yhdessä nuorten kanssa!

Kesän ensimmäinen leiripäivä on usein täynnä jännitystä – kuka nukkuu missäkin, mitä tehdään illalla, ja löytyykö kavereita. Mutta jo ensimmäisen iltahartauden aikana tapahtuu usein jotakin hiljaista ja suurta: yhteys alkaa syntyä.

Samalla kun valmistaudumme leireihin, alamme kirkkovuodessa lähestyä Helluntaita – Pyhän Hengen vuodattamisen juhlaa. Elämme Pyhän Hengen odotusta. Ylösnoussut Jeesus lupasi, että me emme jää tänne yksin. Hän lupasi lähettää meille Puolustajan, Totuuden Hengen, joka kulkee kanssamme, rohkaisee ja synnyttää uskoa. Pyhä Henki on kuin tuuli, sitä ei voi nähdä, mutta sen vaikutukset näkee ja tuntee!

Elämässä on paljon hetkiä, jolloin kaipaamme puolustajaa, rohkaisijaa ja yhteyttä toisiin. Silloin voimme luottaa siihen, että Jumala on läsnä – Henkensä kautta. Milloin sinä olet viimeksi kaivannut rohkaisua? Entä hetkeä, jolloin olet kokenut olevasi osa jotakin suurempaa?

Maija-Reetta Katajisto

Työskentelin Kuusamossa vuosina 2005–2009 aluekehitysjohtajana. Vastuualue oli laaja eli Koillis-Suomi ja haasteet sen mukaiset mukaan lukien Venäjän raja-asemat Sallassa ja Kuusamossa. Mahdollisuuksia oli kyllä sitäkin enemmän, kuten matkailun ja yhteyksien kehittäminen Suomessa, mutta myös eri puolille maailmaa. Rukan kansainvälistyminen on tästä hyvä esimerkki. Muistan 2008 finanssikriisin jälkeiset tunnelmat Suomesta mutta myös rajan takaa itänapuurissa. Kysyimme Vienan Karjalassa, miten lama on vaikuttanut elämään: ”Ei mitenkään, meillä on järvessä kalaa ja vettä.”

Suomalainen aluekehitys on monella tavalla muuttunut ja jäänyt paitsioon. Pienten kuntien on vaikea saada riittäviä resursseja uuden luomiseen. Siksi yhteistyö on välttämätöntä. Koko Suomi on talouden ja työllisyyden vakavassa kriisissä eikä parempaa ole luvassa Orpon ja Purran puheista tai teoista huolimatta. Onneksi meillä on puhtaat vesistöt ja kalaakin.

Heinolassa ja koko alueella kuultiin uutinen, kun Great Northern Minerals ja sen tytäryhtiö Stedle Exploration AB malminetsintälupahakemus vedettiin pois. Otin itse asiaan kantaan aivan kuten Asikkalan aiempaan kaivoshankkeeseen ja toin faktoja esille. Kaivosala ymmärsi itse, että on parempi vetäytyä. Marinin hallituksen uusima kaivoslaki tuo myös paikallisia työkaluja ja vaikuttamiskykyä. Paikallisten aktiivinen työ, yli 100 lausuntoa Tukesille ja kaupungin selkeä kanta toivat tulosta. Päijänteen vesistöalue on meidän eikä sitä kukaan saa pilata. Ei koskaan.

Hienoja kohteita meillä on Sysmässä ja Asikkalassa monia, samoin Päijänteen toisellakin rannalla Kuhmoisissa, Padasjoella ja Jämsässä. Haukkasalon talkoohenki urheilupaikkojen rakentamiseen on saatava meille myös Virmailan saareen ja muuallekin. 

Tekemistä silti tarvitaan. Maakuntaliitto nosti aivan oikein Päijänteen aluekehityksen keskiöön. Lahden ja Jyväskylän pitää olla tässä täysillä mukana. Samoin Pirkanmaan ja Kymenlaakson maakuntien Päijät-Hämeestä ja Keski-Suomesta puhumattakaan.

Yhteiset tavoitteet auttavat. Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Pirkanmaan asia on yhteinen. Uusia yhteyksiä ja reittejä tarvitaan itä-länsi suunnassa erityisesti. Päijänteen ja Saimaan yhdistäminen kanavalla on entistä ajankohtaisempaa, kun Saimaan Kanava on paitsiossa. Nyt pitäisi ajatella isommin. Pienistä askelista konkreettinen esimerkki yhteistyöstä on Sysmän ja Kuhmoisten välisen lauttayhteyden elvyttämiseksi. Lautta mahdollistaa sujuvan yhteyden matkailuun ja paikalliseen yrittäjyyteen – ja Tehinselkään, joka nukkuu harvoin.

Tunnen vedet ja satamat hyvin, koska Virmailan saaresta meillä on lyhyt matka Sysmään tai Kuhmoisiin. Ei tarvitse edes valita, kun voi käydä molemmissa ja matkalla pysähtyä Koreakoivussa kolmen kunnan yhteisellä saarella. Kalaa on ja puhdasta vettä. Päijänne on meidän lähde ja meri. Välillä niin pehmeä, juotavan kaunis, mutta joskus pirun kylmä, vihainen ja myrskyisä.

Ville Skinnari

Suomi ja Euroopan Unioni ei voi enää katsoa vierestä Israelin sotarikoksia. Voi olla jo myöhäistä, mutta parempaakaan aikaa ei tule. Suomen pitää välittömästi käynnistää valmistelu Palestiinan tunnustamisesta ja edistää kahden valtion malliin pohjaavaa rauhanratkaisua.
Palestiina on raunioina, ihmiset kuolevat, näkevät nälkää, mutta Israel ei lopeta. Israel on viimein myöntänyt suoraan, mitä se tavoittelee: Gazan täydellistä tuhoa ja palestiinalaisten pakkosiirtoa. Israel käyttää palestiinalaisten nälkää ja hätää sotakeinona ja estää humanitäärisen avun Gazaan. Gazassa on kuollut lapsia enemmän kuin missään modernin ajan konfliktissa. Päivittäin kuolee tai vahingoittuu 100 lasta YK:n raporttien mukaan. Ja nyt lisäksi nälkäkuolema uhkaa 14 000 vauvaa.

Hallitus ei ole kyennyt johdonmukaiseen ja aloitteelliseen politiikkaan Gazan kysymyksessä. Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit jarruttavat. Ulkoministeri Valtonenkin on ollut vaitonainen kommentoimaan aihetta. Hallituksen yhteisiä linjauksia ei yksinkertaisesti ole. Ne vähätkin kannanotot, mitä olemme saaneet, tulevat valitettavasti liian myöhässä. SDP kannatti Palestiinan tunnustamista jo elokuusta 2024. Miksi Norja ja Ruotsi ovat sen voineet tehdä, mutta me emme?

Suomi ja Euroopan Unioni voi vaikuttaa, jos haluaa. Tässä esimerkkejä diplomatian keinoista ja kovimmistakin työkaluista:

• YK:n työn ja humanitaaristen periaatteiden puolustamiseksi Suomi voisi viestiä selvästi, että emme hyväksy humanitaaristen periaatteiden vastaisia suunnitelmia, kuten Israelin ja Yhdysvaltojen esittämää “uutta apumekanismia”, jonka YK ja kansalaisjärjestöt ovat tuominneet humanitaaristen periaatteiden vastaisena ja vaarallisena ilmoittaen, että he eivät ole siinä mukana. Suomen tulisi esittää vahva poliittinen tuki YK:n ja humanitaarisen yhteisön työlle Gazassa. YK:lla on täysi valmius avun toimittamiseksi perille.

• Palestiinan tunnustaminen. Suomi voisi selkeästi ilmoittaa aikomuksesta tunnustaa Palestiinan valtio ja käynnistää prosessi tunnustamisen toteuttamiseksi mahdollisimman pian. Suomi voisi ilmoittaa tunnistamisesta Ranskan ja Saudi Arabian puheenjohtamassa YK:n kahden valtion ratkaisua koskevassa rauhankonferenssissa kesäkuussa 2025. Konferenssi toisi tunnustamiselle painoarvoa. Suomen voisi lähettää konferenssiin korkeimman mahdollisen edustuksen eli tasavallan presidentin.

• Kansainväliset tuomioistuimet. Suomi on ilmaissut tukensa ICJ:n ja ICC:n toimivallalle ja työlle. Tämä tuki tulisi osoittaa myös käytännössä: Suomen tulisi selväsanaisesti tuomita Yhdysvaltojen kansainvälisen rikostuomioistuimelle (ICC) asettamat pakotteet ja tukea tuomioistuimen toimintakykyä. Suomi voisi rahoittaa kansainvälisen rikostuomioistuimen ja kansainvälisen tuomioistuimen työtä. Suomi voisi tukea Etelä-Afrikan kannetta kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) kansanmurhan tutkimiseksi. EU-maista Belgia, Espanja ja Irlanti ovat liittyneet tukemaan kannetta.

• EU-Israel yhteistyö ja taloudelliset pakotteet. Suomi voisi edistää proaktiivisesti EU-Israel-assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä ja yhteistyön keskeyttämistä toistaiseksi sekä sopimuksen ihmisoikeuspykälän toteutumisen arvioita. Suomi on jo asettunut kannattamaan aloitetta sopimuksen ihmisoikeuspykälän arvioinnista, mutta tätä on syytä vaatia toimeenpantavaksi viipymättä sen sijaan että asiasta vain keskustellaan. Suomi voisi edistää siirtokuntatuotteiden tuonnin kieltoa EU:n alueelle. Suomi voisi edistää EU-maiden yhteisiä kauppapakotteita Israelin valtiolle sekä valtionjohdolle. Suomi voisi vahvistaa yhteistyötään muiden samanmielisten EU-maiden kanssa, yhteisillä julkilausumilla ja yhteisellä vaikuttamistyöllä suhteessa Israeliin, muihin EU maihin ja Yhdysvaltoihin.

• Suomi voisi vastata EU:n avunpyyntöön ilmoittaen valmiudestaan vastaanottaa sairaanhoidon tarpeessa olevia vakavasti sairaita ja loukkaantuneita lapsia Gazasta. Esimerkiksi Italia ja Irlanti ovat näin tehneet.

• Suomi voisi lisätä humanitaarista apuaan alueelle, erityisesti UNRWA:lle, joka on keskeisin Gazan humanitaarisen avun toimija.

• Suomen tulisi vahvistaa tukeaan Israelin ja Palestiinan kansalaisyhteiskunnan toimijoille, jotka työskentelevät ihmisoikeuksien ja rauhan toteutumisen puolesta. Konkreettisesti Suomi voisi kohdentaa rahoitusta paikallisen yhteistyön määrärahan hankkeille Tel Avivin ja Ramallahin edustustoissa ihmisoikeuspuolustajien työlle. Uusia hankkeita ei ole kummassakaan edustustossa rahoitettu vuoden 2023 rahoitushaun jälkeen.

Ville Skinnari