Vuosi: 2025

Muistatko, mikä on ollut ensimmäinen oppimasi rukous? Aika monella se on iltarukous, jonka äiti, isä tai isovanhemmat ovat opettaneet ja mitä on yhdessä rukoiltu ennen nukkumaan menoa. Iltarukous onkin hyvä tapa päättää päivä. Jättää kaikki päivän asiat, huolet ja murheet Jumalalle, jotta voi käydä nukkumaan levollisin mielin.

Myös päivän aloittaminen rukouksella on hyvä tapa, koska rukoillessa mieli väkisinkin rauhoittuu edes hieman ja samalla ehtii pysähtyä alkavan päivän asioihin ja suunnitelmiin. Jos rukoillessa etsii kiitoksen aiheita, tulee väkisinkin huomanneeksi mitä kaikkea hyvää elämässä on vaikeinakin päivinä.

Kaikista palavimmin olen itse rukoillut silloin, kun olen pelännyt jotain tai joutunut tilanteeseen, jossa koen suurta epävarmuutta. Mutta ehkä onkin niin, että kun ihminen epävarmana kaipaa vahvistusta, rukous syntyy kuin itsestään.

Kaikista eniten ja säännöllisimmin rukoilen itselleni tärkeiden ja rakkaiden ihmisten puolesta. Aika usein on myös niin, että asiat ja ihmiset, joita kohtaan työssäni tulevat rukoukseen. Silloin kun ei itse pysty tekemään oikein mitään, mikä helpottaisi vaikeuksien keskellä kamppailevaa ihmistä, voin ainakin muistaa häntä rukouksessa.

Joskus voi tuntua, että rukoukseen ei vain kertakaikkisesti löydy sanoja. Silloin on hyvä muistaa, että sanat ovat meitä ihmisiä varten, Jumala kuulee myös sanattomat huokaukset.

Hanna Rikkanen
pappi Launeen srk

Miten meillä ja meidän lapsillamme menee? Kesätöitä ei ole kuin harvoille. Opiskeluaikana on vaikea löytää töitä tai edes opinnot eivät takaa työpaikkaa. Ammatillinen koulutus ei takaa työtä tai toimeentuloa. Moni kandidaattitasolle valmistunut tai ammattikorkeakoulusta päässyt ei löydä työtä. Miksi opiskella kun, akateeminen työttömyys vain kasva ja kasvaa? Orpon ja Purran hallituksen leikkausten jälkeen opiskelijan raha ei riitä mihinkään.

Unicefin tuore tutkimus kertoo järkyttäviä lukuja maamme nuorten hyvinvoinnista. Report Card -tutkimuksessa Suomi sijoittui lasten ja nuorten hyvinvoinnissa 17. sijalle 43 maan joukossa, kun vielä vuonna 2020 sijoitus oli viides.

15–19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määrässä Suomi sijoittuu kolmen heikoimman maan joukkoon. Kansainvälisestikin itsemurha on neljänneksi yleisin kuolinsyy tässä ikäluokassa. Suomessa on huomattu laskua myös elämäntyytyväisyydessä. Viime vuosina lapset ja nuoret ovat joutuneet elämään arvaamattomassa maailmassa, jota ovat koetelleet useat kriisit, kuten pandemia, sodat, ilmastonmuutos ja taloudellinen epävarmuus.
Tutkimustulokseen vaikutti myös lasten ylipainon yleistyminen ja oppimistulosten heikkeneminen. Suomalainen peruskoulu ei ole enää huippuluokkaa, mitä maailmalla kehuttiin ja arvostettiin. Rahattomuus vie uskon tulevaisuuteen ja samalla myös turvallisuuden tunteen.

Helppo sanoa, että on aikuisten tehtävä turvata lapsille ja nuorille tarvittavat mielenterveyspalvelut ja kehittää ennaltaehkäisevää työtä. Nuorille suunnatussa Sekasin-chatissa yhteydenotot itsemurhaa harkitsevilta nuorilta ovat kaksinkertaistuneet viime vuoteen verrattuna. Matalan kynnyksen palveluiden ylläpitäminen on elin tärkeää, sillä nämä ovat niitä ensimmäisiä kanavia nuorelle kertoa omasta olostaan. Tässä ei nyt enää puheet auta, koska nuoret eivät ole tyhmiä. He haluavat ratkaisuja. Uusilla valtuutetuilla tässä on iso rooli Lahdessa ja Hyvinvointialueella. Edelleen selitetään, että yhteydenpito ei toimi on käsittämätöntä vastuunpakoilua. Työllisyyden hoidossa on kaikki keinot otettava käyttöön, kun työpaikkoja ei ole.

Ville Skinnari

Suomen passi on ”kovaa valuuttaa”, sitä näyttämällä pääsee moneen paikkaan, moneen maahan noin vain. Varmaan sitä yritetään väärentääkin, jotta ovet aukenisivat. Tämän sunnuntain aiheena on Taivaan kansalaisena maailmassa. Miten pystyn osoittamaan tämän kansalaisuuteni?

Meillä kristityillä ei ole mitään ulkonaista, yleispätevää merkkiä, josta meidät voi tunnistaa. Kasteessa piirretystä ristinmerkistä ei ole jäänyt jälkeä otsaan, pukeutuminen tai hiusmalli eivät kerro mitään siitä, mihin uskoon kuulumme. Risti kaulassa on minusta aina jonkinlainen valinta ja tunnusmerkki, mutta ei sekään tietysti kerro, mitä sydämessä liikkuu.

Jeesus sanoi: ”Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.” (Joh. 13: 35). Tässä onkin haastava taivaan kansalaisten tunnusmerkki: keskinäinen rakkaus! Ei ole helppoa rakastaa, auttaa, palvella, pysyä kärsivällisenä ja lempeänä. Kristitytkin epäonnistuvat, toimivat väärin ja rakkaudettomasti. Siksi tämä tunnusmerkki ei ole aukoton.

Mutta rakkauden osoittaminen on tärkeä tavoite. Kyllä minä olen monesti ystävällisen ja alttiin ihmisen kohdattuani ajatellut, että onkohan hän ”seurakuntaihminen” ja sitten pian sivulauseessa onkin käynyt ilmi, että olen siinä tavannut kristityn, Jumalaa ja lähimmäisiä rakastavan ihmisen. Siitä uskosta kumpusi hänen lämpönsä. Hän halusi siirtää eteenpäin Jumalalta lahjaksi saamaansa armoa ja rakkautta.

Taivaan kansalaisella ei ole takataskussaan passia, mutta toivottavasti hänellä on sydämessään halu rakastaa toisia.

Riitta Särkiö

Jätin tänään kirjallisen kysymyksen Orpon hallitukselle työsuhdepyörien veroedun poistamisesta.

Työsuhdepyöräilyn suosio on kasvanut Suomessa vauhdilla viime vuosina. Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli noin 102 000 työsuhdepyöräsopimusta, mikä osoittaa merkittävää kasvua edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan työsuhdeautojen määrä oli hieman suurempi, noin 76 884 kappaletta vuoden 2023 lopussa. Tämä tarkoittaa, että työsuhdepyörien määrä on ohittanut työsuhdeautojen määrän Suomessa.
Etu on ollut voimassa vuodesta 2021, ja sen ansiosta työntekijät ovat voineet hankkia esimerkiksi 3 600 euron arvoisen pyörän (esim. 3 vuoden leasing-sopimuksella) ilman veroseuraamuksia. Suurin osa näistä pyöristä on sähköavusteisia, ja yli 80 % edun saajista kertoo lisänneensä pyöräilyä sen myötä.

Hallitus on kuitenkin poistamassa verovapaan pyöräedun. Muutos tarkoittaisi, että vaikka pyörän kuukausimaksu pysyisi samana, sen arvo laskettaisiin jatkossa työntekijän verotettavaksi tuloksi. Tämä nostaisi suoraan työntekijän verotaakkaa. Muutos koskisi myös jo voimassa olevia leasing-sopimuksia, mikä aiheuttaisi lisäkustannuksia tuhansille pyörän hankkineille.

Pyöräilyalan toimijat ovat ilmaisseet huolensa päätöksen vaikutuksista. He painottavat, että työsuhdepyörät ovat tukeneet työmatkaliikuntaa, parantaneet kansanterveyttä ja edistäneet ympäristöystävällisiä valintoja. Moni suosittelee uuden pyörän hankintaa ennen vuoden vaihdetta, jotta nykyisestä verovapaudesta ehtii vielä hyötyä.
Tutkimustulokset tukevat pyöräilyn hyödyllisyyttä. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan aktiivinen työmatkapyöräily, erityisesti yli 30 km viikossa, vähentää sairauspoissaoloja merkittävästi. Aktiivisimmilla pyöräilijöillä oli keskimäärin 4,5 sairauspoissaolopäivää vähemmän henkilötyövuotta kohti ja jopa 18 % pienempi riski pitkiin sairauspoissaoloihin.

Myös UKK-instituutti korostaa pyöräilyn terveyshyötyjä: se kehittää kestävyyskuntoa, auttaa painonhallinnassa, parantaa mielialaa ja tukee nivelterveyttä. Pyöräily on nivelystävällinen ja helposti säädeltävissä oleva liikuntamuoto, joka sopii laajalle joukolle eri kuntoisia ihmisiä.

Sähköpyöräily on erityisen hyödyllistä huonokuntoisille. Tehy-lehden mukaan kohtuutehoinen sähköpyöräily paransi tutkimuksessa osallistujien verensokeriarvoja ja hapenottokykyä jo neljässä viikossa. Vaikka sähköavustus vähentää fyysistä rasitusta, tulokset ovat silti rohkaisevia. Toisaalta sähköpyöräilijät näyttävät tilastojen valossa olevan alttiimpia liikenneonnettomuuksille – tämä liittynee osin suurempiin ajonopeuksiin ja ehkä liialliseen turvallisuuden tunteeseen.

Työsuhdepyöräetu on ollut tehokas kannustin työmatkaliikunnan lisäämiseen ja kansanterveyden parantamiseen. Sen verovapauden poistaminen uhkaa näitä positiivisia kehityssuuntia ja aiheuttaa taloudellisia huolia monille nykyisille pyöräilijöille. Siksi monet asiantuntijat toivovatkin hallituksen arvioivan päätöksen vaikutuksia uudelleen.

Työterveyslaitoksen tuore tutkimus osoittaa, että säännöllinen työmatkapyöräily parantaa merkittävästi työkykyä ja vähentää sairauspoissaoloja, vaikka siihen liittyykin kohonnut tapaturmariski. Aktiivisimmat pyöräilijät kokivat jopa 531 sairauspoissaolopäivää vähemmän sataa henkilötyövuotta kohden verrattuna passiivisiin työmatkaajiin. Vaikka pyöräily lisää työmatkatapaturmien riskiä, erityisesti talvikeleillä, sen terveyshyödyt ylittävät haitat. Tutkimuksen mukaan satunnaiset pyöräilyt tai lyhyet kävelymatkat eivät tuottaneet samanlaista hyötyä, vaan vaikutukset edellyttävät säännöllistä ja kuormittavaa työmatka-aktiivisuutta.

Tämä päätös osuu suoraan työntekijöihin, jotka ovat tehneet kestävän valinnan – usein pitkällä leasing-sopimuksella. Monille tämä on taloudellinen yllätys ja pettymys. Etenkin, kun työsuhdepyörien tiedetään lisäävän arkiliikuntaa, vähentävän sairauspoissaoloja ja tukevan kansanterveyttä.

Terveys- ja ympäristöhyödyt ovat kiistattomat. Sähköpyörät madaltavat kynnystä erityisesti niille, joiden fyysinen kunto on heikompi. Erityisesti yli 45-vuotiaat miehet ovat aktiivisesti löytäneet pyöräilyn? Kuinka moni pääsee näin eroon verenpaineesta, kolestrolista ja ylipainosta?

Olisi lyhytnäköistä kohdella tätä terveyttä ja hyvinvointia tukevaa etua verotettavana ylellisyytenä. Hallituksen kannattaisi arvioida uudelleen, mitä tällä todella saavutetaan. Päätös on täysin ristiriidassa pääministeri hallitusohjelman terveyden ja liikunnan sykä työhyvinvoinnin edistämisen kanssa. Kumpi maksaa Suomelle enemmän, veroedun poistaminen vai terveyden edistämisen ja työhyvinvoinnin parantamisen lopettaminen?

Ville Skinnari

Sunnuntaina juhlimme äitejä. Äidit ovat juhlansa ansainneet. Tuntuu välillä siltä, että äitien ja äitiyden arvostus ei ole sillä tasolla, jolla sen tulisi olla. Siksi on hyvä, että näin toukokuun toisena sunnuntaina muistetaan äitejä. Tällöin mm. tasavallan presidentti huomioi joitakin äitejä ansiomitalilla. Sekin viestii, kuinka äidit ovat tärkeitä.

Äitiys koskettaa meitä kaikkia, sillä jokaisella meillä on äiti. Äiti voi olla biologinen äiti tai kasvattajaäiti. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tulla äidiksi tai vanhemmaksi. Se voi olla raskas asia niille, joiden kohdalle tällainen osa on annettu. Toisaalta äitiyttä voi toteuttaa myös ilman omia biologisia lapsia. Moni tämän ajan lapsi kaipaa turvallista vanhempaa elämäänsä. Äitiyden ja vanhemmuuden tarve näkyy nuorten turvattomuudessa ja pahoinvoinnissa.

Äiti-sanaan liittyy paljon kauniita mielikuvia. Siksi esimerkiksi Jesajan kirjassa Jumala sanoo: ”Niin kuin äiti lohduttaa lastaan, niin minä teitä lohdutan.” Näiden mielikuvien tähden mm. maata sanotaan toisinaan äidiksi. Näin vaikkapa virressä: ”Päivästä päivään, äiti maa, ruokkia jaksat, kukoistaa, kiitä Herraa!” Myös kirkkoa ja seurakuntaa on sanottu äidiksi. Näin kuvat äidistä ruokkijana ja huolenpitäjänä liittyvät maahan ja seurakuntaan.

Siksi kiitetään äitejä ja siunataan heitä! Olkaa siunatut äidit!

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

LaSB ei pudonnut pääsarjasta. Hyvä juttuko, aika näyttää. Viekö esim. suuri ja mahtava Classic parhaat pelaajat? Ei se ole kivaa hävitä pirkanmaalaisille 1-11, 2-10, 3-15 ja 2-12. Mutta uusi kausi voi kaiken muuttaa, toivottavasti ja Lahti vois pärjät säbässä(kin).

Lahden tehokkain oli runkosarjassa Niko Einiö, peräti 18+13. Edelleen lupaava joukkuepelaaja Emil Karkulowski tehoili 4+8. Voi parantaa.

Kesäksi katseet kääntyvät toiseen Karkulowskiin, sillä Tobias koittaa olla nostamassa FC Lahtea liigaan. Palataan jalkapalloon, kun hiihtostadionilla joskus pelataan.

Pelicansin ankeahko kausi päättyi sittenkin riemuun. Komeat kotivoitot Barton johdolla takasivat liigapaikan. Paljon tapahtui kauden aikana. Entä nyt?

Heitän runouteen. Kun lukee Aatua, tuntuu, et Pelsu meinaa kaatua. Ihan kokonaan maatua.

Ei kai sentään. Luistimille uusi motivoitunut lähes kotimainen joukkue. Lässi ja Barto laskettakoon lahtelaisiksi. Koppikieleksi suomi, ei kai Kapanen savoa pahasti väännä?

Osa uusista pelaajista voisi olla vanhoja tuttuja, jopa omia kasvatteja. Tulkaa pojat takaisin!? Minulle kelpaisivat Mikko Kousa, Juhani Tyrväinen ja Alex Haatanen. Larmista, Björnisestä, Kinnusesta ja Revosta on turha unelmoida.

Ei hyvä, että Tukiainen menee Jyväskylään. Kyllä kotona ois parempi. Kuten Kiiskisellä olisi ollut. Joku näitä munii.

Pelicans kiinnostaa. Keskustelupalstat ovat täyttyneet. Uudelle kaudelle asioista päättävät saakoot ideaa toimilleen.

Lopetetaan runouteen. Pelsusta liikkuu monikin huhu, minäkin tiedän jotain, mutten niistä puhu.

Mä mitään tiedä….

Raine Järvinen

Rainen Sananen  jää tauolle kesän ajaksi.

Olemme saaneet viettää kristikunnan suurinta juhlaa, pääsiäistä. Pääsiäisen sanoma on, että Jeesus ei jäänyt hautaan, vaan voitti kuoleman. Ja siksi hänen kauttaan meillekin lahjoitetaan uusi elämä ja ikuinen elämä.

Alkukirkon aikana oli tullut tavaksi kastaa uusia kristittyjä juuri pääsiäisyön messussa. Sitten seuraavan viikon ajan nuo kastetut pitivät yllään kastepukua, valkoista vaatetta. Tuo tapa viesti siitä, mistä apostoli Paavali puhui: ”Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista.”

Pääsiäisen ansiosta, sen vuoksi, että Jeesus voitti kuoleman, on meille annettu toivo ja tulevaisuus. Elävä Jeesus toimii ja vaikuttaa tässä maailmassa ja myös meidän elämässämme. Monenlainen paha ja kuolema ympäröi meitä. Siksi usein pessimismi ja synkkyys saa sijaa mielissämme ja ajattelussamme. Mutta me voimme kaiken pahuuden ja kärsimyksen keskellä muistaa, että Jeesus elää. Voimme pyytää hänen apuaan ja johdatustaan. Hänellä on valta jopa yli kuoleman. Kun opetuslapset saivat nähdä, että Jeesus elää, he saivat rohkeuden ja ilon. Saakoon Jeesus rohkaista meitäkin katsomaan tulevaisuutta rohkeasti ja luottavasti. Saamme käydä tulevaan hänen kanssaan.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Kuntavaalien jälkeen olisi odottanut hallitukselta jotain mikä tukisi kuntia ja auttaisi investoinneissa. Toisin kävi.

Hallituksen on turha enää puhua Marinin hallituksen holtittomasta velkaantumisesta, kun se itse on kaavaillut jälleen jättimäiset veroalennukset velkarahalla.

On kohtuutonta väittää, että velan otto olisi ollut aiemmin vastuutonta, mutta nyt perusteltua, kun kyse on omista poliittisista prioriteeteista. Velalla maksetut veronkevennykset palvelevat ennen kaikkea suurituloisia ja suuryrityksiä – eivät tavallista kansalaista.

Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen on jälleen uusi keino heikentää koulutuksen resursseja, vaikka koulutuksen piti olla erityisessä suojeluksessa. Kunnilla on entistä vähemmän rahaa käyttää perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Koska koulutus on kuntien suurin yksittäinen menoerä, kohdistuvat leikkaukset vääjäämättä juuri siihen.

Korkeakoulutuksesta leikataan 120 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä. Samaan aikaan pitäisi lisätä aloituspaikkoja?

Samaan aikaan hallitus päättää keventää suurituloisten verotusta 335 miljoonalla eurolla ja laskea yhteisöverokantaa, joka on jo valmiiksi EU:n keskitasoa matalampi. Tavallisen palkansaajan tai pienituloisen arkeen nämä toimet eivät tuo merkittävää helpotusta. Suomi ei nouse sillä, että varakkaimmat palkitaan ja julkisia palveluita ajetaan alas.

Myös ay-liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto on suora pyrkimys heikentää työntekijöiden järjestäytymistä.

Tämä ei ole pieni yksityiskohta, vaan osa laajempaa linjaa, jossa työnantajan valtaa lisätään ja työntekijän ääntä pyritään vaimentamaan.

Suomi olisi tarvinnut nyt kertaluotoisen suuren miljardiluokan panostuksen, jolla kunnat ja alueet olisivat voineet rakentaa myös välttämätöntä infraa ja olosuhteita. Eli kansallisen ohjelman.

Tämä olisi voinut auttaa lahtelaisiakin päättäjiä linjaamaan esimerkiksi maauimalan tärkeydestä ympärivuotisen urheilukeskuksen tärkeänä osana. Maauimalan tarinassa sulkeutuu ja selkeytyy lahtelainen liikuntapaikkarakentamisen ympyrä kaikilla mausteilla. Kokonaissuunnitelmaa on työstetty jo 10 vuotta urheilukeskuksen kehittämiseksi ja nyt sanotaan, että aika loppui, kun ei ole suunniteltu ajoissa.

Toivottavasti joku perustelee vielä kunnolla rullahiihtoharrastajien ja asfaltin tarpeet Geopark-maisemaan Salpausselälle. Lenkkarit jalkaan kesällä ja antakaa lahtelaisille sitä mitä ne haluavat.

Ville Skinnari