Suomen taloudessa on alkuvuonna nähty kasvun merkkejä. Se on hyvä uutinen. Samalla tilastoja pitää osata lukea: BKT kertoo talouden suunnasta, mutta kasvun rakenne kertoo enemmän sen voimasta ja kestävyydestä.
Teollisuuden arvonlisä on vahvistunut ja vienti vetänyt. Kasvulukuihin ovat samalla vaikuttaneet yksittäiset suuret erät. F-35-hävittäjien toimitusten käynnistyminen näkyi ensimmäisen vuosineljänneksen BKT. Koneet valmistetaan ulkomailla, joten niiden hankinta ei sellaisenaan lisää Suomessa syntyvää arvonlisää. Hankintaan liittyvät tuoteverot kuitenkin kasvattivat BKT:tä. Toisella vuosineljänneksellä vientiä nosti suuren risteilyaluksen toimitus.
Laajempi kuva on kaksijakoinen. Kotimainen kysyntä on pysynyt vaisuna. Tavarakuljetusten suoritteet ovat laskeneet. Kesäkuussa yksityisen sektorin palkkasumma kasvoi vain 1,4 prosenttia vuodentakaisesta, kun julkisella sektorilla kasvua oli 4,0 prosenttia. Myös palveluvienti väheni toisella vuosineljänneksellä vuodentakaisesta.
Kasvun merkit ovat siis todellisia, mutta olemme kapealla pohjalla. Suomen talouden kannalta ratkaiseva kysymys on, mistä syntyy seuraava kysyntä ja pitkäkestoinen kasvu sekä työpaikat. Lahdessa tästä on esimerkkeinä jättimäiset datakeskusinvestoinnit. Työllisyysvaikutus on kertaluontoinen rakentamisvaiheessa ja pysyvien työpaikkojen vaikutus vähäinen tai datakeskushankkeiden arvonlisä Suomeen. Sama koskee uusimpia Googlen investointeja. Sen sijaan, että esimerkiksi ydinvoimalan sähkö käytettäisiin tuotannollisen teollisuuden tarpeisiin, menee se nyt palvelimien pyörittämiseen.
Suomen tilannetta pitää tarkastella myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Suomen osuus maailman tavaraviennin arvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024. Osuutemme on käytännössä puolittunut. Eikä palveluvienti ole kehittynyt toivotulla tavalla. Samaan aikaan myös EU suhteellinen taloudellinen paino on pienentynyt: vuonna 2005 EU osuus maailman BKT:stä oli noin 30 prosenttia, vuonna 2019 enää 21 prosenttia ja vuonna 2026 noin 17 prosenttia. Pelaamme siis pienemmällä kentällä, ja samalla tämän kentän osuus koko pelistä pienenee.
Tämä kertoo sen, että maailman taloudellinen painopiste on muuttunut. Tilastoja pitää osata lukea myös ulkopolitiikassa. Maailman taloudellinen kartta on jo muuttunut ja Suomen pitää osata sitä lukea.
Aasian merkitys on kasvanut voimakkaasti ja Intia kasvaa nopeasti. Seuraava suuri pitkän aikavälin muutos tapahtuu Afrikassa, jossa työikäinen väestö ja kaupungit kasvavat voimakkaasti. Se merkitsee valtavia investointitarpeita ja uusia markkinoita.
Suomen kansainvälisen läsnäolon pitäisi tässä tilanteessa vahvistua. Silti ulkoministeriöstä ja edustustoverkosta säästetään. Suomen suurlähetystö Islamabadissa suljettiin kesäkuussa. Mitä seuraavaksi?
Suurlähetystö on pienelle vientimaalle myös talouden infrastruktuuria. Se rakentaa suhteita, avaa ovia ja auttaa yrityksiä markkinoille. Kasvavilla ja vaikeilla markkinoilla verkoston merkitys korostuu. Kun Suomen osuus maailman tavaraviennistä on puolittunut ja Euroopan suhteellinen paino pienentynyt kysymys kuuluu, onko Suomella varaa itse kaventaa yhteyksiään maailman suurimmille ja tulevaisuudessa nopeimmin kasvaville markkinoille?
Ville Skinnari