Olen viime kuukausina kirjoittanut paljon siitä, miksi Suomen pitäisi tavoitella asemaa Euroopan johtavana tekoälymaana. Keskustelu on usein lähtenyt liikkeelle Oulusta ja siellä valmisteltavasta AI Giga Factory -kokonaisuudesta. Liian moni kuitenkin ajattelee edelleen, että kyse on vain uudesta datakeskuksesta. Kyse ei ole datakeskuksesta. Kyse on uuden talouden infrastruktuurista.
Samalla tavalla kuin sähköverkko mahdollisti teollisen yhteiskunnan ja internet digitaalisen yhteiskunnan, tekoälyn laskentakapasiteetti mahdollistaa seuraavan kasvuloikan. Tekoälyn aikakaudella ratkaisevaa ei ole pelkästään osaaminen, vaan pääsy laskentakapasiteettiin, dataan ja kykyyn hyödyntää niitä. Samalla pitää olla omissa käsissä myös hallinta ja omistus. Eli ei ulkomaalaisille jäteille oli ilman suunta mikä tahansa.
Siksi Oulun AI Giga Factory on paljon enemmän kuin teknologiahanke. Se on mahdollisuus rakentaa Suomeen kokonaan uusi kasvun, tuottavuuden ja kilpailukyvyn perusta. Mikä on Lahden rooli tässä kehityksessä?
Emme voi ajatella, että tekoäly on vain Oulun, Tampereen tai Espoon sekä teknologiayhtiöiden asia. Myös Lahden on oltava mukana. Kaikki lähtee koulutuksesta ja osaamisesta.
Mitä enemmän tekoäly muuttaa työelämää, sitä tärkeämmäksi nousee kyky kouluttaa uusia osaajia. Lahden yliopistokampus ja LAB-ammattikorkeakoulu ovat tässä avainroolissa. Tekoälyosaamisen on oltava osa lähes kaikkea koulutusta.
Tekoälyn suurimmat hyödyt eivät synny teknologiayrityksissä vaan siellä, missä teknologiaa sovelletaan käytännön ongelmiin. Päijät-Hämeessä on vahvaa valmistavaa teollisuutta, ympäristöosaamista, logistiikkaa, kauppaa ja palveluita. Jokainen näistä aloista voi hyötyä tekoälystä merkittävästi. Tuottavuuden kasvu ei synny tulevaisuudessa tekemällä enemmän töitä, vaan tekemällä asiat fiksummin.
Lahdella on mahdollisuus profiloitua uuden teknologian ja kestävän kasvun edelläkävijänä. Kaupunkien kilpailu ei tulevaisuudessa perustu pelkästään sijaintiin tai tonttitarjontaan. Se perustuu kykyyn houkutella osaajia, yrityksiä, investointeja ja uusia innovaatioita. Tekoäly tulee olemaan keskeinen osa tätä kilpailua.
Suomen suurin tuottavuushaaste on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Väestö ikääntyy, kustannukset kasvavat ja henkilöstöstä on pulaa. Tekoäly ei korvaa ihmistä, mutta se voi vapauttaa ammattilaisten aikaa hallinnosta potilastyöhön, nopeuttaa diagnostiikkaa, ennakoida palvelutarpeita ja parantaa hoidon laatua. Päijät-Hämeen hyvinvointialue voisi olla yksi Suomen merkittävimmistä tekoälyn hyödyntäjistä.
Suomi tarvitsee yhteisen vision. Mutta yhtä lailla Lahti tarvitsee oman visionsa. Emme voi jäädä seuraamaan sivusta, kun uusi taloudellinen infrastruktuuri rakentuu.
Tulevaisuuden voittajia eivät ole ne alueet, jotka odottavat muutoksen tapahtuvan. Voittajia ovat ne, jotka ovat mukana rakentamassa sitä. Ilmastokaupunki tarvitsee myös tekoälystrategia, joka kertoo mikä on Päijät-Hämeen rooli ja mitä haluamme olla vuonna 2035.
Ville Skinnari

