Kuukausi: heinäkuu 2026

Kortteliliigan yksi vanhimmista ja aktiivisimmista on ollut FC Goodies. Reilu ja rehti joukkue, joka voitti 80-luvulla kolme mestaruutta jalkapallossa putkeen ja oli salibandyssä liigan ensimmäinen Mestari 1992. Liigassa ja turnauksissa tuli sadas mitali 2009. Sen jälkeen on laskuissa seottu.

Seura perustettiin Nelon Kahvituvassa Aleksilla 28.1.1977. Jäsenet olivat pääasiassa Yhteiskoulun, Lyseon ja Kiveriön Lyseon oppilaita. Alkuvuosien jäseniä pyörii kymmenkunta mukana edelleen.

Lajiskaala on ollut laaja. Nykyisin toimintaa on pappafutiksessa, golfissa, keilailussa ja kyykässä. Goodies on aina tunnettu kaveriporukkana, jossa hyvä henki, yritteliäisyys, toisen auttaminen ja reiluus ajavat menestyksen edelle, eikä voittoja ole haettu keinolla millä hyvänsä. Reilu peli on tuottanut tulosta.

Juhlavuodelle riittää tapahtumaa ja seuran ajatusta kuvaa osuvasti yleishyödyllinen haaste. Luovuta verta koodilla Goodies50.

Juhlaottelu pelattiin Pyhättömän Wembleyllä kesäkuussa. Peli oli samalla MR Goodiesin ja Kortteliliiganeuvos numero yhden Jukka Mustosen muisto-ottelu. Jukan Lahti tuntee Mustina, mahtavana keskikentän ahertajana ja vielä mahtavampana Ihmisenä. Hymyilevä, kaikkihuomioiva velikulta, joka lähti liian aikaisin. Aivan liian.

Goodies voitti juhlansa reilusti 8-1, vaikka King Kongs teki parhaansa ja Petri Ivakko maalinkin. Voittajien ilotulitusta johtivat hattutemppuillut Mikko Marttinen, kahdesti osunut Tomi Vesanen ja syötöillään ihastuttanut Harri Luoma.

Tapahtumasta täytyy mainita iso katsojajoukko, Maamme-laulun uljaasti kajauttanut Seppo Salonen sekä tarkkaakin tarkempi erotuomari Mikki Vanninen, joka ei mitään VARreja tarvinnut.

Otin tilastoista muutamia juttuja Goodiesin historiasta. Musti pelasi 285 peliä ja teki niissä 86 maalia. Syöttöjä takuulla enemmän. Kaukalopallossa hän ahkeroi 89 matsia ja maaleja syntyi 46. Ja paljon muutakin mies ehti urheilla.

Poimin vielä Vellu Hakkaraisen 95/9, Matti Mäkisen 148/10 ja Timo Mäkisen 158/32. Erään pelurin luvut ovat 19/7. Kymmeniä jää mainitsematta, sori.

Hyvä lukijani. Nyt eroamme reiluksi kuukaudeksi. Koitetaan kestää. Nautitaan jokaisesta kesäpäivästä.

Enkä halua olla ilonpilaaja, mutta ensi kuukauden jälkeen on jo syyskuu. Kiitos ja anteeksi.

Raine Järvinen

Suomen kesä on jälleen näyttänyt parhaat puolensa. Aurinkoa,kuumaa, kylmää, välillä virkistävää sadetta ja ennen kaikkea raikasta ilmaa. Juuri tällainen kesä muistuttaa siitä, kuinka arvokkaita luonnon tasapaino ja toimivat vuodenajat ovat. Kesällä haluan olla Suomessa mahdollisimman paljon. Paljon matkustaneena ja ulkomailla asuneena osaa arvostaa sitä, mitä meillä on. Lahti, Päijät-Häme, Vesijärvi ja Päijänne muodostavat minulle portin Järvi-Suomeen – eikä paljon parempaa kesää voisi toivoa.

Puhdas luonto, turvallinen ympäristö, järvet, metsät ja toimiva yhteiskunta eivät ole itsestäänselvyyksiä. Ne ovat vahvuuksia, joiden arvo vain kasvaa.

Samaan aikaan Etelä-Euroopassa kärsitään jälleen ennätyshelteistä, maastopaloista ja kuivuudesta. Ilmastonmuutos ei ole enää tulevaisuuden uhkakuva, vaan tämän päivän todellisuutta. Kuka enää vakavasti väittää, ettei ilmastonmuutosta ole olemassa? Suomella on tässä muutoksessa poikkeuksellisia vahvuuksia: vakaa yhteiskunta, puhdas luonto, runsaat vesivarat, viileä ilmasto ja puhdas energia. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä. Vahvuudet on osattava muuttaa uusiksi investoinneiksi, osaamiseksi,työpaikoiksi ja hyvinvoinniksi. Juuri siinä voi olla Suomen suurin mahdollisuus tulevina vuosikymmeninä. Kesän toinen suuri havainto on tullut jalkapallon MM-kisoista. Afrikka on noussut maailman suurimman urheilulajin huipulle. Kyse ei ole enää yksittäisistä yllätyksistä, vaan pitkäjänteisen kehityksen tuloksesta. Samalla Euroopan asema näyttää aiempaa hauraammalta. Ranska ja Englanti kuuluvat edelleen suosikkeihin, mutta maailman painopiste on muuttunut. Kilpailu on aidosti globaalia.

Ymmärrämmekö me Jalkapallon MM-kisat ovat hyvä mittari maailman muutoksesta, mutta vielä parempi mittari ovat talous, teknologia ja osaaminen. Ne ratkaisevat tulevina vuosikymmeninä, missä syntyvät uudet investoinnit, työpaikat, yritykset ja hyvinvointi. Jos Eurooppa jää niissä jälkeen, se jää jälkeen myös menestyksessä ja vaikutusvallassa. Ennen eduskunnan istuntotaukoa jätin yhdessä 17 kansanedustajan kanssa toimenpidealoitteen Suomen kansallisen teknologia-, data- ja tekoälystrategian laatimiseksi. Aloitteen tavoite on kunnianhimoinen: nostaa Suomi ja samalla Eurooppa jälleen maailman kärkeen rakentamalla vahvempi perusta tulevaisuuden osaamiselle, teknologialle ja kasvulle.

Lähtökohta on yksinkertainen. Tekoäly, data, laskentakapasiteetti, puolijohteet, kyberturvallisuus ja digitaaliset infrastruktuurit ovat tämän ajan strategisia voimavaroja. Euroopan ei pidä tyytyä ostamaan tulevaisuuden teknologiaa muualta. Sen on rakennettava sitä itse. Kuten Eurooppa aikanaan rakensi Airbusin ilmailuteollisuuteen ja Galileon satelliittipaikannukseen, sen on kyettävä rakentamaan myös yhteinen eurooppalainen tekoäly-, data- ja laskentainfrastruktuuri. Euroopan seuraava Airbus ei välttämättä ole lentokone tai perinteinen puolustusalan yritys. Se voi olla yhteinen eurooppalainen teknologia-alusta, joka luo uutta osaamista, investointeja, hyvinvointia ja turvallisuutta koko Eurooppaan.

Suomella on tähän erinomaiset lähtökohdat. Meillä on maailmanluokan osaamista tietoliikenteessä, ohjelmistoissa, datakeskuksissa, kyberturvallisuudessa ja puhtaassa energiassa. Tarvitsemme kuitenkin selkeän suunnan ja nykyistä vahvempaa eurooppalaista yhteistyötä. Samalla Euroopan on uskallettava suunnata nykyistä suurempi osa yhteisistä investoinneistaan tulevaisuuden teknologioihin eikä pelkästään perinteisiin suorituskykyihin. Tulevaisuuden menestystä rakennetaan tutkimuksessa, yrityksissä, yliopistoissa ja uusissa innovaatioissa.

Maailma muuttuu nopeammin kuin pitkään aikaan. Kysymys ei ole siitä, tapahtuuko muutos, vaan siitä, olemmeko sen tekijöitä vai seuraajia. Ehkä juuri siksi Suomen seuraavan vuosikymmenen johtoajatuksen pitäisi olla Back to Basics: Ei taaksepäin itkemään vanhaa Nokiaa tai metsäteollisuutta, vaan paluu niihin perusasioihin, joille suomalainen menestys on aina rakentunut: koulutus, työllisyys, osaaminen, tutkimus, yrittäjyys, rahoitus ja riittävä toimeentulo jokaiselle.

Elämässä tarvitaan välillä kaasua, välillä jarrua ja välillä kytkintä. Viisautta on osata käyttää niitä oikeassa suhteessa. Ja ehkä kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että kaiken kiireen, teknologian ja maailman muutoksen keskellä osaamme edelleen nauttia elämästä.

Mikä minusta tuntuu hyvälle? Uskalletaan unelmoida, mutta samalla välittää ja ottaa vastuuta myös toisistamme. Siinä suomalaisella kesällä on meille paljon opetettavaa.

Ville Skinnari

Kesä on lahjaa. Se tulee luoksemme ilman, että ansaitsisimme sen ja ilman, että voisimme sitä hallita. Aurinko nousee ja laskee omalla tahdillaan. Me saamme ottaa vastaan lämmön ja elämänvoiman, jonka Jumala on luomakuntaansa piilottanut.

Raamatussa lepo on pyhää. Jo luomiskertomuksessa Jumala itse lepäsi seitsemäntenä päivänä. Ei siksi, että Hän olisi ollut väsynyt, vaan siksi, että lepo kuuluu luomisen järjestykseen. Kesä kutsuu meitä tähän lepoon. Ei sellaiseen lepoon, jossa suljemme silmämme maailmalta, vaan sellaiseen, jossa avoimin sydämin pysähdymme ja hiljennymme.

Silloin voimme huomata, että elämä on suurempi ja kauniimpi kuin meidän kiireemme. Kun marjat kypsyvät metsissä ja sääennustuksissa kerrotaan sekä sateesta, että auringonpaisteesta. Silloin opimme näkemään Jumalan huolenpidon niinkin arkisissa asioissa kuin sää ja multa.

Kiitollisuus kesästä ei synny siitä, että kaikki menisi täydellisesti. Se syntyy siitä, että opimme näkemään hyvän silloinkin, kun elämässä on haasteitakin. Kesän valo lankeaa myös murheiden keskelle. Siunattu kesä ei ole täydellinen kesä. Se voi olla keskeneräinen ja sateinenkin. Mutta se on siunattu, jos sen keskellä löydämme tien kiitollisuuteen. Ehkä myös tien toisiimme ja lopulta tien Jumalan luo. Hän on kaiken hyvän alku ja lähde.

Ville Hakulinen