Keskiviikkona Lahden torilla ja Iskun tehtaalla puhuin siitä, mistä Suomen kasvussa pitäisi lopulta olla kyse: suomalaisesta työstä ja Suomeen syntyvistä tuloista.
Hallitus sanoo talouden kasvavan. Kukaan ei vain halua sanoa mistä ne kasvun luvut nyt tulevat. Kasvun paras mittari on se, kuinka paljon uutta työtä ja tuloja syntyy Suomeen. Siihen tarvitaan yrityksille kysyntää, investointeja ja rahoitusta kasvuun.
Suomessa puhutaan paljon uusien yritysten ja investointien rahoittamisesta. Tarvitsemme kuitenkin toimivan kasvurahoitusmallin myös yrityksille, joilla ovat jo tehtaat, työntekijät, tuotteet ja asiakkaat. Tässä Helsinki ei kuuntele maakunnan yrityksiä.
Jos yritys investoi Suomeen, valmistaa täällä, hankkii Suomesta ja työllistää suomalaisia, järjestelmän pitää pystyä tukemaan sen uudistumista ja kasvua myös vaikean suhdanteen aikana.
Valtion tehtävä ei ole ylläpitää kannattamatonta liiketoimintaa, vaan mahdollistaa yritysten uudistuminen ja kannattava kasvu. Maakuntien yrityksiä pitää myös kuunnella Helsingissä. Rahoituksen ja kansainvälistymisen tuen mittareina pitää olla todellinen kysyntä, syntyvä kauppa, investoinnit ja suomalainen työ.
Lahden puu-, huonekalu- ja muotoiluosaaminen on hyvä esimerkki siitä, miten olemassa olevista vahvuuksista voidaan rakentaa tulevaisuutta.
Huonekaluteollisuus on nyt myös teknologiaa, mutta samalla tarvitaan käsityötä, materiaaliosaamista ja muotoilua, joita tekoäly ei yksin korvaa. Pohjois-Italia osoittaa, että korkean kustannustason Euroopassa voidaan rakentaa kansainvälisesti menestyvä miljardibisnes laadun, osaamisen, muotoilun ja vahvojen brändien varaan.
Suomen ja Lahden pitää löytää oma tapansa voittaa. Ei Pelicans menesty sillä että ostetaan vuosi kerrallaan ulkomaalaisia koppi täyteen. No ehkä pari hopeaa sillä saa mutta pitkässä juoksussa tulee noutaja.
Siksi on myös surullista, että lahtelainen Pro Puu -yhdistys on joutunut konkurssiin valtion järjestöavustusten leikkausten jälkeen. Puuseppien ja Sibeliustalon kotikaupungissa on häpeä, että perinteinen osaamisverkosto joudutaan lopettamaan. Korkean työttömyyden aikana olemassa olevaa osaamista pitää vahvistaa, ei antaa sen kadota.
Nyt pitää palata perusasioihin ja tehdä ne hyvin.
Luotetaan omaan osaamiseen, investoidaan omiin vahvuuksiimme ja autetaan suomalaisia yrityksiä menestymään. Tätä tarkoitan Back to basics -ajattelulla. Siitä syntyy meille työtä ja tuloja.
Ville Skinnari