Noudatin kaikkia maskisääntöjä tarkasti kuin kelloseppä, silti tauti iski minuun 25.11 eli viime keskiviikkona. Mistä? Tästä en ole varma, mutta suuri todennäköisyys on, että Lahden uimahallista, tai sitten ei. Asettamani koronavilkku ei toiminut kännykässäni ja muutenkin monet asiat saivat minut tutkimaan tätä pelkoa herättävää pandemiaa hivenen kriittisesti,
nyt täysin tieteen pohjalta sekä alan tiedemiesten eri lähteistä poimimiani tietoja hyväksikäyttäen.  Tässä esittämäni mielipiteet ovat omiani, enkä missään mielessä halua aliarvioida taudin vaikutuksia tai vähätellä sen aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia.

Olen ollut karanteenissa tämän Melasteluni ilmestyessä kaikkiaan viisi päivää ja pitänyt varsin tarkkaa kirjanpitoa olotilastani. Viime perjantaina eli 27.11 oloni oli voimaton ja tukkoinen. Koronatestiin menin lauantaina klo 9.00 ja tieto tartunnasta tuli klo 15, jolloin kotikaranteeni alkoi ja kestää sunnuntaihin 6.12 asti. Oireeni ovat olleet yleisesti hyvin lieviä: vilunväristyksiä, yskimistä, pientä kuumetta ( ensimmäisenä yönä), lievää pääkipua. Lääkeeksi olen nauttinut ohjeiden mukaan paratasemoolia ja aspiriiniä.

Koronan suhteen ei ole olemassa tieteellistä konsensusta. Koska tiedettä arvostavana yksilönä en voi valita omaksi lähestymistavakseni sitä, joka saa eniten julkisuutta. Syystä minulta voidaan kysyä, että enkö luota maailman johtavien epidemilogien ja lääketieteen asiantuntijoihin, joita  on haastateltu tuhansissa lehdissä ja tiedotusvälineissä? Olenko siis ihminen, joka kieltää selvää tieteellistä faktaaa? En suinkaan! Uskon ilmastonmuutokseen, mutta en kaikkiin Covid 19-
virustarinoihin enkä etenkään Ruotsin pandemiaguruun Tegnelliin!

Tutustuin viikon netissä sellaisiin alan epidemologeihin ja lääketieteen tutkijoihin, joiden mielestä koronavirus ei ole erityisen vaarallinen, mutta koronan torjuntatoimet ovat. Ne tappavat enemmän ihmisiä kuin kuin itse virus. Heihin kuuluu muun muassa Standfordin yliopiston lääketieteen ja tilastotieteen professori Johan Ioannidis, yksi eniten siteeratuista lääketieteen tutkijoista. Miten siis maallikkona ja tautiin sairastuneena argumentoin jotain konkreettista mielipiteeni tueksi?

Ensinäkin koronan tappokyky on alussa luultua alhaisempi ja tappaa vain iäkkäitä ja monia useista sairauksista kärsiviä. WHO:n tietojen mukaan kuolleisuus on arvioitu 2- 4 prosentiksi, mutta tässä luvussa ei ole huomioitu niitä viruksen kantajia, joilla on vähäisiä tai ei mitään oireita.  Tähän mennessä Suomessa noin 400 koronaan kuolleen keski-ikä on 84 vuotta ja useimmat heistä vaikeasti monisairaita.  Mikä on yksinomaan koronaan kuolleiden määrä? Monet, joilla on korona, ovat voineet kuolla sydänsairauksiin tai muihin komplikaattioihin. Onko tilastoissa siis mahdollisuus,  että koronakuolleissa on mukana myös sellaisia, jotka ovat kuolleet muista syistä, mutta heidät on luokiteltu koronakuolleiksi? Monet asiantuntijat ovat vakaasti tätä mieltä.

Eräs tosiasia on myös muistettava! Silloin kuin testejä lisätään, myös koronatapaukset lisääntyvät automaattisesti. Onko Lahdessa käytetty PCR-testi luotettava? Testi ei kerro koronaviruksen löytymisestä, vaan viruksen perimässä esiintyvän RNA- pätkän esiintymisestä! Tämä pätkä voi olla peräisin muualtakin kuin SARS- Cov-19 viruksesta. Kanadassa on havaittu, että testi löytää virusta vielä viikkojen jälkeenkin, vaikka tosiasiassa oma immuunipuolustus on torjunut taudin.

Maapallon globaaliset koronatoimet eivät ole vaarattomia, niiden seurauksena miljoonia kuolee, koska muu sairaanhoito kärsii samaan aikaan resurssipulasta. Tärkeitä seurantatutkimuksia, leikkauksia ja muita akuuteja sairauksia, on jouduttu lykkäämään tämän takia tulevaisuuteen. Aiheutettu työttömyys on lisääntynyt, samoin itsemurhat , perheväkivalta ja nälkä. Maailman ruokaohjelman (WFP) johtaja David Beasleyn mukaan ylimitoitetut koronatoimet voivat vuoden 2020 loppuun mennessä sysätä 130 miljoonaa ihmistä nälkäkuoleman partaalle.

Uskomaton tosiasia on vielä se, että WHO eli Maailman terveysjärjestö on eri tavoin sidoksissa lääketeolliseen kompleksiin. WHO:ta rahoittavat suuret yksityiset rahoittajat, kuten Melinda ja Bill Gates -säätiöt, jotka myös rahoittavat koronakorokotteita. Kysessä on huima miljardiluokan bisnes. Kilpailu toimivasta rokooteesta on armoton! Maailman arvostetuimman lääketieteellisen journaalin ”Lancetin” päätoimittaja Richard Horton sanoikin taannoin:”Tiedelehdistä on tullut lääketeollisuuden työtä tekeviä tiedon muokkaajia.” Samaa asiaa kommentoi ”British Medical Journalin” päätoimittaja Richard Smith. ”Lääketieteelliset” journaalit ovat lääkeyhtiöiden markkinaosaston lisäke.”

Terveyttä Teille etelälahtelaiset! Huolehtikaa toisistanne!

Juhani Melanen

Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalaiset, Kokoomus, Kristilliset ja Liike Nyt esittelivät omat vaihtoehtonsa vuoden 2021 valtion tulo- ja menoarvioksi. Koronakriisin hoito jäi tässä sivurooliin ja aiheesta. Marinin hallitus sai tunnustusta kriisin hoidosta. Parasta kriisin hoitoa myös talouden näkökulmasta on epidemian hallitseminen. Yksinäisyys, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat ovat suuri haaste eikä syksyn ja talven pimeys sitä ainakaan paranna. Yksi avainkysymys koronakriisin keskellä on, miten pidämme kaikki mukana ja mistä syntyy kestävä kasvu eli työpaikat ja toimeentulo? Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia, mutta hallitukselle on erittäin, että Kestävän Kasvun Ohjelma eli elvytyspakettimme vuosille 2021- 2023 on niin vaikuttava ja tuloksellinen, että tavoitteisiin päästään. Työpaikat ja toimeentulo pitää pystyä turvamaan, mutta ilman uuden rakentamisesta se ei onnistu.

Kokoomus on onnistunut tekemään vaihtoehtobudjetin, joka on opiskelijoille ja köyhille kova. Rahat jaetaan ennen kaikkea kahdelle ylemmälle tulokymmenykselle. Velkaa tulee silti jokseenkin yhtä paljon kuin hallituksen talousarvioesityksessä. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan kokoomus ottaisi opiskelijalta keskimäärin 182 euroa pois. Pitkäaikaistyöttömiä kokoomus kurittaisi vielä rankemmalla kädellä leikaten heiltä 233 euroa. Onkin pakko kysyä, uskooko kokoomus ihmisten olevan pitkäaikasityöttöminä omasta tahdostaan tai laiskuudesta? Vastauksena tähän siteeraan OECD:n raporttia, jonka mukaan Suomessa suurimmat työllistymisen esteet ovat terveysongelmat ja sopivien työmahdollisuuksien puute eivät suuret sosiaalietuudet.

Kokoomus myös väittää, että heidän vaihtoehdossaan uutta velkaa tarvitaan 1005 miljoonaa euroa vähemmän. Kun luvusta poistetaan jo viime vuonna epäuskottavaksi todettu ikääntyneiden kotitalousvähennyksen kasvattamisesta saatu 330 miljoonan säästö ja eläkerahastoista työttömiltä takavarikoitu 850 miljoonaa ei heidän vaihtoehdossaan julkinen talous kohene lainkaan. Kokoomuksen mukaan heidän vaihtoehtobudjettinsa sisältää ”todennetut keinot 120 000 uuden työllisen saamiseksi, mutta eduskunnan tietopalvelun laskelmissa niistä on todennettu vain 18 000 lisätyöllistä. Toinen kokoomuksen keino on paikallinen sopiminen, jolle ei ole voitu tutkimuksissa todentaa merkittävää työllisyysvaikutusta. Esimerkiksi valtiovarainministeriö ei esitä paikallisen sopimisen lisäämistä puhuttaessa niin sanotuista päätösperustaisesta työllisten määrän lisäämisestä.

Perussuomalaiset esittää vaihtoehtobudjetissaan 120 miljoonan euron vähennystä ympäristöministeriön henkilöstö- ja muihin kuluihin. Kyseisen ministeriön toimintamenot (sisältäen henkilöstökulut) ovat ensi vuoden noin 35 miljoonaa euroa. Perussuomalaisten esitys tarkoittaisi koko siis ympäristöministeriön lakkauttamista, minkä jälkeen leikattavaa jäisi vielä paljon leikattavaa muilta momenteilta.

Ympäristöministeriön budjetti on kokonaisuudessaan vajaa 303 miljoonaa euroa eli leikkaus veisi yli 1/3 koko ministeriön budjetista pois. Perussuomalaiset voisivatkin kertoa, haluavatko he todella lakkauttaa Itämeren ja vesistöjen suojelu (18 miljoonaa), Metsähallituksen luontopalvelut eli muun muassa retkeilyalueiden ja reittien hoitaminen (n. 60 miljoonaa) ja luonnonsuojelualueiden hankinnat (49 miljoonaa).

Opposition vaihtoehdoissa on yleensä aina myös hyviä elementtejä, mutta nyt oli paljon kovaa ja kylmää. Suomi tarvitsee nyt aitoa kestävää kasvua, näkymän koko maan ja oman tulevaisuuden mahdollisuuksista ja toisista välittämistä. Vähempiosaisten, työttömien tai opiskelijoiden kurittaminen ei ole hallituksen eikä SDP:n ratkaisu.

Ville Skinnari

Tämä itsenäisyyspäivä poikkeaa monista edellisistä. Tänä vuonna ei päästä kokoontumaan yhteisiin juhliin, ei voida seurata keitä presidentin linnaan on kutsuttu, ei pidetä julkisia kunniakäyntejä sankarihaudoilla. Miten tänä vuonna juhlistaa meille tärkeää päivää? Kuinka osoittaa kiitollisuutta veteraaneille? Moni asia on siirtynyt verkkoon. Mutta yhteen tulemista ja yhteyttä läheisiimme jäämme kaipaamaan. Ehkä kuitenkin löydämme myös tähän hyviä, uusia ja turvallisia tapoja.

Yksi vanha perinne kuitenkin säilyy. Itsenäisyyspäivän iltana on tullut tavaksi polttaa kahta kynttilää ikkunalla. Itse asiassa tapa on ollut käytössä jo ennen itsenäisyyttä. Ja siihen on liitetty monia eri merkityksiä. Itsenäisyyden aikaisia merkityksiä ovat olleet mm. se, että toisen kynttilän on sanottu merkitsevän kotia ja toisen isänmaata. Tai sotavuosina yksi kynttilä syttyi rintamalle jääneille ja toinen sieltä palanneille. Tai ehkäpä me olemme antaneet kynttilöille oman merkityksemme.

Itsenäisyyttä me juhlimme myös siten, että muistamme heitä, jotka ovat maatamme puolustaneet ja rakentaneet. Ja vaalimalla heidän perintöään: ”Kaveria ei jätetä!” Yhdessä voimme rakentaa tätä maata, niin, että pidämme huolta toisistamme.

Itsenäisyys on lahja. Siitä saamme tuoda kiitoksen Kaikkivaltiaalle, joka on varjellut maatamme ja kansaamme. ”Kun syötte itsenne kylläisiksi, kiittäkää Herraa, Jumalaanne, siitä hyvästä maasta, jonka hän on teille antanut.” 5. Moos. 8:10

Heikki Pelkonen

Lahden ongelma on globaali. Demokratiaa yritetään ajaa yhä ahtaamalle käyttämällä ns. ulkoparlamentaarisia ja epädemokraattisia keinoja johonkin tiettyihin eliitin päämääriin pääsemiseksi. Lahdessa näitä ovat olleet pormestarimalli, Päijät-Hämeen Sote -äänestys, Paavolan kiinteistöjen myynti Hemsölle ja nyt LIISU-hanke. Kaikille näille ilmiöille on tyypillistä demokraattisen päätöksenteon kiertäminen, otto-oikeuden käyttäminen ohi valtuuston, virkamiesten ylimielinen asenne, lahtelaisen liike-elämän kuulematta jättäminen ja tärkein; tavallisen veronmaksajan mielipiteen tyystin huomioitta jättäminen.

Lahden tulevaisuutta pitää suunnitella tosiasioiden pohjalta ja käyttäen ajankohtaisia tilastollisia ennusteita eikä mutu-tuntumalta, kuten nyt melkein poikkeuksetta tehdään. Lahtea on yritetty suitsia yliopistokaupungiksi hinnalla millä hyvänsä. Mutta sellaista siitä ei saada, joten jo olemassa olevia LUT-yliopiston vahvuuksia olisi nyt pyrittävä korostamaan ja unohtaa haihattelut. Lahden nykyiset valtuutetut ovat sekaisin kuin seinäkellot! Poikkeuksia toki löytyy, mutta heidän äänensä ei valitettavasti kuulu, koska he edustavat vähemmistöä ja itsenäisesti ajattelevia yksilöitä, eivätkä yes-miehiä ja ”hillopurkki”-opportunisteja, joita tuntuu riittävän nykyisessä valtuustossa yllin kyllin.

Lahti on todellinen konsulttien unelmakaupunki siksi, että kyvytön lahtelainen virkamieskunta haluaa turvata selustansa, jos jokin sattuisi menemään totaalisesti pieleen. Olen kirjoittanut näistä konsulttipalvelujen käytännöistä monta kertaa paitsi Omalähiöön myös muiden medioiden julkaisuihin; turhaan. Käytäntö jatkuu edelleen eikä kukaan asialle lotkauta korviaan. Eräs esimerkki: Lahti on hankkinut ympäristökaupunki-imagolleen uskomattoman konsulttihymistelyn tuhansilla euroilla helsinkiläiseltä konsulttiyritykseltä. Tämä 40 sivun ”huuhaa” on luettavissa kaupungin nettisivuilta. Varoituksen sana: varatkaa luku-urakkaan juotavaa, sillä teksti on paitsi kuivaa ja naurettavaa, myös uskomatonta lahtelaisten veronmaksajien aliarviointia.

Kunnallispolitiikka on kokenut vuosien saatossa suuria muutoksia Lahdessakin. Kaupungin lukuisat osakeyhtiöt ovat kunnallisen demokratian ulottumattomissa ja niihin valittuja lahtelaisia poliittisia päättäjiä viedään vanha termiä käyttäen ”kuin pässiä narussa”. Heitä tosin sitoo myös hallituksien jäseninä valitettava vaitiolovelvollisuus. Verovaroin tuettuja turhia osakeyhtiöitä on liikaa.

Lahti on savupiippukaupunki, jonka on löydettävä omat vahvuutensa ja houkuttelevuutensa, sillä muuten muutumme ”vanhuslähiöksi”, josta viimeinen lähtijä sammuttaa valot. Syvä muutos on teknologinen, josta aiheutuu taloudellinen murros sekä epävarmuus, joka vaikuttaa meihin kaikkiin lahtelaisiin veronmaksajiin. Lahdessakin kokoaikaiset, pysyvät pitkäaikaistyösuhteet, tulevat vähenemään ja tilalle olisi saatava uutta alustaosaamista ja digitaalista osaamista hyödyntäviä yrityksiä. Tässä on meidän nuorisollamme haastetta kylliksi. Ja tärkein miten me saamme yliopiston käyneet osaajat huokuteltua tänne takaisin?

Me tarvitsemme tässä tilantessa Lahdessa yhteisiä ponnisteluja, jotka vaativat yli puoluekenttien meneviä mielipiteitä, jotka perustuvat reaalisen taloustilanteen uudelleenarviointiin. ”Peanuts” asioihin ei kannattaisi enää takertua, vaan koko ajan olisi katsottava horisonttiin ja nähtävä kristallipallolla Lahden tulevaisuuteen, niin vaikeaa kuin se onkin. Meidän on hyväksyttävä muuttuneet työolosuhteet Lahdessakin ja sopeutettava tulevat budjetimme tämän mukaan. Niin katkeraa kuin se monille tavallisille työntekijöille on, meidän on otettava huomioon yhä enemmän paikallisen sopimisen malli. Meiltä puuttuu Suomesta pääomia ja monet investoinnit ovat jäissä. Työsuhdejoustavuus on otettava tosissaan. Liberaali demokratia on vahvimmillaan aina hyvän sään aikana. Nyt ei näin ole! Koronaepidemian takia yrityksiä varmasti kaatuu lisää Lahdessakin, mutta jos me tässä lamassa kykenemme löytämään omaperäisiä, luovia väyliä ja saamaan uusia rohkeita investointeja tänne, niin saatamme tehdä mahdottomasta mahdollisen. Hyvää esimerkkiä tästä tulevaisuuden uskosta ovat valaneet Fazer-konserni ja Viking Malt, joiden investoinnit ovat rohkeita osoituksia kotikaupunkimme puolesta. Nyt näitä uusia yrityksiä täytyy löytää vain enemmän. Tässä on Lahden avoimelle demokratialle todella haasteita yllin kyllin.

Juhani Melanen

Lahden kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina päättämään vuoden 2021 talousarviosta. Korona on vaikuttanut lähes kaikkeen, mutta Marinin hallituksen kuntapaketti on tukenut kaupunkeja, kuten Lahtea, selviytymään koronan aiheuttamista kustannuksista. Samalla tukipaketti on toiminut viestinä siitä, että kaupungin peruspalveluihin tulee panostaa edelleen, etenkin kriisin aikana. Sivistystoimialan eli koulutoimen resurssien riittävyys haluttiin turvata ja se oli SDP:n selkeä tahto sekä lopputulos. Populistit esittävät samaa listaa kuin aina ennenkin: leikkaukset kulttuurista ja sivistyksestä olisivat ratkaisu Lahden kaupungin rahaongelmiin. Asia on juuri päinvastoin. Lahti ja lahtelaiset elävät ja hengittävät liikunnan, urheilun ja kulttuurin palveluista. Niin tekee myös koko Suomi.  Ajat ovat nyt kovat ja siksi tarvitaan oikeita panostuksia ja päätöksiä. Odotan paljon sähköisen liikenteen kehittämisen tulevaisuudelta. Scanian ikävät uutiset ovat totta, mutta Lahden kaupungin ja valtiovallan yhteistyössä haetaan nyt ratkaisuja. Paikalliset toimijat ovat tehneet hyvää työtä ja sitä on tehty koko ajan tiiviissä yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Ministerin rooli ei ole tehdä tätä työtä, vaan varmistaa taustalla, että asiat etenevät. Tiede- ja kulttuuriministeriöltä toivon nopeaa toimintaa uusien koulutusmahdollisuuksien luomiseksi Lahdessa. Vuosi 2022 on aivan liian kaukana. Kellotaajuus kriisiaikana pitää olla nopeampi. Kaikki työpaikat ovat tärkeitä ja siksi ELY-keskuksen ja TE-toimiston kykyä tukea ihmisiä ja yrityksiä tässä vaikeassa tilanteessa tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin.   

Tulevalla valtuustokaudella 2021-2024 Lahti tarvitsee uusia investointeja yksityisiä ja julkisia noin kaksi miljardia euroa. Se tarkoittaa paljon uutta työtä ja parempaa toimeentuloa lahtelaisille. Tämä olisi samaa luokkaa kuin Tampereella on tehty tällä valtuustokaudella. Palaan tähän kokonaisuuteen vielä moneen kertaan talven aikana.     

Vierailin alkuviikosta Genevessä. Toimin yhteispuheenjohtajana yhdessä ulkoministeri Haaviston, YK:n ja Afganistanin hallituksen kanssa Afganistan-konferessissa. Harvoin pääsee näin keskelle kansainvälisten suhteiden polttopistettä. Konferenssi ajoittui Afganistanin tulevaisuuden kannalta historialliseen hetkeen. Käynnissä olevat rauhanneuvottelut Talibanin kanssa, korkea väkivallantaso sekä koronapandemia korostavat tuen merkitystä. Konferenssin johtorooli osoitti Suomelta vastuunkantoa konkreettisella tavalla ja se onnistui erinomaisesti. Suomi ja kansainvälinen yhteisö vaati välitöntä tulitaukoa Afganistaniin ja korosti noin 12 miljardin euron tukikokonaisuuden ehdollisuutta. Tuloksia pitää tulla. 

Meillä on edessä vaikeita aikoja maailmalla ja Suomessakin. Suomi on kansainvälisesti vertailtuna selviytynyt koronatoimissa hyvin, mutta tilanne on nyt vakava.  Päijät-Hämeessä ja Lahdessa meidän jokaisen pitää nyt tehdä osansa ja kantaa oma vastuumme. Pikkujoulut on nyt peruttu, jotta varsinainen joulu olisi terveempi. Genevessä tapaamisessa Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtajan, etiopialaisen Tedros Adhanom Ghebreyesuksen, eli tuttavallisemmin ”Dr. Tedroksen”, kanssa keskustelimme niistä laajoista vaikutuksista väestölle, yhteiskunnille ja taloudelle, joita sataan vuoteen vakavin terveyshätätilanne on aiheuttanut. Kukaan meistä ei ollut alkuvuodesta täysin valmistautunut koronan iskuun. Ei myöskään WHO ja tämän Dr. Tedros myönsi suoraan.  WHO on tästä huolimatta ainoa maailman maat yhteen kokoava taho taistelussa koronan nujertamiseksi. Globaalia yhteistyötä ei ole auttanut se, että Yhdysvallat käveli ulos järjestöstä kriisin ollessa pahimmillaan. Onneksi Yhdysvaltain tuleva presidentti Joe Biden on ilmoittanut peruuttavansa ensimmäisenä työpäivänään maan vetäytymisen järjestöstä ja vahvistanut sitoutumisensa multilateraalijärjestelmään. Totesimme Dr. Tedroksen kanssa odottavamme tätä positiivisin mielin.

Koronarokotteen kehittäminen on valtava tieteellinen voimannäyttö. Merkittävä haaste on rokotteen tasapuolinen jakelu ympäri maapalloa. Mutta sekin on mahdollista, kun teemme aitoa yhteistyötä. Kukaan meistä ei ole turvassa, ennen kuin kaikki ovat turvassa. 

Ville Skinnari

Nyt marraskuun lopussa alkaa joulunodotus. Tänä vuonna valmistaudumme siihen  monenlaisten uusien paineiden ja rajoitusten alla. Koronaepidemian takia ihmisiä sairastuu, rajoituksia lisätään, tapahtumia perutaan eikä muutostulvalle näy loppua. On tulossa vähän erilainen joulu useimmille suomalaisille.

Kaiken keskellä pitäytyminen ihan tavallisiin arkisiin asioihin voi auttaa hämmennykseen. Minä harrastin kotoilua ja laitoin vanhaan omppupuuhun kärsivällisesti n. 20 metriä valoketjua ja sisäikkunoihin etsin kaapin kätköistä sähkökynttilät. Valo lisääntyi! Lisäksi kuuntelin Jouluradiota netistä ja opin, että siellä on ainakin 10 erilaista kanavaa Jazzjoulusta Rouheaan jouluun. Kohtasin myös ystäviä somessa. Vapaapäivänä oli tehdä kivoja asioita samalla, kun mietiskelin tämän joulun ajan erikoisuutta.

Varmasti useimpien odotus on, että kunpa korona jo hellittäisi.  Meidän on kuitenkin pakko elää epävarmuudessa, ja samalla kuunnella herkällä korvalla hyviä uutisia. Rokotetta kehitetään ja siinä on edistytty. Ihmiset auttavat toisiaan, monella suunnalla on tarjolla apua. Seurakuntien työntekijät auttavat myös mielellään, heihin voi rohkeasti ottaa yhteyttä.

Adventin sanoma tämän kaiken keskellä on siinä, että Jeesus ratsasti kerran kansansa keskuuteen. Eikä hän ratsastanut vain kerran, vaan yhä tänäänkin hän tulee luoksemme. Itse jouluun ei liity Jumalan puolelta minkäänlaisia seremoniapakkoja ja velvollisuuksia, adventtiajan saa ottaa ihan rennosti. Ja tänä adventtina aivan erityisesti evankeliumin tärkeä viesti on, että Jumala haluaa tulla lähelle ja tahtoo auttaa läsnäolollaan, lohduttaa ja tuoda toivoa. Meidän ei tarvitse pelätä.

Minua on puhutellut erityisesti tuttu Dietrich Bonhoeffer virsi 600. Sen viimeisen säkeistön sanomaan saamme luottaa:

Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin.

Pastori Kati Saukkonen

Terveisiä Oslosta. Koronan takia en ole matkustanut helmikuun jälkeen kuin Berliiniin kauppaministereiden kokoukseen syyskuussa. Korona-säännökset ovat täälläkin tiukat. Matkustusta on rajoitettu. Tapasin keskiviikkona viisi norjalaista ministeri eli ulkoministerin, öljy- ja energiaministerin, elinkeinoministerin, kehitysministerin ja kalastuksesta vastaavan ministerin. Norja on energian suurvalta, joka haluaa johtaa vihreän siirtymän kehitystä yhdessä Suomen kanssa. Suomalaiset yritykset Fortum, Neste, St1, Gasum ja muut tekevät erinomaista työtä. Nostin Lahteen syntyvän sähköisen liikenteen klusterin esille ja kutsuin Norjan öljy – ja energiaministerin vierailulle. Norjan asema maailmassa on ainutlaatuinen. Öljyrahasto on kooltaan yli 900 miljardia euroa ja sitä on rakennettu erittäin taitavasti. Suomen ja Norjan kahdenvälisessä kaupassa on valtava potentiaali ja siksi panostamme nyt erittäin paljon yhteistyöhön. Tutkimus- ja kehitysyhteistyö on tässä avainroolissa. Lahden yliopisto ja ammattikorkeakoulu voivat saada tässä paljon, jos ja kun olemme aktiivisia eri puolilla Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa. Suomen palatessa odottaa koronatestit ja karanteeni siihen saakka, kun kolme testiä on tehty.   

Jalkapallossa Norjalla ei nyt mene yhtä hyvin kuin Suomella. Vaikka keskiviikkona tuli tappio Walesille, Suomen jalkapallolla menee nyt hyvin. Huolimatta siitä, että katsomot ovat siirtyneet kotisohville Suomi on jatkanut vahvoja otteitaan Markku ’’Rive’’ Kanervan johdolla. Maailmanmestari Ranskan voittaminen heidän omalla kotikentällään viime viikolla on niin kova juttu, että en tiedä miten sen kirjoittaisin. Vertailukohteena se, että Suomi on viimeksi tehnyt maalin Ranskaa vastaan vuonna 1992, vaikka sen jälkeen pelejä ranskaa vastaan oli viisi, ennen viimeviikon sensaatiomaista voittoa. Tällaisten kansallisten valopilkkujen ilmestyminen keskelle pimeää ja koronan hallitsemaa marraskuuta on tärkeää ja antaa ainakin minulle voimaa. Samalla se on Suomen tunnettuudelle valtavan positiivinen asia.

Kun voittoon Ranskasta lisätään vielä se, että Suomen maalit tekivät nuoret A-maajoukkue debytantit ja Suomen parhaimpina pidetyt pelaajat aloittivat vaihtopenkiltä, on kyse yhdestä suurimmista Suomen saavutuksista jalkapallon saralla. Pitkäjänteisellä ja tehokkaalla työllä Suomi on tehnyt varmaa nousua kohti jalkapallo maailman kärkikastia.

Suomi pelasi myös erittäin hyvin kansojen liigassa, mutta tällä kertaa lohkovoitto, jolla olisi voinut nousta ylimpään sarjaan, sekä antanut mahdollisuuden jopa MM-kisojen karsintaan jäi täpärästi saavuttamatta. Tällä kertaa Wales oli parempi. Suomi esitti vahvoja otteita läpi pelien ja uskon, että seuraavalla kerralla nousu ylimmälle sarjatasolle on enemmän kuin mahdollista.

Menestys tällaisissa asioissa tuo meitä myös kansakuntana yhtenäisemmäksi. Kun Suomi varmisti jalkapallon EM-kisojen paikkansa viime keväänä, oli tunnelma Helsingissä ja ympäri maata kuin jääkiekon mm-kultaa voitettua. Torit täyttyivät ihmisistä keskellä yötä. Tuntemattomat halailivat toisiaan ja juhlivat yhdessä. Suomen kansalla oli jotain yhteistä. Oli meidän Huuhkajat. Suomen valmentajasta tehtiin lauluja, joita lauletaan edelleen. Varsinkin tällaisena aikana ei tätä pidä vähätellä. Yhtenäisyyden tunne aikana, jolloin eristäytyminen on jopa normi, nousee suureen arvoon. Jalkapallo on maailman suosituin ja seuratuin urheilulaji. Suomi on harvoja maita maailmassa missä jääkiekko menee edelle. Pelicans on meille lahtelaisille tärkeä, samoin luonnollisesti FC Lahti, Lahti Basket ja salibandy. Ilman aktiivista juniorityötä ja vahvempien jaksamista tätä ei olisi.  Arvostetaan sitä työtä ja toisiamme.

Ville Skinnari

Tämä vuodenaika, marraskuun tihenevä pimeys ja kaiken sisäänsä imevä kaamos, on minulle vuosi vuodelta raskaampaa aikaa. Väsyttää, tekisi mieli käpertyä lämpöiseen pesään ja nukkua läpi pimeyden. On vaikea nähdä eteenpäin ja luottaa siihen, että aikansa on tälläkin asialla taivaan alla ja pimeys väistyy ennen pitkää valon tieltä. Syystäkin tuntuu siis vähän kummalta, että kirkkovuodessa on juuri kaikkein pimeimpänä ja väsyttävimpänä aikana pyhä, jonka otsikkona on ”Valvokaa!”

Sanalle valvoa on suomen kielessä kaksi eri merkitystä. Ensimmäinen on nukkumisen vastakohta. Toiseen merkitykseen liittyy ajatus siitä, että valvoessani olen tarkkaavainen ja pidän huolta jostakin. Olisiko tässä jotakin sellaista, joka sopisi juuri tähän aikaan? Sen sijaan, että yrittäisin väkisin taistella väsymystä vastaan, pitäisinkin huolta omasta jaksamisestani, riittävästä unesta, ruumiin ja mielen ravinnosta. Tekisin niitä asioita, jotka tuovat iloa arkipäivien keskelle. Pysähtyisin tarkkaavaisena kuuntelemaan, mitä Jumala tahtoo minulle antaa juuri tähän päivään.

Valvomisen ei tarvitse olla voimia vievää pinnistelyä. Se voi olla turvallista luottamusta Jumalan hyvyyteen ja huolenpitoon. Yksi voimalause siitä muistuttamaan on viime pyhän valvomisen sunnuntain Psalmin jakeessa:

”Ravitse meitä armollasi joka aamu,
niin voimme iloita elämämme päivistä.”

Pauliina Hatakka

Tällä viikolla vietimme Martin päivää. Martti Luther syntyi 10. marraskuuta ja seuraavana päivänä hänet kastettiin. Kastepäivä oli pyhän Martin muistopäivä ja hänen mukaansa myös reformaattorimme Luther nimettiin. Monissa maissa vietetäänkin Martin päivää 11.11., mutta meillä Martti on almanakassa 10.11. Lutherin syntymän johdosta. Launeen seurakunnassa on jo pitkään vietetty Martin päivän lyhtykulkuetta. Tapa on suosittu Keski-Euroopassa (11.11.) ja pappimme Riitta Särkiö on sen sieltä tuonut meillekin.

Mutta kuka oli tämä pyhä Martti, jonka mukaan Luther sai nimensä? Hän oli 300-luvulla elänyt Unkarissa syntynyt roomalainen sotilas Martinus. Mm. Marttilan kunta on saanut nimensä hänen mukaansa. Ja Raision ja Marttilan vaakunoissa on hänen kuvansa. Vaakunoissa kuvataan sotilas, joka leikkaa miekallaan viittansa poikki. Vaikka hän oli sotilas, hänellä oli myös sydäntä ihmisten hädälle. Matkallaan hän kohtasi kylmettyneen kerjäläisen, jota hänen kävi sääli. Kun hänellä ei ollut tälle antaa muuta, hän leikkasi viittansa puolikkaan tuomaan miehelle lämpöä. Hän näki unen, jossa itse Kristus oli tuo hänen viittansa saanut. Martinus ymmärsi kokemansa tapahtumat Jumalan puhutteluksi ja tämän vaikutuksesta kääntyi kristityksi ja otti kasteen. Myöhemmin, vaikka oli luonteeltaan vaatimaton, hänestä tuli Toursin piispa. Siksi häntä kutsutaan Martinus Toursilaiseksi.

Martinpäivän lyhtykulkue tuo valoa ja lämpöä pimeään ja koleaan syksyyn. Lyhdyt ja kynttilät muistuttavat todellisesta valosta ja rakkaudesta, joka lämmittää. Martinpäivä nostaa esiin lähimmäisenrakkauden ja lähimmäisten auttamisen. Toisinaan se on heikomman puolelle asettumista tai apua tarvitsevan näkemistä. Hyvästä teosta, viitan jakamisesta, lähti liikkeelle prosessi, jossa itse Jumala kosketti ja puhutteli Marttia. Ehkäpä mekin voimme nähdä lähimmäisessä joskus Kristuksen kasvot.

Heikki Pelkonen
Kirkkoherra, Laune