Kolumnit Archive - Sivu 21 179:stä

Ottakaa Kristus vastaan

Vuorovaikutus on meille toisinaan vaikeaa. Emme saa aina välitettyä sitä viestiä, jota me todella haluamme välittää, vaan me saatamme tahtomattamme ja tiedostamattamme kätkeä viestejämme erilaisten suojien, esimerkiksi moitteiden, turviin. ”Sinä se et kyllä käy minua ikinä katsomassa.” Tällaisten suojien kanssa on helpompi vastaanottaa toisen reaktio, kun ei ole ensin tehnyt itseään sille haavoittuvaksi. Hintana voi kuitenkin olla se, että toinen loukkaantuu ja kynnys seuraavaan käymiseen nousee, ehkä liiankin korkealle. Uskoisin, että tämä on meille tuttua iästä riippumatta. Ihmissuhteemme eivät ole helppoja, mutta ne ovat valtavan tärkeitä paitsi itsessään myös peileinä.

Jumala velvoittaa meitä tulkitsemaan toistemme sanomisia ja tekemisiä aina toistemme parhaaksi. Vaikka kuulemani tai näkemäni tuntuikin minusta loukkaavalta, hän varmasti tarkoitti asian toisin. Parhain päin. Minulle parhaaksi. Koska minä olen hänelle tärkeä. Ja koska hän on minulle tärkeä. Väitän, että tämä on ihmissuhteissamme aivan niitä tärkeimpiä tahtotiloja, että me pysähtyisimme kuulostelemaan toisissamme sitä, että mikä on hänen todellinen viestinsä. Mikä on se viesti, joka aarteen lailla on minulta kätketty? Vanhuuteen päässeillä äideillämme, isillämme, isoäideillämme ja isoisillämme se on varmastikin psalmin 79 sanat: ”Älä hylkää minua nyt vanhuuden päivinä.” Tämä on yksi elämämme suurimmista, löytämistään odottavista, aarteista. Moni vanhus nimittäin kokee olevansa hylätty, emmekä me saa milloinkaan tottua siihen, että me unohdamme vanhukset.

Ottakaa aina toisenne vastaan, sillä Jeesus sanoo: ”joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt.” Me otamme vastaan Jeesuksen. Hän elää meissä. Kun kätkemme nämä Jeesuksen sanat sydämeemme, vanhukset tulevat osalliseksi samasta ilosta, joka täytti apostoli Paavalin: te ”otitte minut vastaan kuin Jumalan enkelin, kuin Kristuksen”.

Roope Syngelmä

Hoitotakuun purkaminen on suuri virhe

On aika ihmeellistä tässä ajassa, miten vähän keskustelemme tavallisen ihmisten palveluista ja niiden välttämättömyydestä. Eli perusasioista. Tai jos keskustelemme niin sanotaan, että nyt niistä on pakko leikata. Näin uutisissa kerrotaan. Ja tätä me kuuntelemme esimerkiksi perussuomalaisen valtiovarainministerin suusta joka päivä tai kokoomuslaisen pääministerin. Näin he pelastavat ”hyvinvointivaltion”. Suomessa on perustuslaki, joka linjaa suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt, arvot ja periaatteet. Perustuslain 19.1 § turvaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ja 19.3 § velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaalipalvelut. Riittävän palvelutason on katsottu hallituksen esityksen perusteluissa tarkoittavan sellaista palvelutasoa, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Palveluita koskevat päätökset tulee tehdä tämä lähtökohta huomioon ottaen.

Hoitotakuun purkaminen on yksi järjettömimmistä terveyspoliittisista ratkaisuista. Seitsemän päivän tai kahden viikon hoitotakuu on ollut keskeinen ohjaava tekijä, joka on siirtänyt terveyspalveluiden painopistettä perustasolle. Tämä järjestelmä on auttanut varmistamaan, että potilaat pääsevät hoitoon nopeasti ja sujuvasti, mikä paitsi parantaa hoidon laatua, myös säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Nyt hallitus on kuitenkin päättänyt poistaa tämän keskeisen osan sote-järjestelmän kustannusten hillinnästä. Tämä lisää väistämättä painetta päivystyspalveluihin ja erikoistason vastaanotoille, sillä ilman nopeaa hoitoa monet vaivat pitkittyvät ja pahenevat. On selvää, että nopea hoitoon pääsy on paitsi kustannustehokasta, myös merkittävässä roolissa ihmisten elämänlaadun ja terveyden parantamisessa.
Viime vuosina hyvinvointialueilla on nähty positiivista kehitystä hoitoon pääsyn suhteen, erityisesti hoitotakuun tiukentamisen ja siihen tehtyjen panostusten ansiosta. Nyt kuitenkin hoitotakuu ollaan romuttamassa. Lisäksi hallitus suunnittelee merkittäviä leikkauksia hyvinvointialueiden rahoitukseen. Tämä voi johtaa vakaviin seurauksiin, kuten esimerkiksi henkilöstövähennyksiin ja palveluiden heikentymiseen, mikä taas vaarantaa koko terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden.

Perustason terveydenhuollon toimivuus vähentää tarvetta erityistason palveluille ja päivystyskäynneille. Hoitotakuun alkuperäinen tarkoitus oli paitsi nopeuttaa hoitoon pääsyä, myös kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä parantaa yhdenvertaisuutta terveyspalveluissa. Hoitotakuun merkitys korostuu erityisesti niiden asiakasryhmien kohdalla, joiden pääasiallinen tai ainoa hoitopaikka on julkinen perusterveydenhuolto.

Nämä ihmiset hyötyvät eniten hoidon saatavuuden parantamisesta, sillä heillä ei ole mahdollisuutta turvautua yksityisiin palveluihin.

Mielenterveystakuu on markkinoitu Orpon hallituksen toimesta meille nyt ratkaisujen tuojana meille räjähtäneeseen suomalaisten ja etenkin nuorten mielenterveysongelmiin. Mutta mikä muuttuu, jos Lahdessa tai Päijät-Hämeessä ei saa enää aikoja psykiatrille tai lähetettä terapiaan. Tai saa jos on itsellä tai vanhemmilla rahaa maksaa.

Laillisuuden valvojilla riittää nyt töitä, koska valitusten määrä esimerkiksi toimeentuloon liittyen on kasvanut nopeasti Suomen ylimmät laillisuusvalvojat ovat valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Ennustan, että lakia rikotaan nyt niin usein, että järjestelmään tulee jossain vaiheessa korjata – tai toivon niin, koska muuten voimme lopettaa puheet hyvinvointivaltiosta.

Suomi on perusasioiden äärellä ja niin on Lahtikin. Meillä ei siis enää ole varaa edes Launeen kirjastoon? Eläköön sivistys ja maailman onnellisin maa.

Ville Skinnari

Tulostaulu – se ei valehtele

Eduskunnan kyselytunnilla nostin esille Suomen talouden tilan ja sen tosiasian, että Orpon hallituksen aikana kasvu on miinuksella, vaikka viime vuotta kasvua vielä ennustettiin.

Suomi haluaa ja tarvitsee kasvua – sitä on hallituskin lupaillut. Työnhakijoita on tällä hetkellä 280 000. Nämä työllisyysluvut ovat Euroopan surkeimpia.

Rakennusalan romahdus selittää suurimman osan Suomen talouden ja työllisyyden heikosta kehityksestä. Tästä hallitus ei voi syyttää vain suhdanteita. Hallituksen toimet rakennusalan laman ja sitä seuranneen työttömyyden torjumiseksi loistavat poissaolollaan. Rakennusala kertoo miljardien hankkeiden menettämisestä. Tämän estämiseen tarvittavat työkalut ja välineet kyllä löytyivät, mutta niitä ei käytetty. Hallituksen linja on ollut luottaa, että markkinat kyllä hoitavat. Muualla tällaisiin kriiseihin herätään. Me jäimme odottamaan toimia, mitä ei koskaan tullut ja se käy nyt kalliiksi.

Ministeri Kai Mykkäseltä kysyin, että miksi hän ei vastuuministerinä ole tehnyt toimia rakennusalan investointien edistämiseksi? Kokoomuksen ja perussuomalaisten mielestä markkinat hoitaa. Näin se on. Konkursseja ja työttömiä on ennätysmäärä. Tämä ei tarkoita, että valtion pitäisi suoraan rahoittaa rakentamista, vaan sitä että otetaan käyttöön ne työkalut ja rahastot mitkä synnyttävät uusia hankkeita. Kuinka monta uutta työmaata Lahdessa on aloitettu viimeisen vuoden aikana?

Tai kyllä Mykkänen jotain on saanut aikaan. Hän päätti lakkauttaa ARA:n Lahdesta ja siirtää Lahden suurimman valtion työllistäjän ympäristöministeriön alaisuuteen Helsinkiin.

Mutta onneksi pääministeri Orpo ja elinkeinoministeri Rydman ehtivät tällä viikolla jo Lahteenkin kuulemaan miksi Fazerin investointi on vaikeuksissa.

Kylvämällä epävarmuutta, kylmyyttä ja köyhyyttä ei Suomi nouse.

Ville Skinnari

Jalkapallon juonipaljastuksia

Arvoisa lukija ja tutut pojat. Tämä juttu sisältää juonipaljastuksia,joten älä lue, jos haluat säilyttää jännityksen.

Tulevaisuus on Ilveksen. Kiekkoliigassa se napsii voiton toisensa jälkeen ja yllätti Pelsunkin jo kahdesti. Hätäisimmät puuhaavat TommiNiemelälle patsasta Hämeensillalle. Ei nyt vielä kannata nuolaista…

Veikkaan, että Ilves vie myös jalkapallokullan. No, pääasia, ettei HJK. Ja Kupsilla on tapana mokailla lopussa, joten onnellisten tähtien alla liitelevä tamperelaisryhmä nousee takaa savolaisten ohi.

Povaan myös, että FC Lahti säilyy ilman karsintaa. Ja ensi suvena samalla kehittyneellä ryhmällä parin kovan vahvistuksen myötä kärkitaisteluun.

Hauska sarjaohjelma sikäli, että ratkaisevaa kierrosta odotetaan kaksi viikkoa. Osaisin tehdä järkevämmän ohjelman. Ja halvalla. Myös lätkään.

Kaiken kukkuraksi Kups:n päävalmentaja on tuon tauon lähes kokonaan maajoukkueen mukana. Sen ymmärrän siten, että Jani Honkavaara on Huuhkajien pääkoutsi ohi Markku Kanervan, joka pitää erottaa, jos ei voiteta Irlantia Aleksis Kiven päivänä ensi viikolla. Peli päättyy 1-1.

Ilveksestä ja Tampereesta kannattaa lahtelaisen urheiluväen ottaa oppia. Muistutan, että olen kerran Lahti, aina Lahti. Mutta ei Mansessa kaikki kultaa ole. Ex-futari Matti Pitko kirjoitti äsken: — Särkänniemestä vietiin neljä delfiiniä. Kyseessä oli ensimmäinen aivovienti Tampereelta!

Koska on jo myöhä, lienee paikallaan rukous tällekin palstalle.
Suotakoon, että Reipas pelaa nousukarsinnan päätteeksi Tammelan stadionilla Tamua vastaan. Ja suojeltakoon noita Lahden herroja, jotta tajuavat virheensä ja pelastavat Saksalan uimahallin.
Amen

Raine Järvinen

Kristinusko kiinnostaa

Viime aikoina on uutisoitu useammassakin mediassa nuorten miesten uskonnollisuuden noususta ja kiinnostuksesta kristinuskoa kohtaan. Työssäni olen tehnyt saman havainnon. Samalla on kuitenkin sanottava, että tässä asiassa moni kokee arkuutta. On vaikeaa puhua omasta uskosta tai hengellisestä etsinnästä.

Tuttu mediapersoona Arman Alizad kiinnitti vastikään huomiota maassamme vallitsevaan asenneilmastoon. Hän kirjoitti: ”Jos sanot ääneen olevasi joka sunnuntai kirkossa käyvä ja kaks kertaa päivässä rukoileva harras kristitty, ootkin hurahtanut tai hihhuli.”

Tilanne ei ole uusi. Jo Jeesuksen aikana jotkut pelkäsivät julkisesti tunnustaa uskonsa Jeesukseen. Esimerkiksi Nikodemos tuli Jeesuksen luo yöllä, ettei häntä nähtäisi. Hän myös puolusti Jeesusta, kun Jeesusta vastaan esitettiin syytöksiä. Raamattu kertoo: ”Silloin Nikodemos, joka itse oli fariseus ja oli aiemmin käynyt tapaamassa Jeesusta, sanoi: ’Eihän meidän lakimme mukaan ketään voi tuomita, ennen kuin on kuultu häntä ja otettu selville, mitä hän on tehnyt.’” Cancel-kulttuuri toimi jo silloin ja Nikodemos jäi yksin ja yleisen mielipiteen ja vahvempien jyräämäksi.

Me jokainen voimme vaikuttaa ympärillämme vallitsevaan henkiseen ilmapiiriin. Me kristityt todistamme myös elämällämme. Minkälaisen kuvan kristinusko meidän kauttamme saa? Onneksi Jeesus on enemmän kuin meidän todistuksemme. Siksi kannattaa kysellä ja tutkia Raamatusta, kuka Jeesus on, ennen kuin hänestä lausuu tuomion.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Enkelit ovat meidän ja muiden puolella

Mikkelinpäivän seutuvilla ajattelen enkeleitä. Joosuan kirjassa on jännä kohtaaminen Joosuan ja tuntemattoman miehen välillä. Joosualla on nykyihmisellekin tuttu ajattelutapa, jossa jaotellaan ihmisiä meihin ja muihin, samanlaisiin ja erilaisiin. Joosua kysyy tuntemattomalta miekkaa kantavalta mieheltä: Oletko meikäläisiä vai vihollisiamme? (Joos. 5:13–15). Joosuan mielestä muita vaihtoehtoja ei ole: olet meidän puolellamme tai meitä vastaan.

Joosuan vaihtoehdottomaan kysymykseen tämä hahmo vastaa: ”En kumpaakaan.” Hän jatkaa olevansa Jumalan näkymättömien joukkojen päällikkö, enkeli. Hän on ihan omassa lajissaan. Kukaan ei voi omia häntä yksin itselleen.

Jumala toimii tässä maailmassa monin eri tavoin. Enkelit ovat hänen työnsä tekijöitä, näkymättömiä varjelijoita, johdattajia, Jumalan sanansaattajia. Raamatussa Jumala usein puhuu juuri niin, että enkeli ilmestyy ihmiselle ja kertoo, mitä asiaa Jumalalla on. Näin käy vaikka tulevalle Herran äidille Marialle, Marian miehelle Joosefille, paimenille öisellä laitumella.

Jumala puhuu meillekin Raamatun kautta ja varmasti myös kuin enkelin suulla, meidän mielessämme, unessa, sisäisenä varmuutena. Me emme voi omia enkeliä yksinomaan meidän varjelijaksemme, sotimaan vain meidän asiamme puolesta. Jumala katsoo kokonaisuutta, koko maailmaa ja ohjaa meitä, kun vain kysymme hänen tahtoaan.

Jumala, kulje meidän kanssamme. Lähetä pyhät enkelisi varjelemaan meitä. Opasta meitä katsomaan kaikkia ihmisiä rakkaudella. Aamen.

Riitta Särkiö

Aluekehitys on maratonlaji

Aika usein kuulee sanottavan, että suuret kaupungit jakavat valtion rahat ja usein se on pitänyt myös paikkansa. Valtion rahoituksesta kilpaillaan ja on aina kilpailu, mutta etenkin nykyisen hallituksen aikana on merkitystä sillä missä olemme olleet mukana ja aiemmin tai missä emme.

Investoinnit ovat aluekehityksen yksi tärkein mittari asukasmäärän kasvun tai sen pudotuksen lisäksi. Samoin koulutusaste ja asukkaiden terveys kertoo myös paljon.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen tarkoitettu MAL – ohjelma oli aiemmin suurten kaupunkien herkkua. Helsinki, Tampere, Vantaa, Espoo ja Turku pelasivat omassa sarjassaan, ja investointien määrä esimerkiksi Tampereella nousi ennätykselliselle tasolle. Toki siihen tarvittiin myös rohkeita paikallisia päättäjiä, koska valtio haluaa myös nähdä, että paikallisesti ollaan valmiita panostamaan tulevaisuuteen. Tampereella ratikka ja uudet urheilun areenat ovat ehkä se paras esimerkki uskalluksesta.

Lahti pääsi mukaan MAL-kaupunkien joukkueen vuonna 2019 pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa. Samoin mukaan tulivat Jyväskylä ja Kuopio. Rajaksi asetimme 100.000 ihmisen asukkaan rajan ja näin MAL – sopimuksista tuli yli puolen Suomen joukkue.

Aikaisempien MAL-rahoituksien lisäksi saimme nyt uutta. Uusi MAL-sopimus tuo Lahdelle yli 100 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Suurin osa rahoituksesta kohdistetaan valtatie 12 parannustöihin Iitissä Mankalan ja Tillolan välillä. Kustannusarvio on 92 miljoonaa euroa, ja sen myötä rakennetaan uusi tielinja Kausalan pohjoispuolelle. Myös pitkään suunnitelmissa ollut matkakeskuksen parkkipaikkaprojekti toteutuu nyt. On hienoa, että pitkään suunnitteilla ollut valtatie 12:n hanke saadaan nyt eteenpäin. Samoin se, että matkustus ja pysäköinti lahtelaisille ja päijäthämäläisille helpottuu.

MAL-sopimuksessa ovat mukana valtio sekä Lahti, Hollola, Heinola, Orimattila, Asikkala, Iitti, Kärkölä ja Päijät-Hämeen liitto. Hanke parantaa erityisesti Iitin elinvoimaista kasvua ja vetovoimaa.

Samalla pitää katsoa eteenpäin uusien yhteyksien luomisessa. MAL-rahoituksen avulla laaditaan myös useita seudullisia suunnitelmia. Yksi näistä on ratakäytäväselvitys, joka liittyy Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin kulkevaan rautatiehen ja palvelee maakuntakaavan valmistelua. Itärata-linjaus Porvoon ja Kouvolan kautta on todettu kannattamattomaksi jo itäisessäkin Suomessa, joten nyt on aika käynnistää fiksuja hankkeita, jotka palvelevat meidän kansalaisten lisäksi myös teollisuutta ja luovat sitä kautta kasvua koko Suomeen.

Ville Skinnari

Ehdotuksia

Ensinnä ehdotan, että kiekkoliigan joukkuemäärää supistetaan silläkin uhalla, että Pelicans ajautuu Mestikseen kuten alkaneilla otteilla käy. Vaan eipä hätää, nousu alkaa ennemmin tai myöhemmin.

Toisekseen ehdotan, että koska tämän perjantain katsojaluku Ilvestä vastaan on hälyyttävän pieni (näkyyhän peli kaikelle kansalle kolmoselta), niin jotta saadaan uusi innostus päälle, 4.10. kisailtavaan Pelsu-Tappara -koitokseen tarjotaan liput puoleen hintaan ikään kuin korvaukseksi alun kotiotteluiden surkeudesta.

Kolmanneksi ehdotan, että jos ei pisteitä heru, perjantaina 18.10. Pelsu-HPK kaikki pääsevät kympillä. Kohtahan hallissa katsojat esitellään pelaajille…

Neljänneksi ehdotan, että menkää katsomaan Mielensäpahoittajan Rakkaustarinaa. Sopii teille vanhoille. Sympaattinen kokemus. Ennen oli paremmin, kun oli Reipas ja Kuusysi. Vai oliko sittenkään? Aika näyttää…

Viimeiseksi tällä erää ehdotan, että mölkystä kehitetään jalkapalloversio. Tekniikkapallo peliin ja joku kehittää säännöt jotenkin normimölkyn tapaan. Ei tahrita käsiä ja saataisiin uusia nimiä mitalisijoille.

Toki nykymölkyssäkin pärjäävät futarit kuten Eero Kallio, joka on tämän viikon nimi sarjassani entiset lahtelaiset huippufutaajat. Minulle ei ole koskaan selvinnyt, onko hän Bultsu vai Pultsu, mutta monia vuosia hän oli Milkin Pallon kantava Voima. Hän valmensi, hyökkäsi, puolusti ja hoiti seuran asioita. Maaleja tuli ja jokunen korttikin. Laukaus lähti melkein kuin Juha Annuselta, jolle toivotan mukavia eläkepäiviä.

Nyt ei muuta kuin hyvää lokakuuta ja kiitos ensi tiistain onnitteluista. Heheee.

Raine Järvinen

Lähimmäinen

Viikon evankeliumiteksti puhuu perinnäissäädöksistä ja siitä, mistä oikeastaan asialleen omistautuneen kristityn tunnistaa. Jeesuksen mukaan parhaan uskovan esimerkiksi ei kelpaa sellainen, joka tuntee kirjoitukset ja elää piirulleen niiden mukaan. Kyse on paljon vaikeammasta asiasta, nimittäin rakkaudesta.

Me ihmiset olemme hyviä rakentelemaan järjestelmiä, säädöskokoelmia ja vaiherikkaita vaatimuksia. Jeesus tahtoo viikon evankeliumitekstissä osoittaa, että ihmisen syvin olemus on elää rakkaudessa, joka tarpeen tullen myös ylittää asetetut normit.

Eräs viisas mies kerran mainitsi, että ”paras tapa palvella Jumalaa on auttaa lähimmäistä”. Lähimmäisen auttamista ja palvelemista voi tehdä monenkirjavissa tilaisuuksissa. Se on lähimmäiseen kohdistuvaa rakkautta, jota eletään todeksi.

Jos kohdallesi tulee tilanne, jossa kaivataan toisen auttamista, niin käytä silloin tuo mahdollisuus. Tulet palvelleeksi samalla Jumalaa mutta myös itseäsi.

Ville Hakulinen

Minusta on tullu – pesäpallohullu

No, on otsikko vähän yliampuva, mutta niinhän ne muissa lehdissä ovat. Olkoot täälläkin tällä kertaa.

Katselin telkkarista pesiksen finaalia, vaikka samaan aikaan näkyi Ruudulta Oulu- Lahti ja Ilves-Haka. Pitäiskö olla huolissaan?

Varsinaisesti olen innostunut poikien superpesiksestä. Lauantaina Kaupissa ratkeaa mestaruus kamppailussa Manse-Kouvola. Istun katsomossa. Hieno peli, vaikken vielä taktisia nyansseja ymmärräkään.

Mansen poikien ydinryhmä on ollut koossa naperoista asti. Kunnioitettavaa kasvatustyötä. Kauaa ei Mansen tarvitse käydä ostoksilla. Pistäkää mieleenne vaikkapa nimet Joel Helimo, Matias Paananen, Valtteri Savilahti sekä nelikko Koskelo-Mäkelä-Lepola-Virjo puhumattakaan Heikkilöistä.

LMV:n uutta nousua odotellessa pelataan lauantaina kello 15 Kisarissa pesistä Liukkosen Pultti-Lahden Tasopalvelu. Naurettavan surkeaa peliä, mainostavat ja kertovat oheisohjelmasta, mm. Samba Maracana -show. Pääsisipä tuonne!

Sarjassani entiset lahtelaiset huippufutaajat on vuorossa LTP:ssä parhaat vuotensa topparoinut Ismo ”Igor” Lehtinen. Jos onni olisi suosinut miestä, hän olisi hyvin voinut kulkea Raimo Saviomaan jalanjäljissä. Tyyli oli sama, taitava ja ronski, Igorkin joukkuepelaaja isolla jiillä. Saviomaalla lähes 400 pääsarjapeliä, Lehtisellä vähemmän.

Ismo Lehtinen

Kaikille ältsyläisille tiedoksi, että kokoontuminen vanhojen hyvien aikojen muistoksi lokakuun 23. päivä kello 15 Sopenkorvessa. Lisätietoja Lydeltä ja Hapelta, alkuvuosien avainpelaajilta.

Maurit Karppinen ja Hyökki. Nimpparionnea pyhänä!

Raine Järvinen