Arkistot: Kolumnit

Tulevan sunnuntain aihe kertoo taistelusta pahan valtoja vastaan. Sunnuntain evankeliumitekstissä Jeesuksen sanat ovat kuin tiivistys viimepäivien uutisotsikoista: ”Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa.” Ukrainan sota teki maailmasta yhdessä yössä mustavalkoisen ja jokaisen on valittava puolensa.

On helppoa kun pahalla on selkeät kasvot ja sitä vastaan voi taistella hyvien puolella. Turhanaikainen toistemme syyttely on muuttunut yhteisten arvojen puolustamiseksi. Olemme valmiita kärsimään taistelusta aiheutuvaa elintason laskua, kunhan saadaan laitettua pahalle kampoihin. Kun voi auttaa muita, tulee siitä itsellekin hyvä mieli.

Hengellinen hyvän ja pahan välinen taistelu käydään kuitenkin päivittäin meidän jokaisen omassa sydämessä. Siksi on tärkeää, ettemme ulkoista pahaa yhteisön, yhteiskuntamme tai oman itsemme ulkopuolelle, vaan uskallamme tutkia sitä myös itsessämme. Sunnuntain aihe, ”Jeesus, Pahan vallan voittaja” muistuttaa meitä siitä, kuinka Jeesus itse voitti pahan ja taistelee meidän puolestamme pahan valtoja vastaan. Usko ja luottamus siihen, että Kristus on kärsinyt ja kuollut syntiemme vuoksi ristillä, voittanut kuoleman ja pahan vallat, saa aikaan tunnon rauhan sydämessä. Syntien anteeksiannon tuoma rauha sydämessä ei ole kiinni ulkoisista olosuhteista, vaan sitä voi ja saa kokea niin sodan kuin rauhankin aikana.

”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaat rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” Joh. 14: 27

Janne Suomala
Seurakuntapastori

Kansainvälinen turvallisuustilanne on kääntynyt pienellä aikaa hyvin huolestuttavaan suuntaan. Otsikot Ukrainan siviilien hädästä ovat synkkää luettavaa. Sotaa käydään nyt Euroopan maaperällä. Venäjän toimet Ukrainassa loukkaavat räikeästi kansainvälistä oikeutta ja aiheuttavat vakavan uhan koko sääntöperusteiselle järjestelmälle. Suomi tuomitsee Venäjän hyökkäyksen jyrkästi ja tukee Ukrainan ja ukrainalaisten itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.

Niin kuin konflikteissa poikkeuksetta, myös Ukrainassa siviilit ovat jääneet tulilinjalle. Tavallinen kansalainen on aina sodan suurin uhri. Sotatoimet maksavat paitsi ihmishenkiä, myös tuhoavat koteja, vievät kansalaisten toimeentulon ja pudottavat pohjan kaikelta siltä, mitä yhteiskunnan normaaliin arkeen kuuluu. Ukrainan sotatoimia on seurannut laajamittainen humanitaarinen kriisi, johon haetaan nyt kansainvälisellä tasolla ratkaisuja.

Niin Euroopan unionin jäsenmaat kuin monet muut valtiot sekä kansainväliset järjestöt toimittavat paraikaa hätäapua Ukrainaan. Tein oman ministerivastuuni osalta viime viikolla päätökset yhteensä 14 miljoonan euron lisäpanostuksista Ukrainan siviilien hädän helpottamiseksi kehitysyhteistyön ja erityisesti humanitaarisen avun osalta. Myös keskustelut eurooppalaisten ministerikollegoiden kanssa ovat työlistalla nyt aivan tärkeysjärjestyksen ykköspaikalla. Olen vieraillut kriisin alla jo Berliinissä ja maanantaina jälleen Ranskassa, seuraavalla viikolla vuorossa Itävalta ja Slovakia. Erityisesti Ruotsin kanssa pidämme tiiviisti yhteyttä.

Suomi jatkaa Ukrainan hallinnon tukemista ja siviilien hädän helpottamista kriisin edessä. Humanitaarisen avun lisäksi valtioneuvosto teki maanantaina historiallisen päätöksen toimittaa aseellista apua Ukrainaan. Aseita toimitetaan Ukrainan hallituksen pyynnöstä ja Suomen oman puolustuksen tarpeet huomioiden. Hallitusohjelman ja pitkäaikaisen käytännön mukaan Suomi ei vie aseita sotaa käyviin maihin. Suomi on kuitenkin tässä tilanteessa valmis osoittamaan kaikin tavoin solidaarisuutta Ukrainalle ja ukrainalaisille, etenkin kun muut Pohjoismaat ovat päättäneet toimia samoin. Nyt toimitettava puolustusmateriaali ei myöskään tee Suomesta sodan osapuolta. On tärkeää, että Suomi laajentaa Ukrainalle annettavaa laaja-alaista apua.

Hyökkäyssotaa käyvä Venäjä on saanut vastaansa EU:n ja Yhdysvaltojen johtaman pakoterintaman. Maahan kohdistetut talouspakotteet ja vientirajoitteet ovat romahduttaneet ruplan kurssin ja iskeneet kovaa Venäjän koko talouteen. Seurauksia tulee myös Valko-Venäjälle, jonka aluetta on käytetty hyökkäykseen. Pakotteilla on vaikutusta myös Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan ja esimerkiksi energiantuontiin. Onneksi Suomen huoltovarmuus on kuitenkin hyvä ja omaan energiantuotantoon on meillä panostettu. Energiamarkkinoiden kriisikestävyyden koettelu tulee todennäköisimmin myös lisäämään uusiutuvan energian ja sähköistymisen kysyntää, missä Lahti ja Päijät-Häme ovat aivan kärkitoimijoita.

Ukrainan sodalla tulee olemaan ja on jo nyt laajakantoiset vaikutukset Euroopan turvallisuuteen ja päätöksentekoon. EU:n jäsenmaat ovat onnistuneet kriisin kohdatessa kokoamaan rivejään, vaikka työtä edelleen riittää. Esimerkiksi Saksassa uusi demarihallitus ilmoitti merkittävistä panostuksista puolustusmenoihin. Hyvä turvallisuuspolitiikka on sitä, että edistetään vakautta ja vuoropuhelua, mutta pysytään valppaina ja varautuneina.

Ville Skinnari

Tulevana sunnuntaina kirkoissa saarnataan Jeesuksesta, joka on kiusausten voittaja. Autiomaassa häntä houkuteltiin pettämään kutsumuksensa, lankeamaan syntiin, mutta hän voitti kiusaukset.

Tämän raamatunkohdan äärellä mietin, että mitä ovatkaan tämän päivän kiusaukset, joita me arjessamme kohtaamme. Mietin, että näitä kiusauksia voisi olla vaikkapa itsekkyys tai oman edun tavoittelu. Tai kenties kiusaus voi kohdistua siihen, että kuvittelemme itse tietävämme sen, mitä elämässämme tarvitsemme – meissä elää kiusaus yrittää pärjätä ilman Jumalaa.

Raamatun alkulehdillä on hieno kuvaus kiusauksesta. Paratiisissa kasvoi puu, josta Jumala oli kieltänyt ihmistä syövän. Kaikista muista puista sai hedelmää vapaasti nauttia. Mutta juuri se yksi puu houkutteli. Ja nainen söi ja antoi miehensäkin syödä.

Kiusaus on siis jotain sellaista, joka houkuttelee. Se houkuttelee meitä syntiin, rakkaudettomuuteen. Siihen, että rikomme Jumalamme antamat käskyt. Kaikissa kiusauksissa ja houkutuksissa meidän turvamme on Kristus. Vaikka kiusaukset eivät tule jättämään meitä rauhaan, on apumme kiusauksiakin suurempi. Hän on Kristus, kiusausten voittaja.

Maija-Reetta Katajisto

Laskiainen nostaa ensimmäiseksi mieleen mäenlaskun, pitkät pellavat (jos vanhan sanonnat ovat tuttuja) ja mehevät laskiaispullat. Näihin päiviin mahtuu kuitenkin paljon enemmän kuin herkut ja iloiset kelkkämäet. Me laskeudumme tukevan ruuan ja iloisten leikkien kautta paastonaikaan. Alamme valmistautua vuoden vaikuttavimpaan juhla-aikaan: pääsiäiseen.

Juhlat tuntuvat suuremmilta, kun niihin oikeasti valmistaudutaan eikä vain tupsahdeta keskelle suurta surua tai valtavaa iloa. Paastonajan ideana on se, että elämää rauhoitetaan, riisutaan ja hiljennetään. Kun askel on hidastunut ja katse kiinnittynyt tärkeisiin asioihin, on helpompi kulkea matkaa Jeesuksen kanssa. Hän matkasi vääjäämättä kohti Jerusalemia, vaikka tiesi, että siellä on edessä vaikeaa.

Jokainen voi itse miettiä laskiaisesta alkavan paastonajan omat jutut. Jätänkö jotain turhaa ja kuormittavaa pois? Lisäänkö jotain, joka tekee hyvää lähimmäisille ja suhteelle Jumalaan? Olisiko enemmän aikaa rukoukselle, Raamatun lukemiselle, seurakunnan tilaisuuksiin osallistumiselle (nyt kun se on taas paremmin mahdollista). Silloin laskiainen on laskeutumista rauhaan, hiljaisuuteen, Jumalan Sanan valoon.

Jeesus itse on vierellämme paastonajan matkalla. Siellä ei tarvitse pärjätä vain hernekeiton ja kermapullien voimalla. Ne kalorit on äkkiä kulutettu. Jeesus on matkakumppani, joka rohkaisee, armahtaa ja siunaa. Joka päivä.

Riitta Särkiö

Olin virkamatkalla Berliinissä alkuviikon. Luonnollisesti vierailun ohjelmassa näkyi suuresti Ukrainan tilanne. Saksalaiset ja Saksan uusi hallitus ovat halunneet viimeiseen asti hakea diplomaattista ratkaisua. Samoin toinen Euroopan suurvalta Ranska. Se ovi kuitenkin sulkeutui maanantaina, kun Venäjä ilmoitti tunnustavansa Donetskin ja Luhanskin separatistialueet ja lähettävänsä alueelle sotilaita. Venäjän toimet ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja loukkaavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Ne rikkovat lisäksi vakavasti Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi neuvoteltuja Minskin sopimuksia. Suomi ja EU tuomitsevat Venäjän päätöksen tunnustaa separatistialueet

Kirjoitan tätä tekstiä torstaina klo 11.00. Tilanne Ukrainassa kehittyy koko ajan ja huonompaan suuntaan. Tässäkin tilanteessa on hyvä kerrata Suomen tilanne. Tasavallan presidentin johdolla valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kokoontui heti torstaina aamulla käsittelemään tilannetta. Kuten presidentti totesi, nyt on vasta nähty alkusoitto ja ikävä kyllä soitto synkkenee.

Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta ovat hyökkäys myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan. Venäjän hyökkäys on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus. Venäjän tulee välittömästi pysäyttää sotatoimet ja palata neuvottelupöytään.

Suomi tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Vahvistamme myös nopealla aikataululla Suomen tukea Ukrainalle. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.

Vahva kansallinen puolustuskyky on keskeinen edellytys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärien saavuttamiseksi. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuskykynsä uskottavuudesta. Tästä olemme huolehtineet myös kuluvalla vaalikaudella. Suomi osallistuu puolustuskykyämme vahvistavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön Euroopan unionissa sekä Nato-kumppanuuden ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa. Myös kahdenvälinen yhteistyö keskeisten kumppaniemme kanssa on osa kokonaisuutta, ja se vahvistaa Suomen omaa puolustuskykyä. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä syvennetään ja myös Suomen ja Ruotsin kumppanuuksia Naton kanssa kehitetään läheisessä yhteistyössä.

Hallitusohjelmassa ja laajaa parlamentaarista tukea nauttivassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa olemme vahvistaneet, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen.

Pitää muistaa, että kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava. Maanpuolustustahto on Suomessa korkea ja se onkin yksi turvallisuuspolitiikkamme peruspilareista.

Kaikesta huolimatta Lahdessa vietetään nyt hiihtolomaa ja koko Suomessa normaalia arkea. Arvostetaan sitä ja osataan nauttia siitä jokainen päivä, nyt ja huomenna sekä tänäkin viikonloppuna.

Ville Skinnari

Jeesuksen esittämä kylväjävertaus on monelle tuttu. Siinä kylväjä kylvää siementä. Osa siemenistä putoaa tien reunalle, osa kallioiseen maahan, osa tippuu ohdakkeiden sekaan ja osa hyvään maahan. Tällä vertauksella Jeesus kuvaa sydämen kylvömaita. Onko sydämemme kylvömaa sellainen, että Jumalan sanan siemen voi juurtua ja kasvaa, onko Jumalan hyvyyksillä kasvualustaa meidän elämässämme? Vai olemmeko juurettomia niin, että kasvu meissä jää kesken tai onko elämässämme sellaisia ohdakkeita, jotka estävät hyvän tulemasta esiin? Näitä ohdakkeita voivat olla erilaiset huolet tai vääränlaiset mielihalut, jotka johtavat näköalattomuuteen tai siihen, ettemme näe lähimmäistä tai Jumalan tarkoittamaa suuntaa elämässämme.

Jumalan sana on se siemen, joka voi vaikuttaa hedelmää, satoa elämässämme. Siinä sanassa on voima vaikuttaa elämässämme monenlaista siunausta, siis satoa. Siksi on hyvä, että haluamme kuulla ja tutkia Raamatun sanasta, mitä Jumala tahtoo meille sanoa. Onko se kehotusta tai rohkaisua? Sana kuitenkin vaikuttaa uskon, toivon ja rakkauden hedelmää. Hyvä maa merkitsee Jeesuksen vertauksessa sitä, että me sanan kuultuamme tahdomme pysyä siinä puhtain ja ehein sydämin.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Terveisiä Ranskasta. Osallistuin sunnuntaina ja maanantaina Marseillessa EU:n kauppaministereiden kokoukseen. Fyysiset tapaamiset ovat nyt todella tärkeitä. Keskustelimme maailman kauppajärjestön WTO:n tilanteesta ja uudesta transatlanttisesta kauppa- ja teknologianneuvoston käynnistämisestä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

Ranska on aloittanut EU-puheenjohtajakautensa vauhdilla ja agenda on erittäin kunnianhimoinen. Hyvä niin, koska sitä Euroopan unioni nyt tarvitsee. Kilpailu on maailmalla nyt erittäin kovaa ja EU:n pitää pystyä vastaamaan Kiinan ja Yhdysvaltojenkin panostuksiin. Vain taloudellisesti vahva Eurooppa on vahva myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ilman vahvaa EU:ta Suomikaan ei ole vahva.

Kansainvälisessä politiikassa tilanne on jännittynyt ja kylmä. Seuraamme Ukrainan tilannetta ulkoministeriössä huolestuneena. Tätä kirjoittaessani torstaina kaikki vaihtoehdot ovat edelleen mahdollisia. Ennustamaan ei kannata lähteä tilanteen kehittymisestä, mutta diplomatian raiteilla tulee tehdä kaikki mahdollinen tilanteen rauhoittamiseksi. Ukrainan tilanteen taustalla Aasiassa Kiinan johdolla tapahtuu myös paljon. Näihin mahdollisuuksiin myös meidän pitää pystyä tarttumaan.

Talvi on ollut talvi meilläkin. Lumentulo on täyttänyt Lahdenkin kadut ja moni on odottanut aura-autoa kuin lapset joulua. Lahdessa teiden kunto puhuttanut. Perinteistä ”tiekarhua” olisi kaivattu pomppuisille teille moneen paikkaan. Jalkakäytäviltä alkaa myös tila monissa paikoissa loppua eikä näin kahden koiran taloudessa ole aina helppo liikkua jollain tieosuuksilla. Onneksi meillä on erinomaiset maastot missä se onnistuu ja polkuja löytyy.

Lahdessa avantouinti on nostanut suosiotaan jo pidemmän aikaa. Olosuhteet ovat kehittyneet ja aktiivisia harrastajia on monipuolisesti, myös nuoremmat ja me jo melkein keski-ikäiset olemme löytäneet uuden harrastuksen. Vaimoni houkutteli minut viime talvena mukaan ja täytyy sanoa, että vähän innostuin. Kylmä tekee hyvää myös treenin jälkeen lihasten palautumiselle. Urheilijoille se on tuttu palautuskeino.

Tapaan tällä viikolla Lahden avantouinnin aktiiveja ja keskustelemme olosuhteiden kehittämisestä edelleen. Yksi asia mitä halutaan, on saunamahdollisuus. Tiedän, että alan todelliset harrastajat eivät kaikki saunaa edes halua, mutta aloite on hyvä ja kannatettava. Palaamme asiaan, kun tämä hanke etenee.

Salpausselän kisat ovat myös tulossa, olympialaisten jälkeen toivottavasti katsomot saadaan täyteen. Se on kiinni paljon meistä itsestämme eli meistä lahtelaisista.

Ville Skinnari

Historian ensimmäisistä Aluevaaleista on kohta kuukausi. Julkista keskustelua hallitsee nyt paikkojen jakautuminen eri puolueiden välillä. Nyt tulisi kuitenkin jatkaa sitä tärkeää keskustelua mitä käytiin ennen vaaleja. Miten ihmisten todelliset tarpeet ratkaistaan terveydenhuollossa tai sosiaalitoimessa? Miten kohdata arjen haasteet paremmin ja mitä ihmislähtöisyys todella voisi parhaimmillaan olla? Lopulta ihmiset tekevät Sote:nkin, vaikka kolkolta kuulostava rakenne- ja raamikeskustelu ilmatilaa hallitseekin. Fiksu ja taitava Sote-päättäjä osaa valtuustossakin kysyä ne oikeat ja kaikkein tärkeimmät kysymykset.

Julkista keskustelua ja päätöksentekoakin on jo pitkää vaivannut vaihtoehdottomuus. Jos et ole samaa mieltä, olet eri mieltä. Olisi helpointa olla jonkun puolella ja samaan aikaan jotain toista vastaan. Tämä ilmiö on alkanut näkyä myös aivan kaikkein tärkeimmässä eli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kotimainen keskustelu on tästä hyvä esimerkki ja strateginen kärsivällisyys on jollain päättäjilläkin kovilla, puoleen tai toiseen Sen yksi seurauksia nähtiin eduskunnassa tällä viikolla, kun ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja jätti paikkansa. Kysynkin usein, että onko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jotenkin epäonnistunut, jos ja kun haluttaisiin tehdä äkkikäännöksiä. Oikea vastaus on, että se ei ole epäonnistunut, päinvastoin.

Kovin taistelu on pinnan alla ja päälläkin suurvaltojen eli tässä tapauksessa Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen taistelu teknologian herruudesta maailmassa. Kun sanon maailmalla, että me haluamme olla ”teknologianeutraaleja” eli että annamme parhaiden teknologioiden voittaa, se ymmärretään. Se luo samalla luottamusta. Suomen malli on toiminut ja toimii näissä molemmissa ja sitä arvostetaan eri puolilla maailmaa eikä se tarkoita suomettumista. Samalla olemme luoneet ulkopoliittista pääomaa, joka on tehnyt meistä paljon kokoamme suurimman vaikuttajan. Suurvaltalogiikka ei tämän päivän maailmassa useinkaan halua nojata instituutioihin, vaan suoraan kahdenväliseen keskusteluun.

Luottamusta nyt tarvitaankin. Se koskee myös Suomea ja Lahtea. Kirjoitin viikonlopun ESS kolumniini laajemmin Lahden noususta investoinneissa miljardiluokkaan. Lahden kaupunginvaltuutettuna minua kuitenkin huolettaa Lahden tahmea tahti saada asioita eteenpäin. Kesällä valittu valtuusto on kohta istunut vuoden ja valtuuston strategiatyössä on hiottu visiotason asioita pääsemättä yhtään toteutukseen eli konkretiaan. Samaan aikaan meillä seisoo hotelli- ja kylpylähanke (Rantakartano), Kisapuisto sentään tuntuu nyt liikkuvan vuosien odotuksen jälkeen. Missä on Rantakartanon suunnitelma B, jos asiat eivät etene?

Uimahalli tulisi erottaa hotellista ja asuinrakentamisesta ja sijoittaa jo itseasiassa kerran tehdyn päätöksen mukaisesti Launeelle. Tämä suunnitelma B tulisi olla nyt jo pitkällä, koska meillä ei ole yksinkertaisesti aikaa enää odottaa.

Samoin Urheilukeskuksen ja uusittavan ”Isku-Areenan” jatkosuunnitelmilla on niilläkin jo kiire. Tiedän, että uuden jäähallin suunnitelmia jo tehdään, mutta mitä kaikkea siihen voisi yhdistää on asia mistä puhua. Rahoitustakin saa nyt edullisesti ja siksi on edelleen aika tehdä fiksuja investointeja ja samalla vivuttaa yksityistä rahaa edelleen hankkeisiin mukaan moninkertaisesti.

Lahden kaupungin taloudellinen tulos on jälleen kerran yllättänyt erittäin positiivisesti. Lahden kaupungin kassassa on – kiitos valtion tukien – nyt rahaa yli 100 miljoonaa euroa. Siksi puheet lasten koulupalveluilta tai päiväkodeilta leikkaamisesta tuntuvat käsittämättömiltä. Kaupunginhallituksella on nyt tärkeä tehtävä johtaa valmistelua, siten että kaikkein heikommassa asemassa olevat lahtelaiset eivät kärsi. Työllisyyden nostaminen kaikissa ikäryhmissä pitää edelleen olla tavoite numero yksi. Haluan, että Lahti luo tavoitteet ja keinot tähän tekemiseen entistä kunniahimoisemmin.

Ville Skinnari