Missä sinä olet hyvä? Joku osaa auttaa, toinen laulaa, kolmas rukoilee, neljäs keittää kahvia, viides pistää rahaa kolehtiin. Jumala on antanut meille aikaa, lahjoja ja kaikkea hyvää. Jokaisella on omat ”talenttinsa”, pienet tai suuret, joita voi käyttää elämässä. Jumala toivoo, että käytämme aikamme, taitomme ja rahamme rohkeasti, myös toisten ihmisten parhaaksi ja Jumalan kunniaksi.

Taivaan Isä antaa mielellään taivaasta ihmisille armolahjoja. On hyvä pyytää, että Taivaan Isä johdattaa elämässä oikealle polulle. Hän tuntee sinut ja minut läpikotaisin. Ja Jumalan omana saa olla rohkea. Täällä on paljon tehtävää ja moni tarvitsee rakkautta. Tietysti me itsekin.

Entä jos joskus ei tiedä, mitä osaa tai kaikki menee pieleen? Taivaan Isä rakastaa sinua ja minua silti! Jeesus on meillä turvana aina. Myös omasta yhteisöstä voi parhaimmillaan saada paljon turvaa ja apua. Sunnuntaisin kirkoissa – Launeenkin kirkossa – vietetään messua ja silloin yhdessä rukoillaan yhteisten asioidemme ja toinen toistemme puolesta. Juodaan myös kirkkokaffetta yhdessä: lämpimästi tervetuloa mukaan!

Rukous:
Rakas Taivaan Isä, kiitos, että olet antanut meille uuden päivän ja uusia mahdollisuuksia. Kiitos, että voimme yhdessä tehdä paljon hyviä asioita. Auta, että jokainen löytäisi oman paikkansa ja löytäisi oman lahjansa. Aamen.

Pastori Kati Saukkonen

Varmasti missään muussa kapitalistisessa länsimaassa ei toimita niin hölmösti kuin Suomessa, jossa valtiojohtoinen Fortum maksoi toimitusjohtajalleen Markus Rauramolle huhtikuussa 2022 yhteensä 423 000 euroa kannustinpalkkiota, jota perusteltiin Uniper-yhteistyöllä. Uskomattominta asiassa oli se, että tieto siitä tuli sen jälkeen, kun Uniper oli antanut tulosvaroituksen ja Fortum oli myöntänyt yhtiölle miljardien eurojen rahoituspaketin. Eläköön Suomen valtiojohdon omistajaohjaus ja Fortumin johtokunta, te jätitte riskianalyysin tekemättä Venäjällä! Miksi?

Demokratia ei toimi valtion omistamassa yhtiössä näin. Suomen kansanedustuslaitos antoi teille mandaatin toimia samalla tavoin kuin aina on toimittu. Lopulta syyllisiähän olemmekin siis me, tyhmät kansalaiset ja veronmaksajat, jotka uskoimme edustuksellisen demokratian osaamiseen ja sen kykyyn arvioida omistamiensa yhtiöiden taloudelliset riskit.

Ossilla eli entisellä itäsaksalaisella Saksan liittokanslerilla Angela Merkelillä oli suuri visio sitoa Saksa halpaan Venäjän maakaasuun sillä perusteella, että Venäjä ja sen despootti Putin ei voi yksinkertaisesti olla niin hullu, että katkaisee kauppasuhteet sulkemalla Nord Stream 1 -kaasuputken. Nyt sieltä lirutellaan tippa kerrallaan kaasua ja katsotaan kuinka Euroopan käy.

Venäjä on julistanut Euroopalle kaasusodan, jonka avulla kylvetään EU:n alueelle eripuraa. Venäjän kaasusta ovat riippuvaisia monet muutkin kuin Saksa ja Unkari. Venäjää eivät pelota valuuttatulojen väheneminen, yhtä vähän pankkisanktiot ja muka näyttävät oligarkkien omaisuuden pakkolunastukset. Pikku-Putineita on jo lastentarhoista asti opetettu kestämään ja sietämään niitä vaikeuksia, joita länsimaat, Nato ja USA tulevat suurelle isänmaalle asettamaan. Sama näkyy myös koko Venäjän muussa yhteiskunnassa. Putin-uskovaiset ovat valmiita jopa äärimmäisiin keinoihin ja tulevat aivan varmasti käyttämään taktisia ydinaseita, jos yhtäkkiä Ukrainan sota kääntyisikin lännen ja USA:n avulla ukrainalaisille voitolliseksi.

Ensi talvena puhaltaa Siperiasta kylmä tuuli ja Fortum Uniperin Venäjän uhkapeli konkretisoituu. Suomen Fortumin poijaaat eivät ottaneet vakuuksia Venäjän sijoituksilleen ja nyt Uniper on sananmukaisesti kusessa. Fortumin osake on pudonnut 60 % ja Uniperin 80 % ja lasku jatkuu. Jättimäinen pelastuspaketti ei suomalaisista tunnu pelastukselta, koska käytännössä Eurooppa ja Uniper eivät ole ratkaisseet kaasuongelmaansa. Venäläinen Gazprom kykenee rajoittamaan toimituksiaan miten haluaa ja voi lopettaa ne kokonaan, jos Putin niin haluaa.

Kyllä meidän tavistoimittajienkin kannattaa omalta osaltamme tuoda esiin niitä mokia, joita Fortumin ja Uniperin johto teki pistäessään kaikki munat samaan eli Venäjän energiapussiin. Fortumilla ja Uniperilla on Venäjällä yhteensä 12 voimalaitosta ja7000 työntekijää, 14 tuulipuistoa. Fortumin koko liikevaihdosta 20 % tuli vuonna 2021 Venäjältä. Nyt tämä valtava omaisuusmassa siirtyy Veli Venäläiselle lähes ilmaiseksi.

Kuuntelin äänikirjana toimittaja Pekka Seppäsen ja Markku Kuisman ”Suomen suurimmat bisnesmokat” ja haukoin henkeä. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille, koska sieltä löytyvät niin Soneran Saksan UMTS-seikkailut kuin kuin Stora Enson amerikkalainen Concolidatedin Paper -valloitusyritykset USA:n paperimarkkinoilla ja paljon paljon muuta kiinnostavaa suomalaista talousosaamista, joista niin monet Suomessa haluaisivat vaieta.

Olenko yksinkertainen, tyhmä vai hullu, kun en millään ymmärrä, mitä Suomessa tarkoittaa poliitikkojen käyttämä termi tai käsite ”poliittinen vastuun kantaminen” tehdyistä teoista? Pieni esimerkki siis tästä Fortum-pelistä lienee lopuksi paikallaan. Fortumin Venäjän riskiä kasvatettiin vuosina 2014–2017, jolloin venäläisiin voimalaitoksiin ja Uniperiin sijoitettiin miljardeja euroja. Rahat tähän seikkailuun ja uhkabisnekseen saatiin, kun Fortum myi 9,3
miljardin arvosta sähköverkkoa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Poliittisessa vastuussa tästä mielettömyydestä oli Jyrki Kataisen (kok) hallitus, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sekä nykyinen ulkoministeri Pekka Haavisto. Kiitos heidän, me maksamme nyt uskomattomia siirtomaksuja ulkomaisille pääomasijoitajille. He siirsivät Suomen strategisen sähkön omistamisen ulkomaille. Kiitokseksi ja palkinnoksi tästä Katainen valittiin Sitran yliasiamieheksi, jossa hän ennakoi toimintamalleja ja vauhdittaa kestävän kehityksen liiketoimia.

Juhani Melanen

Viime viikolla Jyväskylän MM-rallien yhteydessä järjestetyssä seminaarissa käynnistyi myös politiikan syksy. Osallistuin ajankohtaiskeskusteluun yhdessä Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin ja Elinkeinoelämän Keskusliiton Jyri Häkämiehen kanssa. Vaikka eletään vasta elokuuta, niin katseet ovat jo huhtikuun eduskuntavaaleissa. Joidenkin mielestä Petteri Orpo ja Kokoomus nähdään jo seuraavana pääministeripuolueena. Tämä asetelma sopii meille. Meillä on kevääseen asti aikaa nostaa kannatustamme ja nousta edelleen Suomen suurimmaksi puolueeksi.

Parin viikon loma teki hyvää puolueen puheenjohtajalle, pääministeri Sanna Marinille ja myös minulle. Lepo oli kyllä tarpeen, koska edessä on kova vuosi. Etelä-Lahden Demarit asettivat minut ehdokkaaksi kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Vaaleissa menestyminen vaatii aina suuren määrän energiaa ja jalkatyötä. Silti tärkeintä on, että on mukana täysillä ja tunteella, pystyy vaikuttamaan asioihin ja ajamaan niitä asioita, jotka ovat ihmisille kaikkein tärkeimpiä. Arvostan myös sitä palautetta, mitä kesän aikana olen lahtelaisilta saanut eri tilaisuuksissa. Korjattavaa on paljon, mutta moni asia on myös parantunut. Hallitus on koronasta ja sodan aiheuttamasta hintojen noususta huolimatta pystynyt nostamaan Suomen työllisyyden ennätyksellisen korkealle. Työelämässä on nyt enemmän suomalaisia kuin koskaan. Tämä ei tarkoita, että kaikki olisi hyvin. Suurin haaste on juuri nyt sosiaali- ja terveysalalla hoitoon pääsy. Ongelma on lahtelaisille valitettavasti tuttu, koska – jos ja kun – peruspalveluihin ei ole päässyt, jolloin kuormittuu Akuutti24 automaattisesti. Tämä asia on ensisijaisesti Hyvinvointiyhtymän ja siten kuntaomistajien vastuulla. Samalla toki hallituksenkin toimia tarvitaan, se on selvä – ja niitä on tulossa. Ratkaisuja haemme budjettiriihessä, mutta jo nyt voin sanoa, että EU:n koronaelvytyspaketista tulee konkreettista tukea hoitojonojen purkamiseen ja palveluiden saatavuuden parantamiseen.

Keskiviikkona saimme pysäyttävän suru-uutisen. Vesa-Matti Loirin poismeno koskettaa syvältä. Lapin kesän on vaiennut. Vesku oli nähnyt unen, että hänen viimeinen keikkansa tehtäisiin Japaniin. Tämän matkan yhteiset valmistelut keskeytti korona. Valitettavasti. Silti Vesku elää ikuisesti, ei vain viihdealan ammattilaisena, vaan suomalaisten suurena tunteiden tulkkina, musiikista, urheilusta aina Uuno Turhapuroon saakka. Eli muistetaan Veskun kaikki parhaat palat ja neuvot, oikeat repliikit ja äänenpainot sekä tietenkin biljardissa se kolme vallia keskelle, mikä meni Uuno Armeijan leivissä ensimmäisellä yrittämällä vielä sisään.

Lahdessa kesän suru-uutinen oli Ari-Pekka Latun poismeno. Esimerkillinen huippu-urheilija, perheenisä, valmentaja, persoona, joka oli aina läsnä ja välitti. Junioriurheilussa ja valmennuksessa saimme tehdä monta vuotta yhdessä. AP:n muisto elää myös Lahdessa ja näkyy vielä Lahden Ahkeran toiminnassa ja muutenkin.

Ville Skinnari

Koemme suuria muutoksia vuoden 2023 tammikuun alussa, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Samalla sote-rahoitus siirtyy kokonaan valtiolle. Tilanne on Lahdessakin se, että sen ja muiden kuntien budjeteista katoaa yli puolet, mutta valitettavasti niiden velat, edes Lahdessa, eivät puolitu.

Samalla kuntahallinnon ulkopuolisen toiminnan merkitys ja osuus kuntien konsernitalouksissa kasvaa. Tässä tilanteessa kunnat joutuvat tarkistamaan omistamiensa sisaryhtiöiden toimintaa monelta osin. Lahdessa tulisi todella miettiä tarkasti ovatko kaikki sen omistamat ja rahoittamat tytäryhtiöt enää todella tarpeellisia ja kilpailevatko ne sellaisilla yksityisillä markkinoilla, jotka eivät ole kunnan ydintoiminnan piirissä. Viimeistään syksyllä täytyy kyseenalaistaa Lahti Eventsin kaltaisten yritysten toimintakulttuuri ja tarvittaessa lakkauttaa ne. Lahtelaiset veronmaksajat eivät voi hyväksyä sitä, että niiden rahoilla pyöritetään vuosia kannattamatonta tapahtumayhtiötä.

Tätä asiaa on tutkinut Lapin yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen ansiokkaasti väitöskirjatutkimuksessaan ”Kuntalain soveltamisalasta”. Hän on vahvasti sitä mieltä, että koko kuntalaki tulisi uudistaa mahdollisimman nopeasti. Asia on syytä tarkastella hänen väitöksensä esittäminen faktojen kautta hivenen tarkemmin.

Nykyinen vuoden 2015 säädetty kuntalaki lähtee siitä oletuksesta, että kuntien toiminta tapahtuu niiden hallinnoissa eli kuntien virastoissa tai kunnan taloilla. Jokainen kunnanvaltuutettu kyllä tietää, että reaalimaailmassa kuntalaisten veroeurot ovat monessa muussakin mukana. Tässä ovat mukana kuntakonsernit, sen tytäryhtiöt ja mahdolliset säätiöt. Monet kuntayhtymiä ja muutkin toimijat, jotka ovat sitoutuneet kuntiin sopimuksin, omistuksin ja erilaisilla rahoituksen järjestelyillä. Tässä kaikessa kunnan palveluita ostetaan ja myydään, vaikka osa niistä hankituista palveluista saatavatkin olla ulkoistettuja.

Muukkosen mielestä näistä asioista kirjattu lain 6 pykälä ei ole pysynyt nyt vallitsevan reaalimaailman perässä, koska lainsäätäjä ei ole saanut kokonaisotetta sitä, miten nämä erilaiset yhteydet pitäisi kirjoittaa kuntalakiin.
”Monasti unohtuu, että kuntien omistamat ja hallinnoimat toimijat ovat riippuvaisia paitsi kuntalaista, myös osakeyhtiölaista ja säätiölaista. Kunnat joutuvat kuitenkin aina noudattamaan lakia julkisista hankinnoista ja erityisesti julkisuuslaista.”

Lahdessa tästä julkisuusperiaateesta on pahasti lipsuttu ja salailu tuntuu olevan Lahdessa enemmän sääntö kuin poikkeus. ”Tilanne on siis yksinkertaisesti se, että aina kun kunta tuottaa, ostaa tai ulkoistaa palveluitaan, toimintamallista riippumatta, se on julkista palvelua ja viranomaistoimintaa.”

Muukkosen mielestä lainsäädännön tulisi ottaa tämä peruskuntien ulkopuolinen toiminta paremmin haltuun uudella lainsäädännöllä. Tähän päästään hänen mielestään vain kokonaisvaltaisella kuntalain päivittämisellä ja muuttamalla vanha hallinnollinen malli uuteen kunnan toiminta-ajatteluun.
”Oudolta tuntuu sekin, että kuntien vastuulle jäävät edelleen kaikkein korruptioherkimmät tehtävät:
kaavoitus, maankäyttö , elinkeinopolitiikka ja tietysti kaikki se, mitkä toimet jäävät peruskuntien hallinnon ulkopuolelle, kuten tytäryhtiöiden sopimukset.”

Kuntalain muutoksia pitäisi alkaa valmistella nopeasti ja riittävällä asiantuntemuksella, muuten väärinkäytösten mahdollisuudet ja korruptio saattavat lisääntyvä Suomen kunnissa. Erityiseen arvoon kunnissa nousevat riittävän tasokkaaseen tilintarkastukseen panostaminen sekä kuntien tarkastuslautakuntien asiantuntijajäsenten osaaminen.

Juhani Melanen

Lähteet:
Matti Muukkonen; Kuntalain soveltamisalasta, 7.3.2022; Books on Demand, Suomen Kuvalehti numero 27; 8.7.2022

Kesäaika on sujunut mukavasti, mutta kiireisesti. Maailmalla tapahtuu eikä päivän politiikka pidä lomaa. Nyt valmistaudutaan jo täyttä vauhtia politiikan syksyyn. Lahden markkinoilla oli keskiviikkona vilkasta, ja ihmisiä puhutti paljon Lahden terveyspalveluiden tilanne. Ikäihmiset eivät pysty käyttämään digipalveluita ja puhelimella asiointikaan ei aina onnistu. Tämä asia pitää Lahdessa korjata ja Hyvinvointiyhtymän laittaa kuntoon.

Ensimmäisenä isona etappina hallituksella on vuorossa syyskuun budjettiriihi. Valtiovarainministeriön ehdotus ensi vuoden budjetiksi julkaistaan tällä viikolla. Hallitukselta odotetaan isoja päätöksiä niin palkansaajien aseman vahvistamiseksi kuin pienituloisten tukemiseksi sekä mittaviin energiainvestointeihin, työpaikkoihin ja kasvuun.

Hallitus on jo tehnyt päätöksiä, joilla kompensoidaan hintojen nousua. Esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksiin on tehty elokuun alusta alkaen ylimääräinen korotus. Myös työmatkavähennystä on korotettu ja tätä olisi syytä jatkaa myös ensi vuonna. Energiavetoiseen hinnannousuun ei kuitenkaan ole helppoja ratkaisuja niin kauan, kun nousukehitys jatkuu maailman markkinoilla. Saksan tilanne kertoo paljon ja vaikuttaa meihin monella tavalla. Jos Euroopan kasvu hyytyy niin samalla se hyydyttää Suomen kasvua. Avainkysymys on nyt, miten luomme ihmisille, joilla tilanne on vaikea, riittävää toimeentuloa ja työtä. Siksi olen luonut lahtelaisillekin yrityksille uusia verkostoja ympäri maailmaa, jotta vientiä ja myyntiä syntyy.

Tänä kesänä olen kiertänyt paljon eri tapahtumia. Forssan Kuninkuusraveissa oli jälleen kerran hieno tunnelma. Niin oli myös St. Michel -raveissa Mikkelissä. Päijännepurjehdus onnistui tänäkin vuonna hienosti ja osallistujia oli paljon. Lahdessa jalkapallokausi on sujunut liigassa alle odotusten. Lahden Reipas juhli 60-vuotista hienoa historiaa. Oli upeaa tavata vanhoja legendoja heinäkuussa Kisapuistossa. Jantuset, kautoset, hämäläiset, saloset palkitsi Jari LItmanen. Myös Joonas Kolkka oli paikalla. Meillä on hänen kanssaan yhteinen historia jääkiekossa ja Hollannista 1990-luvulla, kuten Jarillakin.

Nyt viikonloppuna on vuorossa Jyväskylän MM-ralli. Osallistun eri paneeleihin ja tilaisuuksiin rallien yhteydessä. Jännitysmomentti on tänä vuonna harvinaisen korkealla, kun Kalle Rovanperä kisaa tosissaan koko MM-sarjan voitosta. Suomalaiset ovat rallissa maailman ykkösosaajia ja tässä on myös isoa kaupallista potentiaalia. Rovanperää edustava Toyotan talli ajaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa sähköavustusta hyödyntävillä hybridiautoilla. Tallin kilpa-autot valmistetaan ja kehitetään Suomessa Jyväskylässä. Suomalainen osaaminen näkyy tässäkin maailmalla kaikkein korkeimmalla tasolla.

Ensi viikolla alkaa taas koulut. Monessa perheessä on edessä se ekaluokka, toisille taas on jo kiva päästä näkemään kavereita. Muistakaamme siis kaikki taas liikenneturvallisuus. Kenelläkään ei ole koskaan niin kiire, ettei koululaisia varottaisi tarpeeksi liikenteessä.

Ville Skinnari

Törmäsin netissä videonpätkään näyttelijä Emma Thompsonin haastattelusta. Hän antoi haasteen jokaiselle naiselle, joskin aivan yhtä hyvin myös miehet voivat sitä kokeilla. Haasteena on seistä alasti peilin edessä katsoen itseä niin, ettei ajattelisi yhtään kriittistä ajatusta omasta kehostaan tai miettisi, miten jonkun kohdan voisi saada paremmaksi. Melko haastavaa, eikö?

Väitän, että tapamme tarkastella itseämme kriittisin ja arvostelevin silmin ei rajoitu pelkästään kehonkuvaan. Kovin helposti ajattelemme, että voisimme olla hieman enemmän jotain ja hieman vähemmän jotain muuta. Ja jos saamme joltain kohteliaisuuden tai kehuja, yleisin tapa vastata siihen on vähättely. Sen sijaan, että ottaisimme vain kehut vastaan kiittämällä, alamme väittämään epäsuorasti vastaan, ettei tässä nyt mitään kehuja ansaita ja painamaan itseämme alaspäin.

Suurimpia kehuja tai kohteliaisuuksia, mitä ihminen voi saada, on se, mitä Jumala ajattelee meistä: Sinä olet ihme, suuri ihme. Ja tuo kohteliaisuus päättyy pisteeseen. Se ei jatku määrittelemällä, miten voisimme muuttaa itseämme vielä paremmaksi. Se ei myöskään jatku luettelemalla kaikkia virheitä, joita teemme, vaikka Jumala hyvin tietää, ettemme ole täydellisiä. Ei, sinä olet ihme juuri sellaisena kuin olet.

Vaikka Emma Thompsonin antama haaste on erittäin hyvä ja sitä kannattaa kokeilla, voisin antaa sinulle toisenkin haasteen. Seiso peilin edessä ja sano itsellesi nuo sanat, mitä Jumalakin ajattelee sinua katsoessaan: sinä olet ihme, suuri ihme. Yritä samalla olla ajattelematta mitään kriittistä itsestäsi. Vastaa vain tuohon kohteliaisuuteen Jumalalle: Kiitän sinua siitä.

Mari Ruuska
vs. seurakuntapastori
Launeen seurakunta

Koko jälkineuvostoliittolainen kulttuuri on rakentunut kleptokraattisen eli varasteluun perustuvan
yhteiskunnan kannattelemiseen. Venäjä on tyystin unohtanut valistusajan ja romantiikan hyveet, joita Tolstoi ja monet muut sivistyneet yksilöt ja tiedemiehet noudattivat Venäjällä arjessaan vielä
1800-luvulla ja 1900- luvun alussa.

Nihilismillä on oma oppinsa ja selkeä filosofinen rakenteensa. Se alkoi hahmottua saksalaisen ja venäläisen nuorten älymystön piirissä. Romantiikan totuus, suuruus ja kauneus pömpöösi vaihtui haukkumasanaan nihilismi ( ei mitään) aatesuunaksi. Kyyniset nihilistit näkivät yhteiskuntarakenteen korruptuitueena. Se piti uusia täysin. Nihilistit olivat aktiivisia pomminheittäjiä ja kapinakokouksien järjestäjiä – rähinöitsijöitä ja vallankumokusellisia.

Aate oli alusta alkaen sisältä kuollut. Ivan Turgenevin ”Isät ja pojat” romaanissa ja Anton Tsehovin kuvaamat nihilistit eivät nähneet maanpäällisellä elämällä mitään väliä. Kyynisyys siirtyi muihinkin 1900-luvun alun aatteisiin, kuten anarkiaan ja kommunismiin. Itse asiassa juuri bolsevikit siirsivät kansan pariin sen välinpitämättömyyden, joka on  niin uskomattoman juurtunut venäläisen yhteiskunnan rakenteisiin ettei sitä enää mielletä edes korruptioksi.

Esimerkit tämän hetken Venäjältä kertovat kaiken. Rikkaat oligarkkien nuoret lunttaavat ja lahjovat professorejaan. Ajokortit hankitaan ruplatukuilla. Lääkäriin ei ole asiaa ilman lahjuksia, sillä heidän palkkansahan on vastuun määrään nähden naurettava. Opiskelupaikat hankitaan lahjuksilla ja opinnot suoritetaan lahjuksilla. Jopa rokotustodistuksiakin myydään Venäjällä rahalla! Kaikki on kylmästi sanottuna Venäjällä kaupan! Maan tapa on suomeksi valtion ” kusetus”.

Uskomattominta on se, ettei tämä tunnu huolestuttavan ketään venäläistä. Lahjuksia vastaan tilatut moottoritiesillat sortuvat. Venäjällä on vieläkin kaupunkeja, jotka eivät kuulu valtakunnan tieverkkoon. Kaikki toimii korruptiolla ja kaikesta pitää maksaa pimeästi. Kuulin 2018 Karjalan reissullani tokaisun, joka kuvastaa parhaiten venäläistä yhteiskuntaa: ”Mikään ei toimi, mutta kaikki toimii”! Rahasta on tullut jumala ja patriarkka Isä Kirill siunaa tämän toiminnan pyhällä vedellä. Hän pitää Putinia Jumalan ihmeenä ja syytää länttä Ukrainan sodasta.

Raskas byrokratia rohkaisee lahjomiseen ja estää vapaan markkinatalouden. Yllättävää ei ole se, että jopa korruptiota tutkivat virkamiehet tuomitaan korruptiosta. Millainen on sellainen yhteiskunta, joka halveksii valtion virkamiehiä eli ” tsinovnikkejä” yli kaiken ja jokaisella maantiepysäyksellä joutuu miettimään, minkä venäläisen rosvokoplan ryöstämäksi voi joutua? Venäläisen yhteiskunnan peruskivi on korruptio, koska koko maa on täynnä sellaisia sääntöjä, joita on käytännössä mahdoton noudattaa. Kaikesta rikkeistä kuitenkin selviää olemalla itsevarma, ovela ja uhmakas ja rikkomalla sääntöjä juuri sopivasti. Tämä nihilistisen järjestelmän kulmakiviä ovat täysin sekasortoinen järjestyskoodi, joka takaa mielivaltaisen pidättämisen ja ”ohjattu” oikeuslaitos, joka huolehtii kansalaisten tuomitsemisen.

”Venäjällä ei ole todellista politiikkaa. Maani on aluetta, jota johtaa rikollisjoukko, joka tekee, mitä se ikinä haluaa”, kirjoitti Pussy Riot -ryhmän Nadetzda Tolokonnikov pidättämistään ennen. Putin itse on nihilsimin ruumiilistuma, psykopaatti yksinvaltias, joka noudattaa selvää kaavaa: hän hylkää heti ”työrukkasensa”, jos niistä tulee liian voimakkaita eli Hajoita ja hallitse! Nämä nihilistisen yhteiskunnan mahdollistajat ymmärtävät, että Venäjällä säännöt on tehty rikottaviksi. Tämä on ollut maan tapa jo todella kauan.

Mielenkiintoisimpia ovat tämän nihilistisen yhteiskunnan mahdollistajat. Heidät voidaan jakaa karkeasti kahteen kastiin, joista ensimmäinen ei kunnioita viranomaisia ja petkuttaa valtiota aina, kun se on mahdollista. Usein he itsekin ovat korkearvoisia viranaomaisia tai kenraaleja, jotka tietävät, missä ovat isot rahat kahmittavissa valtion pussista omiin. Toisen ryhmän muodostavat alistujat, jotka eivät pärjää yhteiskunnassa. He ovat sihteereitä, bussinkuljettajia, vastaanottovirkailijoita, jotka eivät uskalla tehdä omia, itsenäisiä valintoja, vaan he ovat hirttäytyneet mielettömiin sääntöihin, joka näkyy yleisenä pelkona asioiden hoitamisessa.

Kaikkea hallitaan neuvostonihilismistä tutulla ” silovije strukturilla” eli valtarakenteilla. Tutkivan journalismin Projekt-niminen vapaa organisaatio laski, että noin kaksi prosenttia kaikista venäläisistä on niin sanottuja siloviikkeja eli he palvelevat jossain Venäjän sadoista turvallisuuorganisaatioista. Lopuksi Nobelin rauhanpalkinnon saajan Dimitri Muratovin toteamus:” Kun kehitykseen pyritään ilman demokratiaa, väkivaltakoneiston tarve kasvaa!”

Jussi Melanen

Nyt kesäkuun lopun viimeisinä päivinä on ollut läkähdyttävän kuumaa. Siitä tulee uupumuksen hetkiä ja väsymistä, vaikka sinänsä on mielessä ilo kesän mukavista asioista ja kauneudesta. Tämä asiahan on kuin elämä itse: usein on yhtä aikaa ihanuutta ja samalla vaikeutta! Voisikohan vanhan sanalaskun leikkimielisesti kääntää uusiosananlaskuksi vaikka näin: ”Ei niin hyvää etteikö jotain pahaakin”?

Jumala kutsuu meitä etsimään hyvää ja luottamaan Häneen turvana. Jokaisella lienee elämässään vaiheita, jolloin joutuu ikävien ja vaikeiden valintojen tai tilanteiden eteen. Silloin voi käydä niin, että omiin kykyihin ja ihmisviisauteen luottaminen estää kuulemasta Jumalan ääntä, ja vaikeudet alkavat tuntua ylivoimaisilta. Me kuitenkin saamme luottaa siihen, Jumala ei jätä meitä yksin kompastelemaan ja lipsahtelemaan, vaan Hän nostaa ja kantaa meitä aina uudelleen. Hän lähestyy monin tavoin meitä, luomiaan ihmisiä, ja kutsuu yhteyteensä, sitkeästi ja alituisesti. Talvella ja kesällä – kaikkina vuodenaikoina. Siitä kertoo Psalmin 55 lupauskin: ”Jätä taakkasi Herran käteen, ja Hän pitää sinusta huolen.”

Jumalan kutsua kuulutetaan konkreettisesti Pyhässä Raamatussa sekä jumalanpalveluksissa, radion ilta- ja aamuhartauksissa, seurakuntien muissa tapahtumissa. Olet lämpimästi tervetullut kuulolle, vaikkapa kesäsunnuntaisin Launeen kirkkoon!

Lopuksi meille kaikille kesää viettäville kesäsiunaus:
”Lämmittäköön aurinko meitä päivällä. Näyttäköön kuu meille tietä yöllä. Varjelkoon Jumala meitä eksymästä poluiltamme. Varjelkoon Hän meitä missä kuljemmekin. Siunatkoon Jumala meitä rakkaudella ja antakoon meille vapauden ja rauhan. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” (Pirjo Kantala)

Pastori Kati Saukkonen

Kesä on auringon, ulkoilun ja yhdessäolon aikaa. Se on myös kesätöiden aikaa. Lahden kaupunki ja monet yritykset työllistävät satoja lahtelaisnuoria joka kesä. Juuri kesätyö on monelle nuorelle se ensimmäinen kosketus työelämään. Kesätyön kautta kertyvä kokemus on tärkeä askel matkalla kohti aikuisuutta. Se luo myös pohjan hakea myöhemmin ensimmäistä varsinaista työpaikkaa. Kesätyöpaikat antavat samalla opiskelijoille mahdollisuuden tutustua oman alansa työtehtäviin.

Kaikki eivät kuitenkaan tänäkään kesänä saaneet työpaikkaa, vaikka halukkuutta ja intoa olisi riittänyt. Tämä tarkoittaa, että monella nuorella työkokemus ja palkkakuitti jää väliin. Raha on tänä kesänä tiukassa monessa perheessä, kun hinnat nousevat. Kotimaan matkailukaan ei ole enää samalla tavalla edullinen vaihtoehto.

Lahden kaupunki on tänäkin vuonna jakanut 300 euron kesätyöseteitä. Erityisesti pienemmissä yrityksissä kynnys apukäsien palkkaamiseen voi olla silti korkea. Moni nuori tarvitsee myös henkilökohtaista tukea ja ohjausta, ennen kuin askel kesätöihin tai työsuhteeseen voi tapahtua. Kaupungin, työvoimapalveluiden ja yritysten tulisi hakea nyt yhdessä ratkaisuja siihen, miten jatkossa entistä useammalle nuorelle pystytään antamaan mahdollisuus kesätyöhön.

Tapasin juhannuksen alla Lahden, Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Niina Pautola-Molin ja maakuntaliiton muuta johtoa ulkoministeriöllä. Päijät-Hämeen kasvu ja kehitys edellyttävät nyt yhteistä tilannekuvaa ja näkemystä. Päijät-Häme on jo nyt Suomen elintarvikealan keskus, ja Fazerin investoinnit vahvistavat Lahden asemaa entisestään. Olemme myös monen muun alan kärjessä. Koko maakunnan tasolla on panostettava työllisyyteen, koulutukseen ja toimiviin liikenneyhteyksiin, jotta kasvu kantaa.

Viime päivinä on riittänyt hellettä. Nyt jos koskaan kesä on täällä. Lahdessa ja lähiseudulla on erinomaiset mahdollisuudet viettää kesää. Tekemistä löytyy rannalta ja luonnosta ja myös kesätapahtumia on tulossa runsaasti. Aion itsekin kiertää elokuussa Päijät-Hämeessä, tavataan silloin. Itselläni riittää töitä vielä heinäkuun puolelle, mutta sitten suuntaan Padasjoen mökille. Siellä on lenkkikaverina jackrussellinterrierimme Osku. Lahden kesä, ystävät ja Päijänne ovat minulle tärkeä voimavara. Löydetään jokainen tänä kesänä itse se oma asia, mikä tuo iloa ja hyvää mieltä.

Hyvää kesää ja loma-aikaa kaikille!

Ville Skinnari

Joku voisi ehdottaa, että joulun ja juhannuksen paikkaa kannattaisi vaihtaa keskenään. Onhan Jeesuksen syntymä suuri valon juhla. Jeesus sanoi olevansa maailman valo. Eikö silloin olisi hyvä viettää joulua keskellä yötöntä yötä, kun valoa on kaikkein eniten?

Mutta ei taitaisi Jeesuksen valo erottua häikäisevässä keskiyön auringossa ja valon tulvassa. Emme ehkä huomaisi tarvitsevamme Jeesuksen apua ja voimaa, jos ympärillä on alkukesän ihana vehreys, kukoistus, kaikki kasvu, joka kihisee silmuissa, nupuissa ja mukulissa. Siinä voisi tulla sellainen olo, että pärjää tässä ihminen omillaankin.

Jouluna ollaan päinvastaisissa oloissa. Kaamos, pimeys ja kylmyys kääntää meitä sisälle ja sisäänpäin. Siinä hämärässä näkyy Jeesuksen valo. Silloin toteutuu Jesajan sana 9. luvun alusta: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. ” Jeesus on maailman valo jokaisena päivänä, mutta usein tarvitsemme elämän pimeyttä, ahdinkoa ja kuormaa huomataksemme, kuinka kipeästi häntä tarvitsemme.

Juhannuksen kirkkaassa valossa muistellaan Johannes Kastajan syntymää puoli vuotta ennen Jeesusta. Nyt kuuluu myös Johanneksen profeetallinen, jopa häiritsevä ääni: Tehkää parannus, uskokaa evankeliumi. Siinäkin on tarpeellista kontrastia, niin kuin talvisessa valon juhlassa. Suloisessa suvessa joku puhuukin elämän varjoista ja synneistä. Sekin puoli on olemassa. Eivät elämän varjot katoa, vaikka taivaalla aurinko loistaisikin kirkkaampana kuin koskaan.

Meillä kristityillä on se lahja, että voimme aina elää avoimesti Jumalan edessä. Elämän pimeissä hetkissä saa pyytää valoa ja armoa ylhäältä. Elämän ihanina suvi-aikoina saa kiittää kaikkien lahjojen antajaa. Luoja meitä aina siunatkoon!

Riitta Särkiö