Hämäränhyssyä

Pohjoisessa on kuulemma marraskuisten iltojen aikaa vietetty ihan omalla tavallaan. Lapissa se illan hämärtyvä sinisyys on tärkeä hetki, joka on otettu vastaan niin, että sen alkaessa keskeytetään askareet ja istahdetaan vaikka kiikkustuoliin. Valoja ei sytytetä vaan annetaan hämärän laskeutua. Vasta kun on täysin pimeää, sytytetään valot ja jatketaan askareita. Tälläinen hämäränhyssyn viettäminen tuntuu kauniilta ja viisaalta tavalta. Se kunnioittaa vuorokauden rytmiä ja tuo jokaiseen päivään hiljentymishetken.

Samalla tavoin kirkkovuoden tarkoitus on tukea ihmiselämälle tärkeää rytmiä. Kirkkovuosi värittää vuodenaikojen kiertoa ja antaa aineksia jokaisen päivän henkilökohtaiseen hiljentymiseen. Ensi sunnuntaina kirkkovuosi lähestyy kohti dramaattista loppuaan. On tulossa toiseksi viimeinen sunnuntai, Valvomisen sunnuntai, juuri ennen Kristuksen kuninkuuden sunnuntaita, toiselta nimeltään tuomiosunnuntaita. Nyt Jeesus puhuu sunnuntain evankeliumitekstissä paljon hengellisestä valvomisesta.

On kristityn osa valvoa. Se tarkoittaa esimerkiksi, että kukin pyrkii toteuttamaan vastuullisesti Jumalan kullekin antamaa elämänosaa tässä maailmassa. Se voisi tämän lisäksi tarkoittaa aktiivista pyrkimystä vastustaa pahaa. Ja tänään ajattelen, että valvominen on myös hitauden kulttuurin arvostamista. Voisinko kulkea tänään jalan/pyöräillen auton sijaan? Liitynkö mukaan lasten leikkiin, luenko kirjaa, kirjoitanko kirjeen? Ajattelenko rauhassa lähimmäisiäni ja annan itsellenikin lepoa. Tietysti kristitty odottaa myös Kristuksen kohtaamista, sydäntään tarkaten, mutta levollisen valppaana, luottamuksessa eläen. Hämäränhyssyssä pysähtyen, siitä nauttien ja siinä leväten.


Pastori Kati Saukkonen

Oppaana, osa 1

Olen houkutellut kavereitani Lahteen. Ei lyö kipinää, vaikka lupaudun oppaaksi. Halvalla. Olen jo silti hahmotellut ohjelmaa.

Aloitamme Malvasta, jossa varsinkin Jyrkät viihtyisivät pitkään. Malva on loistopaikka, vaikka viime kerran jälkeen alkoi päässäni soida Wiskarin Tässäkö tää oli?Historialliseen museoon, niin fantastinen paikka kuin se onkin, en vieraitani veisi. Sieltä ikkunoista nimittäin näkyy Kisapuisto ja sitä en voi vierailleni näyttää.

Satamassa kahviteltaisiin sillä aikaa kun Kolet vetävät portaita. Juuri oikean korkeita.Torilla pitää tietysti käydä. Siellä näkee kuuluisuuksia, jopa ex-palloilijoita. Kesällä enemmän, talvellakin muutaman.

Vielä pitää pistäytyä Anttilanmäellä, varsinkin Liisankadulla ja koulussa. Joudumme tyytymään koulun pihaan ja kurkisteluun ikkunoista, jollei sitten Markku Pekkalasta olisi apua.Radiomäellä on ihan pakko käydä, museossa myös. Malit tykkäisivät vanhoista mustavalko-ohjelmista ja tahtoisivat myös konserttiin, jos Kaseva esiintyisi.

Myöhäisilta olisi vapaata, mutta kierros alkaisi Tirrasta. Olisikohan mukava Antti Sirvo paikalla?Aamulla veisin Sihvot Matti Satosalmen kanssa kalaan. Muut voisivat jo tahtoa takaisin Pirkanmaalle. Olisihan yö ollut raju, raju lainausmerkeissä.

Auvo Nieminen

Lisäohjeita kysyisin legendalta, siis Auvo Niemiseltä, jos sattuisi olemaan Suomessa. Avelle olen ikikiitollinen kaikista neuvoistaan niin työelämässä, jalkapallossa kuin suklaan syönnissä. Avella oli pallokentillä pakit solmuttanut harhautus ja paukkuva vasuri. Lisäksi miehessä olisi ollut ainesta opetusministeriksi. Vieläkin?

Raine Järvinen

Ilmasto muuttuu, Lahti ei

Suomi osallistuu ilmastokokouksiin ja lupaa uusia ilmastorahoituksia kehitysmaille, mutta leikkaa omaa budjettiaan näistä määristä moninkertaisesti. Tämä toistui sekä tiistaina alkaneessa Bakun ilmastokokouksessa Azerbaidžanissa että vuosi sitten Dubain ilmastokokouksessa Arabiemiraateissa. Stubb ilmoitti Bakussa, että Suomi lisää ilmastorahoitustaan kaikkein köyhimmille maille. Presidentti mainitsi erityisesti saarivaltiot, joiden elinolosuhteet ovat ilmastokriisin vuoksi akuutissa vaarassa merenpinnan nousun myötä. Kyseessä on SOFF -rahasto, (systematic observations finance facility) johon Suomi aikoo Stubbin mukaan sijoittaa kolme miljoonaa euroa. Tällä rahalla haavoittuvimmat maat voivat hankkia muun muassa järjestelmiä, jotka torjuvat sään ääri-ilmiöitä.

Presidentin ja pääministerin esittämät lupaukset ovat ristiriidassa hallituksen käytännön toimien kanssa. Orpon hallitus leikkaa merkittävästi köyhien maiden ilmastotyöhön suunnattua rahoitusta. Samalla Suomen vientimahdollisuudet maailmalle kaventuvat pitkällä aikavälillä.
Vierailin maanantaina Orimattilassa ja Kokkolassa tiistaina Material Week – tapahtumassa. Orimattilassa vierailimme Vainion Teurastamolla sekä tapasimme kaupungin johdon kanssa. Kokkolassa on erittäin pirteä teollisuus ja uusia investointeja kasapäin. Myös uusi upea jäähalli ja monitoimiareena nousee Kokkolaan, noin 70 MEUR investoinnilla. Uskalletaan tehdä. Pohjanmaalla ei valiteta tai pelätä tulevaisuutta, vaikka kuntatalouden tila ei sielläkään ole häävi.

Torstaina keskustelimme jo aamusta Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksista toimittaja Sanna Ukkolan haastattelussa Helsingissä yhdessä muiden kansanedustajien kanssa.

Lahdessa valtuusto väänsi maanantaina veroista. 0,3 prosenttiyksikön korotus oli meidän eli SDP:n esitys, jotta rahaa olisi edes vähän edemmän opetukseen kouluille, joukkoliikenteeseen tai kulttuuriin. Pienestä asiasta syntyi taas suuri keskustelu. Eli mikään ei ole muuttunut Lahdessa. Miksi Lahdessa ei puhuta todellisista ongelmista ja tehdä niille jotain eli koulutustason ja työllisyyden todellisille ongelmille? Avainasemassa taloudessa on työllisyys. Piste. Esimerkiksi tukityöllistäminen on edelleen pistemäistä puuhastelua ja esimerkiksi Inspiksen rahoitus on edelleen epäselvä. Miksi tarpeellisiin asioihin ei voida tehdä selvää vuosien panostusta? Jokainen syrjäytymisestä pelastettu nuori maksaa itsensä takaisin monin kertaisesti. Tai uudelleen koulutusta tarvitseva aikuinen. Uusia toimia tarvitaan ja nopeasti. Olemme työllisyydessä haastavassa tilanteessa, koska avoimia työpaikkoja ei ole. Vaihtoehtona on maksaa miljoonien sakkomaksuja valtiolle. Ainakaan minulle ei aukea miten Lahti tätä solmua edelleenkään aikoo avata. Eli mikään ei ole muuttunut ja kiistellään pikkuasioista.

Eikä Lahden valtuustossa ei oikeisto oikein tunnu ymmärtävän sitä, että Orpon ja Purran hallituksen leikkaukset kunnilta ja esimerkiksi aikuiskoulutuksen rahoitukseen osuvat suoraan Lahteen. Vai onko sekin SDP:n vika?

Ville Skinnari

Jännitystä ilmassa

(Kolumni on kirjoitettu tiistaina, ennen vaalitulosta.)

Saavuin Yhdysvaltoihin suoraan Kiinasta. Alibaba ja TikTok ovat täällä näkyvästi esillä mainonnassa ja arjessa. Missä siis käytännössä näkyy se anti-Kiina-politiikka? Suomessa tilannetta Yhdysvalloissa katsotaan hyvin toisin, mutta täällä raha näyttää ratkaisevan.

Täällä Kiinaa tai edes Eurooppaa ei juuri mainita – oma talous on keskiössä. Kadulla ihmiset muistuttavat, että vaikka Trump on mitä on, hän ainakin tekee, mitä lupaa. Maa on kuitenkin selvästi jakautunut. Suurin uhka tai vihollinen Yhdysvalloille tuntuu olevan itse Yhdysvallat. Sisäisesti rikkonainen valtio ei koskaan ole ulkoisesti vahva, ainakaan pitkään.

Voisiko Suomessa kiinalainen suuryritys toimia sponsorina urheilussa ja kulttuurissa? Täällä se on täysin mahdollista.

Yhdysvaltojen vaalijärjestelmä on monimutkainen – kyseessä ovat sekä osavaltiokohtaiset että kansalliset vaalit, ja osavaltioiden omat erityispiirteet korostuvat. 50 eri järjestelmää muuttuu eri tilanteissa tuhansiksi eri järjestelmiksi – tai jopa miljooniksi, jos mukaan tulee esimerkiksi virheitä.
Aloitin vaalitarkkailun taustatapaamisilla Washington DC:ssä lauantaina ja sunnuntaina. Maanantaina siirryimme 40-henkisen Etyj-tarkkailijaryhmän kanssa Kaliforniaan, Los Angelesiin. Tänään tiistaina kierrän äänestyspaikkoja Georgian ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Nikolos Samkraradzen kanssa, joka on suuri Suomen ystävä.
Disinformaatio ja viestinnän luotettavuus – jopa suoranaiset valheet – ovat täällä suuri kysymys ja ongelma. Televisiossa on vähän luotettavia uutislähteitä, ja kotiin jaetaan mainoksia kasapäin. Raha ratkaisee tässäkin, ja sosiaalinen media luo oman todellisuutensa. Miten esimerkiksi espanjankieliset äänestäjät voivat saada luotettavaa tietoa ehdokkaiden mielipiteistä Kaliforniassa tai Texasissa?
Äänestyslipukkeella äänestetään täällä paljon muustakin kuin presidentistä, ja se voi olla useita sivuja pitkä. Edustajainhuoneen ja senaatin kokoonpano on merkittävä tekijä, ja listalla on paljon valintoja. Vähän kuin jos yhdistäisimme kaikki vaalit samaan tapahtumaan ja valitsisimme vielä tuomioistuimen jäseniä samalla kertaa.

Ennakkoon on äänestänyt täällä noin 70 prosenttia. Se tarkoittaa, että tänään voi olla äänestyspaikoilla hiljaista.

Mitä vaalitulos sitten merkitsee Suomelle, EU:lle tai monenkeskiselle maailmalle? Yhdysvalloissa moni asia pysyy ennallaan – tukipolitiikka ja protektionismi jatkuvat, vaikkakin eri muodoissa, jos Trump valitaan. YK:n tai muiden monenkeskisten toimijoiden vahvempi rooli ei kuulu hänen ajatteluunsa. Suomelle on kuitenkin merkittävää, miten hän tai Harris suhtautuvat esimerkiksi Etyjin rooliin rauhan ja turvallisuuden rakentajana sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, sillä Etyj on ainoa toimija, jossa länsi ja itä kohtaavat.

Entä NATO:n rahoitus? Prosenteista ei täällä juuri puhuta, mutta se on meille iso kysymys.

Ville Skinnari

Elämän ja kuoleman Herra

Luin kerran, että muusikko Kari Rydman kohtasi suru, kun hänen oppilaansa kuoli auto-onnettomuudessa. Tuolloin hän tarttui kynään ja kirjoitti kappaleen ”Niin kaunis on maa”. Laulussa on kohta: ”Niin kaunis on maa, niin korkea taivas. Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas ja varjoisat veet. Niin varjoisat veet.” Minulle nuo sanat kuvaavat elämän ja kuoleman rajaa. Sitä hetkeä, kun kaikki on sokaisevan kaunista, mutta samalla niin ohikiitävää. Elämä täällä maan päällä ei ole ikuista. Tämä elämän rajallisuus nostaa pintaan kysymyksen: mitä kuoleman jälkeen tapahtuu? Sitä emme voi varmasti tietää.

Me kristityt kuitenkin uskomme, että Jeesus on avannut meille tien iankaikkiseen elämään ja iloon Jumalan luona. Siinä on meidän toivomme elämän rajallisuuden äärellä. Raamatusta voimme lukea kuolleiden ylösnousemuksesta ja viimeisestä tuomiosta. Jeesus itse herättää meidät viimeisenä päivänä ja saamme ylösnousemusruumiin, joka eroaa tästä vartalosta kuin siemen siitä nousevasta kukasta, niin kuin apostoli Paavali tätä kuvailee.

Raamattu kuvaa, että taivas on upea paikka. Johanneksen ilmestyksessä sitä kuvataan jotenkin näin: siellä ei ole kipua, ei kyyneleitä, ei maallisia murheita ja huolia, stressiä tai sydämen tykytystä. Taivaassa me saamme nähdä Lunastajamme kasvoista kasvoihin. Tuon lupauksen toteutumista koko Kristuksen kirkko odottaa. Saamme elää ja kuolla uskoen Kristukseen, joka sanoo: ”minä olen ylösnousemus ja elämä. Se, joka uskoo minuun ei ikinä kuole.”


Maija-Reetta Katajisto

Asiantuntemus haussa

En ala analysoimaan Lahden putoamista. Neuvojia riittää. En tykkää, että ensi kesä menee HJK:n ja SJK:n kakkosporukoiden seassa.

En ala pohdiskella piristyneen Pelicansin alkukautta. Uskon, että hyvä tulee. Maalivahtipeli on saatu kuosiin ja pakit jo Raumalla pelasivat odotetusti. Hyökkääjien soisi pysyvän terveinä, niin pisteitä ropisee.

En ole ollut ihan varma Yli-Junnilasta, kun en miestä tunne. Nyt olen. Luin Carlssonin haastiksen ja siinä hän ylisti Ylliä. Uskon. Ei ruotsalainen lausu väärää todistusta lähimmäisestään.

Änäri tuli Manseen. Olut maistui ja koppiin vietiin mustaamakkaraa. Floridan valmentaja kysyi, että kuka on tapettu?

En mennyt paikan päälle. Syy on simppeli. Lippu olisi yhteen peliin maksanut 250 euroa edes kohtuulliselle paikalle. Ihailin telkkarista Barkovia, josta pääsen asiantuntemukseeni.

Sivutyöni ansiosta seurailin nuorta Sashaa jo B-juniorina. Tajusin, että pojasta tulee maamme parhaita, mutta että maailman liki paras. En olisi uskonut.

Samoin kävi Jari Litmasen kanssa. Vaikka tiesin mahtavat geenit, ajattelin, että kotoinen Liiga riittää. Olinpa väärässä. Joten suhtautukaa varauksella tarinoihini…niin teettekin.

Mauri Hyökki

Sarjassani futislegendat on vuorossa Mauri Hyökki ja vielä kerran LTP. Seuran yhtenä taktiikkana oli värvätä parhaat pelaajat pahimmilta vastustajilta. Niinpä Maukkakin vastasi kuiskauksiin (rahakkaisiinko?) ja vaihtoi Altairista Ältsyyn kantavaksi voimaksi.

Onnittelut Mauri Karppiselle, liki 70 perjantaina ja kaikille muillekin isille.

Raine Järvinen

Valo pimeydessä

On harmaata, märkää ja koleaa. Hyvin tyypillinen marraskuinen ilta. Pimeän keskellä näkyy kuitenkin valomeri. Hautausmaa loistaa Pyhäinpäivän illassa. Näky sopii täydellisesti päivän tunnelmaan. Pyhäinpäivä täyttää sydämen ja mielen surulla ja kaipauksella. Tänäkin vuonna olen jälleen joutunut lausumaan hyvästejäni rakkaille. Ympäröivä pimeys ja synkkyys muistuttavat menetyksistä ja siitä, kuinka elämän rajallisuus luo varjonsa toisten kanssa jaetuille yhteisille matkoille.

Hämärä hautausmaa tai kuoleman todellisuus eivät kuitenkaan pelota. Tunnelma kynttilöistä syntyvän valomeren keskellä on surun ohella samaan aikaan myös levollinen ja tunnelmallinen. Lisäksi koen suurta kiitollisuutta. Jos en kokisi niin suurta surua, en olisi kokenut myöskään rakkautta. Kiitollisuus on hiipinyt mukaan kuvaan vähitellen ja varovaisesti. Sen on pitänyt odottaa oikeaa hetkeä, että olen ollut valmis ottamaan sen vastaan.

Samalla tavalla, kun kynttilöiden valo rikkoo illan pimeyden, kiitollisuuden lisäksi myös toivo rikkoo menetyksen mukanaan tuoman pimeyden. Vaikka hyvästit on lausuttu, tiedän, että kaikki ei ole vielä menetetty. Uskon, että on olemassa mahdollisuus nähdä vielä jonain päivänä taivaan kodissa. Tuon toivon merkiksi sytytän rakkailleni kynttilän. Kunnes näemme jälleen.


Mari Ruuska

LTP elää!

Muistoissa elää. Wikipedian mukaan LTP perustettiin 1980. Jääränä väitin, että jo 1979. Olin oikeassa. Nimi muuttui TP Lahdeksi 1999 ja tarina loppui kesken kauden 2004. Syyn arvaatte.

Äskeinen todistettiin, kun joukko ältsyläisiä kokoontui. Muisteltavaa riitti. Yksi muisti yhtä, toinen toista ja kolmas eri lailla.


LTP:n nuorekkaat vanhat miehet

LTP oli väriläiskä. Reijo Virtasen luomus. Parhaimmillaan joukkue oli kärkikahinoissa kakkosessa. Pikkufinaalin voitto jäi parhaaksi meriitiksi.

LTP:ssä pelasi ja valmensi moni pääsarjalainenkin. Nimeän seuran kaikkien aikojen pelaajaksi Jouko Katajan. Saksalassakin asunut edesmennyt maalivahti kuului Suomen olympiajoukkueeseen Moskovassa 1980.

Kahvikekkereissä olivat mukana mm. Sunin veljekset, kaikkien tuntema Hape Kampman sekä Kuusysin kuuluisaksi tekemä, mutta Milkin Pallon hioma Rommi Kallio unohtamatta Kängi Kangasahoa. Näistä miehistä on kirjoitettu mm. Savon ja Kouvolan Sanomissa.

Kari Hyytiä oli maalilla liimanäppi. Hannu Paavo Krouvi omasi eväät komeaan uraan kuten Hannu Nissinen, joka yöjunassa matkalla itään tajusi, että hänestä tuleekin yleisurheilija. Ja tuli.

Alkuaikojen miehistä mukana olivat Jaakko Päivärinta, maaliahne Olli Jokinen, tyylikkäästi juuri ikääntynyt Heikki Hradecky Salminen sekä Ismo Lehtinen, joka lähti aika äkkiä kuten aikanaan saunailloista vaimon käskystä. Mauri Hyökki on edelleen Herrasmies.

Oi niitä aikoja!

Raine Järvinen

Kiinan rooli maailman suurissa ratkaisuissa on keskeinen

Presidentti Stubbin valtiovierailun yhteydessä tapasimme myös Kiinan kansankongressin ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Fu Ziyingin ja muita ulkoasianvaliokunnan jäseniä.

Istun Pekingin keskustan kahvilassa ja yritän nopeasti koota ajatuksia tämän viikon valtiovierailusta Kiinaan. Olin ensimmäistä kertaa Pekingissä 1997, 23-vuotiaana. Paljon on Peking muuttunut, paljon on Kiinan muuttunut. Pieni Suomi oli tunnettu teknologiasta ja Nokiasta. Mutta miten nyt? Edelleen Suomen maine on hyvä. Katukuvassakin Suomi näkyy hienosti nyt valtiovierailun aikana. Lentoyhteydet ovat nyt hankalia, kun Venäjä on sulkenut ilmatilansa meiltä. Finnairilla Pekingiin pääsi reilussa 7 tunnissa. Nyt matkaan menee helposti vaihtoineen yli 15 tuntia.

Osallistun täällä tasavallan presidentti Alexander Stubbin valtiovierailuun yhdessä ulkoministeri Valtosen, ympäristöministeri Mykkäsen, maatalousministeri Essayahin ja kansanedustaja Sakari Puiston kanssa. Mukana täällä on noin 25 yrityksen valtuuskunta. Lahtelaista väriä tuovat Peikko ja Halton, joille molemmille kansainvälinen kauppa ja Kiina ovat tärkeässä roolissa.

Eilen tapasimme Kiinan presidentin Xi Jinpingin, pääministeri Li Qiangin ja kansankongressin puhemiehen Zhao Lejin. Lisäksi olemme edustaja Puiston kanssa tavanneet mm. ulkoasianvaliokunnan varapuhemiehen Fu Ziingin ja varapääsihteeri Qi Lujiangin. Stubbin ja Xi:n tapaamisesta on varmasti uutisoitu myös kotimaassa, ja tämä on ollut tärkeä vierailu monessa mielessä tässä maailmantilanteessa Suomelle. Suomen Tekojää Oy:n uutta sopimusta Kiinaan olimme todistamassa jo maanantaina. Moni suomalainen yritys solmii täällä nyt tärkeitä sopimuksia. Hyvä niin, koska kasvua ja työpaikkoja Suomi todella tarvitsee.

Meillä on nyt hyvin erilainen presidentti kuin aiemmin, mutta hyvin on Alex suoriutunut erittäin kovassa paikassa. Pekingiä kovempaa mittaria saa nimittäin maailmasta hakea. Suomen viestit ovat menneet hyvin perille ja olemme saaneet täällä kokoomme nähden erittäin paljon huomioita ja medianäkyvyyttä. Ukrainan tilanne, Venäjä, Lähi-Itä, ydinaseiden uhka, Pohjois-Korea, Euroopan Unionin suhde Kiinaan, USA:n vaalit ja tietenkin maidemme kahdenväliset suhteet ovat olleet agendalla. Eli aikamoinen paketti! Maailman toiseksi suurin talous yskii täälläkin ja voi sanoa, että kenelläkään ei maailmassa mene nyt hyvin. Epävarmuus ja jännitteet näkyvät turvallisuudessa ja taloudessa. Kiinalla on ratkaisujen avaimet kaikkiin merkittäviin asioihin maailmassa, sodista ilmastonmuutokseen. Ja Kiinaa kuunnellaan. Mekin kuuntelimme ja kuuntelemme. Paljon asioita pohdittavaksi jatkoa ajatellen.

Tänään jatkamme vielä illaksi Shanghaihin ja vierailu päättyy torstaina. Yksi konkreettinen asia on ollut sähköautot. Miten suhtaudumme kiinalaisten sähköautojen Euroopan valloitukseen? Hyvälaatuisia ja eurooppalaisia edullisempia autoja löytyy jo Lahdestakin. Miksi en ostaisi sellaista? EU:n ja Kiinan suhteita on hiertänyt EU:n komission 4.7. 2024 asettamat väliaikaiset tasoitustullit kiinalaisille sähköautoille. Suomi pidättäytyi äänestettäessä väliaikaisista tulleista. Lopullisista tasoitustulleista äänestettiin komission tuotesuojakomiteassa 4.10. 2024. Komissio sai jäsenmailta riittävän tuen toimien asettamiseksi viimeistään 31.10. 2024. Suomi pidättäytyi lopullisessa äänestyksessä, koska asetusehdotuksen ei katsottu täyttävän kaikkia kriteerejä. Suomi on ollut varauksellinen myös tuontisuojatoimista, jotka liittyvät kuluttajille merkittäviin tuotteisiin. Me toivomme, että tähän vielä löytyisi neuvotteluratkaisu ja tätä myös Kiinan kauppaministeri korosti minulle tiistaina Pekingissä.

Isoja kysymyksiä ja edelleen vähän vastauksia, mutta tärkeintä, että on keskusteluyhteys tärkeisiin kumppaneihin eri puolilla maailmaa.
Kiinan presidentin isännöimällä illallisella soi tuttua musiikkia: Apulanta toimi erinomaisesti ja samoin Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija.
Moni kiinalalainen kysyi mitä biisejä nämä on.. Eli keikkakutsuja voi alkaa tulla Kiinasta Päijät-Hämeeseen!

Ville Skinnari

Lauantain huumaa

Lahdessa, kun FC Lahden naiset varmistivat paikkansa Ykkösessä. Putoaminen kurkki oven takana, sillä VJS johti 4-3, kun 90 oli pelattu. Sitten lahtelaislikat näyttivät luonteensa.

Aino Venemies tasoitti ja ajassa 90+10 Ella Pesonen pisti nimensä historiaan iskemällä osuman, joka riitti säilymiseen. Hurja temppu!

Lahti ansaitsi säilyä, olihan se käynyt voittamassa juuri Oulussa ja Tampereella peräti 5-1 Elli Savolaisen ja Aamu Kinnusen johdolla. Ensi kauden Ykkönen on laatusarja, kun pääsarja typistettiin 8 joukkueeseen. Lisää täytyy treenata ja kova ryhmä kasata, jotta vauhdissa pysytään.

Huima lauantai oli Kuopiossakin. Kups ansaitsi kullan kipparinsa Pennasen johdolla. Ilves juhli hopeaa ja sanokaa minun sanoneen, että lähivuosina sen juhlat jatkuvat. HJK tyri ja saas nähdä, saako tikku-ukko lähteä.

Lahden hiihtomaisemissa ei juhlittu. Kuhnureiden kausi sai jatkoa, mutta eiköhän Jaro hoidu ja sitten uusin eväin parempaan kauteen.

Seuraan salibandyä myös. LaSB kävi Lempäälässä häviämässä raihnaiselle Classicille 1-11. Luit oikein!

Sitä vaan, että Classicin tehomies, ex-LaSB, Tiitus Salokangas jutteli: ”Piti psyykata itseä aika paljon, että pystyi katsomaan heitä vihollisina eikä ystävinä eikä perheenjäseninä.”

Tiituksen isä Thomas ja veli Julius vaikuttavat Lahden kehittyvässä joukkueessa. Tiitukselle tiedoksi, että vastustajat ovat kanssakilpailijoita, ei missään nimessä vihollisia. Ja olisi Tiitus voinut vähän sääliä tuntea.


Sarjassani uudet nuoret kyvyt on vuorossa FC Lahden P17- joukkueen kärkäs kärkimies Emeraude Ndabawedje. Pankaa nimi mieleen!

Raine Järvinen

KOLUMNIT -arkisto

syyskuu 2026

elokuu 2026

heinäkuu 2026

kesäkuu 2026

toukokuu 2026

huhtikuu 2026

maaliskuu 2026

helmikuu 2026

tammikuu 2026

joulukuu 2025

marraskuu 2025

lokakuu 2025

syyskuu 2025

elokuu 2025

kesäkuu 2025

toukokuu 2025

huhtikuu 2025

maaliskuu 2025

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011