Vuosi: 2023

Lahden päättäjillä on isoja asioita pöydällä koskien Etelä-Lahtea. Salinkallion koulu on varmasti näistä yksi tärkein ja samoin Launeen kirjasto. Kirjaston pitää jatkaa ja näin varmasti tapahtuu, mutta missä ja miten on kysymys, johon pitää etsiä vastauksia. Salinkallion koulun kiinteistön osalta tarvitaan myös viisaita ratkaisuja. Paikka on mitä parhain ja minulle erittäin tuttu entisenä Ali-Juhakkalan ja Korsitien asukkaana. Ainakaan parakkeja Lahti ei tarvitse enää yhtään lisää. Järkyttävän kalliille touhulle on aina vaihtoehto ja toivottavasti Lahden virkamiehistä löytyy luovuutta hakea ratkaisuesityksiä päättäjille. Ensi viikolla kokoonnumme Etelä-Lahden Demareiden kanssa Launeelle pohtimaan omia esityksiämme tilanteiden ratkaisemiseksi.

Lahdessa nähtiin myös kauden pohjanoteeraus, kun Pelicansin ottelu jouduttiin keskeyttämään jääongelmien vuoksi. Surkea ja surullinen tapahtuma ja kertoo paljon missä Lahdessa mennään, koska asiat ovat juuri niin miltä ne näyttävät ulospäin. Samalla meni mahdollisuudet tienata uutta rahaa ja kasvua.

Maailmalla kuohuu eikä Suomikaan ole suojassa. Itärajan tapahtumat osoittavat, että meidän tulee olla valmiina ja niin me olemmekin. Reagointikykyyn liittyvää lainsäädäntöä parannettiin jo viime kaudella, joten ihan kaikkea ei Perussuomalaisten kannata nyt imuroida omiin liiveihin, vaikka sana ”turvapaikka” ja ”maahanmuutto” tietysti näin heille antaa ymmärtää. Me muutkin osaamme rajan tarvittaessa sulkea – toki samalla kunnioittaen kansainvälisiä sopimuksia.

Gazan tilanne on hirveä ja ratkaisua ei ole näköpiirissä. Miten tästä eteenpäin riippuu osapuolista ja tilanne on kaikille vaikea, mutta kyllä YK:n ääntäkin tulisi kuunnella. Toisten tappamiseen sijaan pitäisi maailmassa taas puhua rauhan rakentamisesta, mutta suosittu aihe se ei nyt ole. Yllättävän vähän siitä puhuvat edes Suomen tulevien presidenttivaalien ehdokkaat. Tässä voisi olla jollekin ehdokkaalle tilaisuus nostaa osakkeitaan?

Perjantaina matkustan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen, joka kokoontuu syysistuntoonsa Armenian pääkaupunkiin Jerevaniin 18.-20. marraskuuta. Jerevanissa me Etyj-maiden kansanedustajat keskustelemme Etyjin roolista konfliktien aikakaudella, korruption torjunnasta sekä konfliktien uhreiksi joutuvien ihmisten ja erityisesti vähemmistöjen suojelusta.

Yksi kriisi mistä meillä aika vähän puhutaan, on ajankohtainen Armeniassa, missä Azerbaidžanin syyskuinen hyökkäys Vuoristo-Karabahiin toi maahan hetkessä yli 100 000 pakolaista, joiden asuttaminen ja perustarpeista huolehtiminen on pienelle maalle valtava ponnistus. Vuoristo-Karabah on armenialaisenemmistöinen alue, joka sijaitsee Azerbaidžanin maantieteellisten rajojen sisäpuolella. Azerbaidžan hyökkäsi syyskuussa Vuoristo-Karabahiin, minkä seurauksena käytännössä kaikki alueella asuneet armenialaiset pakenivat sieltä.

Samassa yhteydessä yleiskokouksen syysistunnon kanssa järjestetään vuotuinen Välimeri-foorumi ja yleiskokouksen pysyvän komitean kokous. Suomi on Etyj:n puheenjohtajamaa vuonna 2025 ja se on tulevankin Suomen tasavallan presidentin tärkeä teema tilanteen haasteellisuudesta huolimatta.

Ville Skinnari

Lahden ensi vuoden budjetti on laadittu yllättävän yksimielisessä hengessä ottaen huomioon se, mitä taustalla todellisessa elämässä todellisuudessa tapahtuu.

Sosiaali – ja terveystoimen huolet on nyt kannettu Hyvinvointialueelle ja siksi keskustelu esimerkiksi Lahden kaupunginsairaalan tulevaisuudesta on tarpeellinen, mutta sitä käydään väärin. Jos ja kun Lahti halusi rakentaa lähes 50 miljoonan euron sairaalan tilanteessa, jossa näin suurelle ja epätarkoituksenmukaiselle kiinteistölle ei nähty tarvetta? Näin totesin muistaakseni vuosina 2013 – 2019 toimiessani maakunnallisen Hyvinvointiyhtymän (Hyky) johdossa. Hyky maksoi ainakin silloin vuokraa Lahden kaupungille vuodessa 8 miljoonaa euroa! Eli koko hanke oli tarkoitus maksaa noin 6 vuodessa. Tämä kaikki rahamäärä oli pois tavallisten ihmisten arkisista palveluista. Samaan aikaan halutiin ajaa alas Launeen terveysasema, vaikka se kokonsa puolesta oli tehokas ja toimiva yksikkö. Näin minulle totesi mm. silloinen toimitusjohtaja Eetu Salonen, josta Lahden kaupungilla olikin sitten kova kiire päästä eroon.

Nyt olemme sitten tilanteessa, että nykyinen Hyvinvointialue on ollut aloitteellinen irtaantumiseksi kaupunginsairaalasta. Heillä on varmasti tähän perusteet. Lahden kaupunki on tästä pöyristynyt, koska sijoittajien silmissä menee näin kuulema Lahden maine. En tunne enkä tiedä prosessia, miten sijoittaja on hankkeeseen sitoutunut, mutta sopimukset näyttävät ainakin ulospäin selkeää suomea ja sijoittajalla on sijoittajan riski. Se ei tarkoita, etteikö sijoittajan kanssa etsittäisi ratkaisuja. Oulussa vanha sairaala toimii nyt hotellina.

Lahden työllisyyden kuntakokeilu on varmasti aihe, josta voisi kirjoittaa kirjan, mutta tärkeintä on nyt katsoa eteenpäin. Vielä viime vuonna kerrottiin, että Baronan kanssa ratkaistaan kaikki ongelmat, mutta vähintään nyt on varmasti selvää, että Baronan kanssa ei ratkaista kaikkein haastavimmassa olevien osatyökykyisten ongelmia. Tarvitaan toimijoita, jotka ottavat kopin pitkäaikaistyöttömistä ja syrjäytymisen uhan alla olevista nuorista. Näin toimijoita on ja jokainen investoitu euro tuo itsensä takaisin, koska samalla Lahti säästää nk. sakkomaksuista. Nämä ovat muuten miljoonia euroja. Siksi olen jo pitkään yrittänyt vääntää rautalangasta, että panostetaan ihmisiin, jotta he pääsevät arjen tekemiseen kiinni. Se tuo itse asiassa säästöjä.

Ville Skinnari

Keskiviikkona eli 1.11 Finnair täytti 100 vuotta. Ensimmäinen lento tehtiin sata vuotta sitten Tallinnaan ja matkustajia taisi olla neljä kappaletta (jos muistan oikein). Tapasin Finnairin 100-vuotisjuhlissa Finnairin suuren miehen eli vuorineuvos Keijo Suilan. Hän loi Finnairin pääjohtajana (1999-2005) Aasian strategian ja on ollut minulle ja varmasti monelle muulle se esikuva, miten suomalainen yhtiö voi rakentaa suhteellista kilpailuetua kovaa kansainvälisessä kilpailussa ilmailualalla. Nyt maailman tilanne ei ole Finnairin puolella, mutta silti on selvitty hengissä läpi koronan ja Venäjän hyökkäyssodan. Se on kova saavutus ja kiitos kuuluu koko henkilökunnalla ja myös toimivalle johdolle. Topi Manner siirtyy sivuun ja uusi toimitusjohtaja tulee tilalle.

Finnair on Suomelle ja suomalaisille tärkeä toimija ja on kaikkien etu että yhtiön selviää ja jatkossakin lentää meitä eri puolille maailmaa. Venäjän ilmatilan sulkeutuminen sulki myös Finnairin kasvustrategian, mutta ratkaisuja on haettu ja haetaan eri ilmansuunnista, vaikka kilpailu on äärimmäisen kovaa. Esimerkiksi Turkish Airlines ja Qatar Airways ovat geopoliitikan voittajia ja heidän hubit eli Istanbul ja Doha kasvavat nyt hurjaa vauhtia. Rahtiliikenne on entistä tärkeämpää sekin ja tuo tarvittavaa tuloa myös meille.

Paikalla Helsingissä oli myös Vantaan uusi kaupunginjohtaja Pekka Timonen ja meillä oli – kuten aina – hyvä keskustelu Suomen, Vantaan ja Lahdenkin asioista.

Helsinki-Vantaan lentoasema on myös lahtelaisten lentoasema ja siksi sen toimivuus ja yhteydet sinne ovat meillekin tärkeitä. Lentorata on järkevä hanke ja sitä pitää edistää yhdessä Vantaan ja Helsingin kanssa. Se on muuten ainoa hanke mitä Helsinki tukee – ei edes sitä kuuluisaa tunnin junaa Turkuun, missä siinäkään ole mitään järkeä tai kansantaloudellista hyötyä.

Onnea myös Lahti 118 vuotta! Keskiviikkona markkinoilla juhlittiin Lahtea ja kahviteltiin torilla kotikaupunkimme syntymäpäiväjuhlia. Keli oli karmea ja kävin vaihtamassa märät kengät jo ennen kuin pääsen edes torille saakka keskiviikkona aamulla. Kelistä huolimatta tunnelma oli hyvä ja lämmin. Lahtelainen yhteisöllisyys näkyi torilla ja muutenkin. Ongelmia on ja pakko sanoa, että moni asia voisi olla paremmin, mutta Lahti on kaupunkina juuri sitä mitä me haluamme sen olla ja aivan yhtä valovoimainen, kuten sen asukkaat.

Meillä on moni asia edelleen hyvin: upea luonto, Vesijärvi, kulttuuria, urheilua, hienot mahdollisuudet opiskella. Näitä pidämme liian usein itsestäänselvyyksinä. Seuraavat 118 vuotta tulevat olemaan varmasti erilaiset, mutta rohkeita Lahdessa oltiin sata vuotta sitten ja sitä rohkeutta me tarvitsemme nytkin. Uskon, että uusi kaupunginjohtajamme jatkaa juuri kultaisen mitalin saaneen Pekka Timosen hienoa työtä kaupunkimme eteen.

Ja lopuksi vielä se tärkeä asia: Perjantaina Pelicans kohtaa SaiPan kotona. Nyt sanon suoraan: nyt on pakko voittaa tai muutoksia on tultava ja nopeasti. Niin surkeaa oli tekeminen viimeksi kotipelissä Kalpaa vastaan.

Ville Skinnari

Pyhäinpäivää kaupitellaan meille Halloweenina. Siihen kuuluvat luurangot, noidat, haamut jne. Tämä Halloween-ilmiö antaa oudon kuvan pyhäinpäivän sanomasta. Tuo rekvisiitta pyrkii olemaan pikkuisen pelottavaa, se kuvaa kuolemaa ja pimeyden valtoja. Pyhäinpäivän sanoma taas on valoisa. Kuolemalla ei ole viimeistä valtaa ihmiseen, sillä Kristus on voittanut synnin ja kuoleman vallan. Hänen kauttaan Jumala on valmistanut meille katoamattoman elämän luonaan taivaassa. Pyhäin päivänä muistelemme tämän ristintien kilvoittelijoita, jotka Jumala on jo tästä elämästä kutsunut. Heidän esimerkkinsä ja elämänsä on rohkaisemassa myös meitä elämään Jeesukseen turvautuen.

Pyhien esimerkki ei niinkään ole siitä, mitä he ovat olleet, vaan esimerkki siitä, mitä Jumala on heissä ja heidän elämässään vaikuttanut. Siksi myös nimi Pyhien päivä on muistutus Jeesuksen sovitustyöstä, joka antaa tämän pyhyyden lahjaksi. ”Teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä”, sanoo apostoli Paavali.

Jeesukseen turvautuen, mekin saamme kuulua tähän pyhien joukkoon. Emme omien saavutustemme tähden, mutta saamme ottaa vastaan sen pyhyyden lahjan, jonka Jeesus syntiselle antaa. Ja monet poisnukkuneet rakkaamme, vaikka ovat poissa, eivät kuitenkaan ole. Saamme kulkea pyhien matkasaatossa kohti taivaan juhlaa.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Vielä vuosikymmen sitten Itämeren tilanteen ympärillä käytiin keskustelua yhteistyöstä laajasti. Haluttiin tehdä ympäristöyhteistyötä, puhdistaa merta, vähentää fosforia sekä sinilevää. Kaikki tämä oli aivan oikein ja muistan itsekin osallistuneeni lukuisiin tapaamisiin, seminaareihin ja rahoituskeskusteluihin Itämeren maiden ympärillä – mukaan lukien Venäjä. Suomalainen ja lahtelainenkin vesiosaaminen oli kovassa kurssissa mm. Pietarin vesien puhdistuksessa.

Me lahtelaiset tiedämme, miten tärkeää on vesistöjen puhtaus ja miten helposti asiat voi pilata ja miten ne voi myös korjata. Vesijärvi on edelleen upea esimerkki yhteistyöstä ja osaamisesta sekä uudistumisesta, vaikka tietenkin Itämeren – ongelmat ovat monella tavalla eri tasoilla. Siksi olin äärimmäisen tyytyväinen kun saimme Itämeren alueen maista mukaan kaikki toimijat ja samalla myös yksityisen sektorin panos on ollut todella merkittävää.

Itse ongelma eli ympäristöä ja vesistöä kuormittavat toimet eivät ole kadonneet, mutta radikaalisti muuttunut turvallisuustilanne on väistämättä vaikuttanut siihen, että keskustelu Itämeren tilasta on muuttunut.  Itämeri on noussut turvallisuuspolitiikan keskiöön viimeistään Baltic Connector – tapauksen myötä.

Suomen viranomaisten toiminta on saanut tapauksessa kiitosta ja syystä. Meillä ei hutkita, vaan tutkintaan ja sen jälkeen tehdään johtopäätökset. Näin se pitää aina olla ja niin on nytkin. Pitää myös antaa täysi kiitos päämisterille ja ulkopoliittiselle johdolle tilanteen hoitamisesta. Tiedottaminen ja viestintä on toiminut kaikkiin suuntiin juuri niin kuin sen pitää.
Samalla Suomen maine on vahvistunut kansainvälisesti kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden mallimaana. Se on tärkeää juuri nyt suurvaltajännitteiden maailmassa. Suomelle tilanne on erityisen haastava huoltovarmuuden lisäksi myös teollisuuden ja logistiikan kannalta.

Sotia ja kriisejä maailmalla nyt riittää. Ukrainan lisäksi Lähi-Idän tilanne näyttää valitettavasti vain eskaloituvan. Eurooppa on kovan paikan edessä, kun samaan aikaan myös talouskasvu näyttää lähes nollaa. Pääministeri Orpo matkustaa tällä viikolla Brysseliin EU – huippukokoukseen ja agendalla on paljon tavaraa. Yksi tärkeä kysymys on, miten Euroopan maissa saadaan pidettyä kansalaisten usko parempaan. Nyt näyttää siltä, että tyytymättömyyden kasvaessa ääriliikkeet ovat monessa maassa vaaleissa vahvoilla. Saksan tulevat vaalit ovat monella tavalla tärkeät. EU:n yhtenäisyys voi jatkossa olla kovan työn takana. Ja mitä tapahtuu Yhdysvalloissa tulevien presidentinvaalien jälkeen? Fokus on nyt enemmän ja enemmän Lähi-Idässä ja Kiina on edelleen painopiste numero yksi.
Pohjoisen Euroopan haasteet tarkoittavat myös sitä, että EU:n pitää olla meitäkin tukemassa uusien ratkaisujen löytämiseksi. Se tarkoittaa uusia yhteyksiä Eurooppaan ja Pohjoisen Ulottuvuuden näkemistä ja noteeraamista. Tässäkin asiassa Pohjoismainen yhteistyö myös Norja mukaan lukien on äärimmäisen tärkeää.

Ruotsin NATO-jäsenyyden eteneminen Turkin kanssa on hyvä uutinen ja varmaan Unkarinkin kanssa päästään jossain vaiheessa eteenpäin. Yhdessä olemme vahvempia – tillsammans är vi starkare!

Ville Skinnari

Oletko miettinyt, minkälainen matkailija sinä olet? Mihin matkustat mieluiten, onko kyseessä jokin jo ennestään tuttu kohde, vai haluatko joka kerta päästä sellaiseen paikkaan, jossa et ole käynyt ennen? Tai sitten kun olet päättänyt lähteä matkalle, mitä asioita sinä ensimmäiseksi mietit tai järjestät matkaa varten?

Jos matkakohde on jo päätetty, niin ensimmäisenä ainakin itse alan järjestämään ja miettimään miten pääsen matkakohteeseen ja miten majoitun sitten siellä perillä. Tai jos matkustaminen kestää useamman päivän niin miten matkan aikana majoitutaan.

Seuraava asia, jota alkaa suunnitella ovat matkatavarat, mitä pitää ottaa mukaan. Ja koska useimmiten itse matkustan koko perheen kanssa, niin suunnittelen myös lasten matkatavarat. Ja usein tulee kyllä otettua hieman liikaa mukaan.

Ensi sunnuntain evankeliumikohdassa myös Jeesus puhuu matkalle lähtemisestä, tai oikeastaan siinä kerrotaan miten Jeesus lähettää opetuslapsiaan matkalle, kohtaamaan ihmisiä ja parantamaan heitä sekä julistamaan, että Jumalan valtakunta on lähellä. Toisin kuin yleensä matkalle lähtiessä, Jeesus käskee lähteä matkaan ilman mitään varusteita, kosta lähdöllä on kiire ja matkan aikana saa kaiken tarvitsemansa.

Ajattelen, että onpa siinä aika kova vaatimus; jättää kaikki ja lähteä johonkin tuntemattomaan ilman mitään varusteita. Ja samalla tässä viestissä on myös jotain hyvin rauhoittavaa ja turvaa antavaa; sinun ei tarvitse olla huolissasi, koska tulet saamaan sen mitä tarvitset ja Jumala kanssasi. Mihin sinut tänään lähetetäänkään ja ketä kaikkia kohtaatkaan, Jumala on kanssasi.

Hanna Rikkanen
pappi
Launeen seurakunta

Presidentti Martti Ahtisaaren poismeno koskettaa monelle tavalla ja juuri tässä ajassa. Rauhan rakentaja, diplomaatti isolla D:llä ja vielä suomalainen on poissa juuri silloin, kun hänenlaisiaan tarvittaisiin enemmän kuin koskaan maailmassa.

Hänen Nobel-puheensa jää maailman historiaan eikä sitä parane lähteä edes kääntämään suomeksi, mutta pääviesti on selvä: kaikki maailman konfliktit voidaan ratkaista.

“Wars and conflicts are not inevitable. They are caused by human beings. There are always interests that are furthered by war. Therefore, those who have power and influence can also stop them.”

CMI (Martti Ahtisaari Peace Foundation – suomalainen konfliktinratkaisujärjestö) tekee nyt tätä työtä ja siksi tätä työtä pitää jatkaa ja tukea kaikin tavoin.

Ahtisaari osasi olla diplomaattinen, mutta myös suorapuheinen. Katsoin muistiinpanojani viime vuosilta ja yksi mielenkiintoinen tapahtuma nousi esille. Presidentti Ahtisaari kertoi eduskunnassa Pohjoismaiden Neuvoston juhlaistunnossa 2.11. 2017 kansanedustajille elämäntyöstään sekä eri kriisien haasteista ja ratkaisuista: ”Olen pohjoismaalaisen mallin tuote ja ylpeä siitä. Siirryin ulkoministeriöön vuonna 1965 ja opin eniten Pohjoismaista”.

Ahtisaari peräänkuulutti YK:n turvaneuvoston roolia. ”Syyrian kysymys tarvitsee yhteisen suunnitelman. Paljonko viisi pysyvää jäsentä ovat todella tehneet kriisin ratkaisemiseksi?”, Ahtisaari sanoi.

Presidentti Ahtisaari antoi myös meille nuoremmille ohjeita konfliktien ratkaisuun.
”Siinä ei ole mitään ihmeellistä, jos vain haukkuu toista ihmistä. Jos ei itse näytä esimerkkiä on turha lähteä neuvomaan toista ihmistä”. Näin on, mutta miten itse toimimme ihan jokapäiväisessä elämässä? (oma kommenttini muistiinpanoissa).

Ja muistoja paljon – haastavia ja hauskojakin. Hollannin Haagissa seurasin nuorena oikeustieteen opiskelijana ex – Jugoslavian sotarikostuomioistuimen oikeudenkäyntejä. Elettiin 2000- luvun alkua ja Lontoossa professorini oli sitä mieltä, että minun tulisi keskittyä ihmisoikeuskysymyksiin, ”koska Ahtisaari on niin erinomainen työssään”. Silloin ajattelin, että maailma on todella rikki ja tarvitsee parempaa kansainvälisen oikeuden kunnioitusta ja sääntöpohjaisuutta, mutta missä tilanteessa olemme nyt maailmassa – vuonna 2023 ?

Lontoossa opiskellessani vuonna 1999 sain opiskelijaravintolassa yllättäen ilmoituksen, että ”terveiset Sarajevosta, ruokasi ja juomasi ovat ilmaisia, koska tulet suuren Martti Ahtisaaren kanssa samassa maasta. Kosovon jälleenrakentamiskokous pidetiin Ahtisaaren johdolla Sarajevossa 1999. Japanissa asuessani vuonna 1997 Ahtisaari vieraili Tokiossa Suomen Tasavallan Presidenttinä virallisella valtiovierailulla. Sain kutsun lounastilaisuuteen, jossa paikalla oli myös Japanin silloinen pääministeri Ryūtarō Hashimoto. Koska olin japanilaisella kauppahuoneella työharjoittelussa minut istutettiin Japanin puolelle pöytää ja sain esitellä itseni japaniksi ja tulkki käänsi sitten suomeksi. Minua jännitti aivan valtavasti, mutta sitten presidentti puuttui peliin: ”Tule juniori Skinnari tänne omien (Suomen) puolelle istumaan, Ahtisaari sanoi ja parissa sekunnissa minulle tehtiin paikka Suomen delegaatiossa.

Suuri mies ja esikuva on poissa. Syvä osanottoni perheelle ja läheisillä. Työn rauhan ja ratkaisujen eteen jatkuu ja siksi CMI:n toiminnan kehittäminen ja tukeminen on äärimmäisen tärkeää.

Ville Skinnari

Syksy tulee ja kelit kylmenevät. Lahdessakin moni miettii, miten selvitä talvesta. laskuja riittää, mutta miten ne tulot tässä tilanteessa riittävät. Maailma on nyt todella rikki, kun katsoo sääntöpohjaisen järjestelmän tilannetta. Lähi-Idän tilanne tästä viimeisin esimerkki. Rauhaa pitää aina yrittää rakentaa, sotia on nyt maailmassa enemmän kuin koskaan. Itämeren turvallisuustilanne on kiristynyt entisestään. Suomi on hyvin varautunut kaikkeen ja siksi voimme luottaa Suomen varautumiseen ja huoltovarmuuteen.

Tällä viikolla eduskunnassa käydään lähetekeskustelua ensi vuoden budjetista. Keskustelun sävy on vaihdellut laidasta laitaan. Oppositiossa meidän huolemme on erityisesti sosiaaliturvaan kohdistetuissa leikkauksissa. Myös valtion velkaantuminen ja verotuspäätökset puhuttavat. Velkaantuminen on ehdottomasti asia, mikä täytyy taittaa, mutta hallituksen keinot siihen eivät vakuuta. Esimerkiksi työelämäuudistuksilla ei juurikaan ole vaikutuksia valtiontalouteen, mutta sitäkin enemmän työntekijöille. Myös leikkaukset sosiaaliturvaan heikentävät kannustimia työllistyä. Yhteisvaikutuksien arvioinnin puute paistaa läpi näissä hallituksen päätöksissä. Miksi osa-aikatyöntekijöitä ei arvosteta ja suojaosuuksia ollaan poistamassa?

Kokoomus lupasi ennen vaaleja lopettaa velkaantumisen ja 100.000 uutta työpaikkaa, mutta työllisyystilanne vain huononee. Rakennusalan ahdinko ei sen puolesta puhu. Häviämässä on kymmeniätuhansia työpaikkoja.

Perussuomalaiset sanovat että ”kaiken kivan jakaminen kaikille” loppuu. Kun näitä hallituksin säästötoimia katsoo, ei pian kellään ole kivaa, ainakaan pienituloisella tai työttömällä.
Väännetään vielä rautalangasta: edellisen hallituksen syy ottaa velkaa oli pääasiallisesti vain ja ainoastaan korona ja Venäjän aloittama hyökkäysota.

Nostin itse esille eduskunnassa keskiviikkona sen, että hallituksen työelämäuudistukset ovat enemmän Itä-Eurooppalaisen mallin mukaisia kuin pohjoismaalaisia. Nyt murennetaan suomalaisen yhteiskunnan perustuksia ja samaa on menossa Sote-sektorillakin.

Ville Skinnari

”Jos rukoilet Jumalalta kärsivällisyyttä, antaako Hän sinulle sitä suoraan, vai antaako Hän sinulle tilaisuuksia kehittää kärsivällisyyttäsi?” Jokseenkin tähän tyyliin kysytään elokuvassa Evan taivaanlahja. Toisinaan rukouksiimme vastataan myönteisesti. Saamme, mitä toivomme, mutta se ei aina ehkä tapahdukaan ihan siten, kuin odotamme. Itse asiassa melko harvoin toivomamme asia vain ilmestyy elämäämme, noin vain vaatimatta meiltä itseltämme mitään.

Joskus myönteinen vastaus rukoukseen voi tulla niin, että Jumala mahdollistaa meille tilaisuuksia tavoitella pyytämäämme ja tukee meitä tuolla matkalla. Monesti se vaatii meiltä itseltämme vaivannäköä ja työtä. Toisinaan taas, jotta saisimme, mitä rukoilemme, meidän pitääkin ensin luopua jostain muusta tai kohdata muutoksia elämässämme, tehdäksemme tilaa uudelle. Siihenkin liittyy usein kasvukipuja tai luopumisen surua.

Samoin on silloin, kun rukoilemme Jumalalta johdatusta elämäämme. Jumalan suunnitelmat elämämme varalle saattavatkin olla erilaiset, kuin mitä itse kuvittelemme tai toivomme. Meidän voi olla myös hyvin vaikea päästää irti omista suunnitelmistamme ja toiveistamme. Rukoilemme ”tapahtukoon Sinun tahtosi”, ja samaan aikaan takaraivossa häilyy pieni ”mutta”. Jospa Jumalalle voisi vain sanella, minkälainen Hänen tahtonsa meidän varallemme olisi hyvä olla.

Rukoileminen, etenkin johdatuksen rukoileminen, on osoitus siitä, että luotamme Jumalaan. Se ei poista elämästämme haasteita tai ikäviä asioita. Voimme kuitenkin luottaa siihen, että emme kulje yksin. Ja toisinaan, saatamme löytää elämästämme sellaisia hyviä asioita tai etappeja, joista emme itse olisi osanneet edes haaveilla. Luottamus ja usko Jumalaan voi olla myös suurta seikkailua.

Mari Ruuska
vs. seurakuntapastori
Launeen srk