Vuosi: 2021

Suomen ja Venäjän hallitustenvälinen talouskomissio kokoontui tällä viikolla Helsingissä. Minä ja Venäjän kollegani, teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov toimimme komission puheenjohtajina. Venäjä on Suomelle keskeinen kauppakumppani. Siellä toimii noin 900 suomalaista yritystä, ja suomalaisinvestointien arvon maassa arvioidaan olevan 15 miljardia euroa. Venäjä on Suomen kuudenneksi suurin vientimaa ja kolmanneksi suurin tuontimaa. Talouskomission tehtävä on edistää kummankin maiden yritysten ja kaupankäynnin etua.

Kävimme Manturovin sekä suomalaisten ja venäläisten yritysten edustajien kanssa läpi niitä asioita, joissa maidemme välisellä käytännönläheisellä talousyhteistyöllä on isointa potentiaalia, kuten esimerkiksi liikenteessä, energiassa ja metsäteollisuudessa. Talouskomission ja muiden yhteistyön kanavien avulla saadaan entisestään kasvatettua tätä kaupallis-taloudellista vaihtoa. Suomella ja Venäjällä on yhteisiä tavoitteita myös esimerkiksi ympäristöasioissa, kuten energiatehokkuuden parantamisessa ja päästöjen vähentämisessä. Tässä Suomi voi tarjota Venäjälle sellaisia ratkaisuja, joita maan isot markkinat tarvitsevat.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteista huolimatta voimme tehdä tässäkin tilanteessa paljon. Lahdessa Venäjän kauppa on tuonut toimeentuloa meille vuosikymmeniä. Torstaina Helsingissä mukana olivat Raute, Wihuri, Huhtamäki, UPM, Valio, Paulig ja moni muu suomalainen yritys. Yhteys Pietariin Allegrolla palautuu toivottavasti pian. Samoin Moskovaan. Liikematkustajien lisäksi monet odottavat jo matkustamista molemmin puolin rajaa. Torstaina hallitus päätti että teknisiä esteitä junaliikenteen avaamiseen ei enää ole Vainikkalassa. Terveysviranomaisten kanssa neuvottelut jatkuvat.

Viime sunnuntaina vietettiin Mielenterveysomaisten eli Ilonanpäivää. Tämä on aihe, jota kannattaa pysähtyä miettimään. Jopa joka toinen suomalainen kokee jonkun mielenterveyden häiriön elämänsä aikana. Sairastunut ei ole tilanteessaan yksin, vaan tilanne koskettaa myös laajaa lähipiiriä hänen ympärillään, aina perheenjäsenistä työelämään. Läheinen on usein myös se henkilö, joka on eniten läsnä sairastuneen arjessa ja auttaa pärjäämään ja jaksamaan.

Mielenterveysongelmista ja niitä lähipiirissään kohtaavien läheisten ja omaisten asioista on puhuttava nykyistä avoimemmin. Kun asioista pääsee keskustelemaan muiden kanssa, käy arjen taakkakin ainakin hivenen kevyemmäksi. Myös käytännön asioihin on kiinnitettävä huomiota. Tukijärjestelmä ei ole Suomessa nykyisellään riittävän vahva ja mielenterveyspalveluihin on saatava myös Lahdessa lisää resursseja. Uusia tukimuotoja ja -ratkaisuja haettaessa on kiinnitettävä huomiota niin mielenterveysongelmien jyyrisyidenpurkamiseen kuin läheisten hädän ja huolen helpottamiseen.

Hoitamattomuus tulee aina kalliiksi. Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain nykyisellään joidenkin arvioiden mukaan jopa 11 miljardia euroa. Mielenterveyssyyt ovat yleisin peruste jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle ja myös sairauspoissaolojen suurin sekä nopeimmin kasvava syy. Tämän vuoksi Suomessa menetetään arviolta 17 miljoonaa työpäivää vuodessa. Nämä ovat erittäin huolestuttavia lukuja, niin yhteiskunnan kuin yksilön kannalta.

Hallituksen viime vuonna hyväksymä uusi kansallinen mielenterveysstrategia ohjaa työtä mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Se kattaa myös päihdepalvelut ja itsemurhien ehkäisyohjelman. Myös nyt korona-aikana syntyneeseen mielenterveyspalvelujen palveluvelkaan on kohdennettu miljoonilla lisärahoitusta. Se ei kuitenkaan itsessään riitä. Pitää niin Lahdessa kuin valtakunnan tasolla pitää löytyä entistä kokonaisvaltaisempi ratkaisu siihen, miten ihmisten mielenterveyttä edistetään ja miten ongelmia ehkäistään. Tässä työssä pitää olla mukana niin valtio, kunnat kuin järjestöt.

Ville Skinnari

Terveisiä Keski-Euroopasta, Ranskasta ja Saksasta, missä olen ollut tällä viikolla tapaamassa ministerikollegoita ja yrityksien edustajia. Matkan agenda on ollut painavin mahdollinen ja kiteytyy kysymykseen ”mikä on Euroopan tulevaisuus?” Miten itsenäisiä olemme nyt Eurooppana ja mitä haluamme olla suhteessa Kiinan ja Yhdysvaltoihin? Ranskan EU-puheenjohtajuus on lähellä ja samoin vaalit. Toin tapaamissani esille Suomelle tärkeitä teemoja Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudelle.

Pariisissa puhuimme ratkaisuista globaaleihin haasteisiin, kuten ilmasto- ja digisiirtymään, maailmankauppaan, verotukseen sekä uutta kasvua vauhdittaviin talousreformeihin. Keskustelin Ranskan kauppaministerin kanssa erityisesti energia-alan ja ydinvoiman mahdollisuuksista sekä start up -yritysten yhteisestä tekemisestä ja rahoituksesta. Ranska tekee parhaillaan suuria teollisia investointeja tulevaisuuden teknologioihin ja hiilettömiin energiamuotoihin, kuten vihreään vetyyn.

Osallistuin Pariisissa myös teollistuneiden maiden talousyhteistyöjärjestö OECD:n vuosittaiseen ministerikokoukseen, jossa juhlistettiin samalla järjestön 60-vuotisjuhlaa. OECD on Suomellekin tärkeä yhteistyöfoorumi ja arvoyhteisö, joka puolustaa vapaata kauppaa, demokratiaa ja avointa yhteiskuntaa. Ja tuottaa meille tärkeää tietoa. Tapasin kokouksen yhteydessä myös järjestön uuden pääsihteerin, australialaisen Mathias Cormannin. Hän kehui heti kättelyssä innokkaasti punaisia kenkiäni ja kysyi, ovatko ne kenties australialaista krokotiilinnahkaa? Vastasin, etteivät ole, vaan ovat suomalaista kestävää laatua ja vieläpä Lahdesta ja Monoselta.

Pariisissa on muuten sijainniltaan yksi hienoimmista Suomen suurlähetystöistä. Lähetystö sijaitsee kaupungin keskustassa Seine-joen varrella, jonne avattiin juhlallisin menoin ”Suomen aukio” eli ”Place de Finlande” presidentti Urho Kekkosen valtiovierailun aikana lokakuussa 1962. Kekkonen oli sopinut Ranskan tuolloisen presidentin de Gaullen kanssa, että tähän paikkaan tulee Suomen suurlähetystö. Näin tapahtui ja olemme tässä paikassa edelleen noin 60 vuotta myöhemmin.

Ranskasta suuntasin TGV-junalla rajan yli Saksaan maan autoteollisuuden ytimeen eli Stuttgartiin. Siellä pitävät päämajaansa monet maailmankuulut autonvalmistajat aina Mersuja valmistavasta Daimlerista Porscheen. Osallistuin Stuttgartissa autoalan tulevaisuutta käsittelevään businessfoorumiin ja tapasin keskeisten saksalaisyritysten edustajia sekä Baden-Württembergin osavaltion päättäjiä. Autoala satsaa nyt miljardikaupalla sähköautojen kehitykseen ja tuotantoon, sillä ne ovat tulevaisuuden markkinat ja pörssiyhtiöiden tehtävänä on vastata kysyntään. Stuttgartia ympäröivä Baden-Württembergin osavaltio on Suomelle tärkeä vientikohde. Vuonna 2019 lähes kuudennes Saksan-viennistämme ja yli kaksi prosenttia Suomen koko tavaraviennistä suuntautui nimenomaan Baden-Württembergiin.

Saksan päätös kieltää polttomoottoriautot vaikuttaa koko maailmaan. Ja päätöksen tekevät viime kädessä autojen valmistajat politikkojen vauhdittamana. Saksassa käynnistyi tänään hallitusneuvottelut. Tuloksia toivottavasti tulee pian. Tapaan Saksan matka aikana sekä SPD:n että Virheiden edustajia. Keskustelujen aiheina ovat talous- ja kauppapolitiikka, ulkosuhteet, turvallisuus ja Eurooppa-politiikka, energia ja tutkimus sekä innovaatiopolitiikka. Eli kaikki se, mikä vaikuttaa myös Suomen tulevaisuuteen.

Sähköinen liikenne on aidosti osa myös Suomen liikenteen tulevaisuutta. Hallitus on tehnyt liikenteen sähköistymistä tukevia päätöksiä, sillä se on sekä ilmaston että talouden kannalta fiksua. Kun tarjontaa tulee lisää, myös kuluttajahinnat laskevat. Uusien sähköautojen ”nollasarjaa” eli testiautoja näkyy kaduilla. Nämä autot ovat kohta myös Lahden kaduilla. On tapahtumassa sama, mikä nähtiin aikanaan kännyköiden yleistyessä: connectivity eli digitaaliset yhteydet ja sähköistyminen muuttavat nyt maailmaa todella nopeasti. Meidän pitää olla tämän kehityksen kärjen mukana – ellei kärjessä – Suomessa ja Lahdessakin. Siksi LUT:n uusi sähköisen liikenteen professuuri on Lahdelle ja koko Suomelle äärimmäisen tärkeä.

Ville Skinnari

Sananlaskun mukaan usko voi siirtää vuoria. Jotenkin uskon siihen, että periksiantamattomat ihmiset saavat usein lopulta nähdä toiveidensa toteutuvan, ja arvelen, että usein mukana on ollut harras rukous. Ehkä matka on ollut pitkä, ja siihen on kuulunut epätoivonkin hetkiä, mutta lopulta toive on toteutunut. Kiitosrukoukselle on tullut oma hetkensä!

Epäilyn ja uskon puute voi kyllä vallata mielen erityisesti silloin, kun elämä näyttää nurjaa puoltaan. Sattuu ikäviä vastoinkäymisiä ja sairautta ja harmia. Kapinamielellä tulee haastettua Jumalaa, missä olet ja miksi annat uskovalle tämmöistäkin elämään?

Usko Jumalaan antaa kuitenkin elämälle vahvan pohjan, joka auttaa kohtaamaan sitä, että ihan varmasti jokaisen elämänpolulle sattuu myös vastoinkäymisiä. Usko luo elämään perusturvallisuutta. Usko tuo elämään tietoisuuden, että jossain on joku, joka tietää asiat paremmin kuin minä.
Elämän aikana ihminen muuttuu ja sen mukana usko muuttuu, ehkä myös tavat elää uskoa todeksi. Usko ei olekaan koskaan pysyvä tila, vaan jotain sellaista, joka on alati liikkeessä.

Kaikki elämässä tapahtunut muovaa uskoa, ja usko taas muovaa meitä. Näin Jumala kasvattaa meitä kohti taivasta.
Usko voi olla vahvaa tai heikkoa, mutta aina se on pohjimmiltaan luottamusta. Usko on luottamusta Jumalan olemassaoloon, Hänen huolenpitoonsa. Se on myös luottamusta siihen, että usein Jumala tietää paremmin sen, mikä minulle on parhaaksi. Siksi vuoria ei kannata ryhtyä siirtelemään väkisin, ei edes uskon voimalla.

Uskon kysymyksissä meillä jokaisella on omanlaisemme polku kuljettavana. Ei ole vain yhtä tapaa etsiä ja löytää, sillä Jumala puhuttelee jokaista juuri hänelle sopivalla tavalla. Kukaan ei voi toiselle synnyttää uskoa, mutta ehkä joku voi olla poistamassa esteitä toisen uskon syntymisen tieltä. Uskoa saamme myös rukoillen pyytää – niin itselle kuin toiselle.

Pyhä Jumala, auta meitä uskomaan ja anna meidän heijastaa sinun valoasi tässä maailmassa. Aamen.

Kati Saukkonen

Mikkelinpäivä on se päivä vuodesta, kun kirkoissa puhutaan erityisesti enkeleistä. Olihan Raamatun Mikael ylienkeli, suuri Jumalan ja hyvän puolesta taistelija. Hänellä oli silloin vastassaan pahaa, niin kuin meillä maailmassa yhä on. Juuri vaikeiden, pahojen asioiden edessä tarvitsemme Jumalan apua.

Välillä paha vyöryy aivan silmille. Kuulen pappina ihmisten kovista kohtaloista. Luen jonkun lapsen kokemasta kaltoin kohtalosta. Eläydyn Afganistanin tai muiden kriisissä olevien maiden ihmisten elämään. Silloin toivottomuus ja voimattomuus uhkaavat voittaa. Mitä voin tehdä? Miten Jumala voi sallia tämän?

Mutta näissäkin tilanteissa ei ole mitään muuta keinoa kuin vanhan ohjeen mukaisesti rukoilla ja tehdä työtä. Rukouksessa jätän kaiken pahan, kaiken käsittämättömän ja vaikean kaikkivaltiaan Jumalan käsiin. Hän on suurempi kaikkea muuta. Hän ei jätä meitä syvimmässä pimeydessä.

Jumalaan ja enkelien suojaan turvautumisen lisäksi rukoilen voimia tehdä työtä hyvän puolesta. Jokin mitättömältä tuntuva sana, katse, teko voi olla tärkeä toiselle. Jumala käyttää sinua, minua ja taivaan enkeleitä työssään tässä maailmassa.

Jumala, lähetä enkelisi varjelemaan lapsiamme ja meitä kaikkia. Tee meistä työtovereitasi. Aamen.

Riitta Särkiö

Eduskunta käsitteli tällä viikolla valtion ensi vuoden talousarviota. Se antaa paitsi raamit valtion rahankäytölle, myös kertoo niistä tavoitteista ja prioriteeteista, joita hallitus on asettanut. Nyt käsiteltävä budjetti on erityisen merkityksellinen. Elämme tilanteessa, jossa yhteiskunta palaa kohti normaalia ja monta asiaa tulee saada liikkeelle lyhyellä aikaa. On tehtävä kaikki sen eteen, että hyvinvointivaltion tulevaisuus ja pitkäjänteisen, kestävän talouskasvun edellytykset voidaan turvata.

Myös eduskunta palaa kohta normaaliin, mikä on todella tärkeää. Kansanedustajat pääsevät tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan myös epävirallisesti yli puoluerajojen. Keskiviikkona paluu normaaliin tapahtui myös jalkapallossa. Eduskunnan jalkapallojoukkue pelasi Elinkeinoelämän valiojoukkoa vastaan 1-1 tasapelin. Oli mahtavaa päästä yhdessä pelaamaan ja hikoilemaan. Toimin joukkueen kapteenina ja topparin paikka sopii hyvin entiselle puolustajalle.

Eduskunnassakin toimme esille sen, että hallituksella on nyt ainakin kolme keskeistä tehtävää. Ensimmäinen näistä on panostaa suomalaisten hyvinvointiin. Budjetin välittömiin toimiin sisältyy koronan aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkaminen ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen, joihin laitetaan 125 miljoonaa euroa. Hallitus toteuttaa myös hoitotakuun eli sen, että kiireettömissä tapauksissa hoitoon pääsee jatkossa kaikkialla Suomessa seitsemän päivän sisällä. Näin se pitää olla Lahdessakin.

Toiseksi on varmistettava, että koronakriisi jää taakse suomalaisen palkansaajan arjessa ja että työmarkkinat vakautuvat. Hallitus on tässä jo nyt paremmilla pelipaikoilla kuin yksikään edeltävistä hallituksista sitten vuosituhannen vaihteen. Työllisyyspolitiikka puree, mistä kertoo se, että alkuperäinen tavoitteemme eli 75 prosentin työllisyysaste on jo kosketeltavan lähellä.

Rima on hilattava silti vieläkin korkeammalle. Kävimme yhdessä työministerin kanssa läpi niitä keinoja, joilla työllisyystoimien jalkauttaminen jatkuu. Yrittäjät tulee ottaa tiiviisti mukaan, samoin koulutussektori ja yhdistykset. Aivan kaikki. Kuntakokeilu on Lahdessa hyvässä vauhdissa, ja ensimmäiset kokemukset näyttävät lupaaville. Lahden tulee nyt asettaa omat selkeät tavoitteet ja toimenpiteet työllisyydessä eri kohderyhmille: Nuoret, osatyökykyiset tai pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat kaikki ratkaisuja, mutta ovat eri kohderyhmille erilaisia. Tämä työ pitää tehdä paikallisesti ja uusi valtuustostrategia on oikea paikka kirjoittaa tämä käytäntöön.

Kolmanneksi, koronan jälkeinen vauhtipyrähdys on saatava kiinnitettyä kestäväksi talouskasvuksi. Kaikilla sektoreilla on tehtävä toimia sen eteen, että tuottavuus kasvaa ja että tuotannon jalostusarvo nousee. Valtio tulee laittamaan ensi vuonna historiallisen summan – pitkälti yli miljardi euroa – talouden uudistumiseen ja vihreään siirtymään. Tähän sisältyy tukia niin teollisuuden prosessien sähköistämiseen, vähähiiliseen vetyyn, kuin tutkimukseen ja kehitykseen. Tähän tilaisuuteen pitää tarttua myös Lahdessa.

Meidän pitää herätä siihen, että teknologinen murros ja markkinoiden mannerlaattojen liike jatkuvat. Tavat tehdä kauppaa ja työtä saattavat näyttää kymmenen vuoden päästä hyvin erilaiselle kuin tänään. Vahvat kotimaiset toimialat, kuten puu- ja terästeollisuus, eivät voi jäädä laakereilleen, vaan markkinapaineeseen on vastata kysyntää vastaavilla tuotteilla. Fossiilivapaaseen terästuotantoon Raahessa siirtyvä SSAB on tästä erinomainen esimerkki.

Suomen talous, työllisyys ja hyvinvointi ovat jatkossakin riippuvaisia ulkomaankaupasta. Siksi juuri nyt on aika panostaa vientivetoiseen kasvuun ja kotimaahan työpaikkoja luovaan tuotantoon. Tulemme tarvitsemaan tässä yhtä lailla niin kokeneita konkareita kuin uusia tekijöitä, niin kotimaisia investointeja kuin ulkomaisia sijoittajia ja osaajia. Olen ulkomaankauppaministerinä ajanut voimakkaasti Virtual Finland -palvelualustaa, joka tulee mahdollistamaan digitaaliset palvelupolut Suomeen tuleville yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille.

Nuoret eli uusi sukupolvi tulee olemaan digitaalisuudessa aivan eri maailmassa kuin me 1970-luvulla syntyneet. Siksi meidän pitää myös kuunnella nuoria ja heidän ajatuksiaan tulevaisuudesta.

Ville Skinnari

Vierailin tällä viikolla virtuaalisesti New Yorkissa ja fyysisesti Lissabonissa. YK:n yleiskokouksessa Suomea edustivat tasavallan presidentti ja ulkoministeri ja itse osallistuin tilaisuuksiin virtuaalisesti. YK järjesti kokouksen hybridimallilla, mikä tarkoittaa tilaisuuksia ja tapaamisia fyysisesti ja virtuaalisesti. YK:n ruokajärjestelmiä koskeva huippukokous, Food Systems Summit, järjestettiin virtuaalisesti 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Suomea kokouksessa edusti presidentti Niinistö. Puhuin kouluruokailua koskevassa tilaisuudessa, koska toimin Maailman ruokaohjelman kouluruokalähettiläänä. Pääviesti YK:n huippukokouksesta on suuri huoli maailman tilanteesta: pandemiaa edeltäneet ongelmat, nälänhätä, ilmastomuutos ja humanitääriset kriisit ovat edelleen olemassa. Ilmastotoimia tarvitaan tässä nyt koko maailmassa.

Portugalissa olimme yhdessä suomalaisten yritysten kanssa hakemassa kauppamahdollisuuksia mm. EU:n elvytyspaketista. Myös Uponor oli mukana. Hyvät uutiset ovat, että saamme jo kauppaa ja hankkeita EU:n elvytysrahasta. Tapasin Portugalissa maan talouden ja digitaalisen siirtymästä, ympäristöstä ja ilmastosta sekä tieteestä ja koulutuksesta vastaavat ministerit sekä paikallisen elinkeinoelämän ja siellä toimivien suomalaisyrityksien edustajia. Portugalissa maan kasvavat investoinnit esimerkiksi bio- ja kiertotalouden, energia-, ilmasto- ja digisiirtymän aloilla avaavat paljon mahdollisuuksia Suomen viennille. Lahdestakin kannattaa nyt suunnata vientimatkoille Portugaliin ja muualle Eurooppaa.

Erityisesti koko EU:n laajuista talouskasvua ohjaaviin jäsenmaiden elpymissuunnitelmiin keskittyvät liiketoimintaratkaisut ovat nyt kysyttyjä. Elvytyseurot ovat liikkeellä kaikkialla Euroopassa, ja julkisen rahan vipuamassa kasvussa puhutaan miljardeista. EU-maiden osuus Suomen ulkomaankaupasta on 60 prosenttia, joten kyseessä on meille se kaikkein tärkein vientimarkkina-alue.

On välttämätöntä, että myös Suomi pääsee nyt heti elpymissuunnitelmien toimeenpanon alkuvaiheessa esittelemään laajasti meidän osaamistamme ja sitä mitä voimme tarjota Euroopalle. Esimerkiksi portugalilaisia kiinnostivat aivan erityisesti ilmasto- ja digitaaliseen siirtymään ja niin sanottuun resilienssiin keskittyvät suomalaisratkaisut. Nämä teemat ovat niin Portugalin kuin Suomen elpymissuunnitelmien ytimessä, joten mahdollisuuksia löytyy paljon.

Myös koulutusyhteistyö kiinnostaa Euroopassa. Tutustuimme Portugalissa suomalaisvetoiseen hankkeeseen, jossa vauhditetaan tulevaisuuden innovaatiotyötä ja vahvistetaan korkeakoulusektorin ja elinkeinoelämän tiedonvaihtoa. Mukana hankkeessa on lähes tuhat korkeakouluopettajaa, noin 600 portugalilaista yritystä ja noin 5 000 opiskelijaa 14 eri ammattikorkeakoulusta Portugalista.

Kotimaassa tapahtuu myös paljon. Tällä viikolla erittäin tärkeä uudistus lähti eteenpäin. Vanhempien tasa-arvoa, naisten yhdenvertaisuutta työelämässä ja perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia parantava perhevapaauudistus on nyt eduskunnan käsittelyssä. Uudistuksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat jatkossa tasaisesti vanhempien kesken.

Kyseessä on monella tapaa historiallinen uudistus, jolla korjataan nykyjärjestelmän ongelmakohtia. Nykyisellään äidit joutuvat käyttämään valtaosan vapaista. On paljon tutkittua tietoa siitä, että tämä heikentää naisten työmarkkina-asemaa sekä vaikuttaa heidän toimeentuloonsa ja urakehitykseensä koko elämän ajan. Äitien pitkittynyt poissaolo työelämästä syö myös heidän tulevia eläkkeitään, ja on siten pitkän aikavälin yhteiskunnallinen taakka.

Jatkossa perhevapaat jakautuvat kummankin vanhemman välillä tasaisemmin ja niiden käyttö on joustavampaa. Tasa-arvo toteutuu jatkossa myös perheiden välillä, kun oikeus vapaisiin turvataan kaikille huoltajille, sukupuoleen tai muihin tekijöihin katsomatta. Aivan yhtä lailla kuin mahdollisuus kotiarkeen tulee olla molemmilla vanhemmilla, myös lapsella on oikeus kasvaa yhdessä kummankin vanhemman kanssa.

Perhevapaauudistus on työelämän ja tasa-arvon korjausliikkeen ohella ennen kaikkea panostus lapsiperheiden hyvinvointiin. Se, että lapsi saa viettää aikaa kummankin vanhemman kanssa, edesauttaa niin lapsen ja vanhemman välisen läheisen suhteen muodostumista kuin vanhempien parisuhteen tasapainoa. Uudistus tulee näkymään myös perheiden palveluissa ja varhaiskasvatuksessa. Perhevapaauudistuksessa on kyse kokoaan suuremmasta arjen uudistuksesta.

Työministeri Tuula Haatainen vierailee Lahdessa maanantaina. Työllisyystoimien konkreettinen jalkauttaminen on alkanut ja nyt meillä kaikilla on näytön paikka, jotta mahdollisimman moni lahtelainen saa työtä ja toimeentuloa pitkän korona-ajan poikkeuksellisten olojen jälkeen.

Ville Skinnari

Mitä on Jumalan palveleminen? Raamatun ajan juutalaisuudessa, kuten tänä päivänä monissa uskonnoissa, ajateltiin, että Jumala odottaa uhreja. Uhraaminen nähtiin Jumalan palvelemisena ja juuri sitä varten Jerusalemin temppelissä papit toimittivat uhritoimituksia. Mutta jo vanhan testamentin profeetat opettivat, että Jumalaa me palvelemme palvelemalla lähimmäisiämme. Sunnuntain raamatunkohdassa sanotaan: ”Mitä minä kostun teidän ainaisista uhreistanne, sanoo Herra. Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.”

Jeesus opetti samoin, että Jumala ei tarvitse meiltä mitään, mutta lähimmäinen ehkä tarvitsee. Hän sanoi: ”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Mutta näemmekö Kristuksen lähimmäisessä, apua tarvitsevassa, muiden torjumissa, syvissä vesissä kulkevassa tai unohdetussa?

Vaikka Jumala ei tarvitsekaan meiltä mitään, ehkä hän kuitenkin haluaa meiltä jotakin. Onko se jotakin hyviä tekoja? Ei mitään pientä, vaan hän haluaa kaiken. Hän haluaa meidät. Sydämemme. Se voi tuntua pelottavalta. Mutta ei hän halua meitä siksi, että voisi meiltä olla vaatimassa erinäisiä asioita, vaan voidakseen itse antaa meille. Hän tahtoo lahjoittaa meille kaiken, kaiken sen minkä tarvitsemme. Sen hän tekee antaessaan meille itsensä.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Kun olen tänä syksynä katsellut uutiskuvia Afganistanin lentokentän ihmisjoukoista, on mieleeni palautuneet toisenlaisetkin suuriin väkijoukkoihin liittyneet muistot, kaukaa vuodelta 1989. Silloin uutisissa kerrottiin mielenosoituksista Berliinin rajavartiopisteiden lähellä. Valtavat ihmismassat tungeksivat siellä, ja kun lopulta tullipuomit nostettiin ylös, ihmiset virtasivat Länsi-Berliinistä kauan eristettynä olleeseen Itä-Berliiniin ja päinvastoin. Tuossa hetkessä haastatellut berliiniläiset kuvailivat riehakkaasti iloisia tunnelmiaan, he itkivät kameralle, halailivat toisiaan. Näiden tapahtumien taustahan oli se, kuinka oleminen oli pitkää ollut masentavaa, ei oltu nähty rajantakaista sukua tai ystäväjoukkoa vuosikymmeniin. Oli eletty hyvin eristettyä elämää. Sitten kaikki muuttui, yhtäkkiä sai kulkea ja tavata sukulaisia vapaasti. Toivottomuus päättyi. Suurten muutosten hetki oli läsnä.

Ehkä tälläisiä kokemuksia on sinullakin muistikuvina jostakin oman elämän suurten muutosten positiivisesta hetkestä. Rakastuminen voi merkitä sitä. Myös oman lapsen syntymä. Joskus joku muu asia muuttaa oman elämän suunnan. Tunteet ja mielialat muuttuvat, toivottomuus päättyy, alkaa uusi aikakausi uusin mahdollisuuksin.

Yksi ensi sunnuntain evankeliumiteksteistä kertoo Martan ja Marian elämän suuresta muutoksen hetkestä. Jeesus muutti heidän elämänsä perusteellisesti herättämällä heidän kuolleen veljensä Lasaruksen uudelleen henkiin. Martan ja Marian sydämissä on varmasti soinut ilo kuin Berliinin katujen ihmisillä aikanaan. Lasaruksen kuolleista herättäminen oli muillekin todella ihmetystä herättänyt, uutta toivoa ja uskoa antanut tapahtuma. Kuoleman voi voittaa, Jeesuksen tähden kuolemaa ei tarvitse pelätä.

Ensi sunnuntaita sanotaan kirkkovuodessa syksyn pikku-pääsiäiseksi. Silloin iloitaan juuri siitä, että Jeesus on pelastajamme, Hän elää ja on läsnä meidän elämässä – myös suurten muutosten hetkellä. Jeesuksen ansiosta meillä kaikilla on iankaikkisen elämän ja tosi elämän toivo. Hän paransi haavoja, rohkaisi ja lohdutti, neuvoi ja ohjasi. Tänäänkin Hän kulkee vierellämme ja tahtoo rohkaista meitä oman elämänpolkumme suurissa hetkissä. Hänessä Jumala itse, elämän antaja, on rinnallamme.

Kati Saukkonen
Pastori

Lahti nousi tällä viikolla taas Ruotsinkin kartalle, kun kollegani länsinaapurista, Ruotsin ulkomaankauppaministeri Anna Hallberg vieraili kutsustani Lahdessa. Olen tehnyt tiiviisti yhteistyötä Hallbergin kanssa, joten oli hienoa päästä esittelemään hänelle Lahtea sekä lahtelaista osaamista ja tekemistä.

Suomen ja Ruotsin suhde on tiivis, ja hyvästä syystä. Maidemme välillä liikkuvat niin tavara ja investoinnit kuin työvoima, opiskelijat ja matkailijat. Kun katsoo maitamme yhdistäviä asioita, kuten huippuluokan koulutusta, julkista terveydenhuoltoa sekä puhdasta vettä ja elintarvikkeita, sieltä löytyy paljon maailmanmarkkinoiden hamuamia tuotteita. Olemme Ruotsin kanssa pöydän samalla puolella monissa asioissa myös EU:ssa sekä edistämässä avointa, vapaata kauppaa ja kansainvälisiä pelisääntöjä.

Suomen ja Ruotsin tiivistyvä talousyhteistyö tarjoaa kasvavia mahdollisuuksia myös Lahdelle. Hallbergin viesti oli selvä: Lahdella ja sen yrityskentällä on paljon tarjottavaa Ruotsille. Meillä on hyvä sauma nostaa profiiliamme esimerkiksi sähköistymisen ja energiateknologian sektoreilla, ja iskeä tätä kautta suomalais-ruotsalaiseen kauppa- ja kasvupotentiaaliin.

Myös Lahdessa pitää katsoa länsinaapuriin ja toisinpäin. Molemminpuolisella yhteistyöllä avautuu aivan uusia ovia vientiin ja tuotannon kilpailukyvyn vahvistamiseen. Kävimme Hallbergin kanssa tähän jo läpi konkreettisia askelmerkkejä Seurahuoneella, jossa olivat mukana Lahden kaupunki, LUT-yliopisto ja Lahden Teollisuusseura ja sen kärkiyritykset Kemppi, Kempower ja Polttimo. Sähköisen liikenteen klusteri kehittyy Lahdessa edelleen, kiinnostusta kumppanuuksiin on nyt Ruotsissa ja Japanissa saakka. Kaupunkien välinen yhteistyö on tärkeää. Käymme nyt läpi eri vaihtoehtoja urheilun ja kulttuurin yhteistyötä unohtamatta.

Vierailimme Hallbergin kanssa lisäksi Lahden ruotsinkielisessä koulussa, jossa saimme kuulla oppilaiden upean lauluesityksen ja paljon mutta. On tärkeää, että myös toinen kotimainen kielemme näkyy ja kuuluu Lahdessa. Kun on kaksikielinen voi olla helposti myös monikielinen ja oppii helpommin muita kieliä. Meille on muuttanut viimeisen kymmenen vuoden aikana useita ruotsinkielisiä perheitä, mikä näkyy Svenska Gårdenin kasvaneissa luokkakoissa. Monikielisyys on kilpailuvaltti, ja kieliryhmien kohtaaminen rikastuttaa koko Päijät-Hämettä.

Puualan osaaminen ja hiilineutraali rakentaminen on tosi lahtelaista osaamista. Ruotsia ja ruotsalaisia kaupunkeja ja yrityksiä kiinnostaa olla tässä tiivisti mukana. Yhdessä yritysten, Lahden kaupungin, yliopiston ja ammattikorkean sekä myös Salpauksen kanssa kutsun koolle tapaamisen jossa luomme konkreettiset askelmerkit yhteistyölle.

Lahtelaiset äänestivät kunnallisvaaleissa koulutuksen, hyvinvoinnin ja työpaikkojen puolesta. Näiden tavoitteiden tulee siksi näkyä myös kaupungin taloudenhoidossa seuraavan neljän vuoden ajan. On pidettävä huolta siitä, että Lahden tarpeet ja tulot kohtaavat ja että talouden kokonaiskuva on hallussa. Se tarkoittaa investointeja ja panostuksia henkilöstöön. Suunnitelma tämän kokonaisuuden tekemiseksi on vielä liian ohuella pohjalla, tarvitaan koko Lahden ja valtuuston vahva tahto myös uuden tekemiseen ja luomiseen.

Oli siksi aivan oikein, että sivistyslautakunta torppasi viime viikolla budjettiesitykseen sisältyneet 4,9 miljoonan euron koulutusleikkaukset. Lautakunnan omassa ehdotuksessa päädyttiin päinvastoin lisäämään määrärahoja niin perusopetukseen kuin nuorisopalveluihin ja lukioille. Lahden koulu- ja nuorisotoimen budjetissa on jo nykyisellään vajautta – liikkumatilaa on lisättävä, ei kavennettava.

Kaupungin rahanjako tarkentuu vielä syksyn mittaan budjettivalmistelun edetessä. Kuitenkin jo nyt on selvää, että äänestäjien tahdon pitää näkyä lopputuloksessa. Lahden tulevaisuus rakentuu nuorten, osaamisen ja toimivien palveluiden varaan, eikä tästä voi tinkiä.

Ville Skinnari

”Paina leukaa kohti rintaa ja rullaa nikama kerrallaan ja selkä pyöreänä alas asti. Anna käsien roikkua rentoina kohti lattiaa. Hengitä ulos, päästä irti jännityksestä ja anna taakkojen pudota harteiltasi.”

Näillä sanoilla Hiljaisuuden joogan opettajani ohjaa ryhmäläisiään päästämään irti ja olemaan kannateltuna Jumalan edessä. Samalla saan rukoilla: ”Olen Jumalan edessä sellaisena kuin olen. Hänen hyväksyvässä rakkaudessaan voin löytää kokoiseni paikan tässä elämässä, tässä maailmassa ja luomakunnassa.”

Ajattelen, että juuri tästä on kyse myös sunnuntain aiheen äärellä. Pyhäpäivän Psalmi puhuu Jumalan armosta ja huolenpidosta. Miten hyvä Jumala onkaan, antaa anteeksi ja jakaa runsaasti armoaan kaikille, jotka sitä häneltä pyytävät. Ja Jumala kuulee, kaikki rukoukset, kaikki avunhuudot, kaikki sydämen huokaukset.

Rukoilla voin monella tavalla: kädet ristissä hiljaa itsekseen, ikiaikaisten rukousten sanoin kirkonpenkissä, iltalenkillä koiran kanssa, sienimetsässä kuljeskellessa, saunan lauteilla rentoutuen, omaa kehoaan rukouksessa huoltaen ja venytellen. Missä tahansa ja miten tahansa rukoilet, muista tämä Psalmin lupaus voimalauseena tulevaan viikkoon:

”Jätä taakkasi Herran käteen,
hän pitää sinusta huolen.”

Pauliina Hatakka