Vuosi: 2021

Kirjoitan tätä kolumnia maapallon toisella puolella Brasiliassa. Suomi ja Brasilia ovat toisistaan kaukaisia maita, mutta meillä on kuitenkin paljon yhteistä ja täydennämme toisiamme osaamisessa Arktiselta alueelta Antartikselle. Ja yksi asia yhdistää meitä: metsät. Aivan kuten meillä Suomessa, metsät ovat Brasilian kansallisaarre. Glasgown ilmastokokouksen jälkeen metsien kestävä käyttöä tulee nyt edistää kaikin mahdollisin tavoin. Suomalaista osaamista arvostetaan myös Amazonin alueella ja suomalaisten yritysten ratkaisuja on jo käytössä sademetsien tilan seurannassa. Olen tiettävästi ensimmäinen Amazoniassa vieraileva virassa oleva suomalaisministeri ja meillä on nyt todellinen tilaisuus luoda yhdessä ratkaisuja koko maailman kannalta olennaisen metsäalueen kestävämmälle käytölle.

Olen tavannut tällä viikolla pääkaupungissa Brasilian ulkoministerin, oikeusministerin sekä valtiosihteerit puolustus – ja liikenneministeriöstä. Yrityksiä matkalla on mukana useita: kärkenä Nokia, Patria ja voimakkaasti kasvavat start up -yhtiöt, kuten IceEye ja Secapp. Eteläisen maapallon suurimmassa kaupungissa eli Sao Paolossa tapasin metsäteollisuuden etujärjestön puheenjohtajat, teollisuusjohtajia ja paikallisia kauppakamareita. Kaikissa keskusteluissa on noussut esiin mielenkiinto hyödyntää Suomen osaamista ja suomalaisia innovaatioita Brasiliassa. Brasilialaiset investoivat myös Suomeen. Myös 5G ja verkkoyhteydet sekä kyberturvallisuus ovat ajankohtaisia. Allekirjoitimme Brasillian kanssa yhteistyöasiakirjan kyberyhteistyön syventämiseksi. 213 miljoonan asukkaan Brasilia on meille tärkeä toimija tasapainottamaan Kiinan ja Yhdysvaltojen vastakkainasettelua. Euroopan Unionin pitää olla aktiivinen myös latinalaisen Amerikan suurvallan kanssa.

Tällä viikolla saatiin kotimaassa historiallisen kovia uutisia, kun suomalainen ruokalähettiyhtiö Wolt myytiin noin 7 miljardilla eurolla. Vuonna 2014 perustettu Wolt on hyvä esimerkki digitaalisten tuotteiden ja alustatalouden mahdollisuuksista. Wolt on osoitus siitä, että meillä on kasvanut ja kasvaa maailmanluokan yrityksiä, jotka kiinnostavat maailmalla. Tiimi oli tässäkin ratkaiseva tekijä. Joukkue, joka osaa ja uskaltaa hakea isoa kalaa voi menestyä. Ja uhraa siihen kaiken mahdollisen. Kaikki eivät aina onnistu ja siksi meidän pitää oppia kestämään myös epäonnistumisia. Suomalaisten start-upien keräämä rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen on jo nyt Euroopan kärkeä. Suomen luotettavuus ja vakaus ovat isoja valtteja, kun yksityinen raha etsii maailmalla turvasatamaa. Poliittisella tasolla on keskityttävä nyt siihen, että Suomi on luotettava kumppani ja meillä uskaltaa tehdä investointeja ja kasvattaa yritystoimintaa.

Ville Skinnari

Lapsena vietin paljon aikaa mummolassa. Mummola oli vanha maalaistalo, aika iso ja kaupungin valoihin ja ääniin tottuneen lapsen mielestä illalla, kun tuli pimeä siellä oli vähän pelottavaa. Nukkumaan mennessä tuntui pelottavalta jäädä pikkusiskon kanssa yksin isoon huoneeseen, kun mummo lähti vielä tekemään hommia tai katsoi uutisia tuvassa olevasta televisiosta. Tuulen humina, hiirien rapina ja monenlaiset äänet, kuulostivat uhkaavilta ja oli vaikea rauhoittua nukkumaan.

Mummo kuitenkin keksi avun ja laittoi huoneen keskellä olevan piirongin päälle tuikun palamaan. Tuo pieni tuikun valo, oli kuin mummon suojeleva katse pelottavalta tuntuvan pimeän keskellä. Pelottavat äänetkin hävisivät mielestä ja oven takaa kuuluvat television äänet kertoivat, että aikuiset ovat aivan lähellä. Oli turvallista käydä nukkumaan.

Tulevan sunnuntain kirkollisena aiheena on valvominen, tarkoittaen hengellistä valppautta ja elämän rajallisuuden muistamista. Valvominen, hengellinen tai aivan konkreettinen tuntuu toisinaan helpolta, mutta ei aina.

Kehotus valvomiseen tuntuu väsyneestä ihmisestä ahdistavalta. Tarkoitetaanpa sillä konkreettista valveilla pysymistä tai hengellistä valppautta. Kun olet väsynyt tai kuormittunut, et siihen pysty.

Sunnuntaina vietetään myös isänpäivää. Monessa pikkulapsiperheessä, valvominen ja väsymys ovat hyvin konkreettista todellisuutta. Muistan miten pahimpina aikoina lasten ollessa ihan pieniä, olin ajoittain niin väsynyt, että ainoastaan tärisin ja voin pahoin. Jos joku olisi tuolloin vielä komentanut olemaan valppaana ja valveilla Jeesuksen tulemista silmällä pitäen, olisin ehkä ruvennut vain itkemään. En siihen olisi kyennyt.

Ajattelen kuitenkin, ettei kehotus valvoa tarkoita sellaista yli omien voimavarojen menevää suorittamista. Jumalassa valvominen on lepoa, tai ehkä vielä paremmin sen voisi sanoa niin, että Taivaan Isän suojassa valvominen on lepoa. Ehkä jotenkin samoin kuin silloin lapsena, mummon jätettyä tuikun palamaan, ei tarvinnut enää huolehtia turhasta vaan pystyi luottamaan siihen, että en ole yksin pimeän keskellä. Siksi Taivaan Isän suojassa valvominen on lepoa.

Hanna Rikkanen
kappalainen
Launeen srk

Maailman keskipiste oli tällä viikolla Skotlannissa ja tarkemmin sanottuna YK:n ilmastokokouksessa. Asiantuntijoiden mukaan käsissämme on nyt viimeiset mahdollisuudet pysäyttää ilmastonmuutoksen kiihtyminen keikahduspisteen yli. Uhka on aito ja sillä olisi mittaamattoman suuret vahingot. Päätöksiä siis tarvitaan. Puheet eivät riitä.

Suomella on ilmastoasioissa kokoaan suurempi rooli. Sen olemme myös lunastaneet. Olen kiertänyt viime kuukausina maailmaa tiiviisti, ensi viikolla on vuorossa Brasilia. Viesti on kaikkialla sama: Suomen metsä- ja ilmasto-osaamisella on valtavasti kysyntää. Suomi tunnetaan maana, joka pitää huolta niin ihmisten kuin ympäristön hyvinvoinnista. Meidän pitää nyt johtaa entistä enemmän esimerkillä ja viedä tätä viestiä ja yritysten osaamista maailmalle. Jos olemme hiljaa ja sivussa, ei meitä myöskään kuulla eikä meidän huoliimme vastata. Emme myöskään saa sitä kauppaa mitä tarvitsemme talouden ja työllisyyden kasvuun.

Olen haastanut kollegoitani ympäri Eurooppaa yhteistyöhön EU:n sisällä ja myös ulos Euroopasta. Muuten jäämme Kiinan ja USA:n jalkoihin. Pelkästään Saksa ja Ranska investoivat miljardeja vihreään siirtymään. Silti se on vielä vähän verrattuna maailman jättiläisten elvytykseen. Tässä kilpailussa meidän yritysten pitää olla tiiviisti mukana. Vahvaa Eurooppaa tarvitaan nyt. Se on myös Suomen etu, koska yksin emme pystyisi vaikuttamaan. Aina kun olen nostanut Suomen lippua esille Euroopassa ja kauempana, on myös lahtelaista väriä ollut mukana. LUT, LAB ja Kempower olivat mukana viime viikolla Tukholmassa, ja uskon että yhteinen tekeminen nousee nyt aivan uudelle tasolle Ruotsin kanssa.

Tämän viikon torstaina oli naisten palkkapäivä. Se on STTK:n vuosittain julkistama päivä, jolloin miehen vuoden aikana saama palkka ohittaa naisten koko vuoden palkan. Tämän päivän jälkeen naiset työskentelevät kuvaannollisesti loppuvuoden ”ilman palkkaa”, sillä naisten keskimääräiset ansiot ovat nykyisellään 84,3 prosenttia miesten ansioista. Tämä on täysin kestämätön tilanne. Palkkatasa-arvossa tapahtuu kyllä vuosittain pieniä askelia oikeaan suuntaan. Se ei kuitenkaan riitä alkuunkaan. Jos palkkakuilua pystytään kuromaan umpeen vain tätä vauhtia, naiset ja miehet ovat samalla viivalla vasta vuonna 2100.

Vaikka Suomi on tasa-arvon mallimaita, on työelämän asioissa meillä vielä paljon korjattavaa. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava samassa organisaatiossa sama palkka – aina. Erilaisia työtehtäviä voi olla joskus haastava vertailla keskenään. Töiden välillä on siksi tehtävä jatkuvaa vaativuuden arviointia. Palkkakuitin tulee heijastaa todellista työmäärää ja sen asettamia vaatimuksia työntekijälle. Jotta tämä toteutuu, tarvitaan niin työnantajan kuin henkilöstön yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Hallitus on tehnyt isoja korjausliikkeitä työelämän ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Näiden kärjessä on sukupuolten ja myös muun sukupuolisten välisen tasa-arvon vahvistaminen. Esimerkiksi perhevapaauudistus helpottaa vanhempien perhe-elämän ja työn yhteensovittamista sekä parantaa naisten ja miesten tasa-arvoa työelämässä jakamalla hoitovastuuta vanhempien kesken. Yhdenvertaistamistyötä jatketaan hallituksen tasa-arvo-ohjelman ja muiden toimenpiteiden pohjalta.

Työmarkkinoilla tarvitaan monenlaista osaamista. Samapalkkaisuus ja yhtäläinen arvostus ihmisten tekemälle työlle on paitsi tasa-arvoasia myös laajempi yhteiskunnallinen kysymys. Toimivat työmarkkinat ovat hyvinvointiyhteiskunnan ja demokratian parhaimpia turvatakuita.

Ville Skinnari

Pyhäinpäivä kääntää katseemme kohti taivasta, päämäärää, jonka Jumala on meille valmistanut, ja johon hän meitä odottaa. Matka sinne tuntuu pitkältä, sitä ei käy kiistäminen.

Odotus on myös pitkä, eikä elämän jatkaminen täällä tunnu helpolta, silloin kun on joutunut luopumaan rakkaasta ihmisestä. Silti itsensä on vain uskallettava taivuttaa pois haudan todellisuudesta, jotta jaksaa jatkaa eteenpäin.

Hautausmaalla käynnille, muistamiselle ja surulle on oma tärkeä aikansa ja paikkansa, mutta niin on myös elämän jatkamisellekin.
Mitä tämä rakas ihminen toivoisi minun tekevän nyt? Miten hän toivoisi minun jatkavan elämääni tästä eteenpäin? Tämä on kysymys, joka voi ajan kuluessa lohduttaa, avata sydäntä ja antaa voimia jatkaa elämää päivän kerrallaan.

Pyhäinpäivä on kaunis päivä, ja sitä kauniimmaksi se muuttuu, kun illan kajo katoaa taivaanrannan taakse.
Hämärtyneen illan keskellä loistaa hiljainen ja lämmin kynttilämeri. Tämän päivän ja illan aikana myös Lahden hautausmaat täyttyvät lukemattomista kynttilöistä, joista jokainen kertoo rakkaudesta, kiitoksesta, muistoista ja kaipauksesta.
Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. (Jer. 29 :11)

Antti Kilpi
pastori
Launeen seurakunta

Luin kerran erään Tommy Tabermannin kolumnin, jossa hän jakoi tekemänsä tärkeän havainnon. Ihmisen elämässä on kolme pientä sanaa, joiden ääneen sanominen on välillä todella vaikeaa. Nuo kolme pientä sanaa ovat: kiitos, anteeksi ja rakas. Niin pieniä sanoja, niin merkittäviä.

Raamatussa Jeesus kehottaa meitä monesti anteeksiantoon. Sunnuntain evankeliumissa Jeesus sanoo: ”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.”

Meille luterilaisille, armon varaan heittäytyville kristityille, nämä sanat särähtävät korvaan. Onko anteeksianto ehdollista? Luther olikin tässä asiassa ehdoton. Anteeksianto on lahja, jota en voi omin voimin tai teoin ansaita.

Anteeksianto on joskus aivan hirvittävän vaikeaa. Raamatussa Jeesus kutsuu meitä olemaan armollisia, sillä olemmehan itse saaneet anteeksi kaiken. Jeesus itse on ottanut meidän syntimme kantaakseen ja avannut meille tien anteeksiantoon, Jumalan armoon ja rakkauteen.

Rakas Jumala, kiitos että annat anteeksi. Aamen.

Maija-Reetta Katajisto

Syksy ja lukukausi ovat jo puolessa välissä. Syyslomaviikko tuli hyvään aikaan. Syksy on pitkä ja pimeä ja lastenkin kuorma koulun ja harrastusten arjessa on välillä hurjaa seurattavaa. Monen koululaisen alkujännitys on vaihtunut arkirutiineihin ja sitä huomaa taas, kuinka kiva tuttujen kavereiden kanssa onkaan oppia ja viettää aikaa. Kaikkien kohdalla ei näin kuitenkaan ole. Monen lapsen ja nuoren asiat eivät ole hyvin joko koulussa tai kotona – pahimmillaan eivät kummassakaan.

Nuorten mielenterveysongelmat ovat ongelma, johon tarvitaan meidän kaikkien huomio. Se ei ole yksi tai kaksi asiaa, vaan koko yhteiskunnan yhteisön reagointia tilanteeseen sekä ennen kaikkea ennakoida asioita ja vaikuttaa.

Yksi keskeinen asia on koulukiusaaminen. Koulukiusaaminen ja häirintä iskee kovaa niin uhriin kuin ympäröivään yhteisöön. Kiusaaminen voi olla fyysistä tai henkistä, kasvokkain tapahtuvaa vai verkossa leviävää. Koulukiusaaminen voi olla myös rikos. Vakavimmillaan puhutaan kouluväkivallasta. Yhteistä kaikille kiusaamistapauksille on, että ne horjuttavat lapsen ja nuoren mahdollisuuksia hyvään elämään. Se rikkoo kaikkien yhteisöllisyyden tunnetta ja turvallisuutta.

Jokainen kiusaamistapaus on liikaa. Koulurauha on lapsen ja nuoren oikeus siinä, missä myös opettajilla ja koulujen muulla henkilökunnalla on oltava mahdollisuus tehdä työtään rauhassa. Koulukiusaamista on pystyttävä ehkäisemään ja siihen on voitava puuttua nykyistä tehokkaammin ja varhaisemmassa vaiheessa. Mitä aiemmin syrjimisen ja osattomuuden kehä saadaan katkaistua, sitä pienempänä vahingot saadaan pidettyä.

Kiusaamisen vastaiseen työhön ja kouluyhteisöjen hyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitaan sekä vanhoja hyväksi todettuja keinoja, kuten jalkautuvaa nuorisotyötä, kuin uusia ratkaisuja. Ennen kaikkea pitää ottaa käyttöön lisää resursseja ja työkaluja. Tämä koskee myös Lahtea. Oppilaanohjauksen resursseja perusopetuksessa on lisättävä ja mielenterveyspalvelut on saatava nykyistä tiiviimmin osaksi koulujen arkea.

Julkistimme hallituksessa vuoden alussa valtakunnallisen kiusaamisen vastaisen toimenpideohjelman. Ohjelma kokoaa yhteen monia eri hallinnonaloja ja sisältää konkreettisia keinoja siihen, miten jokaisen lapsen ja nuoren oikeudet voidaan turvata paremmin. Esimerkiksi nuorten hyvinvointia ja rikosten ennaltaehkäisyä tukeva Ankkuritoiminta on yksi sellainen ratkaisu, joka tulisi ottaa käyttöön nykyistä useammilla kouluilla. Ankkuritiimiin kuuluvat poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä, mikä mahdollistaa täsmätyön kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseksi nykyistä varhaisemmin.

Opettajilla ja muilla alan ammattilaisilla on velvollisuus puuttua kiusaamiseen, aina. Heillä tulee olla siihen siksi myös riittävät oikeudet ja valtuudet. Eduskunnassa on nyt käsittelyssä hallituksen valmistelema lakiesitys, joka tulee vahvistamaan koulujen ja oppilaitosten työkaluja puuttua kiusaamiseen oikea-aikaisesti. Esimerkiksi niin sanottuun kaksoisrangaistavuuden ongelmaan, eli siihen että koulujen omia kurinpitotoimia ei ole voitu toteuttaa mahdollisen rikosprosessin aikana, tullaan puuttumaan.

Pelkkä turvalliseen opiskeluympäristöön panostaminen ei riitä. Myös kodin ja vapaa-ajan asioiden pitää rullata. Nykypäivän somemaailma sekä opinnot ja työelämä laittavat entistä enemmän paineita niin lasten ja nuorten kuin vanhempien harteille. Helppoja ratkaisuja tähän ei ole. Tunnen kolmen lapsen isänä kuitenkin hyvin sen, että ongelmien kohdatessa on tärkeintä kuunnella ja tukea, olla läsnä. Yhdenkään avun tarpeessa olevan lapsen tai nuoren ei tulisi joutua jäämään huoliensa kanssa yksin.

Ville Skinnari

Syksy on tullut. Päivät lyhenevät kovaa vauhtia. Siksi yhä aikaisemmin on sytytettävä valoja, jotta näkee työskennellä ja touhuta. Ja on mukavaa sytytellä kynttilöitä luomaan lämpöä, tunnelmaa ja valoa pimeisiin syysiltoihin. On kuin tuo valo tuntuisi aivan sisällä asti. Me kaipaamme ja tarvitsemme valoa.

Mutta valoa on monenlaista. On tiedon valoa, joka auttaa ymmärtämään ja poistaa taikauskoa. On toivon valoa, joka vie pois epätoivon ja luo uskoa tulevaisuuteen. On uskon valoa, joka antaa turvan ja merkityksen olemiseemme. Ja on totuuden valoa, joka paljastaa valheen. Ja on rakkauden valoa ja lämpöä, joka tekee meistä arvokkaita ja hyväksyttyjä.

Jeesus sanoo olevansa maailman valo. Mutta hän sanoo myös seuraajistaan: ”Te olette maailman valo.” Voisimmeko olla totuuden valona siellä, missä valhe ja epärehellisyys saa tilaa? Tai voisimmeko välittää toivoa epätoivon keskelle? Voisiko rakkautemme koskettaa myös sitä, joka kokee, ettei hänellä ole ketään? Tai kun Jumalan todellisuus tuntuu olevan piilossa, voisimmeko tuoda sinne uskon kynttilöitä?

Se on meidän kutsumuksemme kristittyinä. Ja se on mahdollista, kun saamme itse olla taivaallisen valon läpäisemiä, paistatella Jumalan armossa. Kun heijastamme Jeesuksen valoa, mekin voimme olla tuomassa valoa tähän maailmaan ja sen pimeyteen.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Lahden virkamiehet ovat käsittäneet täysin oikein ranskalaisen Montesquieun vallanjaon kolmiopin ja ottaneet härskisti ”toimeenpanovallan” itselleen, koska he tietävät , että nykyisten valtuutettujen kompetenssi ei riitä valvomaan heidän toimiaan. Käytäntö on ollut Lahdessa jo pitkään sellainen, että Lahdessa nepotismi on enemmän käytäntö kuin poikkeus. Tämä toiminta muistuttaa amerikkalaista sydikalismia, jossa instanseissa ja organisaatioissa mukana olevat omat perheenjäsenet toteuttavat tiettyä agendaa. Lahdessa nämä agendat ovat olleet Kymiring ja Liisu-suunnitelma, jota on ajettu härskisti Lahden virkamiestaholta kaikkia keinoja kaihtamatta ja välittämättä lautakuntien tai valtuuston mielipiteistä tuon taivaallista.

Epäilen, voiko kukaan ajatteleva toimittaja tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen seuratessaan Lahti Eventsin toimintaa silottelemassa yksityisen Kymiringin rahoituspäätöksiä valtuustossa? Tämä on mahdollista siksi, että osakeyhtiölain taakse voidaan piilottaa paljon sellaisia kiusallisia asiota, kuten Kymiringin 21 miljoonan euron velat ja kyseisen radan täysin epäselvät omistussuhteet? Näitä halutaan piilotella siksi, että koko Kymiring ja moottorilupia kilpailuihin myöntävä DORNA eivät noudata toiminnassaan mitään eettisiä koodeja ja käyttävät uusien ratojensa rakentamisessa ympäri maailmaa rikollisia ja ympäristöä tuhoavia keinoja ja menetelmiä. Kaikki johtuu siitä, että Lahti ei ole noudattanut selkeitä konserniohjeita näissä yhtiöissä ja valvonnut, että niissä toteutetaan vastuullista ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Epäilyille siitä, että konserniyhtiöistä olisi tullut suojatyöpaikkoja Lahden virkamiesten omaisille, alkaa olla kohta riittävästi näyttöä tutkintapyyntöjä varten.

Samanlaista omavaltaisuutta on kuuleman mukaan osoittanut Lahden kehitysjohtaja Olli Alho, jonka väitetään sanoneen, että valtuutetut voivat päättää mitä tahansa, mutta viime kädessä virkamiehet tekevät ratkaisut, miten käytännössä toimitaan. Pöytäkirjasta tätä ei tietenkään löydy, mutta jos asiassa on mitään perää, kuten eri lähteistä saamieni tietojen perustella on, niin tämä, jos mikä osoittaa uskomatonta arroganssia ja vähättelyä demokraattiseti valittuja Lahden valtuutettuja ja lautakunnan jäseniä kohtaan. Tässä asenteessa itse asiassa korostuu hänen erittäin itsevaltainen käsityksensä omasta vallastaan. Mistä nämä vieraat asenteet ovat Lahteen ajautuneet? Mieleen tulee ensimmäisenä Napoleon, joka vastasi kysyttäessä, millainen valtion perustuslain pitäisi olla:”Lyhyt ja epäselvä!” Näitä samanlaisia asennelukkiutumia on Lahden virkamieskunnassa enemmänkin. Tyypillisimpiä ovat kalliit konsulttien käyttämiset, koska oma osaaminen ja kompetenssi ei ilmeisesti riitä hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia. Toinen on huoleton rahankäyttö sellaisissa asioissa, joissa ei ole kyse ympäristökaupungin edun mukaisesta toiminnasta, Hyvä esimerkiksi on 700 000 euron osoittaminen edistämään yksityisen Kymiringin gaala-iltaa lahtelaisten veronmaksajien kustannuksella. Tämän päätöksen ovat tietoisesti tehneet Lahden kaupunginhallituksen enemmistöjäsenet. Lahti tuntuu olevan Lahden kaupunginhallituksen enemmistön mielestä huoleton tapahtumajärjestäjä, jolle kuuluu yksityisen liiketoiminnan tukeminen yhteisillä verovaroilla.

Nämä päätökset ovat silti demokraattisia ja vaativat perusteluja. Ei kai niitä voi vetää hihasta noin vain? Meidän kansalaisten ainoaksi keinoksi vastustaa tätä virkamiesmafiaa on jäänyt vetoaminen Lahdessa vielä puolueettomaan tuomiovaltaan. Oikeus viime kädessä ratkaisee vasta virkamiesten oikeat menettelytavat. Nyt Lahdessa on viimein herätty , sillä valitukset oikeuskanslerille ja tutkintapyynnöt poliisille ovat lähteneet, jotta rajat tälle virkamiesvallalle kyetään asettamaan. Erityisesti Lahden kaupunginjohtajan piittaamattomuus Hämeen hallinto-oikeuden päätöksestä ihmetyttää ja kummeksuttaa siinä tapauksessa että Kymiring ajautuu konkurssiin. Millainen hänen oikeudellinen vastuunsa silloin asiassa on? Monet luvattomat optiosijoitukset ovat muhimassa tulevaisuudessa, mutta ennen kuin ne laukeavat, useimmat vastuussa olevat virkamiespäättäjät, ovat jo Golgatan Pallossa!

Juhani Melanen

Terveisiä Yhdysvalloista, missä rajat on nyt avattu eurooppalaisille ja elämä on palaamassa pikkuhiljaa normaaliin. Myös talous on täällä kovassa nousussa. Kävin täällä jo heinäkuun alussa ensimmäisten eurooppalaisten ministerien joukossa. Presidentti Bidenin hallinnolla on oikea kunnianhimon taso, mutta tuloksia myös tarvitaan. Suuressa maassa on suuret ongelmat ja politiikan kentän eripurat näkyvät ja repivät. Kriisien kautta johtaminen on arkipäivää. Afganistan tai Ukraina ei ole täällä se ensimmäinen tai toinen puheenaihe. Kotimaan asiat ovat. Jättimäisten elvytyspakettien pitäisi alkaa näkyä pian. Tämä on hyvä esimerkki myös Suomelle ja meidän tavalle tehdä politiikkaa. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa riidellä ja raastaa toisiamme koska silloin ei vain tule tuloksia. Tämä koskee politiikkaa kaikilla tasoilla, myös Lahtea.

Aloitin vierailuni Washingtonista, jossa tapasin kauppaministeri Gina Raimondon. Pöydällämme oli esimerkiksi sellaisia asioita kuin teknologia ja 5G-yhteydet, EU:n ja Yhdysvaltain kauppasuhteet ja globaalit kauppakysymykset. Samoin konkreettinen yhteistyö osavaltiotasolla. Esimerkiksi Minnesota on Suomen kokoinen ja siksi sopiva kumppani kauppaan, kulttuuriin ja urheiluun. Ohjelma jatkui heti perään toisella korkean tason tapaamisella Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston USAID:n pääjohtajan Samantha Powerin kanssa. Maillamme on vireillään mielenkiintoinen aloite kehitysmaiden tukemiseksi teknologianyhteistyön kautta.

Kauppoja ja yhteistyötä ei synny pelkkiä pääkaupunkeja kiertämällä tai juhlapuheita pitämällä. Tämä pitää erityisen hyvin paikkansa Yhdysvalloissa, joka on iso maa ja jossa yritysten ja ihmisten tarpeet vaihtelevat matkalla itärannikolta länsirannikolle yhtä paljon kuin paikallinen luonnonmaisema ja kulttuurikin. Olemme tehneet Suomen suurlähetystön ja yritysten kanssa siksi paljon työtä osavaltiotasolla, jotta konkreetit kumppanuudet ja kauppamahdollisuudet löytyvät paremmin.

Tiistai iltana seurasin NHL ottelun Minnesota – Winnipeg. Yli 18.000 katsojaa näki ensimmäinen kotiottelun täydellä katsomolla pitkään aikaan. Tunnelma oli sen mukainen. Kotijoukkue Wild vei matsin jatkoajalla.

Minnesotassa allekirjoitin osavaltion kuvernööri Tim Walzin kanssa Suomen ja Minnesotan välisen yhteistyöasiakirjan. Suomi aloittaa Minnesotan kanssa nyt laajan yhteistyön, joka keskittyy puhtaaseen energiaan, kestävään biotalouteen ja digitaaliseen teknologiaan. Sähköisen liikenteen osaaminen on täällä Lahden valttikortti. LUT yliopisto ja Kempower kiinnostavat paljon. Kuvernööri tulee Suomeen marraskuussa ja tästä on hyvä jatkaa.

Osmo Vänskä on tehnyt täällä upeaa työtä. 19 vuoden työ näkyy ja häntä arvostetaan. Suomalaisen musiikki – ja kulttuurin vaikuttajan kädenjälki muistetaan pitkään. Nostin esille amerikkalaisille Lahden Sibelius talon, puurakentamisen ja Sibeliuksen merkityksen. Kesäkuussa järjestetään Sibelius viikko jossa myös Suomi näkyy ja kuuluu monin eri tavoin. Ilman tätä tunnettuutta olisi vaikeampi tehdä kauppaakin täällä. Musiikin ja kulttuurin voimaa ei koskaan pidä aliarvioida. Se menee ytimiin ja sydämiin.

Minnesota on Suomelle muutenkin merkityksellinen. Se on vihreiden metsien, sinisten järvien ja lumisten talvien maa ja tästä syystä myös perinteistä amerikansuomalaisten asuinseutua. Suomesta moni lähti siirtolaiseksi valtameren toiselle puolen 1800-luvun jälkipuoliskolla, osa tuttujen ja osa kuulopuheiden perässä. Matka oli rankka eikä määränpääkään välttämättä tarjonnut sen enempää. Amerikkalaiset oppivat kuitenkin arvostamaan uusia suomalaisia naapureitaan heidän ahkeran työtahtinsa ja yhteisöllisyyden vuoksi. Hyvä maineemme muistetaan täällä vielä tänäänkin.

Ville Skinnari

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta lähettiläs? Kun kysyin tätä joskus oppilailta koulussa, sain seuraavanlaisia vastauksia:
No sehän on lähettiläs, joka on työssä suurlähetystössä.
Shakki-pelissä on lähettiläs – vai oliko se lähetti?
Lähettiläs on se, joka toimittaa jonkun tärkeän viestin.

Kun mietin noita vastauksia, ensimmäisestä tuli mieleeni, että lähettilään työ suurlähetystössä on aika merkittävää. Hän toimii Suomen tai jonkun toisen valtion nimissä vieraalla maalla, edustaa omaa maataan, luo yhteyttä ihmisiin, rakentaa verkostoja eri toimijoiden välillä. Shakin lähetti puolestaan vastaa arvoltaan kolmea sotilasta. Se pystyy liikkumaan pelilaudalla viistoon ja hyppäämään vastapelaajan nappulan yli. Lähetin ruotsinkielinen nimi onkin juoksija.

Raamatussa puhutaan enkeleistä Jumalan lähettiläinä. Paavali puolestaan sanoo näin: ”Me olemme Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu meidän kauttamme.” Niin enkeleiden kuin Jeesuksen seuraajien tehtävä on toimittaa tärkeä viesti Jumalalta.

Kuulostaa aika isolta tehtävältä. Kautta historian Jumala on kuitenkin käyttänyt ihan tavallisia ihmisiä työssään. Epäileviä, niskuroivia, kyseleviä, jopa annettua tehtävää karkuun juoksevia, Jumalalta piileskeleviä ja Jumalansa kieltäviä. Näitä ihmisiä Raamattu on pullollaan. Juuri heidän kauttaan Jumala halusi toimia ja toimii vielä tänäänkin.

Meistä jokainen on Jumalan lähettiläs, palvelemassa omilla lahjoillaan, viemässä viestiä rakkaudesta ja toivosta, rukoilemassa, kuuntelemassa. Joskus tehtävä voi tuntua suurelta, mahdottomaltakin. Silloin ja joka päivä saamme pyytää rohkaisua rukoillen:

Herra, auta nyt meitä.
Kun pelko ahdistaa, anna rohkeutta.
Kun helppo tie kiehtoo, anna lujuutta.
Kun välinpitämättömyys valtaa mielen, anna rakkautta. Suuntaa mielemme kohti sinua
 ja auta meitä luottamaan yksin sinuun.

Pauliina Hatakka