Usko on luottamusta

Sananlaskun mukaan usko voi siirtää vuoria. Jotenkin uskon siihen, että periksiantamattomat ihmiset saavat usein lopulta nähdä toiveidensa toteutuvan, ja arvelen, että usein mukana on ollut harras rukous. Ehkä matka on ollut pitkä, ja siihen on kuulunut epätoivonkin hetkiä, mutta lopulta toive on toteutunut. Kiitosrukoukselle on tullut oma hetkensä!

Epäilyn ja uskon puute voi kyllä vallata mielen erityisesti silloin, kun elämä näyttää nurjaa puoltaan. Sattuu ikäviä vastoinkäymisiä ja sairautta ja harmia. Kapinamielellä tulee haastettua Jumalaa, missä olet ja miksi annat uskovalle tämmöistäkin elämään?

Usko Jumalaan antaa kuitenkin elämälle vahvan pohjan, joka auttaa kohtaamaan sitä, että ihan varmasti jokaisen elämänpolulle sattuu myös vastoinkäymisiä. Usko luo elämään perusturvallisuutta. Usko tuo elämään tietoisuuden, että jossain on joku, joka tietää asiat paremmin kuin minä.
Elämän aikana ihminen muuttuu ja sen mukana usko muuttuu, ehkä myös tavat elää uskoa todeksi. Usko ei olekaan koskaan pysyvä tila, vaan jotain sellaista, joka on alati liikkeessä.

Kaikki elämässä tapahtunut muovaa uskoa, ja usko taas muovaa meitä. Näin Jumala kasvattaa meitä kohti taivasta.
Usko voi olla vahvaa tai heikkoa, mutta aina se on pohjimmiltaan luottamusta. Usko on luottamusta Jumalan olemassaoloon, Hänen huolenpitoonsa. Se on myös luottamusta siihen, että usein Jumala tietää paremmin sen, mikä minulle on parhaaksi. Siksi vuoria ei kannata ryhtyä siirtelemään väkisin, ei edes uskon voimalla.

Uskon kysymyksissä meillä jokaisella on omanlaisemme polku kuljettavana. Ei ole vain yhtä tapaa etsiä ja löytää, sillä Jumala puhuttelee jokaista juuri hänelle sopivalla tavalla. Kukaan ei voi toiselle synnyttää uskoa, mutta ehkä joku voi olla poistamassa esteitä toisen uskon syntymisen tieltä. Uskoa saamme myös rukoillen pyytää – niin itselle kuin toiselle.

Pyhä Jumala, auta meitä uskomaan ja anna meidän heijastaa sinun valoasi tässä maailmassa. Aamen.


Kati Saukkonen

Eläketurvan raportti manipuloi tutkimustuloksia

Haluan tietää, ilmenivätkö Eläketurvan raportissa seuraavat tosiasiat ja tietävätkö Suomen eläkeläiset ylimalkaan mitään eläkevakuutusyhtiöiden sitoumuksista ? Odotan vastauksia eläkevakuutusyhtiöiltä seuraavista seikoista. Esittämäni asiat on poimittu lehtitiedoista.

Suomessa työeläkkeet ovat osa Suomen lakisääteistä sosiaaliturvaa ja niiden toimeenpano on hajautettu yksityisaloilla usealle työeläkevakuuttajalle. Suomi sai EU:lta erillisluvan tähän toimintaan, sillä varauksella, että yhtiöt keskittyvät pelkästään työeläkevakuuttamiseen. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan Suomen eläkevakuutusyhtiöt ovat rikkoneet toistuvasti tätä sopimusta jakamalla laitonta työhyvinvointirahaa vuodesta 2003 asti vuoteen 2019 noin 5 miljardia euro eri yhteisöille ja yrityksille suorina palautuksina saadakseen itselleen uusia asiakkaita ja ”voidellakseen” poliitikkoja erilaisilla Lapin matkoilla ja vaalituilla. Miksi tämä toiminta on saanut jatkua, vaikka EU-lainsäänäntö kieltää sen jyrkästi? Kysehän on ilmiselvästä markkinoinnista ja asiakaskalastelusta!

Vaikka Finanssivalvonta on antanut tästä lukuisia huomautuksia eläkeyhtiöille, mikään ei ole muuttunut, edes asiasta tehdyt rikosilmoitukset eivät tähän laittomaan toimintaan ole mitenkään vaikuttaneet. Eläkevakuutusyhtiöt ovat ovat keränneet yhteisiä varoja yhteensä 234 miljardia! Vuosittain määrä lisääntyy arviolta yhdellä miljardilla. Näistä pääomavaroista on käytetty nykyisten eläkkeiden maksuun vain prosentti, muut on maksettu pelkillä korkotuloilla. Näin voidaan jatkaa helposti seuraavat 50 vuotta, jos sijoitusosaaminen hallitaan edes alkeellisesti.

Selvennykseksi vielä sekä Eläketurvakeskus (ETK) että Työeläkevakuutajat (TELA) ovat työeläkevakuuttajien hallinnoimia yrityksiä, joiden ainoa tehtävä on puolustaa Suomen noin kymmentä eläkevakuuttajaa ja heidän etujaan yhteisvastuullisesti. Ne eivät luo siis mitään turvaa.
Miksi Eläketurvakeskus tilasi miljoonalla eurolla raportin tanskalaisprofessori Torben M. Andersenilta ja sai ”nollatutkimuksen”? Eikö Suomesta tähän tehtävään olisi löytynyt ammattiosaajaa? Oliko tämän tutkimuksen perimmäinen tarkoitus herättää pelkoa nuorissa muka eläkkeiden riittävyydestä ja asettaa raportissa vastakkain tulevat ja nykyiset eläkkeensaajat?

Tanskalainen tutkija väittää, että eläkemaksuja on nostettava tuntuvasti heti, että eläkkeet riittäisivät vuoteen 2085 asti eläville ikäluokille? Tätä väitettä kannattaa tarkastella matemaattisesti. Normaalit talousennusteet etenevät kvartaaleissa, mutta tämä tanskalainen talousguru osaa ennustaa Suomen eläkevarallisuuden kehityksen 61 vuoden päähän. Kysyin tätä kolmelta tuntemaltani suomalaiselta matemaatikolta, jotka yksiselitteisesti totesivat, että näin pitkän ajanjakson ennustamiseen liittyy niin paljon muuttujia, että yhtä luotettavaan tulokseen pääsee kädestä ennustamalla. Lisäksi samat matemaatikot ihmettelivät eikö raportissa ole huomioitu lainkaan massiivisten 234 miljardin sijoitustuottojen kehittymistä samalla aikavälillä? Arvio tästä eläkekertymästä vaihtelee 600 ja 800 miljardin välillä pelkästään nykyisella 25 prosentin eläkeveroilla. Suuret ikäluokat ovat kuolleet vuonna 2045 eikä elinodote oleellisesti muutu.

Selviä virheitä hänen raportistaan löytyy paljon. Hän väittää, että OECD:n vertailun perusteella 66 vuotta täyttäneistä suomalaisista miehistä oli noin 5% ja naisista 8% oli köyhiä vuonna 2016? Miten hän on tähän tulokseen päästy? OECD käyttää köyhyysriskinä 50 % mediaanitulosta ja EU 60%. Palkansaajien mediaanitulo vuonna 2016 Suomessa oli 3000 euroa eli 1800 euroa tienaava on köyhä. Tosiasiassa tämä luku on 50 prosenttia! Suomen 1,6 miljoonasta eläkeläisestä yli 0,5 miljoonaa eläkeläistä elää tällä hetkellä tämän köyhyysrajan alapuolella. Tämä tieto käy ilmi saman raportin tilanneen Eläketurvakeskuksen tilastoista vuodelta vuodelta 2016. Vastaako raportti siihen, miksi ja mihin näitä suunnattomia eläkerahastoja (600 miljardia) euroa vuonna 2081 viime kädessä tarvitaan?
Nuorten eläkkeiden maksamiseen ne riittävät mainiosti silloinkin. Miksei asiasta tehdä puolueetonta raporttia Suomen yliopistoissa? Lopputulos saattaisi olla täysin toisenlainen!

Juhani Melanen

Enkelit eivät vain liihota

Mikkelinpäivä on se päivä vuodesta, kun kirkoissa puhutaan erityisesti enkeleistä. Olihan Raamatun Mikael ylienkeli, suuri Jumalan ja hyvän puolesta taistelija. Hänellä oli silloin vastassaan pahaa, niin kuin meillä maailmassa yhä on. Juuri vaikeiden, pahojen asioiden edessä tarvitsemme Jumalan apua.

Välillä paha vyöryy aivan silmille. Kuulen pappina ihmisten kovista kohtaloista. Luen jonkun lapsen kokemasta kaltoin kohtalosta. Eläydyn Afganistanin tai muiden kriisissä olevien maiden ihmisten elämään. Silloin toivottomuus ja voimattomuus uhkaavat voittaa. Mitä voin tehdä? Miten Jumala voi sallia tämän?

Mutta näissäkin tilanteissa ei ole mitään muuta keinoa kuin vanhan ohjeen mukaisesti rukoilla ja tehdä työtä. Rukouksessa jätän kaiken pahan, kaiken käsittämättömän ja vaikean kaikkivaltiaan Jumalan käsiin. Hän on suurempi kaikkea muuta. Hän ei jätä meitä syvimmässä pimeydessä.

Jumalaan ja enkelien suojaan turvautumisen lisäksi rukoilen voimia tehdä työtä hyvän puolesta. Jokin mitättömältä tuntuva sana, katse, teko voi olla tärkeä toiselle. Jumala käyttää sinua, minua ja taivaan enkeleitä työssään tässä maailmassa.

Jumala, lähetä enkelisi varjelemaan lapsiamme ja meitä kaikkia. Tee meistä työtovereitasi. Aamen.


Riitta Särkiö

Paluu uuteen normaaliin vihdoin edessä

Eduskunta käsitteli tällä viikolla valtion ensi vuoden talousarviota. Se antaa paitsi raamit valtion rahankäytölle, myös kertoo niistä tavoitteista ja prioriteeteista, joita hallitus on asettanut. Nyt käsiteltävä budjetti on erityisen merkityksellinen. Elämme tilanteessa, jossa yhteiskunta palaa kohti normaalia ja monta asiaa tulee saada liikkeelle lyhyellä aikaa. On tehtävä kaikki sen eteen, että hyvinvointivaltion tulevaisuus ja pitkäjänteisen, kestävän talouskasvun edellytykset voidaan turvata.

Myös eduskunta palaa kohta normaaliin, mikä on todella tärkeää. Kansanedustajat pääsevät tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan myös epävirallisesti yli puoluerajojen. Keskiviikkona paluu normaaliin tapahtui myös jalkapallossa. Eduskunnan jalkapallojoukkue pelasi Elinkeinoelämän valiojoukkoa vastaan 1-1 tasapelin. Oli mahtavaa päästä yhdessä pelaamaan ja hikoilemaan. Toimin joukkueen kapteenina ja topparin paikka sopii hyvin entiselle puolustajalle.

Eduskunnassakin toimme esille sen, että hallituksella on nyt ainakin kolme keskeistä tehtävää. Ensimmäinen näistä on panostaa suomalaisten hyvinvointiin. Budjetin välittömiin toimiin sisältyy koronan aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkaminen ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen, joihin laitetaan 125 miljoonaa euroa. Hallitus toteuttaa myös hoitotakuun eli sen, että kiireettömissä tapauksissa hoitoon pääsee jatkossa kaikkialla Suomessa seitsemän päivän sisällä. Näin se pitää olla Lahdessakin.

Toiseksi on varmistettava, että koronakriisi jää taakse suomalaisen palkansaajan arjessa ja että työmarkkinat vakautuvat. Hallitus on tässä jo nyt paremmilla pelipaikoilla kuin yksikään edeltävistä hallituksista sitten vuosituhannen vaihteen. Työllisyyspolitiikka puree, mistä kertoo se, että alkuperäinen tavoitteemme eli 75 prosentin työllisyysaste on jo kosketeltavan lähellä.

Rima on hilattava silti vieläkin korkeammalle. Kävimme yhdessä työministerin kanssa läpi niitä keinoja, joilla työllisyystoimien jalkauttaminen jatkuu. Yrittäjät tulee ottaa tiiviisti mukaan, samoin koulutussektori ja yhdistykset. Aivan kaikki. Kuntakokeilu on Lahdessa hyvässä vauhdissa, ja ensimmäiset kokemukset näyttävät lupaaville. Lahden tulee nyt asettaa omat selkeät tavoitteet ja toimenpiteet työllisyydessä eri kohderyhmille: Nuoret, osatyökykyiset tai pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat kaikki ratkaisuja, mutta ovat eri kohderyhmille erilaisia. Tämä työ pitää tehdä paikallisesti ja uusi valtuustostrategia on oikea paikka kirjoittaa tämä käytäntöön.

Kolmanneksi, koronan jälkeinen vauhtipyrähdys on saatava kiinnitettyä kestäväksi talouskasvuksi. Kaikilla sektoreilla on tehtävä toimia sen eteen, että tuottavuus kasvaa ja että tuotannon jalostusarvo nousee. Valtio tulee laittamaan ensi vuonna historiallisen summan – pitkälti yli miljardi euroa – talouden uudistumiseen ja vihreään siirtymään. Tähän sisältyy tukia niin teollisuuden prosessien sähköistämiseen, vähähiiliseen vetyyn, kuin tutkimukseen ja kehitykseen. Tähän tilaisuuteen pitää tarttua myös Lahdessa.

Meidän pitää herätä siihen, että teknologinen murros ja markkinoiden mannerlaattojen liike jatkuvat. Tavat tehdä kauppaa ja työtä saattavat näyttää kymmenen vuoden päästä hyvin erilaiselle kuin tänään. Vahvat kotimaiset toimialat, kuten puu- ja terästeollisuus, eivät voi jäädä laakereilleen, vaan markkinapaineeseen on vastata kysyntää vastaavilla tuotteilla. Fossiilivapaaseen terästuotantoon Raahessa siirtyvä SSAB on tästä erinomainen esimerkki.

Suomen talous, työllisyys ja hyvinvointi ovat jatkossakin riippuvaisia ulkomaankaupasta. Siksi juuri nyt on aika panostaa vientivetoiseen kasvuun ja kotimaahan työpaikkoja luovaan tuotantoon. Tulemme tarvitsemaan tässä yhtä lailla niin kokeneita konkareita kuin uusia tekijöitä, niin kotimaisia investointeja kuin ulkomaisia sijoittajia ja osaajia. Olen ulkomaankauppaministerinä ajanut voimakkaasti Virtual Finland -palvelualustaa, joka tulee mahdollistamaan digitaaliset palvelupolut Suomeen tuleville yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille.

Nuoret eli uusi sukupolvi tulee olemaan digitaalisuudessa aivan eri maailmassa kuin me 1970-luvulla syntyneet. Siksi meidän pitää myös kuunnella nuoria ja heidän ajatuksiaan tulevaisuudesta.

Ville Skinnari

KOLUMNIT -arkisto

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011