Tulevan sunnuntain Vanhan testamentin teksti ampuu aika lailla kovilla ja kohti. Aamoksen kirjan kohta kuuluu: ”Valmistaudu kohtaamaan Jumalasi!” (Aamos 4:12) On valvomisen sunnuntai ja kirkossa puhutaan aikojen lopusta. Jotkut puheet menevät etäältä ohi, mutta tämä profeetan kehotus tulee suoraan meille: valmistaudu kohtaamaan Jumalasi!
Miten siihen voisi valmistautua? Jos kylään on tulossa tärkeä vieras, siivotaan paikat kuntoon ja leivotaan kakku. Jos edessä on visainen koe tai tärkeä haastattelu, valmistaudutaan opiskelemalla ja perehtymällä tuleviin kysymyksiin. Mutta miten valmistaudun Jumalan kohtaamiseen? Onko tehtävä mahdoton?
Oleellista on miettiä, millainen Jumala on. Hän ei odota meiltä virheettömyyttä eikä pintasiivottua elämää. Hän ei tenttaa meitä. Hän rakastaa meitä ja odottaa kohtaamistamme. Hän on valmis antamaan anteeksi. Siksi valmistautumisessa ei tarvitse keskittyä meihin itseemme. Saamme nostaa katseen ja odottaa Jumalaa. Hän toivoo meiltä vain uskoa ja luottamusta, sitä, että otamme hänet tosissamme.
Profeetan pelkona oli, että ihmiset unohtavat Jumalan. Häntä huolettaa se, että arki vie niin mukanaan, ettei ihminen uhraa ajatustakaan Jumalan kohtaamiselle. Silloin hän puuhaa omissa asioissaan niin tiiviisti, ettei ole aikaa Jumalan kohtaamiseen. Vielä vakavampaa on, jos lopullinen Jumalan kohtaaminen kuoleman tullessa yllättää ihmisen.
Valvomisen sunnuntai muistuttaa siitä, että ihmisen tulisi joka hetki olla valmis lähtemään tästä elämästä. Ja tärkeää on myös se, että haluaisimme täällä ajassa kohdata Jumalan hänen Sanassaan, rukouksessa, toisten kristittyjen yhteydessä, ehtoollisessa. Kun käytämme näitä aarteita, olemme Jumalan tiellä.
Riitta Särkiö
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerinä työpaikkani on periaatteessa koko maailma. Siksi kotimaan ja ulkomaiden reissuista kertyy matkapäiviä joka viikko. Vaikka matkustan ministerinä maailmalla, ovat oman kunnan ja kuntalaisten asiat edelleen yhä tärkeitä. Siksi kehotan kaikkia kertomaan Kansalaispaneelin kautta, mitä sinulla on sydämelläsi ja vaikuttamaan Lahden ja Suomen kehittämiseen. Hyviä ideoita ja ajatuksia olen saanut paljon viime vuosien aikana. Kiitos näistä jo tässä vaiheessa! Voit kertoa mietteitäsi joko lataamalla maksuttoman kännykkäsovelluksen tai selainversion kautta osoitteessa sdp.kansalaispaneeli.fi.
Valtakunnallisen kansalaisaloitteen avulla vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista voi tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi. Kansalaispaneelin kautta jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ilman kymmeniä tuhansia muita ääniä. Kansalaispaneelin kautta voi esimerkiksi kertoa mielipiteensä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai saada äänensä kuuluviin itselleen tärkeissä asioissa omassa kunnassa. Kansalaispaneelin kautta voit myös jättää palautetta joko koko Suomea tai omaan kuntaa koskevista asioista. Kansalaispaneeliin voi liittyä kuka tahansa politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunut eikä siihen liittyminen edellytä puolueen jäsenyyttä. Paneelista voi myös helposti erota milloin tahansa poistamalla sovelluksen kännykästä tai sulkemalla nettiselaimen.
Nykyajan tekniikka ja sovellukset mahdollistavat kätevästi yhteydenpidon myös perheenjäseniin, vaikka olisin eri puolella maailmaa. Meillä on aktiivisessa käytössä esimerkiksi perheen WhatsApp-ryhmä.
Ministerinä yhteistä aikaa perheen kanssa on välillä niukasti. Aikaisemmassa työssäni pystyin olemaan enemmän mukana lasteni urheiluharrastuksissa jopa valmentajana. Nyt yritän olla isänä ja kuskina mukana niin paljon kuin mahdollista. Vaikka tulisin myöhään kotiin ja lähtisin aikaisin, kuuluu aika usein koiramme aamun ensimmäinen ulkoilutusvuoro ja illan viimeinen edelleen vastuulleni. Jackrusselin terrieri Osku pitää minut ja perheen liikkeellä. Yhteisen ajankin löytäminen onnistuu, kun mietimme etukäteen, milloin jään Helsinkiin tai pääsen Lahteen. Yritän silloin olla mahdollisimman hyvä isä ja aviomies.
Aikaisemmin isänpäivä oli kalenteriin merkitty liputuspäivä, mutta siltä puuttui valtion virallisen liputuspäivän asema. Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa liputusasetukseen muutoksen, jonka myötä isänpäivä yleni liputushierarkiassa viralliseksi liputuspäiväksi. On hienoa, että isyys ja äitiys ovat nyt samalla viivalla liputuksenkin osalta. Pidetään sitä valtion viestinä siitä, että isyys ja äitiys ovat yhtäläisen iloiset ja vastuulliset roolit.
Ville Skinnari
Sunnuntaina vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää. Muistatkin ehkä, mistä on kyse: saksalainen munkki Martti Luther oli ankaran tutkistelun jälkeen huomannut, että katolinen kirkko oli joutunut harhateille. Hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan uudistuksia kirkon oppiin.
Lutherin tärkeimpiä löytöjä oli armo. Hän korosti, ettei ihminen voi tehdä oman pelastumisensa eteen mitään, vaan pelastumme vain Jumalan armosta. Jumalan edessä emme voi vedota ansioihimme emmekä kehua saavutuksillamme. Usko ja luottamus Kristuksen työhön riittää ja on kaikki, mitä tarvitaan. Jumalan edessä meidän ei tarvitse pyrkiä eikä ponnistella, vaan Kristuksessa meillä on lepo ja rauha.
Meidän aikammekin tuntuisi tarvitsevan puhdistusta suorituskeskeisyydestä. Ehkä koskaan ennen ei ole eletty aikaa, jolloin suorituksia ja saavutuksia mitattaisiin ja arvostettaisiin näin paljon. Ehkä koskaan ennen ei ole myöskään eletty aikaa, jolloin ihmiset uupuvat henkisesti näin paljon. Maailmamme on nopeampi ja tehokkaampi kuin koskaan, ja samalla armottomampi. Ne, jotka eivät pysy mukana tässä vauhdissa, tai jotka eivät saavuta omia tai toisten asettamia tavoitteita, kantavat usein epämääräistä ja eri tavoin ilmenevää häpeää ja syyllisyyttä.
Näin kaamosaikaan kaikenlainen suorittaminen saattaa tuntua entistä tahmeammalta. Mitä jos armahtaisit itseäsi ja lakkaisitkin suorittamasta – edes tänään? Ehkä vedät villasukat jalkaan, sytytät kynttilän ja tartut kirjaan, ehkä lähdet ulos hengittämään raitista ilmaa, ehkä olet vain levossa ja rauhassa. Ehkä huomaat, että huulille nousee rauhoittuvan hengityksen mukana rukous: Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua.
Anne Pettersson
vs. kappalainen
Syksyn pimeyden keskellä monella on tapana sytyttää kynttilöitä. Ne luovat lämpöä, valoa ja tunnelmaa pimeyden ja koleuden keskelle. Myös tragedian tapahtumapaikoilla usein näkee kynttilöitä, on kyseessä sitten väkivallan teko tai onnettomuus. Kynttilä kertoo vihan keskellä rakkaudesta, joka on kuolemaakin väkevämpi, toivottomuuden keskellä toivosta. Myös pyhäinpäivänä on tapana sytyttää kynttilöitä. Niitä sytytetään kodeissa, kirkoissa vuoden aikana kuolleille seurakunnan jäsenille ja haudoille hautausmailla. On hyvä siirtää tätä traditiota myös tuleville polville.
Pyhäinpäivän kynttilä muistuttaa valosta monessakin mielessä. Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Jeesuksen seurassa pimeydellä, pahuudella ja synnillä ei ole valtaa, sillä hän on voittanut sen. Pyhäinpäivän kynttilä haudalla muistuttaa myös ikuisesta valosta. Se luo valoaan myös surun, kaipauksen ja kuoleman keskelle. Kuolemalla ei ole viimeistä sanaa eikä valtaa, sillä kuolema on voitettu Kristuksen ylösnousemuksessa. Vaikka olemme joutuneet luopumaan monesta rakkaasta, meillä on jälleennäkemisen toivo, toivo ikuisesta elämästä Jumalan luona taivaassa.
Ja vielä pyhäinpäivän kynttilä muistuttaa ihmisen tehtävästä, jonka olemme Jumalalta saaneet. Jeesus kehottaa seuraajiaan: ”Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille…” Meitä kutsutaan toivon tuojiksi. Taistelemaan vihaa ja kovuutta vastaan rakkauden asein, tuomaan lohtua ja rohkaisua. Siihen pimeyteen, joka tuntuu uhkaavan maailmaamme ja sydäntämme, loistaa valo. Usein se valo voi tulla rohkaisuna toisen ihmisen kautta, pienenä rakkauden tekona. Näistä valon tuojista saamme näin pyhäinpäivänä kiittää hyvää Jumalaa.
Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune
Matkailu on Suomen kasvavin toimiala, mutta moniin Euroopan maihin verrattuna maamme on vielä matkailun kehitysmaa. Näin kertoo eurooppalainen vertailu, jossa tarkasteltiin viime vuosien kasvun kehitystä matkailualalla. Suomen matkailutulot ovat nyt neljä miljardia euroa. Kiinnostava kysymys on, mitä matkailutulojen kaksinkertaistaminen vaatisi? Nouseminen Pohjoismaiseksi ykköseksi vaatisi Lapin ja Helsingin lisäksi todella vahvaa Järvi-Suomeen ja rannikkoseudun nousua kiinnostaviksi kohteiksi kansainvälisessä matkailussa. Järvi-Suomi onkin jo vihdoin löytänyt toisensa ja rannikko seuraa varmasti perässä.
Lapin matkailu on hyvä esimerkki siitä, että kansainvälinen menestys matkailussa edellyttää alueellisia kokonaisuuksia yli kunta- ja maakuntarajojen sekä houkuttelevia palvelutuotteita. Järvi-Suomen ja rannikkoseudun kehityksen suurin pullonkaula on riittämätön majoituskapasiteetti. Matkailutulojen kaksinkertaistaminen vaatisi, että Järvi-Suomessa ja rannikkoseudulla yöpyisi vuosittain miljoona matkailijaa enemmän kuin nykyään. Lisäksi myös Lappiin tarvittaisiin vuosittain pari miljoonaa uutta yöpyjää ja pääkaupunkiseudulle kolme miljoonaa. Mikäli nämä luvut toteutuisivat, syntyisi matkailualalle 140 000 uutta työpaikkaa. Tähän pääsemiseksi tulee yksittäisten hotellihankkeiden sijaan luoda edellytyksiä toiminnallisten matkailukohteiden kehittämiseksi. Sellaisista ovat kiinnostuneet myös kansainväliset sijoittajat.
Muuhun Suomeen verrattuna Lahti ja Päijät-Häme tulevat perässä. Sibelius-talon ja sataman valmistumisen jälkeen alueellemme ei ole saatu aikaan uutta ja vetovoimaista kaupunkikohdetta. Päijänteen alue on yksi Suomen potentiaalisimmista matkailualueista, mutta se odottaa vielä kokonaisvaltaista strategiaa ja sen toteutusta. On hienoa, että urheilu- ja kulttuurikaupunki Lahti on laatimassa vuoteen 2030 katsovaa suunnittelutyötä. Uudet hankkeet harjoitusolosuhteiden parantamiseksi ovat erittäin tervetulleita ja kannatettavia. Samaan aikaan on hyvä pitää mielessä, että Tampere ja Jyväskylä toteuttavat parhaillaan omia kansallisesti merkittäviä suurhankkeitaan ja saavat siksi merkittävää kansallista erillisrahoitusta. Siksi Lahden tulee paketoida omansa sellaiseen pakettiin, että se herättää kansallisen ja kansainvälisenkin mielenkiinnon. Yksittäiset projektit on yhdistettävä ja brändättävä yhteiseksi kokonaisuudeksi. Tämä koskee koko maakuntaa ja siksi maakuntaliiton tulisikin nostaa profiiliaan tässäkin asiassa. Majoituskapasiteettia tarvitaan Lahden keskustaan ja ympäri maakuntaa.
Meillä on edelleen hyvä mahdollisuus päästä mukaan kansanvälisen matkailun kasvuun, mutta kello käy. Tätä kasvua ei tehdä vain veronmaksajien rahoilla, vaan yhdessä alan parhaiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Siksi tulisi vielä kerran tarkastella, miten Lahden parhaiden paikkojen, kuten esimerkiksi aseman alueen, Ranta-Kartanon, Kisapuiston, stadionin tai Launeen tulevaisuuden toiminnot tulisi matkailun kannalta rakentaa? Perinteinen olympiapuisto mahdollistaisi paljon myös matkailulle ja kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Olisiko Lahdella rohkeutta olla todennäköisen jalkapallon arvokisamaan edelläkävijä uudella kestävän kehityksen ja kiertotalouden esimerkkiratkaisulla, joka olisi sitä paljon puhuttua konkretiaa tulevalle Euroopan Vihreälle pääkaupungille? Tämä koskee myös jääurheilua, jossa lahtelaista osaamista on käytössä muualla, mutta ei kotikaupungissa. Kasvottomien konsulttien sijaan Lahden tulisi käyttää todellista urheilun verkostoa – heitä löytyy kotikaupungistakin. Heillä on myös näkemystä muualtakin maailmasta. Kiertotalouden uusille ratkaisuille on tarjolla hallitusohjelman mukaisesti reilusti rahoitusta. Nyt Lahdella on tilaisuus ottaa haaste vastaan.
Yhteinen keskustelu ja tahtotila Lahden alueen matkailuelinkeinon vahvistamisesta osana kansallista
strategiaa olisi hyvä käydä nyt, ennen kuin isot investoinnit alkavat toden teolla käynnistyä.
Ville Skinnari
Kun ajelimme viikonloppuna Jyväskylään, niin tienvieret hehkuivat keltaisen eri sävyjä. Tänä syksynä on saatu ihastella Luojan taidenäyttelyä, kun puut tai pensaat ovat värittyneet keltaisiksi tai oranssista tummanpunaisiksi. Lopulta näyttely on nyt päättymässä, kun ihan kohta tuuli ja sade vie loputkin lehdet puista.
Raamattu ei puhu paljoa syksystä. Se ei ole yhtä näyttävä vuodenaika Lähi-idässä kuin Pohjolassa. Täällä syksy on ollut elintärkeää aikaa: on pitänyt varastoida satoa ja saalista riittävästi, jotta on selvitty pitkästä talvesta.
Syksy on väreiltään hyvin kaunis vuodenaika, josta on hyvä olla kiitollinen. Samalla se on monelle vaikea vuodenaika, etenkin loppusyksy. Auringonvalo vähenee ja harmaus lisääntyy. Siksi syksy kutsuu meitä paitsi nauttimaan väreistä niin pitämään huolta itsestämme ja toisistamme! On aika varautua pimeneviin iltoihin ja sopia yhdessä, mitä tehdään, mihin mennään, on aika käydä kylässä. Syksyn eri värit muistuttavat meitä myös siitä, että me erilaiset ihmiset kuulumme yhteen niinkuin väripaletille eri värit. Onko sinulla joku ystävä, johon voisit ottaa yhteyttä pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia? Muistamiset ja kohtaamiset voivat tuoda paljon siunausta elämäämme.
Toisessa korinttilaiskirjeessä sanotaan: ”Hän joka antaa kylväjälle siemenen ja suo ravinnoksi leivän, antaa teillekin siemenen ja moninkertaistaa sen, ja hän sallii teidän hyvyytenne sadon karttua. Te saatte kaikkinaista rikkautta ja voitte osoittaa runsaasti anteliaisuutta. Näin meidän työmme synnyttää kiitollisuutta Jumalaa kohtaan (2 Kor 9:10-11).”
Meitä kutsutaan edesauttamaan niin hyvää satoa kuin tekemään hyviä tekoja. Ja olemaan kiitollisia! Siunausta syksyysi!
Pastori
Kati Saukkonen
Tämän viikon tiistain tapahtumat Britannian parlamentin alahuoneessa osoittivat, että pääministeri Boris Johnsoninin aikomus saada maansa pois Euroopan unionista lokakuun viimeiseen päivään mennessä ei ole helppo tehtävä. Tiistaina Johnson sai alustavan tuen alahuoneelta brexit lakiehdotukselle. Samana päivänä alahuone kuitenkin torjui lakiehdotuksen nopeutetun käsittelyaikataulun, mikä hidastaa erosopimuksen hyväksymistä. Tässä tilanteessa EU:n tulee harkita Britannian lisäaikapyyntöä, joka saatiin jo aiemmin.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk twiittasi jo tiistai-iltana suosittelevansa lisäajan myöntämistä ja toivovansa, että prosessiin riittäisi kaikkien EU-maiden päämiesten kirjallinen suostumus. Tusk on myös konsultoinut jokaisen 27 EU-maan päämiestä siitä, miten Britannian lykkäyspyyntöön tulisi reagoida. Pääministeri Antti Rinne on todennut julkisesti lisäajan myöntämisen olevan järkevää. Lähipäivien aikana selviää minkä verran EU-johtajat lopulta antavat lisäaikaa.
Jos Britannia hyväksyy erosopimuksen, alkaa erosta vuoden 2020 loppuun saakka kestävä siirtymäkausi. Sitä on mahdollista pidentää yhden kerran enintään kahdella vuodella. Siirtymäkaudella yritysten ja kansalaisten osalta ei vielä mikään muutu, mikä antaisi EU:lle aikaa tulevan Britannia-suhteen neuvotteluihin ja yrityksille lisäaikaa muutokseen sopeutumiseen. Tuleva suhde tulisi saada neuvoteltua ja voimaan siirtymäkauden aikana.
Joka tapauksessa Britannian lähtö teettää Euroopan unionille töitä. Yksi työjuhdista tulee jatkossakin olemaan EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier, joka jatkaa Britannian ja EU:n tulevista suhteista vastaavana johtajana. Kauppaneuvotteluista on odotettavissa hyvin tiivistahtiset. Tavallisesti kauppaneuvotteluissa menee kolmesta viiteen vuotta. Nyt tulisi saada valmis huomattavasti nopeammin kovan aikapaineen vuoksi.
Yleensä kauppaneuvotteluissa pyritään parantamaan yritysten mahdollisuuksia käydä kauppaa.
Nyt edessä on normaaleihin kauppaneuvotteluihin verrattuna käänteinen tilanne. Hyvin tiiviistä sisämarkkinoista ja vuosikymmenten aikana syntyneistä kaupan käytänteistä siirrytään huomattavasti etäisempään suhteeseen. Silloin yritysten mahdollisuudet vääjäämättä huonontuvat.
Tulevan kauppasuhteen osalta EU:n ja Suomen tavoitteena on solmia mahdollisimman läheinen suhde Britanniaan kauppasopimuksen puitteissa. Tärkeää on, että suomalaisille yrityksille saadaan mahdollisimman tasapuoliset olosuhteet kilpailla brittien kanssa.
Ville Skinnari
Tällä viikolla olen ollut Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa tasavallan presidentin virallisella vierailulla. Torstaina matkustan täältä suoraan Washingtoniin Maailman Pankin kokoukseen.
Etiopiassa tapasimme maan presidentin lisäksi Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen pääministeri Abiy Ahmed Alin. Hänen määrätietoisuutensa ja käytännönläheisyyteensä teki suuren vaikutuksen. Abiy korosti käytännön tekojen merkitystä politiikassa. Tuloksellisen rauhanrakentamisen lisäksi Nobel-voittaja on ottanut ilmastonmuutoksen ja eriarvoistumisen vähentämisen työn alle. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä muodostaa Afrikan vapaakauppa-alue. Tapasimme Etiopian vierailun aikana myös Afrikan Unionin johtoa.
Etiopia on istuttanut 300 miljoonaa puuta yhden päivän aikana, mikä on maailmanennätys 110 miljoonan ihmisen maassa. Tavoitteena on istuttaa 20 miljardia puuta, nyt ollaan 5 miljardin vauhdissa.
Suomi tekee yhdessä muiden Pohjoismaiden ja EU:n sekä YK:n kanssa monipuolista yhteistyötä Etiopiassa. Kasvava nuori väestö on haaste, mutta samalla voimavara. Etiopiassa 21 miljoonaa ihmistä käy koulua ja 60 prosenttia väestöstä on alle 25 vuotiaita.
Koulutuksen lisäksi Suomi on maailman kärkimaita ilmasto-osaamisessa. Matkan aikana solmittiin ehdollinen kauppasopimus mittalaitteita ja -järjestelmiä valmistavan Vaisalan ja Etiopian ilmatieteen laitoksen kanssa. Sopimuksen arvo on noin 13 miljoonaa euroa. Vaisala toimittaa Etiopiaan kolme uutta säätutkaa, joissa voimanlähteenä käytetään aurinkopaneeleita sekä salamapaikannusjärjestelmän ja sääennusteiden tuotantojärjestelmän. Yhteishankkeen tavoitteena on auttaa Etiopiaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin ja tukea sopeutumista ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin.
Myös Nokia vahvistaa läsnäoloaan Etiopiassa kahdella uudella yhteistyösopimuksella paikallisten yliopistojen kanssa. Digitalisaatio on valtava loikka koko Afrikan mantereelle. Se on myös yrityksille hyvä aika lähteä rakentamaan tulevaisuutta.
Etiopian pääministeri ja Nobel-voittaja Abiy toivoi meiltä eurooppalaisilta parempaa yhteistyötä. Yhtenäinen ja vahva Eurooppa eli Euroopan unioni on myös Afrikan etu. Tässä meillä on vielä tekemistä.
Paras tapa auttaa Afrikkaa on auttaa heidät auttamaan itse itseään. Matkani aikana eräs kenialainen nainen kertoi minulle olleensa Suomessa työmatkalla, jolloin hänelle oli esitetty kysymys ”Puhutko afrikkaa”? Nainen esitti vastakysymyksen, puhutteko Suomessa eurooppaa?
Ville Skinnari
Onko sinulla joskus ollut sellainen tunne, että haluaisit tukkia jonkun suun? Itse olen ainakin joskus toivonut, että toinen ihminen olisi vain hiljaa. Usein nämä tilanteet ovat liittyneet siihen, että toisen ihmisen sanat ovat satuttavia tai halventavia, ikäviä sanoja.
Tämän viikon evankeliumitekstissä kerrotaan, että Jeesus oli tukkinut kiusaajiensa suut, saanut heidät vaikenemaan. Monetkin ryhmät yrittivät saada Jeesuksen puhumaan itsensä pussiin ja tekemään itsensä naurunalaiseksi. Mutta lopputulos oli aina hämmennys: hän opetti niin kuin se, jolla on valta.
Sosiaalisessa mediassa on helppo lyödä lyötyä ja retostella toisten epäonnistumisilla. Luulen, että harva puhuisi ystävälleen samalla tavalla, jolla kommentoidaan julkkisten ihmissuhdeasioita tai mokia. Nämä eivät rajoitu vain sosiaaliseen mediaan, vaan kipeitä sanoja sanotaan kouluissa, työpaikoilla ja rappukäytävissä. Joskus sitä huomaa kaipaavansa Jeesusta rinnalleen, kun pahat kielet satuttavat ja pilkka ei lopu millään. Raamatussa luvataan, että Hän on läsnä aina siellä, missä on kipua, häpeää ja kärsimystä. Hän on läsnä silloin, siinä vierellä – itkemässä itkevän kanssa. Näissä hetkissä Hän kuiskaa hiljaa: älä sinä vihaa, vaan rakasta!
Maija-Reetta Katajisto
Nuoriso- ja rippikoulutyön vs. kappalainen
Tällä viikolla eduskunnassa siirryttiin kuumaan syksyyn. Hallitus esitteli tiistaina budjettiesityksen vuodelle 2020. Oppositio teki omaa työtään eli yritti löytää hallituksen linjasta heikkouksia.
Samana iltana matkustin Brysseliin, jossa minulla oli keskiviikkona tiivis päivä. Aamulla tapasin Microsoftin perustajan Bill Gatesin, joka keskittyy nykyisin tekemään arvokasta kehitysyhteistyötä erityisesti Afrikassa. Hän perusti vuonna 2000 yhdessä vaimonsa Melindan kanssa säätiön nimeltä Bill & Melinda Foundation, on nykyään maailman suurin avoimesti toimiva hyväntekeväisyysjärjestö. Säätiön päämääränä on kehittää ja viedä maailman köyhimmille alueille elämää ylläpitäviä terveystuotteita ja -teknologiaa, kuten esimerkiksi rokotteita ja käymälöitä. Järjestön päämaja sijaitsee Seattlessa ja sen palveluksessa on yli 1500 työntekijää.
Keskustelimme Billin kanssa säätiön toiminnasta sekä yhteistyömahdollisuuksista Suomen ja Euroopan Unionin kanssa. Suomalainen innovaatio-osaaminen ja erityisesti terveysalan osaaminen kiinnostaa kaikkialla. Siksi siitä pitää huolehtia ja kehittää edelleen.
Brysselissä olemme EU-puheenjohtajamaana suuressa roolissa. Olen kesäkuun alusta alkaen matkustanut Brysseliin jo lukuisia kertoja. Keskiviikkona tapasin henkilöitä, joita mitä todennäköisimmin tulee uusia komissaareja. Lisäksi tapasin nykyisen, todella hyvää työtä viimeisen viiden vuoden ajan tehneen italialaisen Federica Mogherinin. Hän on EU:n korkea ulkoasiainedustaja. Olen osallistunut Federican kanssa eri tilaisuuksiin muun muassa New Yorkin YK-kokouksen yhteydessä.
Torstaina esittelimme ulkoministeri Pekka Haaviston kanssa ulkoministeriön toimialan budjetin. Turkin tilanne ja muu kansainvälinen turbulentti vaativat nyt paljon. Yhtenäistä Eurooppaa tarvitaan enemmän kuin koskaan toisen maailman sodan jälkeen.
Ville Skinnari
