Vuosi: 2019

”Me ilmoitamme teille iankaikkisen elämän, joka oli Isän luona ja ilmestyi meille.” (1 Joh. 1:2)

Joulun sanoma on sanoma Jumalan rakkaudesta, joka meille annetaan. Se on viesti uudesta elämästä, iankaikkisesta elämästä. Joulun suurta sanomaa emme voi ymmärtää. Siihen järkemme ei yllä eikä käsityskykymme riitä. Mutta me voimme hämmästellä Jumalan mysteeriä ja kiittää häntä siitä. Kuinka ääretön voi tulla niin pieneksi, kuinka Kaikkivaltias avuttomaksi ihmislapseksi? Se on selittämätöntä. Mutta siinä näkyy Isän Jumalan rakkaus meitä ihmisiä kohtaan, kun hän antaa Poikansa meille Vapahtajaksi.

Me emme löydä tietä Jumalan luo, mutta hän itse tulee luoksemme Jeesus-lapsessa. Me emme kykene nousemaan elämän kivuista ja synnin pimeydestä valoon. Mutta ”valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.” Ei meillä itsessämme ole elämää. Se on lahjaa, niin tämä ajallinen elämä, niin hengellinen elämä kuin iankaikkinen elämä. Mutta sen elämän Jumala antaa Poikansa Jeesuksen kautta. Tämä on joulun lahja, ainoa todellinen joululahja.

Heikki Pelkonen

Vuoden viimeiseen kuukauteen on kotimaassa ja kansainvälisesti mahtunut poikkeuksellisen paljon dramaattisia käänteitä. Maailmalla on turbulenssia, kuten myös kotimaassa. Nyt tarvitaan rauhan tekijöitä ja ratkaisijoita. Riidankylväjiä on nähty nyt paljon ja niitä riittää. Siksi Suomi ja EU korostavat sopimusperusteisen maailmanjärjestyksen merkitystä. Säännöt on tehty noudatettaviksi. Tämä koskee kansainvälistä oikeutta ja sopimuksia. Maailmalla rikotaan toistuvasti humanitäärisiä oikeuksia. Sääntöjen rikkomisesta on tullut tapa – ei poikkeus.

Paljon olemme silti saaneet aikaiseksi. Hallituksen toimet näkyvät budjettipanostuksina tammikuun alussa ja seuraavan kerran huhtikuun alussa. Olemme tehneet valtioneuvostossa monta Lahden kannalta merkittävää päätöstä. Yliopistokaupunki Lahti on näistä ylivoimaisesti merkittävin ja siinä myös konkretisoituu vuosikymmenien pitkäjänteinen työ. Syksyllä kävimme myös läpi Lahden työllisyyteen, elinvoimaan, liikenteeseen ja tietenkin urheiluun ja kulttuuriinkin liittyviä kehityskohteita. Ministereitä vieraili Lahdessa ja tuloksia on saatu.

Lahden valinta EU:n vihreäksi pääkaupungiksi ei ole jäänyt Helsingissä tai Brysselissä huomaamatta. Olen myös itse pitänyt asian suhteen Lahden lippua korkealla maailmalla matkustaessani. Marraskuun lopussa Lahti sai valtiovarainministeriöltä kovan paketin joululahjaksi: kolme miljoonaa euroa Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -hankkeen toteuttamiseen. Se on hyvä ja kova paketti, joka myös tulee tarpeeseen. Samalla summa velvoittaa Lahtea tekemään vuoden 2021 Green City -kokonaisuuden niin hyvin, että olemme valtion osoittamaan luottamuksen arvoisia. Lahden pitääkin nyt pystyä kutomaan ja kokoamaan sellainen kokonaisuus, joka hyödyttää oman kaupunkimme ihmisiä ja yrityksiä pitkälle tulevaisuuteen. Myös Lahden mukana oleminen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksissa yli 100 000 asukkaan kaupunkien kanssa tulee olemaan erittäin tärkeä asia kaupunkimme tulevaisuuden kannalta. Sen avulla saadaan koottua elinvoimaa ja investointeja sekä parhaimmillaan luotua paljon uusia työpaikkoja.

EU-komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on yllättänyt monet kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla. Von der Leyen puhuu viherelvytyksestä eli Euroopan Green Dealista. Tavoitteena on, että EU on vuonna 2050 ilmastoneutraali. Lahti voi viitoittaa tietä koko Euroopalle fiksun ilmastopolitiikan toteuttamisessa. Esimerkkimme tulee koota kokonaisuudeksi. Pitää myös nähdä, että oma pakettimme ei ole vielä valmis. Siksi EU-komission kanssa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä. Yhteistyötä pitää tehdä kotimaassa ja kansainvälisesti. Pelkästään EU:n horisontti – ohjelmassa on noin 100 miljardia euroa rahoitusta hyville tutkimus – ja kehityshankkeille. Hollantilainen komissaari Timmermans on Green Dealin avainpelaaja. Suomi, Pohjoismaat ja Hollanti ovat monessa asiassa edelläkävijöitä. Meillä on myös paljon annettavaa koko maailmalle osaamisemme ja innovaatioiden muodossa. Hollannissa Suomi ja Lahti tunnetaan. Moni Jari-niminen hollantilainen on tästä hyvä esimerkki.

Joulun on monille hektistä aikaa, kun arjen tavanomaisten kiireiden ohella pitää huolehtia jouluvalmisteluista. Hoppu ei yleensä missään asiassa paranna mielialaa eikä suoritusta. Yritän itse hidastaa tahtia ja keskittyä yhteiseen aikaan perheen kanssa. Suomen Turku julistaa aattona joulurauhan ja sitä on hyvä noudattaa. Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!

Ville Skinnari

Politiikan viikko on ollut dramaattinen. Matkustin Washingtonista kesken työmatkan Suomeen, kun pääministeri jätti valtioneuvoston eronpyynnön. Washingtonissa tapasin presidentti Trumpin kauppapoliittisen edustajan Robert Lighthizerin. Agendalla oli WTO:n tilanne, USA:n ja Kiinan kauppasuhteet ja EU:n Yhdysvaltojen suhde. Puhuimme luonnollisesti myös Suomen ja USA:n kauppasuhteesta.

Tuin Sanna Marinia pääministeriksi. Perusteluja minulla on paljon. Yhdessä Sannan kanssa olemme toimineet SDP:n varapuheenjohtajina vuodesta 2017, kun puoluejohto valittiin Lahdessa. Yhteistyömme on toiminut hyvin. Se toimi erinomaisesti myös puheenjohtajan sairausloman aikana noin vuosi sitten. Itse jatkan hallituksessa samassa roolissa kuin aiemminkin. Jatkuvuus on hyvä asia. Suomen viennin ja ulkomaankaupan kehittämisen ja edistämisen roolia ei voi ylikorostaa erityisesti nyt kun maailmalla on epävakautta.

Pääministeriys ei ole sukupuoli- tai sukupolvikysymys. Tehtävään pitää olla tahtoa, valmiutta ja osaamista sekä tietenkin siihen on oltava kannatusta. Sanna täytti nämä kaikki kriteerit. Sunnuntaina SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa pääministeriksi valittiin Sanna Marin. Hän on tällä hetkellä maailman nuorin pääministeri. Sainkin alkuviikosta antaa haastatteluja kansainväliselle medialle ympäri maailmaa. Toisiksi nuorimmankin olen tavannut – hän tulee Ukrainasta. Suomelle kaikki myönteinen julkisuus tuo samalla paljon muita mahdollisuuksia. Pienen maan on erittäin vaikea saada kansainvälistä näkyvyyttä. EU-puheenjohtajuutemme on lisännyt kiinnostusta. Olen sen itse saanut kokea muun muassa BBC Worldin, Blombergin, Politicon ja Financial Timesin kiinnostuksena Suomea kohtaan eri haastatteluissa. Kanadan Torontossa pääsin kehumaan Suomea ja Lahtea viime viikolla. Jääkiekon lisäksi kiinnostukset kohteena on energia- ja ympäristöosaamisemme. Kaukolämpöverkko ja uusiutuvat energiaratkaisumme ovat valmis vientituote Kanadaan ja muuallekin pohjoiselle pallonpuoliskolle. Muuten yksikään tapaaminen tai tilaisuus ei Kanadassa käynnisty ilman jääkiekkokeskustelua. Se on kuin jalkapallo Britanniassa. Suomi 3, Kanada 1 oli lause, jota käytin, mutta harkiten. Niin harvinaista herkkua se on.

Lahti pääsee mukaan ympäristökuntien kanssa työllisyyden kuntakokeiluun. Haluan kiittää työministeriötä hyvästä yhteistyöstä. Oikein toteutettuna se tarkoittaa uusia mahdollisuuksia työttömyyden vähentämiseen entistä tehokkaammin. Eri toimijat liimataan nyt paremmin yhteen ja se tarkoittaa parempaa palvelua. Näin on tehty jo esimerkiksi Tampereella. Kuten viime viikolla kirjoitin, Lahden liikunta- ja urheilurakentaminen pitää saada maakuntasarjasta kansalliseen kärkiryhmään, kuten Tampereella ja Jyväskylässä. Meillä ei voi olla vaatimattomampaa tavoitetta. Uudet liikunta- ja urheilurakenteet tarjoaisivat myös kaikille kaupunkilaisille uusia harrastemahdollisuuksia. Lahden tilanne vaatii nyt perusteellista harkintaa eri vaihtoehdoista. Aikaa ei tosin ole hukattavaksi. Jo nyt päätökset ovat kestäneet liian kauan.

Kaiken dramatiikan keskellä valonpilkahduksena olivat linnanjuhlat, jotka vuosi toisensa jälkeen ovat hieno tapa juhlistaa suomen itsenäistymisen vuosipäivää. Tästä on hyvä suunnata katse vielä hetkeksi loppurutistukseen ennen joulua, jonka jälkeen pääsemme nauttimaan joulusta.

Ville Skinnari

Kun kolmas adventtikynttilä syttyy, ollaan jo yli puolen välin adventinmatkaa. Odotetaan joulua. Odotetaan Jeesuksen tuloa lähellemme. Tässä kohtaa matkaa tien varressa seisoo erämaan profeetta Johannes Kastaja. Hän ei olekaan mikään leppeä puolimatkan krouvin isäntä, vaan voimakasääninen julistaja.

Johannes puhui niin kuin jo profeetta Jesaja: ”Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme!” (Jes 40:3). Johannes halusi pehmittää ihmisten sydämiä ja kehotti heitä parannukseen. Pitää oikeasti pysähtyä miettimään sielun tilaa, pitää korjata väärä suunta.

Johanneksella olisi töitä tänäänkin. Minä tarvitsen havahduttajaa ja herättäjää. Me tarvitsemme. Sillä sydän on välillä aikamoinen autiomaa ja kuiva aro. Ei löydy uskoa ja rakkautta niin kuin Jumala varmasti toivoisi. On karrelle kuivunutta maata, jossa ei kasva niin paljon hyvää kuin pitäisi. Hyssyttelyn sijasta Johannes valitsi ankaran, kohti tulevan julistuksen. Me emme sellaiseen ole tottuneet, mutta joskus sitäkin tarvitaan.

Parannussaarnan tarkoitus on tehdä meistä vastaanottavaisia, kun Jeesus tulee lähelle. Ankara julistus tekee kuulijasta pehmeämmän ja tarvitsevamman. Ei ole siis tarkoitus lyödä lyötyä, vaan vakuuttaa: Tutki itseäsi. Odota Jeesusta, hän haluaa tulla sinun luoksesi. Hän pelastaa synnistä ja pahasta. Hän saapuu sydämeesi.

Riitta Särkiö

Perjantaina maamme hiljentyy juhlimaan itsenäisyyspäiväänsä. Vanha tapa on ollut kahden sinivalkoisen kynttilän sytyttäminen ikkunalle. Useina vuosina olen iltaisin kiertänyt kotini lähiympäristöä ja huomannut, että moni näin tekee vieläkin.

Itsenäisyyspäivää ja sunnuntaina vietettävää toista adventtia yhdistää toisiinsa juuri kaksi kynttilää. Toisena adventtina syttyy toinen kynttilä ja valo laajenee. Joulun lapsi on päivä päivältä lähempänä – odotus tiivistyy.

Kaksi kynttilää kutsuu meitä rukoukseen: mitä toivon elämääni, mitä toivon läheisilleni. Mitä toivon tälle maalle, suloiselle Suomelle?

Näitä pohtiessani osui käsiini kirja nimeltään Rukousten kirja. Sieltä löytyi kovin kaunis, runoilija Anna-Mari Kaskisen rukous. Tänä itsenäisyyspäivänä ja toisena adventtina haluan rukoilla sen sanoin. Toivottavasti myös sinä voisit rukoilla kanssani:

Herra, kiitos tästä maasta, jossa saan elää.
Kiitos ihmisistä, joita olet antanut rinnalleni.
Rukoilen kaikkien niiden puolesta, joiden on vaikea löytää paikkaansa Suomessa.
Herra, johdata meitä.

Aamen.


Maija-Reetta Katajisto

Eräällä keskustelufoorumilla kyseltiin vinkkejä joulun viettoon silloin kun joulua viettää yksin tai kahdestaan lapsen kanssa, eikä käytössä ole ylimääräistä rahaa. Kysyjä sai monenlaisia vinkkejä ja ideoita joululauluhetkistä, riisipuuron keittämisestä, hautausmaalla käyntiin, mutta itse jäin miettimään varsinaista kysymystä. Siis sitä, mikä tekee joulusta joulun?

Ensi sunnuntaina 1. adventtina aloitetaan joulun odotus, vaikka käytännössä joulukauden avajaisia on vietetty jo reilusti aikaisemmin. Vähintään toista kuukautta kestävä odottamisen aika keskittyy monin tavoin joululahjojen hankintaan ja joulun etukäteisjuhlintaan. Ei ehkä ihmeellistä, jos itsestä tuntuu että jää ulkopuolelle, silloin kun ei ole rahaa tehdä suuria hankintoja tai ei ole luonnollista yhteyttä osallistua yhteisiin joulujuhliin. Jos jouluun tarvitaan lahjoja, erityisiä ruokia ja juhlintaa, niin silloin joulu on pääasiassa varakkaiden ja sosiaalisesti aktiivisten ihmisten juhla.

Itseäni puhutteli viime vuonna joulun alla kovasti erään ruotsinkielisen joululaulun kohta, jossa sanotaan “Psalm, som är sjungen från tid till tid, eviga längtan till ljus och frid”.
Yhtyminen johonkin, joka on ollut jo ennen meitä ja jatkuu vielä meidän jälkeemmekin. Jumalan meihin asettama ikuinen kaipaus, kohti yhteyttä. Ja samaan aikaan arkinen todellisuus kaiken kiireen ja tekemättömien tehtävien keskellä.

Ajattelen, että samanlainen ristiriitaisuus kuuluu ja näkyy joulussa ja joulun odotuksessa. Haluan kuitenkin haastaa sinut miettimään; Mikä sinulle tekee joulusta joulun?

Hanna Suominen
kappalainen Launeen srk

Keskustelu kaupunkien kehittämisestä käy vilkkaana ja syystä. Suomi on entistä selvemmin jakautumassa voittajiin ja häviäjiin. Kasvukolmio Helsinki-Tampere-Turku menee kovaa vauhtia eteenpäin. Itä-Suomessa ja Pohjoisessa haasteet ovat suurimpia. Rannikolla on päästy kasvun imuun hyvin mukaan. Monessa kunnassa Pohjanmaalla on käytännössä täystyöllisyys. Elinvoiman näkökulmasta investoinnit ja asukasluvun kasvut ovat tärkeimpiä mittareita. Oulu on kasvukeskus pohjoisessa. Jyväskylä ja Kuopio ovat sitä myös, jos pelaavat korttinsa oikein. Vielä enemmän mahdollisuuksia on Lahdessa. Pelkkä sijainti ei kuitenkaan riitä. Tärkeintä on olla ihmisten kaupunki, jossa kaikki viihtyvät ja palvelut toimivat mahdollisimman hyvin.

Tällä viikolla Lahden asukasluvun uutisoitiin laskeneen alle 120 000. Tämä uutinen pitää ottaa vakavasti. Opiskelijat, työelämässä olevat, lapset ja nuoret, eläkeläiset, työttömät, kaikki yhdessä tekevät kaupungin. Erityisesti tarvitsemme veronmaksajia ja opiskelijoita. Kaikki ei ole meistä itsestämme kiinni, mutta paljon on.

Lahdessa on hyvä elää ja harrastaa monipuolisesti. Haasteita on, mutta niin on joka puolella. Tämä koskee kulttuuritarjontaa ja liikuntaa monessa mielessä. Sekä luontoa ja sen läsnäoloa. Vettä ja järviä. Paljon riippuu siitä, mitä itse kerromme Lahdesta – me rakennamme tarinan, kotimaassa ja kansainvälisesti.

Tällä viikolla on vietetty valtakunnallista omaishoitajien viikkoa. Vuodesta 2003 järjestetyn viikon teema on tänä vuonna Näe, huomaa, kuule – omaishoidon monimuotoisuus. Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä kotihoidon resurssien riittävyyden edistämiseen ja omaishoidon kehittämiseen on varattu viisi miljoonaa euroa. Kehitystyö on osa ministeri Kiurun vetämää Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskusohjelmaa. Omaishoitajat tekevät korvaamattoman arvokasta työtä läheisensä kanssa. Omaishoitajien asemassa on paljon parannettavaa koko Suomessa ja Lahdessa, jossa aiheesta on oltu huolissaan liittyen omaisten jaksamiseen.

Jalkapallossa on tulossa kuuma kesä. Ainakin Huuhkajille. Toivottavasti se on sitä myös Lahdessa. Maajoukkueen menestyksestä huolimatta liikunta- ja urheilupaikkarakentaminen on jälleen vastatuulessa Lahdessa. Kisapuiston hanke ei etene. Tarvitaan uusia ratkaisuja. Palaan tähän asiaan ensi viikolla.

Ville Skinnari

Kuluvalla viikolla, 18.-24.11. vietetään lasten oikeuksien viikkoa. Lasten oikeudet ovat kirjattu sopimukseen, joka täyttää jo 30 vuotta. Sopimuksessa on kirjattu oikeudet, joista kaikkien maailman lasten pitäisi olla mahdollisuus nauttia. Eikä kyse ole vain pikkulapsista, vaan sopimus kattaa kaikki alle 18-vuotiaat.

Tämä erityinen juhlaviikko on näkynyt sosiaalisessa mediassa hauskalla tavalla. Aikuiset ovat laittaneet sosiaalisen median palveluihin kuvia itsestään, jotka ovat heidän lapsuudestaan. On ollut ilo katsoa miltä ystävät ovat näyttäneet lapsuudessaan. Kuvat muistuttavat siitä, että jokainen meistä on ollut lapsi. Tämän päivän lapsuus on hyvin erilaista verrattuna siihen, minkälaista se on ollut vaikkapa minun lapsuudessani 80-luvulla. Yhteiskunta, kulttuuri ja ympäröivä maailma on muuttunut.

Lasten oikeudet eivät kuitenkaan ole pelkkää kuvahassuttelua tai nostalgisia muisteluhetkiä. On valitettava todellisuus, että kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuus samanlaiseen kohteluun, koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Lasten asema on kirkon ydinsanomaa. Lasten erityinen asema nousee kristillisestä ihmiskäsityksestä sekä Raamatun sanomasta. Jeesus asetti lapsen uskovan ihmisen esikuvaksi. Taivaan valtakunta on lasten kaltaisten. Kyse ei ole siitä, että meidän pitäisi olla lapsellisia. Lasten kaltaisuus on Raamatussa mielentila ja asenne. Kyse on luottamuksesta.

Lasten oikeuksien viikko kutsuu meitä taistelemaan sen puolesta, että kaikki lapset voisivat elää turvassa, vapaina ja luottamuksen arvoisten ihmisten keskellä.

Ville Hakulinen

Suomessa on nyt hallitus, joka panostaa ihmisiin. Laitamme perusasioita kuntoon. Investoimme koulutukseen, infrastruktuuriin, sosiaaliturvaan ja toimeentuloon. Tämä ei tietenkään näy vielä ihmisten kukkarossa tai koulutuksen laadussa tai saatavuudessa, mutta tulee näkymään. Varhaiskasvatuksen, peruskoulun, ammatillisen koulutuksen tai korkeakoulujen panostukset alkavat näkyä ensi vuonna. Samoin alle 1400 euroa ansaitsevien eläkeläisten toimeentuloon tulee konkreettinen parannus tammikuun alusta alkaen.

Jokaisen nuoren oikeus ja velvollisuus on saada tarvittava koulutus. Se on paras henkivakuutus mukaan pääsemiseksi entistä vaativampaan työelämään. Työllisyyden kuntakokeilu etenee Lahdessa, mikä on hyvä asia. Paikallinen yhteistyö saadaan vihdoin sille kuuluvalle tasolle. Palkkatuen käyttöä tullaan lisäämään. Henkilökohtaista palvelua työn saamiseksi kehitetään. Osatyökykyiset otetaan mukaan. Nämä kaikki ovat asioita, jotka nostavat työllisyysastetta.

Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jokaisen suomalaisen ja lahtelaisen perusoikeus. Lahtelaisena valtuutettuna haluan kysyä, onko lähiklinikoiden lakkauttaminen todella kokonaistaloudellisesti järkevää? Lahden krooninen ongelma on ollut ja on edelleen peruspalveluiden saatavuus. Valtakunnallisesti ajamme nyt määrätietoisesti seitsemän päivän palvelutakuuta vastaanotolle pääsemiseksi? Päijät-Hämeessä moni kunta tähän jo pääsee ja heillä SOTE-kustannuksetkin asukasta kohden ovat olleet realistisella tasolla jo pitkään. Mitä tekee Lahti? Keskittää kaikkea kaupunginsairaalaan, vaikka jo pitkään on tiedetty, ette se ole toiminnallisesti tai edes taloudellisesti järkevää. Etelä-Lahti on kasvava kaupunginosa, joka tarvitsee palveluita. Nyt Etelä-Lahden ääntä ei kuunneltu. Ei myöskään Ahtialan, joka yhdessä Launeen kanssa on erittäin toiminnallisesti ihmisen kokoinen kokonaisuus. 

SOTE-kentällä vuodesta 2013 saakka eri rooleissa mukana olleena tiedän, että 20.000–30.000 ihmisen palveluille rakennettu terveyskeskus on toiminnallisesti tehokkain. Nyt on taas ”tilattu” sellainen konsulttiselvitys, että se sopii kaupungin visioeliitin ajatteluun ja arvomaailmaan. Näitä selvityksiä saamme sitten lukea lehdistä sopivaan aikaan ja ajankohtaan.

Ennen kaupunkia johdettiin virkamiesten ja päättäjien yhteisellä näkemyksellä. Nyt kilautetaan konsultille. Lahti Sports Lab 2030 eli urheilun ja liikunnan tulevaisuuden visio kilpailutettiin konsultilla, joka nyt soittelee alan todellisille asiantuntijoille kysellen miten Lahtea tulisi kehittää. Odotan kuumeisesti tämän työn tulosta, koska siinä ratkeaa myös Lahden tulevaisuus uskottavana urheilu- ja liikuntakaupunkina. Lahti on konsulttiselvityksien luvattu kaupunki.

Toivottavasti Lahti Energian selvityksen kanssa ei päädytä samanlaiseen lopputulokseen. Viimeksi olimme yhdessä Jorma Ratian kanssa ajoissa torppaamassa erittäin hyvin asiaperustein yhtiön myyntiä. Nyt ollaan taas etsimässä kuuluisaa ulkopuolista osaamista, mutta miksi? Toivottavasti yhtiön hallituksella on nytkin samaa selkärankaa. Lahtelaisten osaaminen energia-alalla on erinomaista ja tästä on todisteita paikallisesti ja Euroopankin tasolla. 

Ollaan ylpeitä siitä, kuten myös keskussairaalasta ja omasta työstämme.

Ville Skinnari

Osallistuin alkuviikolla Keniassa järjestettyyn kansainväliseen ICPD25 Nairobi Summit -kokoukseen. Sen tarkoituksena on jatkaa Kairossa 25 vuotta sitten sovittua tavoitetta mahdollistaa naisille oikeus päättää omasta kehostaan. Kokouksessa 55 maata allekirjoitti sitoumuksen seksuaali- ja lisääntymisterveyden tasa-arvon puolesta, mutta esimerkiksi Yhdysvallat ei ole mukana.

Suomalainen koulutusosaaminen on kovaa valuuttaa maailmalla. Nairobissa tapaa myös lahtelaisia. Lotilan ala-asteen koulukaverini Jussi Hinkkanen on tehnyt upean kansainvälisen uran ja on nyt Nairobissa menestyvä startup-yrittäjä. Hän työllistää Keniassa ja Suomessa kymmeniä ihmisiä. Hänen yrityksen osaamisen avulla yhä useampi afrikkalainen pääsee kiinni työelämään ja saa työpaikan. Tekoälyäkin hyödyntävä kysyntä kohtaa osaamiseen. Digitaalisen palvelun potentiaali on huima yli miljardin asukkaan Afrikan mantereella.

Myös Suomessa panostukset korkeakoulutukseen heijastuvat positiivisesti koko alueen kehitykseen. Lahden ja sitä ympäröivien maakuntien kasvun edellytys on osaamistason nosto, mikä tarkoittaa Lahden kehittämistä elinvoimaiseksi opiskelijakaupungiksi. Sitä varten Lahti tarvitsee lisää aloituspaikkoja sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun. Tällä hetkellä meillä on huomattavan vähän korkeakouluopiskelijoita ja erityisesti yliopisto-opiskelijoita verrattuna alueemme asukaslukuun. Täällä ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa opiskelee vain 5766 opiskelijaa, kun vastaava luku esimerkiksi Jyväskylässä on 21 555 ja Kuopiossa 13 542.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on sitouduttu 25-34 vuotiaiden korkeakoulutettujen määrän nostamiseen 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nyt korkeakoulutettuja on noin 41 prosenttia kyseisestä ikäluokasta. Lahden seudulla luku on selvästi pienempi. Koulutuspaikkoja tarvittaisiin lisää valtakunnallisesti muun muassa tekniikan, terveyden ja hyvinvoinnin, liiketalouden sekä kauppatieteen aloille. Näitä koulutusaloja voi opiskella Lahdessa ja koulutuspaikat ovat olleet erittäin kysyttyjä. Kouluilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta ottaa lisää opiskelijoita nykyisten tutkintotavoitteiden asettamissa rajoissa.

Lahti on tunnistanut haasteensa ja ryhtynyt aktiivisiin toimenpiteisiin. LUT ja Lahden kaupunki sekä alueen yrittäjät ovat sitoutuneet vahvistamaan alueen osaamisprofiilia. Esimerkiksi LUT aikoo sijoittaa Lahteen kaksi uutta professuuria, jotka rahoitetaan yhteisvoimin. Puolet rahoituksesta tulee kaupungilta ja toinen puoli alueen yrityksiltä. Professorien päätehtävinä on uuden tiedon luominen tutkimusryhmiensä avulla sekä sen jakaminen opetuksessa, yritysyhteistyössä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Teemme nyt yhdessä töitä opiskelupaikkojen lisäämiseksi Lahden korkeakouluissa ja kansainvälisen verkoston rakentamisessa. Tulevaisuuden Lahti on kansainvälisestikin aktiivinen ja vilkas opiskelijoiden suosikkikaupunki, jonne myös Nairobin menestyjät haluavat jonain päivänä palata. Mikä onnistuu Afrikassa, onnistuu myös Lahdessa. Myös musiikkiluokat, Lahden sinfonia ja rokki soivat entistä kuuluvammin monipuolisessa kulttuurin ja urheilun kaupungissa.

Ville Skinnari