Vuosi: 2022

Viime lauantaina SDP:n Hämeen piirihallitus nimesi minut eduskuntavaaliehdokkaaksi huhtikuun eduskuntavaaleihin. Puolueessamme järjestettiin jäsenien kesken jäsenäänestys, joka kertoo siitä, että mielenkiintoa ehdokkuudesta on paljon eri puolilla Hämettä. Sain eniten ääniä Päijät-Hämeen ehdokkaita ja kiitän luottamuksesta näinä vaativina aikoina Suomessa ja maailmalla. Keskiviikkona olimme jo täysin eduskuntavaaliteemassa Helsingissä Pörssitalolla järjestetyssä puolueiden puheenjohtajatentissä, jossa sijaistin varapuheenjohtajana puheenjohtaja Sanna Marinia. Paikalla olivat mm. Kokoomuksen Petteri Orpo ja Perusuomalaisten Riitta Purra. Tämä kertoo siitä, että vaikka vaaleihin on vielä aikaa, paneelit ja vaalityö alkaa tiivistyä pikkuhiljaa kohti kevättä syksyn koleudesta huolimatta. Keskustelimme koulutuksen tärkeydestä, taloudesta, sijoittamisesta, mutta etenkin Suomen selviytymisestä ja tulevaisuudesta. Monista asioista olemme samaa mieltä, joissain asioissa hyvinkin erimielisiä. Suuri kysymys kevään vaaleissa on millaisen hallituksen suomalaiset haluavat? Sellaisen, joka haluaa, että kaikilla on mahdollisuus koulutukseen ja työelämään sekä hyvään hoivaan ja turvaan vai sellaisen, joka lähtee surutta leikkaamaan suomalaisten sosiaaliturvasta, asumistuista ja hyvinvoinnista? Kasvua haluamme varmasti kaikki, mutta silloin pitää nähdä koulutuksen ja hyvinvoinnin sekä investointien merkitys Suomen tulevaisuudelle. Selvää on kuitenkin se, että sopeuttamista pitää tehdä ja säästökohteitakin varmasti löytyy.

Koulujen ja koulutuksen tilanne sekä parannukset ovat varasti yksi vaaliteema. Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus on laskenut viime vuosina. Edellisen hallituksen aikana oppimista siirrettiin työpaikoille työharjoitteluihin, lähiopetusta vähennettiin ja ammatilliseen koulutukseen kohdistettiin satojen miljoonien leikkaukset. Tämä johti siihen, ettei oppilailla ollut työelämään tarvittavia taitoja harjoittelun alkaessa. Työnantajien harteille laskettiin nuorten kouluttaminen ja kasvattaminen, mikä ei ole työpaikoilla mahdollista ajan, eikä resurssien puuttuessa. On tärkeää turvata jokaiselle hyvät ja yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen ja siihen, että lähiopetusta on tarjolla riittävästi. Hallitus on kauden aikana lisännyt ammatillisen koulutuksen resursseja lähes 300miljoonalla eurolla ja päättänyt vahvistaa ammatillisen koulutuksen laatua lisäämällä sen pysyvää perusrahoitusta 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Ammatillisen koulutuksen laatua ja tasa-arvoa parantava Oikeus osata -kehittämisohjelma varmistaa osaltaan, että kaikki ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat saavat vankan ammattiosaamisen. Kolmen vuoden (2020–2022) aikana ammatillista koulutusta on kehitetty yhteensä yli 270 miljoonalla eurolla. Ohjelmaan sisältyy merkittävä, määräaikainen rahoitus opettajien ja ohjaajien lisäämiseen vuosina 2019–2022, yhteensä 250 milj. euroa.

Lahdessa on saatu viime aikoina hyviä työllisyys ja investointiuutisia. Viime viikolla saimme taas huonoja sellaisia. Rapalan Asikkalan tuotannon lakkauttaminen koskettaa montaa perhettä Asikkalan lisäksi koko Päijät-Hämeessä. Liiketoiminnan lisäksi Rapala on osa Asikkalan ja Päijänteen kulttuurihistoriaa ja siksi tuotannon siirtäminen pois Suomesta on järkytys meille kaikille. Henkilöstölle tämä tuli täysin yllätyksenä, koska tuotanto oli edellisenä vuotena ennätystasolla. Kyseisen toimialan markkinakehitys on ollut vahvaa, mutta haasteitakin on. Esimerkiksi Venäjä on ollut tärkeä markkina kalastusvieheitä valmistavalle suomalaiselle teollisuudelle. Potentiaalia on EU – markkinan lisäksi esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Rapalan henkilöstö tarvitsee nyt kaiken tuen. Tärkeää on nyt, että koordinaatio eri toimenpiteille toimii ja siinä myös kunnan ja maakunnan rooli on keskeinen. Korvaavan teollisen työn ja uuden yritystoiminnan löytäminen on mahdollista. Sen esimerkiksi Scanian, Kaipolan, Naantalin tai Kemin vastaavat tapaukset ovat osoittaneet. On luotu jopa enemmän kuin meillä oli aiemmin, kuten Lahdessa sähköisen liikenteen tuleminen ja Kempower on osoittanut.

Pelicans on aloittanut kautensa hyvin ja nyt olla monen ehkä yllätykseksi kolmantena liigassa. Kausi on kuitenkin pitkä ja siksi yleisö toivottavasti löytää Lahden jäähalliin pimeinäkin tiistai-iltoina. Uuden monitoimiareenan suunnittelu pitää saada käyntiin nopeasti, jotta myös valtion rahoitusta voidaan neuvotella. Mitä laadukkaampi ja erottuvampi kokonaisuus urheilukeskuksen alueelle tehdään, sitä todennäköisimmin myös eri rahoituskanavia on saatavilla. Kisapuistosta on toivottavasti opittu se, että hankkeeseen sitoutuminen pitää olla kaikilla 100 prosenttia heti alusta alkaen. Silloin voimme kilpailla koko Suomen tarjonnassa, koska osaamista ja houkuttelevuutta meiltä löytyy sekä osaamista tapahtumien järjestämiseen.

Ville Skinnari

Tänään haluaisin ojentaa sinulle vahvanpunaisen sydämen, kartongista leikatun sydämenmuotoisen kortin. Se kertoisi tämän pyhän aiheesta: rakkauden kaksoiskäskystä. Korttia voisi käännellä ja pyöritellä, katsella ja pohtia, mitä tuo käsky meille merkitsee.

Kortin yksi puoli on kaksoiskäskyn ensimmäinen osa: Rakasta Jumalaa yli kaiken. Se on Luojan meille antama käsky hyvään elämään. Jumalan rakastaminen tarkoittaa häneen luottamista, sitä, että hän on korkein turvamme elämässä, kiitoksen kohde. Jumala on näkymätön, siksi hänen rakastamisensa on aina erilaista kuin toisen ihmisen, eläinten tai luonnon rakastaminen. Se on Jumalan tahdon etsimistä ja sydämen syvää jättäytymistä Jumalan käsiin.

Jumala on kuitenkin antanut meille myös rakkaudenkäskyn toisen puoliskon: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Punaisessa kartonkisydämessä on myös kääntöpuoli. Nyt olemme ihan konkreettisten, näkyvien haasteiden edessä. Jumala kutsuu meitä auttamaan ja palvelemaan toisiamme. Hän on antanut meille luomakunnan, jotta rakastaisimme sitäkin ja pitäisimme siitä huolta. Rakkaudella ei ole mitään rajoja, se venyy ja ulottuu kaikkiin lähimmäisiin ja luotuihin.

Voimme osoittaa rakkauttamme Jumalaan juuri tekemällä näitä arkisia rakkaudentekoja. On kyse yhdestä kokonaisuudesta: yhdestä sydämestä ja yhdestä rakkaudesta, jolla vain on kaksi puolta. Kun saamme kokea Jumalan rakkautta, haluamme jakaa sitä hyvää myös eteenpäin. Kun surussakin jäämme Jumalan käsiin, saamme voimaa elämään tässä maailmassa.

Riitta Särkiö

Ukrainan sodan jatkuessa aina vain useammin huomaan miettiväni sodan ja rauhan teemoja. Niitä käsittelimme myös menneen kesän kaupunkiriparilla. Silloin pidimme ihan oman yhteisen riparijumalanpalveluksen juuri näistä teemoista. Nuoret pysähtyivät aiheeseen ensin lukemalla Matteuksen luvusta 5 jakeet 38-48, joissa Jeesus kehottaa rakastamaan vihamiehiään ja rukoilemaan vainoojien puolesta. Ja sitten syntyi seuraavanlaisia ajatuksia:

”Jeesus tuntuu opettavan sanoillaan, että rakasta sun lähimpiä ihmisiä. Ole läsnä niille. Jeesus opettaa, että kaikkia pitäisi rakastaa, jopa vihamiestä. Älä siis vihaa sitäkään, joka kiusaa. Anna asia Jumalan haltuun.”

”Onko sota sitten ikinä oikein? Sota olisi helpompi hyväksyä, jos vain ammattisotilaat sotisivat keskenään. Eikä ainakaan siviilejä sotkettaisi siihen. Kun sotaan aina kuuluu tappamista, niin se on oikein silloin, jos puolustautuu ja puolustaa jotakin.”

”Sodat on vaikea juttu. Ne johtuvat erimielisyyksistä ja ahneudesta. Tavallisen ihmisen on vaikea vaikuttaa siihen, ettei maailmassa olisi sotia. Mutta maiden johtajat voisivat avoimesti neuvotella ja tehdä asioista sopimuksia rauhan onnistumiseksi.”

”Tavallinen ihminen voi kyllä sillä lailla vaikuttaa, että opettaa lapsilleen rauhanasiaa. Niin, etteivät he vastaisi vihaan vihalla. Vanhemmat voi opastaa lasta kertomaan aikuiselle vihatilanteista. Silloin aikuinen, joka tietää enemmän, voi vaikuttaa asiohin vihan loppumiseen. Jokainen voi vaikuttaa myös niin, ettei lähde mukaan vihaan, pysyy itse rauhallisena ja rauhantahtoisena.”

Viisaita ajatuksia pohdittavaksi meille jokaiselle.

Pastori Kati Saukkonen
Launeen seurakunta

Julkaisimme pääministerin johdolla 30 x osaaminen kampanjan tukemaan Suomen paluuta koulutuksen kärkimaaksi. Suomen Pisa-tulokset ovat heikentyneet jatkuvasti menneinä vuosina, sekä etenkin poikien menestyksen lasku on huolestuttavaa. Myös THL on kiinnittänyt asiaan huomiota. Pojat ovat pitkään menestyneet tyttöjä paremmin matematiikassa, mutta viimeisen kahden vuoden aikana tytöt ovat menestyneet tässäkin oppiaineessa poikia tilastollisesti paremmin. Tarvitsemme tekoja koulutuksen laadun turvaamiseksi ja siksi meillä on pääministeripuolueena nyt vastuu ja velvollisuus rakentaa koulutusta paremmaksi akuuttien kriisienkin keskellä.

Yksi Pisa-tulosten huolestuttavimpia huomioita on poikien lukutaidon heikentyminen. Itse asiassa suomalaisten tyttöjen ja poikien lukutaidon ero on OECD-maiden välillä suurin. Tämä on erityisen huolestuttavaa siksi, että monipuolista lukutaitoa voidaan pitää yhtenä tärkeimpänä perustana oppimiselle. Jos lukutaito on heikentynyt vaikuttaa se myös taitoon tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä.

Tutkimuksia ja tilastoja pitää aina lukea myös rivien välistä. Viro nousi Suomen ohi kaikilla kolmella eri osa-alueella, jotka ovat lukutaito, matematiikka ja luonnontieteet. Osasyy siihen liittyy yhteiskuntamme rakenteisiin. Virossa on onnistuttu häivyttämään perhetaustan vaikutusta oppilaiden osaamiseen, kun taas Suomessa vaikutus nähdään edelleen melko suurena. Suomen vertaaminen Viroon ei tässäkään ole aivan helppoa, koska meidän varhaiskasvatus – ja perusopetus – sekä koko koulujärjestelmää on rakennettu jo 1970-luvulta saakka ja monessa asiassa olemme edelleen muita edellä. Sama koskee digitalisaatiota: Viron mallissa löytyy paljon sinänsä hyvin rakennettuja portaaleja, mutta syvällisemmän digiosaamisen malleissa olemme edellä, jos vain osaamme toteuttaa ne oikein ja viedä käytäntöön asiakaslähtöisesti.

Heikentynyt motivaatio on suuri tekijä. Laajempi tuki koulusta myös vapaa-aikaan voisi toimia ratkaisuna. Niin opettajat kuin oppilaat ovat pitäneet yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä tärkeänä koulumaailmassa. Opiskelu vaikeutuu, jos ei pääse kokemaan yhteenkuuluvuutta koulupäivien aikana.

Vierailin maanantaina Koulutuskeskus Salpauksessa. Seminaarissa keskustelimme ratkaisuista ammatillisen koulutuksen haasteisiin yhdessä opettajien ja asiantuntijoiden kanssa. Tulevaisuuden uskon rakentaminen, osallistaminen, pystyvyys ovat helppoja sanoja, mutta miten viemme ne käytäntöön. Keskustelimme myös 30 – vuotiaiden aikuisten haasteista. Liian moni on tavoittamattomissa. Miten ne nuoret, jotka eivät vain pysty opiskelemaan ja tarvitsevat tukea elämänhallintaan enemmän ja enemmän? Pohdimme myös sitä, että onko olemassa rakenteellisia ongelmia, jotka syrjäyttävät poikia, yhteisen tutkintojen osien tekeminen koetaan ehkä sellaisena.

Eduskunnassa oli juuri tällä viikolla keskustelussa nuorisolaki, jonka avulla Suomeen ollaan luomassa maksuttoman harrastuksen mahdollisuus koulun yhteyteen. Malli on luotu ja onnistuneeksi todettu Islannissa, jossa se on ollut käytössä 90-luvulta lähtien. Hyötyjä on useita – harrastukset mahdollistuvat taloudellisesti heikommassa asemassa oleville, perheille jää enemmän yhteistä aikaa harrastusten tapahtuessa heti koulupäivän jälkeen sekä sillä estetään syrjäytymistä yhteiskunnasta kuin kouluyhteisöstä. Salpaus on siinä mielessä poikkeuksellinen, että siellä voi yhdistää koulunkäynnin urheiluun.

Poikien oppimisen tukemiseen tarvitaan esikuvia ja roolimalleja. On koko yhteiskunnan tehtävä korostaa oppimisen ja koulunkäynnin tärkeyttä nuorille. Oppimista ja intoa kouluun tukee motivaatio, mikä voi herätä mitä pienimmästäkin kohtaamisesta. Näkisin mielelläni poikien ihailemien urheilijoiden sekä heille jo tuttujen esikuvien osallistuvan tähän tärkeään asiaan yhdessä.

Torstaina matkustan Tukholmaan. Tapaan perjantaina mm. Ruotsin ulkoministerin ja muita avainhenkilöitä. Yhteinen Nato – prosessimme on tärkeä, mutta keskusteltavaa riittää. Ruotsissa ollaan muodostamassa uutta hallitusta ja oli lopputulos mikä tahansa yhteistyömme tulee jatkua entistä tiiviimpänä.

Ville Skinnari

Mikkelinpäivä on enkelten, Jumalan sanansaattajien päivä. Mutta vanhastaan mikkelinpäivänä on muistettu myös lapsia ja usein silloin vietetään myös lasten kirkkohetkiä ja perhekirkkoja. Mutta miksi juuri silloin ovat lapset esillä? Eihän enkelit kuulu vain lapsille! Syynä tähän on mikkelinpäivän evankeliumiteksti. Siinä Jeesus puhuu lapsista.

Ensiksikin hän varoittaa meitä aikuisia ja isoja, ettemme halveksisi yhtäkään näistä vähäisistä. Helposti tässä maailmassa isommat jyräävät pienemmät. Siksi on hienoa, että viime aikoina on alettu kiinnittää huomiota lasten tarpeisiin. Mm. seurakunnissa päätöksenteossa täytyy arvioida, mitä vaikutuksia päätöksellä on lapsiin. On hyvä, että pysähdymme miettimään, mitä vaikutuksia tekemisilläni ja valinnoillani on lapsiin. Jeesus puheessaan menee vielä pidemmälle. On tärkeää, ettemme halveksi pieniä, mutta meidän on tehtävä vielä enemmän. Meidän on puolustettava lapsen oikeuksia ja tarjottava turvallinen kasvuympäristö. Jeesus sanoo: ”Joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.”

Toiseksi Jeesus asettaa lapsen meille aikuisille esikuvaksi. Hän sanookin, että taivasten valtakunta on lasten kaltaisten. Tavallisestihan lapset ottavat mallia aikuisista. Mutta mitä me voimme oppia lapsilta? Ehkäpä aitoutta. Tai sellaista luottamusta, jota lapsi osoittaa. Niin kuin lapsi, joka turvautuu vanhempaan ja menee hänen syliinsä suojaan ja turvaan, niin me saamme samoin turvautua Jumalaan ja Vapahtajaan Jeesukseen ja olla turvassa hänen armossaan ja rakkautensa sylissä.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Päijät-Hämeen keskussairaalan uudisosa (RV7) vihittiin käyttöön pari viikkoa sitten. Uudisrakennuksen toteutus oli vuonna 1976 valmistuneen sairaalan koko historian mittavin hanke. Päijät-Hämeen keskussairaala on maakuntamme sydän ja Suomen toiseksi suurimpana keskussairaalan myös samalla osaamisen keskittymä, jonka vuosikymmenten aikana luodusta osaamisesta on syytä olla ylpeä. Meillä on yksi Suomen parhaista keskussairaaloista, ellei paras, vaikka ongelmiakin on paljon kuten kaikkialla Suomessa. Puheessani avajaistilaisuudessa kiitin erityisesti henkilökuntaa ja asiakkaita jaksamisesta remontin aikana ja muutenkin kriisien keskellä. Uudisrakennuksen myötä sairaalan tilojen, laitteiden ja henkilöresurssien joustavampi yhteiskäyttö lisääntyy, jolloin moniammatillista hoitotyötä pystytään hyödyntämään huomattavasti paremmin. Potilaan keskeinen hyöty uusista tiloista on hoitoprosessin selkeytyminen ja joustavuus. Seuraavan rakennusvaiheen (RV8) on suunniteltu alkavan ensi vuoden keväällä purku-urakalla. Rakennukseen suunnitellaan uudet tilat sisätautien, neurologian, keuhkosairauksien, nuorisopsykiatrian osastoille sekä ortopedisen ja neurologisen kuntoutuksen osastoille. Lisäksi rakennukseen on suunniteltu tilat lastentautien kokonaisuudelle ja kuvantamiselle sekä Lahden kaupungin sairaalakoululle. Hyvinvointiyhtymän johto eli virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat paljon vartijoina. Maan hallitus panosti koronan hoitoon ja sote – sektoriin todella paljon rahaa ja se raha annettiin kaupungeille ja kunnille. Nyt tätä rahaa tulee käyttää viisaasti siihen mihin se on tarkoitettu eli palveluihin ja niiden toimivuuteen sekä jonojen purkamiseen.

Viime viikkoina eduskunnassa on keskusteltu paljon hoitajista. Ensin käsittelyssämme oli potilasturvallisuutta koskeva väliaikainen lainsäädäntö, jolla hoitoalan työntekijöiden työtaistelutilanteessa turvaamme ihmisten henkeä ja terveyden vakavaa vaarantumista. Yleensä suojelutyöstä on pystytty sopimaan niin, että välttämättömimmät tehtävät voidaan hoitaa myös lakon aikana. Nyt tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu ja siksi tämä laki säädettiin viimesijaiseksi keinoksi. Kyse ei ole lakko-oikeuden murtamisesta lailla, vaan ihmishenkien turvaaminen. Velvoitteet ovat ensisijaisesti työnantajilla ja tämän lain myötä ensin suojelutyöstä sopimisessa neuvotellen ja vasta lopuksi suojelutyöhön määräämisessä. Tärkeimpänä ratkaisuna tilanteessa kuitenkin pidän sitä, että työmarkkinaosapuolet pääsisivät hyvään sopimukseen mahdollisimman nopeasti.

Pitkän ajan kuluessa kehittyneeseen henkilöstöpulaan sote-alalla ei ole pikaratkaisuja. Siitä keskustelimme eduskunnassa opposition esittämän välikysymyksen pohjalta keskiviikkona. Haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan nyt akuuttien työmarkkinaratkaisujen lisäksi monipuolisia toimia. Keskeistä on huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävistä koulutusmääristä, mitä hallitus onkin määrätietoisesti tehnyt, mm. lisäämällä lähihoitajien ja hoiva-avustajien koulutuspaikkoja. Tarvitaan myös työnjakoa ja työn organisoimista työpaikoilla, työhyvinvoinnin ja johtamisen parantamista eri keinoin sekä teknologisten ratkaisujen monipuolista hyödyntämistä. Päijät-Hämeessä meillä on edelleen parannettava myös koulutuksen toteutusta. Salpauksen kanssa järjestämme ensi maanantaina Lahdessa seminaarin, jossa varmasta tätäkin aihetta käsitellään. Ketään nuorta ei saisi hukata koulutuspolun aikana. Omaishoito vaatii myös panostuksia. Paljon on tehty, mutta se ei vielä riitä.

Suomessa sosiaali- ja terveydenhuolto on maailman mitassa huipputasoa, suuri kiitos siitä kuuluu alan ammattilaisille. On välttämätöntä, että meillä on myös tulevaisuudessa toimivat ja entistä paremmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Meillä päättäjillä, niin eduskunnassa kuin kaikissa Suomen kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla, on velvollisuus tehdä kaikkemme tämän eteen.

Ville Skinnari

Tänä syksynä on tuntunut, että huolet kasaantuvat. Vaikka onhan tässä toki oltu huolissaan jo pitkään. Ensin sanomalehdet täyttyivät ilmastonmuutoksesta, sitten on kärvistelty koronan keskellä, pelätty Ukrainan puolesta ja nyt syksyä kohti mentäessä huolenaiheeksi on noussut sähkön hinta ja kohoava inflaatio – se miten pärjäämme talven yli.

Tämän sunnuntain evankeliumissa Jeesus kuitenkin kehottaa meitä olemaan huolehtimatta, sillä taivaallinen isämme pitää meistä kyllä huolen. Jeesuksen sanat ovat viisauden sanoja: murehtiminen ei ihan oikeasti kannata! Pitäisi vain luottaa Jumalan huolenpitoon. Toisinaan tuntuu, että tuota kehotusta on kovin vaikea noudattaa. Miten me muka voisimme olla murehtimatta?

Jumalan huolenpidon varaan heittäytyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, ettemme enää kantaisi hartioillamme kuormia. Ajattelen, että Jeesus haastaa meitä läpi Raamatun uudestaan ja uudestaan rakastamaan – toisiamme ja Jumalaa. Jumala rakastaa meitä ja sitä rakkautta riittää kyllä jaettavaksi toinen toisillemme. Kaikkia murheitamme se ei toki poista, mutta ehkä Jumalan ja toisten ihmisten apuun ja rakkauteen luottaminen tekee epävarmuudesta hiukan siedettävämpää ja kuormistamme edes hieman kevyempiä.

Maija-Reetta Katajisto
Launeen seurakunnan kappalainen

Terveisiä New Yorkista YK:n yleiskokouksesta. Kolmen vuoden tauon jälkeen valtioiden päämiehet, ministerit ja järjestöt kokoontuvat keskustelemaan maailmaan ongelmista ja niiden ratkaisuista. YK ei aina näy Suomessa tai sitä ei ehkä niin tunneta, mutta nyt jos koskaan maailma tarvitsee rauhaa, vakautta ja yhteistyötä. Totuus on kuitenkin, että maailma on jakautumassa vaarallisesti eri leireihin. Vahvempaa YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kiirehdimme juuri New Yorkin ruuhkassa kävellen kokouspaikalle YK:n päämajaan, joten palaan kokouksen tunnelmiin ja antiin myöhemmin.

Suomessa ja Lahdessa ollaan myös isojen ja vaikeiden asioiden äärellä. Moni ongelmamme ei ole omissa käsissä esimerkiksi Putinin hyökkäyssodasta johtuen. Mutta moni on: Lahden jäähalli täyttää ensi vuonna 50 vuotta ja on yleisesti tiedetty hallin olevan jo elinkaarensa loppupäässä. Viimeistään viime kaudella jäähallin tukirakenteiden natistessa lumen painosta tuli selväksi, ettei jäähallin saneeraus ole enää järkevää, vaikka tarvetta sille yhä olisikin.

Lahdessa on jäähallin lisäksi kaksi muutakin urheilupaikkarakentamiseen liittyvää avointa kysymystä, jotka vaativat ripeää toimintaa. Yksi näistä on Kisapuiston jalkapallostadionin toteutus ja toinen uuden uimahallin rakentaminen. Kisapuiston jalkapallostadionin rakentaminen on etenemässä, sillä Lahden valtuusto on lisäämässä sen rakentamisrahat ensi vuoden talousarvioon. Aikaisemmin puhuttiin, että yksityinen rakennuttaja vastaisi kylpylän rakentamisesta, jonka yhteyteen tehtäisiin 50 metrin allas, mutta tämä suunnitelma on nyt ainakin toistaiseksi pantu jäihin. Nyt on aika toteuttaa hotellihanke nopeasti erikseen ja uimahalli esimerkiksi Launeelle, minne se on jo suunniteltu moneen kertaan.

Suomessa on tällä hetkellä kolme monitoimiareenaa, jotka sijaitseva Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Neljättä suunnitellaan Lappeenrantaan. Lahteen tarvitaan monitoimiareena, joka jäähallin ohella toimisi konserttien, messujen ja isojen yleisötapahtumien Näin saataisiin areenan käyttöaste mahdollisimman korkeaksi ja kannattavaksi. Maailmalta löytyy useita esimerkkejä miten hankkeita voi yhdistää järkevästi.

Urheilupaikkarakentamisen lisäksi Lahdessa tulisi myös keskustella siitä, miten urheilutoiminta organisoidaan hyödyntämään Lahtea sekä lahtelaisia yrityksiä ja ihmisiä. Erinomainen esimerkki kaupungin, sen yritysten, asukkaiden ja urheiluseuran kaikille menestyksekkäästä mallista löytyy Hollannista. Vierailin syyskuun alussa Eindhovenissa, jossa lahtelainen ex-huppujalkapalloilija Joonas Kolkka esitteli paikallisen jalkapalloseura PSV:n mallia. Seuralla ei ole sponsoreina yksittäisiä yrityksiä, vaan vahvasti kasvava ja suuret suunnitelmat omaava Breinpoortin alue. PSV:n pääsponsorin taustalla toimii 6-7 suurta yritystä, jotka eivät ole mukana pelkällä brändinäkyvyydellä. Se tulee seurauksena siitä, että yritykset haluavat yhdessä PSV:n kanssa löytää ratkaisuja ongelmiin, kuten esimerkiksi huippuosaajien saamiseen alueelle ja heidän pitämiseen siellä. Vaikka olen itse ollut mukana urheilumaailmassa jo pitkään, oli PSV:n malli minullekin uutta ja erilaista. Eindhoven on eri paikka ja siellä on eri haasteet ja ongelmat kuin Lahdessa, mutta malli olisi skaalattavissa meillekin.

Joonas Kolkan mukaan aikakin yksi PSV:n mallin menestyksen salaisuus on seuran ja mukana olevien yritysten yhteistyö sekä yritysten keskinäinen yhteistyö. Yritykset eivät koe tosiaan kilpailijoiksi, vaan auttavat toisiaan esimerkiksi logistiikassa, markkinoinnissa ja verkostojen luomisessa. Lisäksi PSV on tehnyt paljon sosiaalista toimintaa koko alueella ja velvoittanut myös yhteistyöyrityksetkin siihen mukaan.

Huippu-urheilu tarvitsee jatkuvuutta, jota tukevat hyvät harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet sekä laadukas juniorityö. Tällä hetkellä Kisapuisto odottaa, jäähalli odottaa, koripalloseurat odottavat ja tuhannet lahtelaisjuniorit tarvitsevat lisää harjoituspaikkoja ja -aikoja sekä Lahti tarvitsee vetovoimaa. Lahdessa on todellinen tarve uudistuksiin myös urheilun näkökulmasta. PSV:n malli olisi monelle Lahden seudun yritykselle mielenkiintoinen projekti. Samalla Pelicans, FC Lahti, ja muut seurat loisivat aivan uutta tulopohjaa esimerkiksi junioritoiminnan kehittämiseen.

Ville Skinnari 

Ensi pyhän aiheena on kiitollisuus.
Duodecimin terveyskirjastossa kiitollisuus määritellään ”positiiviseksi tunnetilaksi, joka syntyy ottaessamme vastaan jonkin vapaaehtoisen lahjoituksen tai teon.” Aihetta tutkinut Robert Emmons toteaa kiitollisuuden merkitsevän sitä, että emme ota asioita itsestään selvinä ja annettuina, vaan osaamme arvostaa sitä mitä meillä jo on. Aihetta tutkineet ovat todenneet, että kyvyllä nähdä elämä ja kaikki siihen kuuluva lahjana, on suojaava vaikutus kriisien ja negatiivisten elämänkokemusten keskellä, sen on todettu parantavan ihmissuhteita, vähentävän katkeruutta, vihaa ja ahneutta. Kiitollisuus estää meitä pitämästä elämää itsestäänselvyytenä.

Jeesuksen aikana kiitollisuus ei ollut muodissa. Sunnuntain evankeliumissa vain yksi kymmenestä Jeesuksen parantamasta sairaasta palasi Luukkaan mukaan kiittämään. Ihminen ei taida olla paljoa muuttunut 2000 vuodessa. Yhteiskuntamme on melko kilpailuhenkinen ja arvostamme yksilön kykyä ja mahdollisuuksia. Myös epäonnistuminen nähdään usein ihmisen omana kyvyttömyytenä. Ajatus ihmisestä oman onnensa seppänä estää meitä kokemasta kiitollisuutta. Paavalin kysymys: ”Onko sinulla mitään mitä et ole saanut lahjaksi?” ( 1Kor. 4:7) muistuttaa siitä, miten vähän olemme voineet vaikuttaa oman elämämme lähtökohtiin.

On kiitollista ajatella, että on olemassa Jumala, jolta olemme saaneet elämän lahjan. Suurin lahja on kuitenkin siinä, että Jumala armahtaa ja rakastaa luotuaan ihmistä niin paljon, että uhrasi oman poikansa ristillä, jotta meillä olisi iankaikkinen elämä. Jumalan vastustajan tehtävä on estää meitä näkemästä elämän ja uskon lahjaluonnetta. Kiittämättömyyden ja kaikki muutkin synnit saa lahjana armosta uskoa anteeksi.

Janne Suomala

Lahdessa tehdään nyt kaupungin ensi vuoden budjettia. Kustannukset kasvavat niin ihmisten arjessa kuin kaupungin kuluissa. Kestävyysvajetta siis on. Valtio on tukenut kaupunkeja miljardiluokkaa koronan aikana juuri siksi, Lahtikaan ei leikkaisi. Siksi säästökohteiden kanssa on oltava kuntapäättäjien tarkkana. On hyvä, että sivistyslautakunta torppasi peruskoulutukseen esitetyt säästöt. Miljoonaluokan koulutusleikkaukset olisivat kasvattaneet ryhmäkokoja ja leikanneet opetustoimen henkilötyövuosia. Lahdessa on jo nyt monilla kouluilla järkyttäjiä haasteita ja koronan aiheuttama oppimisvaje näkyy edelleen. Opettajien hätähuutoa pitää kuunnella ja oppilaista pidettävä huolta. Itse on ole koskaan oikein ollut nk. inkluusiomallin ymmärtäjä. Koululuokissa levottomuus on lisääntynyt valtavasti. Kielitarjonnasta on pidettävä kiinni, koska pienenen maan, kuten Suomi ainut todellinen valtti maailmalla on osaaminen.

Uhan alla on syksyn mittaan ollut myös Lahden kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Kaupunkilaisten kovassa käytössä olevat ladut ja uimahallit on pidettävä auki ja hyvässä kunnossa. Maksullisia latuja löytyy jo Vierumäeltä. Lahteen ne eivät kuulu. Se on osa meidän talviurheilubrändiä. Tässä onneksi järki voitti lautakunnassa. Myös Kisapuiston stadionin hankkeesta ja sen rahoituksesta on pidettävä kiinni. Tekojää olisi pitänyt tulla jo täksi talveksi Samoin on Lahden kaupunginorkesterin ja -teatterin kohdalla. Lahti on liikkuva kaupunki ja myös kulttuurikaupunki. Sibelius-talo on meille iso mainevaltti, joka tunnetaan maailmalla. Näiden arvojen tulee näkyä myös kaupungin päätöksenteossa. Kaikilla poliittisilla ryhmillä on jaettu vastuu siitä, että lahtelaisten käytössä on fyysistä ja henkistä hyvinvointia tukevia palveluita yhdenvertaisesti ja matalalla kynnyksellä. Haastakin lahtelaiset päättäjät mukaan hiihtämään ja liikkumaan meidän kotimaastoissa, jotka ovat ehkä maailman parhaita sekä käymään myös konserteissa ja teatterissa.

Kaupungin tuloja ja menoja tulee sovittaa reilulla tavalla yhteen. Samalla on kuitenkin muistettava, että Lahdella on myös tuloja ja uutta kasvua. Tärkeää on nyt se, että nämä pystytään kohdistamaan oikein ja että yksityisiä investointeja pystytään vauhdittamaan. Esimerkiksi Fazerin uusi tehdas tuo Lahteen uutta työvoiman tarvetta ja vastaavasti tarvitaan paikkoja päivähoidossa ja kouluissa.

Ruotsin vaalituloksesta on tulossa todella tiukka. Tätä kolumnia kirjoittaessa ääntenlaskenta jatkuu edelleen. Olin sosiaalidemokraattien vaalivalvojaisissa Tukholmassa viime sunnuntaina. Seurasimme vaali-iltaa yhdessä mm. Ruotsin valtiovarainministeri Mikael Dambergin kanssa. Suomi ja Ruotsi ovat läheisiä maita, ja Ruotsin tulevalla hallituskokoonpanolla on vaikutusta myös Suomeen.

Hallituksen muodostamisesta voi tulla Ruotsin blokkipolitiikan vuoksi todellinen haaste. Tätä ei kaivattaisi nykyisessä tilanteessa, kun mm. energiakriisi edellyttää hyvää vuoropuhelua meidän ja länsinaapurimme kanssa. Ruotsista on tulossa myös EU:n puheenjohtajamaa ensi tammikuussa. Poliittista johtajuutta siis tarvitaan. Seuraavan hallituksen ykkösasioita tulee olemaan Ruotsissa turvallisuus, talous ja työpaikat – eli monilta osin samoja tavoitteita kuin mitä Suomen seuraavan hallituksen.

Myös jääkiekkokausi käynnistyi. Perjantaina on Pelicansin ensimmäinen kotiottelu. Toivottavasti lahtelaiset ovat aktiivisesti kannustamassa Pelicansin voittoon, koska kauden alku on aina tärkeä. Joukkue on nyt hyvä sekoitus lahtelaista nuora osaamista ja kokemusta.

Suuntaan ensi sunnuntaina New Yorkiin YK:n yleiskokoukseen. Suomen valtuuskuntaa johtaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Maailman ja Ukrainan tilanne on isosti esillä myös maailmanjohtajien keskusteluissa myös YK:ssa. Suomella on nyt mahdollisuus viedä eteenpäin meille tärkeitä viestejä ja ratkaisuja. Suomella on kykyä ja halua tukea Ukrainaa esimerkiksi koulutuksen uudelleenkäynnistämisessä. Myös rakennusosaamista on lähdössä meiltä Ukrainaan.

Ville Skinnari