Vuosi: 2019

Toukokuu on jo yli puolenvälin ja kohta on edessä kesä. Monelle se tarkoittaa ansaittua kesälomaa, mökkeilyä tai lomaviikkoja kotona kaupungissa. Tänä kesänä Helsingissä monen päättäjän ja virkamiehen lomakausi ei ole keskellä kesää. Heinäkuussa tehdään täysillä töitä, koska Suomen EU – puheenjohtajuus käynnistyy 1.7. Keski-Euroopassa lomakuukausi on perinteisesti vasta elokuussa.

Moni nuori saa kesällä mahdollisuuden kesätyöhön. Se on samalla tilaisuus päästä tienaamaan omaa rahaa. Ensimmäinen työpaikka on monelle tavalla askel kohti aikuisuutta ja oman elämänhallinnan kehittämistä. Juuri se eka duuni avaa nuoren ansioluettelon ja kantaa eteenpäin, kun myöhemmin kysytään se yleisin kysymys työhaastattelussa eli onko sinulla aiempaa työkokemusta. Jos vastaus on kyllä se yleensä aina vaikuttaa positiivisesti mahdollisuuksiin menestyä tulevissa työnhauissa ja haastatteluissa.

Liian moni nuori jää kuitenkin nytkin ilman kesätyöpaikkaa. Lomarahat ovat tiukassa myös perheissä ja vanhemmilla. Tämän päivän työelämässä on usein ikäraja, kun työnantaja edellyttää 18 vuoden ikää. Sitä on monelle 15-18 vuotiaalle vaikea selittää, kun halu kesätyöhön on kova. Lahden kaupungin myöntämä 300 euron kesätyöseteli on erinomainen tukityökalu niille nuorille, jotka sen ovat saaneet. Se madaltaa monen pienenkin yrityksen kynnystä rekrytoida kesätyöntekijä.

Lahdessa tehtiin erinomainen ”Matkalla Duuniin” hanke, joka pystyi yhdessä yrittäjien, kaupungin ja TE-toimiston kanssa. Yritimme pari-kolme vuotta sitten laajentaa hanketta pysyväksi toiminnaksi valtion rahoituksella, mutta emme silloin saaneet työ – ja elinkeinoministeriöltä tarvittavaa rahoitusta. Silloin halutiin panostaa ohjaamotoiminnan vakinaistamiseen valtakunnallisesti. Se ei ole huono asia, mutta kuten nyt nähdään pelkkä ohjaamotoiminta ei riitä vastaamaan nuorten tarpeeseen. Moni nuori tarvitsee henkilökohtaista tukea ja ohjausta ennen kuin on valmis varsinaiseen työelämään. Meidän pitää hakea yhdessä uusia ratkaisuja miten nuoren polkua kohti työelämää vahvistetaan kaikin tavoin.

Hallitusneuvotteluissa varasimme aikaa myös tulevalle viikonlopulle tehdä töitä, jotta ensi viikon perjantaina on valmista. Tällä hetkellä olemme aikataulussa, mutta se on tarkoittanut työtä kirjaimellisesti aamusta iltaan. Yhteistyön henki on ollut hyvä eri työryhmissä ja puolueiden kesken. Se on tärkeää, koska vaikeitakin asioita on mahdollista sopia, kun on luottamusta. Tilannetta voisi verrata vaikka maajoukkueen muodostamiseen. Eri liigajoukkueista eri puolelta Suomea kutsutaan pelaajia pelaamaan maajoukkuepaidassa. Valmistavan leirityksen aikana haetaan yhteistä linjaa ja tapaa toimia joukkueena. Kanssapelaajat pitää tuntea. Jopa niin hyvin, että tietä mitä toinen ajattelee, tulee tekemään, tai aikoo tehdä. Silloin selviää hankalissakin tilanteissa.

Lahdessa on erinomaiset mahdollisuudet viettää kesää ihan kaupungissa. Sataman lisäksi löytyy vaikka mitä tekemistä luonnossa ja keskustassakin. Kesätapahtumia on tulossa myös runsaasti. Hyvää kesän odotusta täältä neljän seinän sisältä Säätytalosta.

Ville Skinnari

Tänä vuonna kevät pääsi yllättämään – niin autoilijat kuin tavalliset tallaajatkin. Huhtikuun lämpöaalto sai luonnon viheriöimään silmissä. Kuului jopa pientä harmistusta siitä, miten kaikki kasvaa ja kukkii liian nopeasti, eihän tästä ihanuudesta ehdi edes nauttia kunnolla. No, tuli takatalvi, joka pysäytti luonnon riehakkuuden hetkeksi. Nyt ollaan taas palattu normaaliin vuoden kiertoon ja kevät kääntyy hiljalleen kesäksi.

Tässä kuluneella viikolla sain nauttia tästä ihanimmasta vuodenajasta Enonsaaressa. Miten mukava olikaan istua järven rannalla, ihastella lähes tyyntä veden pintaa ja kuunnella lintujen laulua. Ei ollut kiire mihinkään, oli kerrankin aikaa olla ja nauttia Luojan luomasta luonnosta ja katsella kaunista kevättä.

Siinä rantakivellä istuessani mieleeni nousi kiitos. Kiitos siitä, että saan asua näin kauniissa maassa. Kiitos siitä, että ainakin vielä vuodenajat seuraavat toisiaan niin kuin aina. Kiitos siitä, että kevätkiireiden keskelle löytyi aikaa lepoon ja rauhaan. Psalmin sanoin puhkesin mielessäni laulamaan:

”Maa, kohota Herralle riemuhuuto!
Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa.
Kohottakaa ylistyksenne Herralle, kuninkaalle.”

Jumala, kiitos keväästä.
Kiitos luonnon kauneudesta.
Kiitos siitä,
että kutsut meitä lepoon ja rauhaan,
luottamukseen ja toivoon.
Tänään ja joka päivä.

Pauliina Hatakka

Hallitustunnustelut saatiin päätökseen keskiviikkona. SDP päätyi huolellisen harkinnan jälkeen siihen, että paras pohja uudelle hallitukselle on SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n muodostama tulevaisuushallitus. Se tarkoittaisi 117 kansanedustajan enemmistöhallitusta. Pitää myös muistaa, että tunnusteluvaiheessa neuvottelut nyt tästä kokoonpanosta ulos jääneiden kanssa olivat erittäin asiallisia ja rakentavia. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeisiin asioihin, kuten koulutukseen ja työllisyysasteen nostamiseen pitää panostaa. Eroja syntyi silti ja siksi tämä lopputulos. Kokoomuksen kanssa yritimme aivan – kuten muiden kanssa – löytää yhteisen näkemyksen. Tosiasia on kuitenkin se, että vaaleissa kokoomuksen eduskuntaryhmä otti aikamoisen harppauksen oikealle. Tämän taustaryhmän linja eroaa jo huomattavasti maltillisen kokoomuksen linjasta, jonka kanssa tilanne olisi voinut olla erilainen. Sisällöt aina yleensä ratkaisevat, niin nytkin.

Varsinainen neuvotteluvaihe käynnistettiin Säätytalolla aloitusseminaarilla jo keskiviikoiltapäivänä. Perinteisen talouskatsauksen lisäksi painotettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ilmastokysymyksiä. Torstaina jatkettiin, samoin perjantaina. Hallitusneuvotteluita käydään päivittäin aamusta iltaan. Tavoitteena on saada hallitusohjelma valmiiksi 24.5. mennessä. Haluamme luoda entistä elinvoimaisemman Suomen ja poistaa samalla eriarvoisuutta ja köyhyyttä.

Toimin SDP:n pääneuvottelijana elinvoima-neuvottelupöydissä, johon liittyy myös liikenneyhteyksien ja infran kehittäminen Suomessa. Jo avauksesta saakka keskustelu on ollut rakentavaa ja uskon, että saamme perinteisen talousajattelun lisäksi mukaan tulevaisuusinvestointeja sekä huomio samalla alueiden kehittämisen tärkeyden.

Suomi tarvitsee hallitusohjelman, joka lähtee aidosti luomaan investointeja, kasvua ja työllisyyttä. Tärkeintä on satsata koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. Tätä kautta saadaan esille uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluja maailmanmarkkinoille. Tekoäly, robotisaatio ja digitalisaatio tulevat muuttamaan perinteistä työtä ja teollisuutta, ja se tapahtuu jo nyt. Haluamme uudistaa työelämää oikeudenmukaisella ja sopimusyhteiskuntaa kunnioittavalla tavalla. Lisäksi haluamme kehittää ja parantaa maamme väyläinfrastruktuuria. Hyvällä yhteistyöllä voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa kaikki pidetään mukana.

Suomella alkaa 1.7. Euroopan Unionin puheenjohtajuuskausi. Se tulee nopeasti. Se on samalla suuri mahdollisuus vaikuttaa koko Euroopan tulevaisuuteen vaikeissakin kysymyksissä. Suomella on puheenjohtajamaana erinomainen tilaisuus olla mukana kehittämässä EU:ta parempaan suuntaan. Sosiaalinen ulottuvuus tulee nostaa keskiöön ja rakentaa tasa-arvoisempaa ja kestävämpää Eurooppaa meille kaikille. Parin viikon päästä, sunnuntaina 26. toukokuuta, valitaan uudet päättäjät Euroopan parlamenttiin. Ei ole yhdentekevää kuka meitä Euroopassa edustaa. Euroopan parlamentissa ei ole maakohtaisia ryhmiä, vaan kaikki toimivat oman puolueryhmänsä edustajana. Siksi on tärkeää, että suomalaiset äänestävät sellaisia ehdokkaita, joiden puolueet ajavat meille tärkeitä asioita.

Ville Skinnari
kansanedustaja
SDP:n varapuheenjohtaja

Ensi sunnuntain raamatuntekstit käsittelevät Jumalan kansaa ja sen koti-ikävää. Jumalan kansaan kuuluvat kaikki Kristuksen nimeen kastetut. Siis useimmat meistä suomalaisista, vaikka media saattaa välittää kuvaa, etteivät suomalaiset olisi harrasta kansaa. Kun ihminen kastetaan, niin Jumalan valtakunta saa aina yhden perillisen lisää. Kastettava saa otsaansa ja rintaansa ristinmerkin. Näiden merkkien kanssa me kuljemme läpi elämän.

Usein kun olen kastamassa pientä vauvaa, niin mielessäni pohdin minkälaisen elämän hän saakaan elää. Millaisia iloja tai pettymyksiä hän mahtaa elämässään kokea. Entä löytääkö hän paikkansa elämässä. Kasteessa en suinkaan ole ainoa, joka tällaisia asioita ajattelee. Vanhemmat varmasti jännityksellä odottavat mitä koko perheen yhteisellä matkalla tuleekaan vastaan. Ehkä ilmassa väreilee uuden elämän saapuminen kotiin. Iäkkäämmät saattavat peilata omaa elämäänsä. Sitä miten minä olen saanut elämäni elää ja olenko voinut elää hyvää elämää.

Raamattu kuvaa, miten Jumalalla on suunnitelma meitä kaikkia varten. Hän lupaa antaa meille tulevaisuuden ja toivon. Ja kun me Jumalaa rukoilemme, niin hän kääntää katseensa meihin ja kuulee meitä. Näissä lupauksissa on turvallista matkaa kulkea.

Siunattua viikkoa.

Ville Hakulinen

Vappuun liittyy monta juhlan aihetta. Se on meille suomalaisille kevään juhla. Vappu on myös kansainvälinen työväen juhlapäivä ja suomalaisen työn päivä. Vietämme sitä myös ylioppilaiden juhlapäivänä. Nimi Vappu tulee kuitenkin Valburgista. Pyhää Valburgia voidaan muistaa niin 25. helmikuuta, mikä on hänen kuolinpäivänsä, kuin myös vappuna 1. toukokuuta.

Kuka oli Valburg? Hän syntyi Englannissa vuonna 710. Hän sai kasvatuksensa ja koulutuksensa Wimbornen luostarissa. Hänet kutsuttiin lähetystyöhön ja perustamaan naisluostareita Saksaan. Merimatkalla laiva joutui myrskyyn ja merimiehet ja muut laivassa olleet hätään. Valburg rukoili Jumalaa hädän hetkellä ja laiva selvisi myrskystä.

Asuttuaan jonkin aikaa naisluostarissa p. Valburg siirtyi johtajaksi Heidenheimin benediktiiniläisluostariin, jossa asui niin miehiä kuin naisia. Tuo luostari oli yksi keskeisiä lähetystyön keskuksia Keski-Euroopassa. Tuon ajan maailma oli kovin miehinen, mutta viisaana, lahjakkaana ja kyvykkäänä naisena Valburg sai johtaa myös miesluostaria. Hän sai merkittävän aseman koko kristillisessä Euroopassa.

Kristinuskon merkitys hänen elämässään oli suuri. Se oli sisäisen mielekkyyden ja rauhan lähde. Mutta se oli mahdollistanut hänelle myös opiskelun ja vastuullisen aseman ja tehtävän. Se merkitsi tietä kohti tasavertaisempaa yhteiskuntaa. Ja kristillinen sanoma jokaisen ihmisen ihmisarvosta näkyi siinä lähetystyössä, jota Valburg halusi innokkaasti tehdä.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Onko Jumala olemassa? Onko Raamattu totta? Voiko tervejärkinen nykyihminen oikeasti uskoa, kuten kirkko opettaa? Monia kysymyksiä, joihin on vaikea, ellei jopa mahdotonta löytää vastausta, joka tyydyttää kaikkia. On ehkä helpompaa tai ainakin luontevampaa epäillä kuin uskoa, mutta Raamatun mukaan epäily on aivan luonnollista. Kerrotaanhan Raamatussa Tuomaksesta, joka ei suostunut uskomaan edes hyvien ystäviensä vakuutteluja siitä, että Jeesus oli noussut kuolleista.

Ehkäpä ristiriita Tuomaksen ja muiden opetuslasten mielenmaiseman välillä oli liian suuri, jotta sanalliset vakuuttelut olisivat olleet otettavissa vastaan. Kun elämässä on raskaita vaiheita, on vaikea saada kiinni ilosta. Tai toisin päin, kun elämässä on paljon iloa, on vaikea samaistua sellaisen mielenmaisemaan, joka kulkee jotenkin syvissä vesissä.

Ajattelen kerran kohdanneeni Jumalan, juuri sellaisella hetkellä kun elämässä näytti olevan vain monta suljettua ovea edessä. Silloin avautui pieni ovi raolleen ja valtavan suuri ilo täytti koko olemuksen. Tämän kokemuksen myötä luulen oivaltaneeni jotain oleellista opetuslasten kokemuksista, kun he pääsiäisen jälkeen kohtasivat Jeesuksen. Suru, pelko ja epätoivo katosivat ja tilalle tulivat ilo ja toivo.

Usko ja luottamus ovat asioita, jotka eivät voi syntyä toisen vakuuttelujen kautta, vaan itse kokemalla.

Hanna Suominen
kappalainen
Launeen seurakunta

Eduskuntavaalit ovat ohi ja arkeen on palattu. Minulle tämä on tarkoittanut jo pitkiä päiviä Helsingissä ja erityisesti Hakaniemessä SDP:n puoluetoimistolla. Valmistaudumme hallitusneuvotteluihin erittäin huolellisesti. Ympyrätalon maisemat merkitsee minulle paljon, koska lapsuudessa meillä oli Helsingin koti Toisella Linjalla. Muistoja on paljon päiväkodista, hoitaja Huldasta, jonka kanssa kuljimme Linnunlaulun sillan yli retkille kymmeniä kertoja. Isä oli jo silloin töissä eduskunnassa, äiti Lakimiesliitossa. Ja Kekkonen presidenttinä. Metro avattiin ja Hakaniemen asemalta oli jännää liikkua maan alla molempiin suuntiin. Itään ja länteen. Mutta se oli muistaakseni vuosi 1980.
Nyt on uusi kevät ja uudet haasteet. Aamut ovat jo mahtavan valoisia. Luonto herää ja merikin. Monena aamuna päässäni soi tuttu biisi keväästä ja Hakaniemen rannasta. Eikä ne sanat ole kaukana minunkaan elämästä.

”Sinä tarjosit salmiakkia, minä olin hölmö, panin peliin koko elämän”

Salmiakkia ei ollut Hakanimessä tarjolla, mutta kyllä pitää sanoa, että pitkän syksyn, talven ja vaalien jälkeen kropassa tuntui väsymys. Liisa Akimofin sanoituksesta pitää kuitenkin päästä positiiviseen fiilikseen ja tulevaisuuden tekemiseen. Jos jotain itselleni lupaan tulevalle neljälle vuodelle, niin se on parempaa huolehtimista omasta peruskunnosta. Se on ainoa tapa jaksaa pitkiä päiviä ja viikonloppuja. Ja jokaiselle eduskuntavaaleissa ehdolla olleelle pitää nostaa hattua ja arvostaa. Kävin muuten karaokessa vetämässä kappaleen ja se nyt meni entiseltä Lotilan musiikkiluokkalaiselta sinne päin.

Uusi eduskunta aloitti keskiviikkona valitsemalla puhemiehistön. Puhemiehen paikalle valittiin suurimman puolueen eli SDP:n puheenjohtaja ja varapuhemiehet puolueiden suuruusjärjestyksessä. Nyt valittu puhemiehistö istuu siihen saakka, kun uusi hallitus on nimitetty. Puhemiehen paikka on perinteisesti kuulunut toiseksi suurimmalle hallituspuolueelle. Torstaina eduskunta ja valtiojohto kokoontuivat valtiopäivien avajaisjumalanpalvelukseen Helsingin Tuomiokirkkoon ja eduskunnassa ohjelmassa oli Valtiopäivien avajaiset.

Kirkossa oli hyvä hiljentyä kuuntelemaan. Kuuntelemaan viestiä siitä miten todellisia eri ihmisten haasteet elämässä ovat. Viisaita sanoja ja lauseita siitä miten tärkeää on toisten kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus ja se että kaikki pidetään mukana.

Ensi viikolla juhlitaan vappua. Olen puhumassa kerrankin omassa vaalipiirissä – nyt Hämeenlinnassa.  Oma ehdokkaamme Alettin Basboga puhuu Lahdessa ja Heinolassa.

Hyvää kevättä ja vappua kaikille!

Ville Skinnari

Viime sunnuntain eduskuntavaaleissa äänestettiin ahkerasti. Äänestysprosentti kohosi ennätyksellisen korkealle. Se on hieno asia. Ihmiset halusivat vaikuttaa.

Vaalitulos kertoo suoraan sen, että suomalaiset halusivat muutoksen Suomen suuntaan. Sipilän suunta oli kovaa oikeistolaista politiikkaa opiskelijoille, eläkeläisille ja lapsiperheille. Se ei ollut edes lähelläkään perinteistä keskustalaista politiikkaa. Tästä keskusta maksoi vaaleissa kovan hinnan. Tiistaina Sipilä ilmoitti ettei jatka keskustan puheenjohtajana. Se ei varmaan tullut kenellekään yllätyksenä.

Minulle eduskuntavaalit olivat toiset ja hyvin erilaiset kuin ensimmäiset. Ensimmäiset jännittivät todella paljon, koska en tiennyt mitä odottaa. Niin jännitti nytkin, mutta eri tavalla. Eduskuntavaalikampanjaa ei tehdä kuukaudessa eikä edes kahdessa. Se vaatii vielä enemmän. Politiikka on viime kädessä ihmisten asioiden ajamista eli kaikki lähtee sisällöistä ja arvoista millä toimimme tai haluamme toimia. Pitää nähdä suurempia kokonaisuuksia. Kansainvälisesti, Euroopassa, Pohjoismaissa, kotimaassa ja paikallisesti. Vain silloin voi löytää todellisia ratkaisuja esimerkiksi siihen miten hyvinvointivaltio oikeasti toimii ja miten sitä voidaan jatkossakin ylläpitää. Se on oikeastaan meidän sukupolven päätehtävä. Kirjoittaa uudelleen se hyvinvointivaltio mitä isämme, äitimme ja edellinen sukupolvi olivat luomassa ja todella tekivät. Se on ainoa oikea tavoite. Hyvinvointivaltio 2.0. Se ei synny toisia haukkumalla, arvostelemalla tai heikompiosaisilta leikkaamalla. Se syntyy luottamuksesta, välittämisestä ja näkemyksestä, miten yhteiskuntaa pitää kehittää.

Kuluneet neljä vuotta ovat olleet erittäin rankkoja eduskunnassa. Erityisesti työ perustuslakivaliokunnassa on ollut poikkeuksellisen vaativaa. SOTE- paketin kohtalon tietävät kaikki, mutta kolme kertaa sen käsitelleenä voin sanoa, että toivottavasti Suomeen ei enää koskaan tule sellaista hallitusta joka virittää esityksensä yhtä pahasti solmuun eikä halua niitä avata. Tiedustelulaki oli mielenkiintoinen prosessi ja samalla erittäin vaativa sekin. Mutta se prosessi onnistui. Talousvaliokunnassa pääsimme monessa lainsäädäntöhankkeessa hienosti eteenpäin. Olen Lahden puoluekokouksesta helmikuusta 2017 saakka ollut SDP:n puoluejohdossa varapuheenjohtajana valmistautumassa eduskuntavaaleihin. Tämä tarkoittaa muun muassa laajaa ohjelmatyötä, jossa meillä on ollut mukana 400-500 ihmistä ympäri Suomea. Uuden hallituksen pitää nyt rakentaa Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Ei vain seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Se tarkoittaa tulevaisuusinvestointeja koulutukseen, työllisyyteen ja terveydenhuoltoon.

SDP:n vaalitulos ei ollut sitä, mitä odotimme. Meidän olisi pitänyt pystyä reilusti yli 20 prosentin kannatukseen. Oman menestykseni otan vastaan nöyrästi ja haluan kiittää kaikkia luottamuksesta. Kaikkeni laitoin peliin enkä oikeastaan voi sanoa, että mitä olisin voinut tehdä paremmin. Mutta aina on parantamisen varaa. Lahdessa se tarkoittaa sitä, että kasvun, työllisyyden ja koulutuksen edellytyksiin pitää löytää uutta sisältöä ja uutta tekemistä.

Nyt alkaa uusi aika uudessa eduskunnassa. Vielä ennen pääsiäistä kokoonnumme SDP:n puoluejohdon, puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän kanssa. Tiistaina kokoontuu uusi eduskunta. Perjantaina aloittaa hallitustunnustelija työnsä. Luvassa on tiivis kevät ja vielä tiiviimpi kesä. EU-vaalit järjestetään 26. toukokuuta. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1. heinäkuuta. Silloin pitää seuraavan hallituksen johtaa Suomen lisäksi myös Euroopan Unionia.

Kiitos vielä kerran – tehdään yhdessä.

Ville Skinnari

Nyt on aika toivottaa hyvää pääsiäistä, iloista pääsiäistä. Ortodoksien pääsiäistoivotus on usein sisällökkäämpi. He sanovat: Kristus nousi kuolleista. Ja siihen vastataan empimättä: Totisesti nousi.

Kuulin tarinan siitä, miten neuvostoaikana itänaapurissamme yritettiin hävittää kristinusko tykkänään. Maan johtajat halusivat saada kansan luopumaan uskosta, joulusta, pääsiäisestä. He luulivat jo onnistuneensa. Kukaan ei kuulemma enää usko Jumalaan. Eräs munkki halusi siinä tilanteessa vielä kerran puhua kansan edessä. Iso joukko oli koolla varmaan jollakin torilla. Vanhan munkin saarna päättyi kolmeen sanaan: Kristus nousi kuolleista. Silloin koko kansa vastasi yhdestä suusta: Totisesti nousi!

Kristillinen perinne ja usko eivät olleet hävinneet, vaikka sitä oli yritetty. Ihmisessä asuu kaipuu korkeampaan, syvempään, suurempaan. Ihminen toivoo valoa pimeyteensä, hän etsii toivoa kuoleman suruun. Siksi pääsiäinen on niin tärkeä. Se osoittaa lopullisesti, että Jeesus oli Jumalan Poika. Hän pystyi pelastamaan koko maailman kuolemalla viattomana meidän puolestamme. Jumala herätti hänet kuolleista, ja siitä alkoi maailmalle uusi aika.

Järki ei välttämättä pysty vastaamaan: Totisesti nousi. Onhan ylösnousemus käsittämätön juttu. Mutta nyt en mene järki edellä, annan sydämen puhua. Silloin heittäydyn pääsiäisen ihmeen varaan. Uskon, että Jeesus elää, hän on kanssamme. Tarvitsen tätä toivoa!

Siunattua pääsiäisen juhlaa sinulle!

Riitta Särkiö

Suomi äänestää sunnuntaina eduskuntavaaleissa. Samalla Suomi äänestää siitä halutaanko muutos Suomen suunnalle. Tulevan pääministeripuolueen tärkein tehtävä on palauttaa luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan. Silloin kun on luottamusta, on myös kykyä uudistua, investoida ja kehittää. Tämä koskee työmarkkinoiden lisäksi yrityksiä, mutta myös maakunta ja kuntatasoa eli meitä kaikkia yksilöinä. Epävakaassa maailmassa ja Euroopassa juuri Suomen ja Pohjoismaiden pitää pystyä olemaan se luottamuksen yhteiskuntamalli. Malli koko maailmalle. Siten teemme parhaiten myös talouskasvua ja työllisyyttä. Luottamusyhteiskunta tarvitsee tekijänsä – se ei synny riitelemällä tai riitaa haastamalla. Meidän pitää luottaa toisiimme ja pystyä sopimaan vaikeitakin asioita.

Edellisten eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2015 aloittanut hallitus (keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset) toteutti ja linjasi politiikkaa omien arvojensa pohjalta. Kuritettiin pienituloisia eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä sekä leikattiin miljardiluokalla kaikkein tärkeimmästä eli koulutuksesta.

Suomi sai huomautuksen vuosina 2015 ja 2017 perustoimeentuloturvan ja vähimmäistoimeentuloa turvaavien etuuksien liian matalasta tasosta. Lisäksi sosiaalisten oikeuksien komitea toteaa tammikuussa 2018 julkistetuissa raportissa, että Suomen perustoimeentulotuen sekä vähimmäismääräisten sairaus-, työttömyys- ja äitiyspäivärahojen taso ei ole riittävä. Pienituloisten käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet merkittävästi: alimman tulokymmenyksen käytettävissä olevat tulot pienenivät vuodesta 2015 vuoteen 2018 lapsiperheissä noin 158 euroa ja kotitalouksissa keskimäärin noin 120 euroa kuukaudessa.

Jos SDP on vaalien jälkeen suurin puolue, haluamme palauttaa Suomeen luottamuksen. Tulemme korjaamaan indeksileikkaukset ja poistamaan työttömiä kurittavan aktiivimallin leikkurin. Leikkurilla ei ole ollut toivottua kannustevaikutusta ja se on ollut käytännössä ihmisten perusturvan leikkaus. Palkkatukeen pitää panostaa Suomessa merkittävästi enemmän ja järjestelmän yrittäjille tulevaa byrokratiaa pitää poistaa työllisyyssetelin tai vastaavan menettelyn avulla. Ruotsi käyttää palkkatukeen noin viisi kertaa enemmän rahaa kuin Suomi. Työvoimapalveluiden saatavuutta pitää parantaa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että lisätään henkilökohtaista tukea ja laaditaan entistä paremmat työllistymis- ja koulutussuunnitelmat jokaiselle työttömälle. Kuntien roolia tulee kasvattaa työllisyyspalveluiden hoitamisessa. Tällä hetkellä kunnat eivät pääse käsiksi asiakastietoihin, mikä tarkoittaa heikompaa palvelua. Varhainen vaikuttaminen on käytännössä mahdotonta. Eli kunnat kuten Lahti maksavat työttömyyskulut, mutta eivät pääse tehokkaasti auttamaan työllistymisessä.

Lahdessa pitää tehdä paljon, jotta vaikeimmin työllistyvien tilannetta parannetaan. Lahti tarvitsee työllisyydenhoitoon tehokkaan toimintamallin, jossa kaupunki ja valtio yhdessä auttavat vaikeasti työllistyviä avoimille markkinoille. SDP on sitoutunut luomaan uuden toimintamallin yhdessä eri toimijoiden kanssa, jossa jokainen työtön 15-vuotta täyttänyt nuori kohdataan henkilökohtaisesti – ei vain internetissä tai puhelimessa. Tämä tarkoittaa henkilökohtaista ohjausta ja etenkin vastausta ehkä siihen tärkeimpään kysymykseen – eli ”mitä Sinulle kuuluu?”. Moni syrjäytymisvaarassa oleva nuori tarvitsee todellisuudessa valmennusta, ohjausta, koulutusta ja tukea arjen henkilökohtaisiin haasteisiin – erityisesti hän tarvitsee lähelle ihmisen jonka kanssa voi yhdessä löytää ratkaisuja – oikean polun oman elämän ja arjen tulevaisuuteen.

Jokainen työtön nuori pitää kohdata henkilökohtaisesti ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana. Kolmen kuukauden sisällä on tarjottava koulutus, työkokeilu, kuntoutus tai tuetun työn paikka, jos työtä avoimilta työmarkkinoilta ei löydy. Tämä edellyttää enemmän henkilökohtaista palvelua. Osatyökykyiset ja vammaiset tulee olla mukana. Kaikille on mahdollistaa löytää sopiva työ. Protestiääntä ei kannata antaa Aku Ankalle, vaan sellaiselle puolueelle, joka pystyy toteuttamaan muutoksen. Paras tapa vaikuttaa on äänestää sunnuntaina.

Ville Skinnari