Vuosi: 2017

Vaikka sää on ollut poikkeuksellisen kylmä, niin eduskunnassa tunnelma lämpenee kesää kohti mentäessä. Keskiviikkona hallitus toi eduskuntaan pitkään odotetun lakiesityksen valinnanvapaudesta. Monimutkainen ja vaikeasti kirjoitettukin lakipaketti etenee nyt valiokuntakäsittelyyn. Perustuslakivaliokunnassa käsittelemme lakiesityksen valtiosääntöoikeuden näkökulmasta. Peruskysymyksiä ovat mm. se miten esityksessä toteutuu kansalaisten yhdenvertaisuus ja vaatimus siitä, että julkista valtaa voi käyttää vain viranomainen. Valiokunta kokoontuu neljä kertaa viikossa tiistaista perjantaihin, mutta kiire tulee,jos haluamme olla valmiina kesäkuun loppuun mennessä.

Hämärärekisteri jäi pöydälle

Pitkään kiistelty esitys hallintarekisteristä jäi pöydälle keskiviikon myöhäisistunnossa SDP:n esityksestä. Hallituksen esitys eri porsaanreikien tukkimiseksi sijoittajilta veronkierrolta, rahanpesulta ja sijoitusten piilottamiseksi ulkomaille eivät vakuuta. Mitä perussuomalaisille tapahtui, kun he yhtäkkiä tulivatkin tukemaan hallituksen esitystä, joka piti olla jo kuopattu koko hallituskaudeksi? Kokoomuksen tuen suurpääoman miehille ja naisille vielä jotenkin ymmärtää, mutta se että Keskusta ja Perussuomalaiset ovat tässä mukana on jo toinen juttu. Ilmaisesti hallitus lähtee siitä, että kaikki sijoittajat ovat rehellisiä ja rangaistavuutta ei tarvittaisi. Tämän tulkinnan mukaan koko rikoslain voisi poistaa Suomesta, koska kaikki noudattavat sääntöjä muutenkin.

Omassa puheenvuorossani korostin sitä, miten Suomesta voi oikea-aikaisella kaupankäynnillä välttää sakkoveron. Esimerkiksi Britanniassa on nolla prosentin lähdevero. Pidetään osaketta 362 päivää ja myydään ennen h-hetkeä eli osingonmaksua. Tulot muuttuvat myyntivoitoksi osinkojen sijasta – ja entä jos sattuu unohtamaan raportoida myyntivoitot verottajalle. Sitten voidaan ostaa takaisin ja pitää taas 362 päivää.

Viime kädessä tässä on kysymys omistuksen julkisuudesta ja siitä että edellytetään ettei ulkomailla käydä kiertämässä sääntelyä. On meidän kaikkien etu ja erityisesti piensijoittajien etu, että osakastiedot ovat julkisia. Siksi olisin odottanut hallitukselta jotain muuta kuin vain lisää byrokratiaa ja epätoivoista sakkomallia.

Uusi valtuusto aloittaa

Lahdessa kuntavaaleissa valittu uusi valtuusto aloittaa kesäkuussa. Ensimmäinen syksy tulee olemaan tärkeä koko nelivuotiskautta ajatellen. Paikkaneuvottelut saadaan valmiiksi lähiaikoina. SDP:lle on tulossa kaksi tärkeää paikkaa eli Lahden kaupunginhallituksen ja Hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtajuus.

Kokoomukselle oli tärkeää pitää kiinni mm. Lahti Energian hallituksen puheenjohtajuudesta. Paikkajaossa on tärkeää ymmärtää yli puoluerajojen, että jokaiseen vaativaan paikkaan löytyy osaamista ja kokemusta hoitaa vaativaa tehtävää.
Yksi kysymys nousee kuitenkin ylitse muiden. Miten uusi kaupunginhallitus ja valtuusto löytää yhteisen näkemyksen Lahden suurimman ongelman eli työllisyyden parantamiseen? Talous kasvaa nyt kohisten ja Lahden on pystyttävä ottamaan tästä kasvusta omansa. Se tarkoittaa samalla uusia työpaikkoja ja parempaa ostovoimaa eli lisää säpinää Lahden kauppoihin, ravintoloihin ja palveluiden käyttöön.

Ville Skinnari,
kansanedustaja

Ensi sunnuntain raamatuntekstit kertovat Jeesuksesta, jolla oli huoli seuraajistaan. Heitä piti ennakkoon valmistella, sillä Jeesus oli lähdössä Jumalan luokse valmistamaan asuinsijaa, kuten Raamattu kertoo. Yksi Jeesuksen huolista oli yhteys ja yhdessä pysyminen. Mikään joukko ei pysy yhdessä, jos ristiriidat erottavat sen jäsenet heti toisistaan. Jeesuksen sanat on kirjoitettu osaksi hänen jäähyväisrukoustaan, joka on samalla hänen testamenttinsa seuraajilleen. Jokainen kirjoittaa viimeiseen testamenttiinsa vain asioita, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä. Jeesus halusi siis nostaa lopuksi esiin ennen kaikkea yhteyden.

Yhteyden kaipuulle on tilaa näinäkin päivinä. Toiset haluavat vaalia yhteyttä. Niin yhteiskunnassa, kirkossa kuin maailmallakin. Joidenkin mielestä pienissä kyläyhteisöissä oltiin enemmän yhteydessä, kuin tämän päivän kaupunkikulttuurissa. Se on varmasti totta. Toisten mielestä on turvallisempaa, jos jokainen on omassa karsinassaan. Paljon puhutaan moniäänisyydestä. Iso joukko ihmisiä ei koskaan voi olla samaa mieltä, se on osa ihmisyyttä. Jos joku niin väittää, on kyse illuusiosta, jossa ei uskalleta sanoa omaa mielipidettään.

Jo Jeesuksen ajoista lähtien, kristinuskon luonteeseen on kuulunut yhteys. Seurakunta kokoontuu yhteen palvelemaan Jumalaa ja toinen toistaan. Yhteyteen ja yhteydessä voi kasvaa. Kirkon ykseys on elävä ruumis mutta kyse ei silti ole tiukasta saman mielisyydestä. Myös kirkko ja kristityt epäonnistuvat yhteyden säilyttämisessä. Monet kokevat erilaisiin yhteisöihin, ryhmiin ja piireihin kuulumisen valtavan tärkeäksi. Seurakunta on yksi yhteisö, joka Jeesuksen pyynnön tavoin kutsuu ihmisiä.

Kirkon penkissä on tilaa sinullekin.​ Tervetuloa!

Ville Hakulinen
Seurakuntapastori

Eduskunnan täysistuntokeskustelussa tuli eilen ahdistava olo. Sinänsä erittäin tärkeä keskustelu Suomen julkisen talouden tulevaisuudesta kääntyi pelkäksi juupas-eipäs väittelyksi. Kenen ansiota talouden kasvu on? Kuinka paljon itse asiassa Suomen omilla päätöksillä on vaikutuksia, jos ja kun koko Euroopan kasvu oli jäissä pitkään 2008 finanssikriisin jälkeen?

Pääministeri puhui hyvin sanoessaan, että tavoitellaan yli kahden prosentin kasvua ja se on tärkeä positiivinen viesti suomalaisille. Kahden prosentin kasvulla pääsemme Sipilän hallituksen tavoitteeseen eli 72 prosentin työllisyysasteeseen. Mutta kuten valtiosihteeri Hetemäki muistutti, sekään ei meille riitä pitkässä juoksussa, vaan 80 prosentin työllisyysaste tarvitaan, jotta julkinen talous olisi jatkossa tasapainossa. Haaste on niin suuri, että se kuka on oikeassa tai kenen ansiota kaikki on ei ole tärkeintä. Kasvua me haluamme.

Hallitus kuunteli hyviä avauksia

Suomen talous on kääntynyt kasvuun ja se on hieno asia. Nyt väiteltiin siitä, kuka sen on saanut aikaiseksi – ja koska. Viime hallituskaudella käynnistetyt toimenpiteet esim. rakentamisessa vaikuttavat varmuudella. Työllisyysvaikutuksien näkeminen kestää aina. Minä halusin keskustella täysistunnossa hallituksen kanssa rakentavasti tulevaisuudesta – en penkoa jatkuvasti historiaa, etsiä syyllisiä tai sankareita. Omassa puheenvuorossani korostin oikean ja monipuolisen elinkeinopolitiikan merkitystä. Sanon suoraan, että elinkenopolitiikassa me Demarit olemme lähempänä Kokoomusta kuin Keskustaa. Keskustan kasvustrategia perustuu biotalouden kehittämiseen, joka on valitettavasti pääosin paikallista ja alueellista puuhastelua. Sipilän johtama Suomi ei pysty luomaan uutta ja kansainvälisesti verkottunutta innovaatiojärjestelmää, johon 1990-pystyimme Nokian valtakaudella. Keskustalle se tuntuu nyt riittävän. Kokoomuksella on enemmän näkemystä ja kunnianhimoa kansainvälistymiseen ja aitoon kasvuun. SDP:n avauksista puoliväliriiheen otettiin mukaan panostukset kiertotalouteen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä matkailuun. Molemmat tärkeitä asioita myös Lahdessa nyt ja tulevaisuudessa. Päivähoitomaksuissa maksuttomuuden tulorajoja nostettiin ja hyvä niin.

Yhteistä näkemystä löytyy 

Yhteistä näkemystä meiltä löytyy suurissa asiakokonaisuuksissa yli hallitus – oppositiorajojen. Talousvaliokunnassa teimme lähes yksimielisen mietinnön hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan. Vain vihreät halusivat profiloitua taas kerran omalla eriävällä mielipiteellä.

Mikä on Suomen suunta?

Mitä sitten SDP tekisi eri tavalla? Vastaus on yksinkertainen. Sipilän Suomessa kasvu ja hyvinvointi jakautuu eriarvoisesti suomalaisten kesken ja se on väärin – tehdään jako heihin kenellä jo on ja niihin kenellä ei ole – eikä tule tällä menolla olemaankaan hyvinvointia. Heikompia pitää puolustaa – vahvat selviävät aina. Suomi ei saa jakaantua kahtia. Se ei saa olla Suomen suunta.

Ville Skinnari 
kansanedustaja

Suomessa poliittinen keskustelu on keskittynyt kunnallisvaalien ja hallituksen puoliväliriiheen. Lopullisia linjauksia on luvassa ensi viikon alussa. Yllätyksiä on varmasti tulossa, koska hallitus halusi lykätä monta asiaa kuntavaalien yli. Hyvä uutinen on, että yritystukia tullaan leikkaamaan 200 miljoonaa euroa. Tämä raha laitetaan tutkimukseen ja kehitykseen.

SOTE:n valinnanvapaudesta hallituspuolueet neuvottelevat edelleen. Sotku on suuri hallituksen sisälläkin. Perjantaina on luvassa ratkaisuja. 60 miljoonan euron porkkanaraha maakuntiin valuu toteutuessaan suoraan yksityisille palveluntuottajille. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä julkinen puoli ei ole valmis näin nopealla aikataululla yhtiöitettyyn palvelutuotantoon. Raha menee suoraan yksityisten terveysyhtiöiden taskuun. Tätä se markkinatalous ilmeisesti täällä Euroopan Amerikassa tarkoittaa. Suuret vakuutusyhtiöt tulevat saamaan lisää asiakkaita ja voittamaan – taas kerran.

Ministereiden määrää ollaan lisäämässä kesän aikana. Perussuomalaiset haluavat pitää oikeusministerin salkun ja tehtävään halutaan uusi kesäkuussa valittava puheenjohtaja. Kokoomus saa tässä mallissa myös lisäsalkun, jolloin nimitetään opetusministerin oheen uusi urheilu- ja kulttuuriministeri. Halukkaita tehtävään riittää – saa nähdä valitaanko Harry Harkimo unelmapaikalleen. Mielipiteitä ja yritystä häneltä ei ainakaan puutu. Keskustalle tullee ympäristö- ja asuntoministerin lisäksi maa- ja metsätalousministerin paikka. Sitä he eivät muille anna. Jari Leppä on selkeä valinta, jos hän vain tehtävään haluaa.

Suomi ei ole saari

Samaan aikaan maailmalla jännitteet kasvavat eri puolilla. Lähi-Idän kriisille ja Syyrian kärsimyksille ei ole loppua näkyvissä. Korean niemimaan tilanne varoitti maailmaa todellisen suursodan uhasta. Kun Pohjois-Korea, Kiina, Venäjä, USA ja Japani ovat toistensa iholla, voi alueella tapahtua mitä tahansa. Mitä tapahtui Pohjois-Korean ydinkokeelle viime hetkellä? Painostettiinko Pohjois-Korea toteuttamaan ydinkoe ”suutarina”, kun Trumpin twitteri lauloi jo kaikkea muuta kuin diplomaattista ratkaisua?
Rauhan ja liennytyksen sijaan uskotaan aseiden ja sodan voimaan. Vai halutaanko vain ylläpitää jännitteitä, kriisejä ja sotia?

Suomi ei ole saari eli meidän on oltava mukana kansainvälisessä päätöksenteossa. Euroopan Unioni on meille tärkein ja vaikutusvaltaisin työkalu. Ensi viikolla vierailemme eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. New Yorkissa keskustelemme YK:ssa mm. kansainvälisen terrorismin tilanteesta ja ISIS-järjestön toiminnasta. Washingtonissa tapaamme amerikkalaisia kollegoita, joiden mielenkiinto Suomea kohtaan liittyy Venäjä-suhteeseemme ja laajemmin arktisen alueen tulevaisuuteen. Kanadassa pääministeri on tehnyt rohkeaa ja hyvää jälkeä maahanmuutossa ja noussut suurten valtiomiesten joukkoon.

USA:ssa kiinnostaa moni asia. Miten talouden kasvu jatkuu vai jatkuuko? Keskustelemme kongressiedustajien ja senaattoreiden kanssa mm. Korkeimman oikeuden roolista ja merkityksestä. Presidentti Trumpin ensimmäiset 100 päivää vallassa ovat olleet ihmisten perusoikeuksien näkökulmasta karmeaa seurattavaa.

Suomen EU-politiikka on hukassa

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa vuonna 2019 heti eduskuntavaalien jälkeen. Meidän pitää olla valmiina vastaamaan silloin koko Eurooppaa ja maailmaa koskeviin haasteisiin ja pystyä esittämään uskottavia ratkaisuja. Nyt meillä ei ole sisältöjä, mitä tarjota Eurooppaan. Olemme vetäytyneet hyvän alun jälkeen viime vuosina härmäläiseen kuoreemme. Uusia avauksia tarvitaan hyvissä ajoin ennen vuotta 2019. Paavo Lipposen pääministerikauden jälkeen emme ole tähän pystyneet ja se näkyy.

Suomi on aina lähtenyt ihmisoikeuksien, kansainvälisten sopimusten ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Mihin USA, Venäjä ja muut suurvallat ovat menossa ja millaista esimerkkiä ne maailmalle haluavat näyttää? Maailma on nyt levottomampi kuin pitkään aikaan. Voimaa ja aseita tarjotaan ratkaisuna, vaikka diplomatian tarve on suurempi kuin koskaan. Suomi haluaa ja osaa rakentaa rauhaa diplomaattisin keinoin. Meitä arvostetaan laajasti maailmalla. Ylpeänä voin kertoa olevani Suomesta ja Lahdesta – minne ikinä menenkin.

Ville Skinnari

Mitä tapahtuikaan pääsiäisenä kauan sitten? Silloin Jumala puuttui koko olemassaoloamme koskevaan todellisuuteen käsittämättömällä tavalla. Ensin on pitkäperjantai, jolloin Kristuksen ristinkuolema näyttää merkitsevän kaiken hyvän sammumista. Läsnä on suuri suru ja kaipaus. Sitten tulee kolmannen päivän aamu ja hauta on tyhjä. Silloin maailmaa mullistavalla tavalla kerrotaan: ”Kristus ei ole täällä! Hän on ylösnoussut!” Herra elää, niin kuin hän oli luvannut ennen pitkäperjantain synkkää päivää.

Evankeliumit kertovat sanoin ja sydämen kuvin tästä ilosta, joka pääsiäisaamun sarastuksessa murtautui maailmaan. Opetuslapset riemuitsivat. Alkoi uusi aika, jonka lähtökohtana oli tyhjän haudan löytäminen: ”Kristus ei ole täällä. Kristus on ylösnoussut!”

Meidän maailmassamme tuntuu pimeyden läsnäolo olevan nyt niin totta. Me koemme elämän usein hämärässä kulkemiseksi. Elämä heittelee, menetykset, ymmärtämättömyydet ja heikkoudet surettavat tai kammottavat lähialueiden terroristiteot pelottavat.

Opetuslapsetkin pelkäsivät. Mutta sinne, missä oli pelkoa ja tulevaisuuden kohtaamisen ahdistusta, juuri sinne Jeesus tuli lukkojenkin läpi. Hänen sanomansa on lyhyt ja kaikkia aikoja koskeva: ”Älkää pelätkö, rauha teille!”
Mekin olemme tämän ihmiskunnan toivon sanoman vaikutuspiirissä. Saamme yhdessä iloita siitä hienosta toivosta, jonka Kristuksen kuolleista herättäminen on antanut koko maailmalle.

Ennen kaikkea on tärkeää huomata, ettei pääsiäisen sanomassa puhuta jostakin, joka on tapahtunut kauan sitten Jeesuksen seuraajille. On olennaista nähdä se, että pääsiäisen todellisuus koskettaa meitä jokaista. Sillä Kristus ei jäänyt hautaansa vaan on liikkeellä itse elävänä Vapahtajana. Hän on liikkeellä ja etsii jokaista, joka sydämensä syvyydessä kamppailee elämänsä tarkoituksen ja epäonnistumisten kanssa.

Pääsiäisuskon kenties merkittävimpiin viesteihin liittyy historiassa se, että ihmisen elämä on voinut muuttua ja eheytyä, mahdottomastakin. On saatu kokea, että elämän käsittämättömät solmut ovat voineet avautua tai niiden kanssa on voitu elää. On ollut kokemus Kristuksen liikkeellä olemisesta ja kokemus toivosta. Meille jokaiselle tästä toivosta pääsiäinen kertoo tänäänkin: Kristus lupaa tulla meidän lukittujen ovien sisälle ja uudistaa elämää. Mikään solmu ei ole mahdoton avattavaksi.
Kristus nousi kuolleista! Iloista pääsiäistä!

Pastori
Kati Saukkonen

SDP saavutti sunnuntain kunnallisvaaleissa Lahdessa ja koko Hämeessä selkeän vaalivoiton. Myös Etelä-Lahden Demarit menestyivät hyvin. Saimme kolme valtuutettua eli Alettin Basboga jatkaa hyvin hoitamaansa ruutua ja Marju Markkanen teki ensikertalaiseksi erinomaisen tuloksen. Yhteensä saimme kahdeksalla ehdokkalla noin 3200 ääntä. Suuri kiitos äänestäjille meidän kaikkien puolesta.

Huomioitavaa on, että SDP:n saamat 19 paikkaa riittää yhdessä Vasemmiston ja Vihreiden kanssa enemmistöön 59 paikkaisessa kaupunginvaltuustossa. Valtakunnallisesti SDP:n tulosta painoi alas Helsingin, Espoon, Turun, Oulun ja Jyväskylän mollivoittoiset tulokset. Saimme silti enemmän ääniä valtakunnallisesti, kun neljä vuotta sitten 2012 kunnallisvaaleissa. Se ei silti riittänyt ykköspaikkaan, mikä on rehellisesti sanottuna pettymys. Lahden lisäksi Hämeen ulkopuolella menestyimme mm. Tampereella, Vantaalla, Porissa ja Kotkassa. Syitä on useita, mutta puolueen varapuheenjohtajana kannan vastuuta koko maan tuloksesta, vaikka puoluekokouksesta on vasta pari kuukautta.

Hyvinvointiyhtymä saatava kuntoon

Lahtelaiset lähettivät samalla uudelle valtuustolle selkeän viestin: nyt halutaan muutosta vuosia kestäneeseen Kokoomusvetoiseen päätöksentekoon, jota on leimannut ylimielisyys, kansalaismielipiteen kuulematta jättäminen ja eriarvoistaminen. Esimerkkinä tästä vuosia jatkuneet hammashoidon hoitojonot, jotka laitettiin kuntoon vasta AVI:n uhkasakon jälkeen. Säästöjä pitää Hyvinvointiyhtymässa tehdä, mutta fiksusti. Samalla pitää uskaltaa kehittää, kuten uusi toimitusjohtajakin on linjannut. Uusi yhtymähallitus valitaan kesäkuussa ja kuntavaalien tuloksen pitää näissä valinnoissa näkyä. SDP lupasi ennen vaaleja, että Launeen terveysasema säilytetään eikä sen lopettamiselle ole järjellisiä perusteita

Elinvoima ykkösasia

SDP:n pitää nostaa Lahden elinvoima eli työllisyys ja yrittäjyys ykkösasiaksi. Se tarkoittaa Lahdelle lisää tuloja eli rahaa yhteisiiin palveluihin, kuten päivähoitoon, peruskouluun ja terveydenhoitoon. Meillä on kaikki edellytykset menestyä, kun teemme oikeita asioita oikein. Kaupungin elinvoimalle ja hyvinvoinnille tärkeät investoinnit ovat monet edelleen suunnittelun asteella ja toteutuneet investoinnit on porvarivetoisessa kaupungissa sujuvasti sosialisoitu veronmaksajille. Lahdesta on puuttunut jo pitkään kokoomuslaista pelisilmää, jolla olisi osattu ja onnistuttu houkuttelemaan yksityistä rahoitusta Lahden kaupungin ja muun julkisen rahoituksen ohessa. Muualla Suomessa näin ei onneksi ole.

Hotellihankkeet ja urheilu – ja hyvinvointirakentaminen ovat ehkä räikeimmät esimerkit. Teivaan hotellia rakennetaan, mutta kuka sen toteuttaa ja koska? Nyt sen suunnitelmat tukkivat muut fiksut hankkeet satamassa.Launeen uimahallia ei ole edes enää suunniteltu, koska kavereilla on ollut ideoita muualle. Minulle kansanedustajana näistä ei ole vaivauduttu liikaa kertomaan, mikä kertoo omaa kieltään hankkeiden taustoista. Kisapuisto on edelleen työn alla entistä riisutumpana versiona. Toivottavasti sille ei käy, kuten Launeen SOL-Areenalle, jossa lopussa säästettiin kaikesta urheilijalle olennaisesta. Tekojääradan hinnaksi saatiin valmistelussa kolme miljoonaa euroa eli varmistettiin, että sitä ei koskaan rakenneta. Osataan sitä muuallakin. Vaasan uudesta futispyhätöstä pääsi unohtumaan vessat kokonaan eli terveisiä Vaasan ääniharava Joakim Strandille (rkp). Helsingissä olympiastadionin remontti imee taas miljoonia lisää valtion rahaa ja sitä on jo porvarihallitus päättänyt sinne pumpata. Sama raha olisi kyllä kelvannut Lahteenkin MM-kisastadionin kehittämiseen, mutta palataan tähän sitten vuonna 2019.

SDP:n johdolla yhteisiä päätöksiä

Pelkästään Kokoomuksen piikkiin ongelmia ei tietenkään voi laittaa. Kaikki puolueet ovat olleet mukana hyvässä ja pahassa. Paljon olemme yhdessä tehneet hyviäkin päätöksiä. Nuorisotyöttömyyteen panostettiin ja tulokset näkyivät heti. Rohkeat investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat todisteita fiksusta päätöksenteosta. Nyt vaalien jälkeen hyvä vaalitulos tarkoittaa samalla SDP:lle vastuuta ihmisten asioiden hoitamisesta. Siksi Lahden elinvoima, sivistys ja hyvinvointi pitää nostaa uudessa valtuustossa uudelle tasolle. Ja mikä tärkeintä – sen pitää muuttua myös konkretiaksi.

Ville Skinnari

Suomessa palmusunnuntain ja pääsiäisen välisiä päiviä kutsutaan hiljaiseksi viikoksi. Silloin kuljetaan Jeesuksen mukana hänen kärsimystiellään. Seurataan Jumalan Poikaa tunnelmasta toiseen.

Jeesuksen elämässä ei noina viimeisinä päivinä ollut kovinkaan hiljaista. Hän ratsasti ensin Jerusalemiin riemullisen laulun ja Hoosianna-huutojen säestyksellä. Kansa iloitsi auttajastaan ja oli varma siitä, että tässä on Jumalan lähettämä Pelastaja. Kohta alkoi kuulua yhä vahvemmin toisenlaisia ääniä: niitä, jotka eivät uskoneet Jeesukseen. Lopulta ei kuulunut muuta kuin yksi, yhtenäinen rummutus: Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse! Jeesus itse hiljeni sitä mukaan, kun tuomion ja pilkan äänet vahvistuivat. Hän oli ääneti, hän ei vastannut syytöksiin, hän toteutti Jumalan antamaa tehtävää. Vain kärsimällä ja kuolemalla hän pystyi antamaan pelastuksen ja elämän meille ihmisille.

Meillä huhtikuun ensimmäinen viikko on yhtäältä samanlainen kuin viikot ennen sitä – äänekäs tai hiljainen. Mutta toisaalta tämän suuren viikon yllä on erityinen tunnelma. Kaiken läpi kuuluvat Jeesuksen askeleet ristintiellä. Niitä voimme kuulla kotona, omassa rauhassa. Voimme lukea evankeliumeiden loppulukuja, niissä kerrotaan Jeesuksen viimeisistä päivistä. Nyt on hyvä kuunnella passioita tai virsiä ja antaa musiikin puhua. Jeesuksen kanssa kulkemaan pääsee myös kirkossa jumalanpalveluksissa ja muissa hiljaisen viikon tilaisuuksissa.

Hiljainen viikko päättyy sanoin kuvaamattomaan iloon: Jeesus on noussut haudasta, Hän elää! Silloin kaikki puhkeaa lauluun ja kiitokseen. Viikon lopussa saamme juhlia pääsiäistä ja samalla kiittää siitä, että oman elämän syvyyksistä voi nousta uuteen alkuun. Juhla tuntuu enemmän juhlalta, kun pääsiäisen iloon kuljetaan surun ja murheen kautta.

Jumala, siunaa alkava hiljainen viikko. Pysäytä ja hiljennä meitä. Kiitos, että Jeesus kulki ristintien, koska rakasti meitä niin paljon. Aamen

Riitta Särkiö

Kunnallisvaalipäivä on sunnuntaina. Paikallisen vaalityön lisäksi puolueiden puheenjohtajat kiertävät yleensä aktiivisesti koko Suomea. Viime viikkojen aikana olen Päijät-Hämeen kuntien lisäksi vieraillut mm. Kotkassa, Kouvolassa, Porissa, Forssassa, Kanta-Hämeessä, Tampereella, Kajaanissa ja pääkaupunkiseudun eri tilaisuuksissa. Lahdessa pääpaino on ollut opiskelijoiden, työntekijäjärjestöjen, hoitolalan, ja nuorten tilaisuuksissa. Ikäihmisten asiat ja tavoitteet tulevat parhaiten esille tapahtumissa ja kiertuelle eri kaupunginosissa. Puoluejohdon kesken olemme jakaneet tenttejä ja paneeleja. Puheenjohtaja on edustanut puoluetta televisiotenteissä.

Kuten kunnallisvaaleissa pitääkin, kouluasiat ja koulujen kunto puhuttavat jokapuolella Suomea. Varhaiskasvatus eli päivähoito ja sen hinta on toinen. Lähiöiden kehittäminen on monelle ykkösasia. Samoin julkinen liikenne. Työllisyys ja elinvoimakysymykset laajemmin ovat nyt ja jatkossa kaupunkien ja kuntien toiminnan ydintä.

Porissa väri on ollut punainen. SDP on siellä vahva edelleen. Porilaiset ottivat minut vastaan Ässät – henkisillä tervehdyksillä. Lahdessa uskon, että olemme sunnuntaina suurin puolue. Helsingissä olemme putoamassa kahden kahden kärjestä. Kainuussa ongelmat ovat sitä luokkaa, että SDP:n pitää olla vauhdittamassa uusia teollisia investointeja. Onneksi niitä on tulossa.

Uudistukset pelottavat

Maakunta – ja SOTE – uudistus on kesken, ja kesken on sen ymmärtäminen vielä näin ennen kuntavaaleja eduskunnassa ja kunnissa. Suomen nykyhistorian suurin hallintouudistus muuttaa esimerksi Lahden kaupungin tehtäviä. Rahoitusaseman säilyminen ja kyky toteuttaa kunnallista itsehallintoa jatkossa pelottaa päättäjiä ja virkamiehiä ja ihan syystä. Millä hinnalla Lahti saa lainaa vuonna 2030 ja mikä on uudistuksen vaikutus kaupungin taloudelle sitä kautta?

Toteuttamalla laajan valinnanvapauden SOTE – uudistuksessa Sipilän hallitus avaa väkisin Suomen oven saranapuolelta Euroopan Unionin kilpailuoikeudelle eli tekee siitä markkinaehtoista. EU ei pakot Suomea yhtiöitämään SOTE palveluita. Hallituspuolueet tekevät sen ihan itse omasta tahdostaan. Vuonna 1995 liittyessämme Euroopan Unioniin suojasimme Suomelle juuri sosiaali – ja terveyspalvelut ja sen lisäksi ainutlaatuisen eläkejärjestelmämme. Toisen polven kansanedustajana muistan sen hyvin. Silloin kaikki puolueet eduskunnassa olivat samaa mieltä. Isäni kirjoitti aiheesta mm. kaksi kirjaa. Missään muussa Euroopan Unionin maassa näin ei ole tehty. Ei edes Ruotsissa tai Saksassa. SDP:n ja muun opposition kritiikki on leimattu pelotteluksi, mutta sitä se ei ole. Ihmisten ja demokratian puolustaminen on arvokysymys. Eduskunnassa olen huomannut, että edes kaikki hallituspuolueiden edustajat eivät ole tätä ymmärtäneet tai siitä ei ole puhuttu. Varmaa on, että hallitus runnoo yhtiöittämista edellyttävän markkinamallin Suomeen, Perussuomalaisten ja Keskustan enemmistöllä. Eli haluavat luovuttaa kansallista päätöksentekoa EU:n oikeuden alaisuuteen. Mielenkiintoista erityisesti Perussuomalaisten osalta, koska he ovat ainakin ennen painottaneet aika sokeastikin ison ja pahan EU:n mörköjä. Nyt EU ei ole ongelma, vaan ratkaisu.

Äänestäminen kannattaa aina

Kuntavaalien äänestyprosentti on kysymysmerkki. Me kaikki puolueet olemme ainakin yhdestä asiasta yhtä mieltä: äänestäminen kannattaa aina. Parempaa tapaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ei ole. Toivottavasti mahdollisimman moni lahtelainen käyttää äänioikeuttaan sunnuntaina. Se on oikeus, mutta samalla myös velvollisuus, jotta demokratia toimii ja sen uskottavuus säilyy.

Ville Skinnari

Todellakin, Kärsimyksen sunnuntai. Siinä se nyt on, tulevan pyhäpäivän kirkollinen otsikko. Varsinainen nimi on 5. paastonajan sunnuntai. Nimikkeet eivät hehku ympärilleen rahtuakaan mitään kiinnostusta herättävää, ainakaan myönteistä. Päinvastoin.

Nimeä emme voi vaihtaa, siispä rohkeasti kimppuun vain. Kärsimyksen sunnuntaista alkoi kaikkein syvin paasto, sillä Hiljainen viikko kärsimyksineen oli alkamassa. Tuota viikkoa kohti kuljemme.
Mutta kuljemme Hiljaista viikkoa, luterilaisittain Piinaviikkoa kohti, auringon verrytellessä säteitään talven jäljiltä, keväisen katupölyn kutittaessa kurkkua tai yöpakkasen kestäviä narsisseja valiten. Emme juuri kärsien. (Kaikkien kärsimys ei toki näy ulospäin, eikä tottele sille varattuja aikoja.)

Tästä ei siis pääse kuin eteenpäin! Saatamme kulkea välillä hymyssä suin. Me nimittäin tiedämme jo edeltä käsin, miten Hiljaisen viikon kärsimykset päättyvät. Entäpä kaikki he, jotka ovat jättäneet suuret kärsimykset taakseen, mutta eivät tiedä tulevaisuudesta edeltä käsin mitään. Kristittyinä tiedämme jo, että kärsimyksen sunnuntaistakin johtaa kulku eteen- ja ylöspäin. Tie on myös ennalta valmistettu. Tehtävämme on omalla tavallamme kulkea niiden rinnalla, joiden tie on vaikea. Me tiedämme kenessä on turva, ja kuka tämän kaiken sai aikaan. Kaikki eivät vielä tiedä.

Johanna Piirola

Olen eduskunnassa, Hyvinvointiyhtymässä ja Lahden valtuustossa painottanut julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön, roolien selkeyden ja kumppanuuksien merkitystä. Julkisen sektorin pitää osata nähdä mitä tulee ja pitää tehdä itse ja mitä kannattaa ostaa ulkopuolelta, yksityisen ymmärtää miten julkinen toimii. Olemme Suomessa tehneet ennätyksiä julkisten palveluiden yhtiöittämisessä. Taidamme olla koko Euroopan ykkönen, koska tulkitsemme Euroopan Unionin lainsäädännön liikkumavaraa Sipilän, Soinin ja Orpon ”hallitusohjelman linjausten” mukaisesti. Emme käytä niitä joustoja, joita EU-lainsäädäntö meille antaa. Kansalaisille tämä on helppo myydä, koska EU:ta on helppo syyttää kaikesta, vaikka tosiasiallisesti teemme itse paljon EU-direktiivejä tiukempaa tulkintaa omassa lainsäädännössämme.

Nobelisti Bengt Holmström puhui keskiviikkona eduskunnassa. Puheessa hän keskittyi julkisen ja yksityisen sektorin rooleihin sekä siihen, mikä on järkevää organisointia. Holmström otti kantaa menossa olevaan SOTE-uudistukseen. Hänen mukaan ”yksi virheistä jo lähtökohtaisesti on ajatella, että julkinen sektori olisi tehoton ja byrokraattinen, jonka takia sen toimintaan halutaan tuoda mukaan yksityisen sektorin toimintatapoja. Julkinen sektori on kallis pyörittää ja hankala, mutta se ei tarkoita samaa kuin tehoton”. Samalla hän muistutti epäsuorasti Sipilän hallitusta siitä, että yksityisen sektorin toimintatapoja ei tule kopioida suoraan julkiselle sektorille. ”Se tapa millä yksityinen sektori toimii, ei ole kopioitavissa valtion tai julkisen sektorin toimintaan. Ne toimivat ihan eri pelisäännöillä, koska niiden tehtävät ovat erilaisia. Julkisen sektorin voima ja etu ovat siinä, ettei sen tarvitse maksimoida voittoaan. Se voi huomioida muita yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita”.

Amerikkalaisessa yliopistossa opettava professori puolusti yksityistä sektoria ja aiheestakin: ”On myös asioita mitkä kannattaa tehdä yksityisellä sektorilla”. Holmströmin mukaan sellainen on jätekeräys. Samaa mieltä, jos katsoo tilastoja. Toisessa ääripäässä Suomessa yksityisiä yrityksiä työnnetään nyt hallituspuolueiden puheenjohtajien eli Troikan rautakangella mm. hyvin toimivaan erikoissairaanhoitoon.

”Kaikkea ei pidä yrittää mitata”

Professori lausui myös laadusta ja sen mittaamisen vaikeudesta tai älyttömyydestä. Julkisella sektorilla on paljon vaikeasti mitattavia asioita. Kaikkea ei pidä yrittää mitata yksinkertaisilla laatumittareilla, koska ne eivät toimi. Ajatellaan esimerkiksi poliisia, palokuntaa, opetustyötä, päivähoitoa tai terveydenhoitoa. Kuinka paljon työaikaa alansa ammattilaisilta menee erilaisiin mittauksiin ja selvityksiin tehokkuudesta tai laadusta? Aivan liikaa. Annetaan mekin ammattilaisten keskittyä oikeaan työhönsä ja luodaan siihen tähän tarvittavat rahalliset resurssit.

Lahdessakin ajankohtaisesta koulutuksen rahoituksesta Holmström oli erittäin huolissaan. Hänen mukaan korkeakoulutuksen onnistuminen ratkaisee koko Suomen tulevaisuuden. Opetuksen taso on monella osa-alueella heikkoa. Yhdysvalloissa opiskelijat ovat kokopäiväisiä eli se on täysi työ. Siksi siellä myös valmistutaan nopeammin. Meillä opiskelijat ovat usein samaan aikaan pakosta työssä, koska toimeentulo ei muuten riitä. Valmistuminen viivästyy ja opiskelun kustannukset kasvavat. Yksi ovi yliopistoon tarkoittaisi Suomessa sitä, että hakuvaiheessa ei tarvitse tietää mihin aikoo erikoistua. Näin se menee Yhdysvalloissa ja voisi mennä meilläkin enemmän siihen suuntaan.
SDP:ssä olemme Lauri Ihalaisen kanssa ”Kuntien elinkeino – ja omistajastrategia” ohjelmassamme kirjoittaneet auki sen, miten fiksu kaupunki omistaa, operoi ja mitä se haluaa ulkoistaa yksityisen sektorin tehtäviksi. Sama lähestyminen sopii myös SOTE – uudistukseen. Julkinen johtaa ja järjestää. Kolmas sektori eli yhdistykset ja voittoa tavoittelemattomat organisaatiot. Yksityinen täydentää silloin kun se on järkevää ja tarkoituksenmukaista.

Ville Skinnari, 
kansanedustaja