Vuosi: 2023

Team Villen vaalispurtti lähti käyntiin keskiviikkona Lahden torilla. Seuraava kuukausi mennään täydellä teholla. Tapaamisia on niin Lahdessa kuin Hämeessä sekä muualla Suomessa koko maaliskuun ajan.
Kulunut viikko on pitänyt sisällään paljon erilaisia kohtaamisia. Olimme koolla Helsingissä Pohjoismaisten SD-puoluejohtajien eli Norjan pääministerin, Ruotsin ex-pääministerin ja NATOn pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa. Keskustelimme paneelissa turvallisuudesta ja sen kehittämisestä. Tilaisuus oli ajankohtainen juuri nyt, kun luomme suuntaa NATO-maa Suomelle. Vielä ennen vaaleja vierailen Ruotsissa ensi viikolla.

Päijät-Hämeen kuluttajien energiaseminaarissa Lahdessa kuulimme Suomen parhailta asiantuntijoilta vahvan viestin: Suomen vihreä siirtymä olisi pitänyt itseasiassa aloittaa jo aiemmin, mutta hyvä, että sitä on tehty hallituksen toimesta nyt täysillä. Ilman tätä määrätietoista työtä olisimme olleet paljon huonommassa tilanteesta Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä vuosi sitten kuin nyt olemme. Tämä on tärkeä viesti myös seuraavalle hallitukselle. Suomen kunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite on avain oikea. Yritykset ovat tehneet tähän tiekartan yhdessä hallituksen kanssa ja siihen sitoutuneet. Monipuolisen ja omavaraisen energiatarjoaman eteen tehtyä työtä pitää jatkaa.

Energiateollisuus ry:n mukaan investoinnit energiaan olivat vuonna 2022 ennätysluokkaa eli 4,9 miljardia euroa. Näköpiirissa on lisää – nyt on kiikarissa uudet kymmenien miljardien investoinnit. Tulossa on jopa 30 uutta jättihanketta. Kiinnostusta on Pohjoismaista, Euroopasta ja eri puolilta maailmaa. Juuri kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on ollut tämän kehityksen keskiössä.
Näin vaalien alla tulee myös kiinnittää huomio täysin vääriin väittämiin. Viimeksi niitä tarjoili Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne. Hänen mukaansa (ESS 26.2.) vihreän siirtymän ratkaisuista ei vielä ole konkreettisia ratkaisuja vientiin, vaan että tutkimuslaitoksien ”takapihalta on vuosikymmenien matka globaalissa mittakaavassa ongelmia ratkovaksi teknologiaksi”. Hän ei ilmeisesti seuraa yritysten todellisuutta ja mitä tarjoamme jo nyt kansainvälisesti. Esimerkiksi Fortum tarjoaa jo nyt hiilensidontaa asiakkailleen ja paras esimerkki on Oslosta Norjasta. Tätä ratkaisua tarjosimme pari viikkoa sitten yhdessä Norjan elinkeinoministerin kanssa Intiaan ja perästä kuuluu.

Olisiko sähköisen liikenteen Kempowerin ja muiden menestystarinaa ilman, että Suomi on kansainvälinen edelläkävijä? Ja miten Wärtsilän tai koko sähköistämisen liiketoiminnan osaajien tarjonta? Tai SSAB:n vihreä teräs ja Hämeenlinnan oma osaaminen? Tekeekö LUT ja LAB korkeakoulut väärin, kun ne kehittävät yritysten kanssa ratkaisuja kansainväliseen liiketoimintaan? Eivät tee, vaan juuri oikein. Perussuomalaisissa on katse peräpeilissä, me kuljemme etulinjassa koko maailmassa ja houkuttelemme samalla Suomeen miljardeja uutta rahaa ja luomme tuhansia uusia sinivalkoisia työpaikkoja.

Ville Skinnari

Viime perjantaina vietettiin Etelä-Lahden demareiden 50-vuotisjuhlia Hennalan Wanhassa Sodessa. 50 vuoden aikana on saatu paljon aikaan, Etelä – Lahti on kasvanut monessa mielessä koko maakunnan veturiksi. Muistan vielä hyvin Launeen perhepuiston perustamisen. Kävin Launeen päiväkotia ja Lähteen ala-asteen 1980 – luvun alussa. Kouluihin on panostettu, uutta on rakennettu. Paljon on vielä tehtävää ja siksi olen iloinen että meillä on uusi sukupolvi nyt mukana. Uusia nuoria, jotka haluavat kehittää Lahtea edelleen entistä paremmaksi.

Yhdistyksen jäsenten lisäksi paikalla oli vieraita maakunnan muista osastoista sekä muita yhteistyökumppaneita. Juhlapuheen piti eduskunnan varapuhemies Antti Rinne ja ohjelmassa oli mm. Runomaratonin 40-vuotisjuhlaruno, jonka esittivät Sirkku Lindstam ja Heikki Hagman. Lisäksi yhdistyksen yksi pitkäaikaisimmista jäsenistä, Marja-Liisa Niuranen, palkittiin Rafael Paasio -mitalilla. Puheissa ja ohjelmassa muisteltiin yhdistyksen historiaa, mutta katsottiin myös tulevaisuuteen. Uimahalli, terveyspalvelut, liikenneyhteydet ja koulut ovat edelleen ajankohtaisia asioita joita pitää tavoitella.

Syntymäpäiväni, melkein 50 vuotta, osui erityiseen viikkoon – lähes historialliseen. Olen suomalaisten yritysten ja toimijoiden kanssa Uzbekistanissa, maassa, joka on vasta hiljattain avautunut kansainväliselle kaupalle. Presidentti Mauno Koivisto kävi täällä vuonna 1992 eli jo oli aika vierailulle. Täällä on mukana 30 suomalaista yritystä ja toimijaa. Kaikki etsivät nyt uutta markkinaa Venäjän tilalle ja osaamista meillä on, samoin monet puhuvat hyvää venäjää mistä on täällä iso etu, koska se tarkoittaa yhteistä kieltä.

Uzbekistan on pyrkimässä Keski-Aasian kasvavaksi talousmoottoriksi – ja markkina-alueeksi, josta yrityksemme ovat nyt itärajan sulkeuduttua hyvin kiinnostuneita.

Uzbekistanissa on valtavasti luonnonvaroja hyödyntävää kaivosteollisuutta. Suomi taas on edelläkävijä teollisuuden digitalisoinnissa, yhteyksien rakentamisessa sekä luonnonvarojen kestävässä hallinnassa. Eli mahdollisuuksia on paljon!

Uzbekistanissa ihaillaan suomalaista koulutusjärjestelmää ja Suomen tarinaa, joka rakentuu laadukkaan ja kaikille mahdollisen koulutuksen varaan. Näin kuulimme Nordic International Universityssä, jossa paikalliset nuoret saavat koulutuksen lisäksi polun työharjoitteluun. Mainio esimerkki tuloksellisesta yhteistyöstä yritysten ja koulutustoimijoiden välillä, joka luo työpaikkoja – ja lopulta talouskasvua.

Vierailimme matkalla Almalykin kaivoksella, joka on on yksi Keski-Aasian suurimmista. Kaivos tuottaa jalostettua kuparia, kultaa sekä harvinaisia maametalleja, joita maailmassa tarvitaan vihreän siirtymän myötä entistä enemmän. Tehokkaan kaivoksesta tekee se, että alueella pystytään sekä jalostamaan louhittua ainesta että kuljettamaan se rautateitä pitkin eteenpäin.

Uzbekistanista jatkoin matkaa Kazakstaniin, jossa tapaan maan ylintä johtoa. Tässä maailmantilanteessa on tärkeä löytää uusia markkinoita ja käydä keskusteluja erilaisten kumppanimaiden kanssa. Suomen vienti Kazakstaniin on ylimmillään sitten viime vuosikymmenen ja yrityksemme hakevat nyt lisää kasvua erityisesti energian ja logistiikan sektoreilla.

Osallistun Astanassa myös muiden EU-maiden edustajien kanssa lipunnostotilaisuuteen, jolla kunnioitettiin Ukrainan sodassa kaatuneita. Vuosi sitten käynnistynyt Venäjän sota Ukrainassa vaatii joka päivä ihmishenkiä ja kaikki me toivomme sen nopeaa päättymistä.

Ville Skinnari

Kielessämme on ilmaisu ”lapsus”. Saatamme sanoa, että jollekin kävi lapsus. Mutta tiedätkö, mitä tuo sana oikein tarkoittaa tai mistä se tulee? Sillähän me tarkoitamme erehdystä, hairahdusta, virhettä. Sana lapsus on latinaa ja merkitsee putoamista tai lipsahdusta. Koska olemme ihmisiä, meille käy lapsuksia. Tuo sana kuulostaa varsin harmittomalta. Pikku erehdyksiä elämä on täynnä. Mutta toisinaan tallaisilla erehdyksillä voi olla vakavat seurauksensa. Siksi on hyvä, jos jaksaisimme etsiä hyvää, totta ja oikeaa.

Isä meidän -rukouksessa rukoilemme ”älä saata meitä kiusaukseen”. Itsekin voimme vaikuttaa siihen, minkälaisiin tilanteisiin itsemme asetamme. Mutta voimme myös rukoilla sellaista varjelusta, ettemme joutuisi tilanteisiin, jossa on houkutus erehdykseen ja lankeamiseen. Raamattu sanoo: ”Kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa.”

Lapsus merkitsee siis myös putoamista. Voimme pudota kyydistä, kärryiltä, voimme pudota kuoppaan tai kuiluun. Mutta voimmeko pudota myös Jumalan kämmenelle ja armon varaan? Kyllä voimme. Voimme, kun muistamme, että me kaikki olemme erehtyviä ja tarvitsemme armoa. Voimme, kun muistamme, että Kristus on tullut juuri siksi, että hän sovitti ja kantoi meidän kipumme, syntimme ja erehdyksemme. On hyvä opetella elämään armon varassa, Kristuksen varassa. Silloin voin olla armollinen itselleni ja lähimmäiselleni, niin kuin Jumala on meitä kohtaan armollinen.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra

Lahden LAB-ammattikorkeakoulun kampuksella pidettiin keskiviikkona opiskelijalähtöinen verkostoutumis- ja rekrytointitapahtuma DuuniExpo. Lahdessa on LAB:ssa ja LUT:ssa lähes 6000 opiskelijaa. Kaupungin kasvu lähtee juuri opiskelijoista: lisää tarvitaan ja töitä pitää meidän kaikkien tehdä että täällä viihdytään ja halutaan jäädä tekemään työtä ja asumaan.

Tapahtuma tarjoili opiskelijoille hienoja mahdollisuuksia verkostoitua yrityksien kanssa kasvotusten. Onnistuneesta tapahtumasta kertoo yli 4000 kävijää. DuuniExpo luo monelle ainutlaatuisen kohtaamisen tulevan työnantajan kanssa, tai vaikkapa kipinän uudelle urapolulle. Osallistuin ”Tulevaisuus ja osaaminen” -paneelikeskusteluun. Pohdimme minkälaisia osaajia Suomessa on sekä minkälaisia osaajia tarvitsemme viiden vuoden kuluttua. Suomi tarvitsee osaajia joka tasolta, oppisopimuskoulutuksen kautta valmistuvia tekijöitä ja työperäisen maahanmuuton kautta työmarkkinoille tulevia. Nyt englannin kieli nousee työelämässä ja opinnoissa. Se ei silti yksin riitä. Monipuolinen kielitaito on rikkaus ja se on pienen maan ja lahtelaisten kilpailuetu.

Keskiviikkona ohjelmassa oli myös yrittäjien vaalipaneeli: korostin Lahden hyvää osaamista ja onnistumisia investoinneissa vihreisiin ratkaisuihin ja elintarvikealan nousua. Me olimme yhtä mieltä siitä, että vihreä siirtymä tuo työtä ja vientiä Lahteen. Erot syntyivät, kuten aina, oikeudenmukaisuudessa.

2 prosentin kasvutavoite Suomelle on kova, mutta tehtävissä. Sitä ei tehdä vain leikkaamalla, vaan panostamalla oikeisiin asioihin, kuten koulutukseen ja kansainvälistymiseen.

Kokoomus ja Perussuomalaiset keskittyvät hyväosaisten verotuksen alentamiseen ja suurituloisten yrittäjien suojeluun. Me taas halumme, juuri niitä joilla on vaikeaa ei jätetä yksin. Jos sinimusta hallitus saa vallan keväällä on leikkauksia luvassa sosiaaliturvaan, opiskelijoille, eläkeläisille ja palkansaajien turvaan.

Maanantaina tapasimme lahtelaisia ministerikollega Krista Kiurun kanssa torilla. Yhä useampi nuori kärsii masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. Jopa joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä. Joka 10 nuori on mielenterveysongelmien kanssa erikoissairaanhoidon asiakas. Kasvavaan hoidon tarpeeseen ei kuitenkaan ole pystytty vastaamaan. Lahden tilanne on silti parempi kuin pääkaupunkiseudun, mutta se ei ole selitys. Kritisoin Hyvinvointiyhtymän henkilöstöpoliikkaa: ensin järjestetään YT – neuvottelut ja näytetään osaajille ovea, seuraavaksi kerrotaan että ei saada työvoimaa. Harjun Terveyden perustaminen jätti rannalle paljon muiden sote – alan toimijoiden osaamista. Todellinen monituottajamalli jäi piippuun ja pahasti. Tästä moni pienyrittäjä ja järjestö on katkera ja syystä. Miten nyt esimerkiksi ennaltaehkäisyä monipuolisesti kehitetään ja luodaan todellisia säästöjä?

Lyhytnäköistä johtamista, jota en itse olisi koskaan hyväksynyt. Lahdessa pitää nyt tehdä Sote-alan toimijoiden kunnianpalautus ja se työ täytyy tehdä myös itse. Kannustetaan nuoria opiskelemaan alalle, maksetaan työstä reilu palkka ja motivoidaan ihmisiä ja jaksamaan vaativassa työssä.

Ville Skinnari

Mäenlasku, hernekeitto ja laskiaispulla, ne ovat ne laskiaistiistain perinteiset ja iloiset asiat! Laskiainen on kuitenkin pohjimmiltaan kirkollinen juhla. Se on saanut nimensä laskeutumisesta paastoon. Toisen selityksen mukaan paaston lähestyessä lasketaan, montako päivää on paaston alkamiseen ja montako päivää se kestää. Meitä siis valmistellaan tuhkakeskiviikkona alkavaan 40 päivän pituiseen paastoon.

Paaston aloituspäivää voi verrata liikennevaloihin: joulun punainen ja kynttiläpäivän valkoinen ovat jo aiemmin alkutalvesta vaihtuneet vihreäksi. Jos autossa istuisi, se olisi kuin jalka siirtyilisi kaasun ja jarrun välillä. Kun tuhkakeskiviikkona väri vaihtuu violetiksi, niin kirkossa se tarkoittaa jarruttamista ja hidastamista. Täyspysäys tulee 40 päivän kuluttua, kun musta väri tulee pitkäperjantain väriksi. Mutta sitten jatketaan pääsiäisen valkoisen värin iloon! Näin on värisymboliikkaa kuvaillut pastori Kari Pekka Kinnunen.

Millaiset laskiaisperinteet sinulla on ollut ja on? Entä oletko koskaan paastonnut? Jos olet, millainen paasto se oli? Ruuan määrän ja laadun muuttuminen, ajankäytön muutos, hidastaminen ja hiljentyminen, toisia varten oleminen? Tänäkin vuonna meitä kutsutaan jälleen laskeutumaan paastoon. Ja kaikki nuo edellä esitetyt paastoamistavat ovat kannatettavia vaihtoehtoja. Etenkin meitä kutsutaan miettimään, mikä elämänmenossa on todella tärkeää. Ehkä seuraava P.Kantalan laatima paastonajan rukous auttaa alkuun?

”Jumala, tarvitsen hiljentämistä elämääni.
Haluan jättää kaiken kiireen, ahmitut aamiaiset ja lounaat, juoksun ohikiitävään bussiin, levottomat yöt.
Haluan pysähtyä. Hengittää ja olla hiljaa.
Kunnes sinä, Jumala, hengität minussa.”

Kati Saukkonen
Pastori

Maanjäristys Turkissa ja Syyriassa on ollut historiallisen voimakas. Kuolonuhrien määrä on noussut tähän mennessä jo yli 15 000 ja loukkaantuneiden määrä on viimeisimmän tiedon mukaan koko alueella yli 55 000. Huolta tilanteessa lisää se, että esimerkiksi Luoteis-Syyriassa ihmisiä koettelivat jo ennestään vaikeat talviolosuhteet ja kolera.

Humanitaarista apua on toimitettu nopeasti alueelle ja konkreettisina toimina jaetaan mm. ruokaa, lääkkeitä, vilttejä ja suojaa. Suomi vastaa alueella olevaan hätään Punaisen ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton kautta miljoonalla eurolla. Järjestöjen toiminnalla on todella merkittävä rooli siinä, että saamme liikkeelle juuri sellaista apua, jota paikanpäällä nyt tarvitaan.

Kempower julkisti tällä viikolla uuden tehdasinvestoinnin Yhdysvaltoihin. Rohkea päätös on oikea ja vauhdittaa yhtiön kasvua voimakkaasti kasvavilla sähköisen liikenteen markkinoilla. Olemme sopineet kuuden osavaltion kanssa yhteistyöstä USA:ssa. Yksi niistä on Pohjois-Carolina, jonne Kempower nyt investoi. Yhteistyö osavaltiotason kanssa on tärkeää ja alueella kuvernöörillä on paljon vaikutusvaltaa. Presidentti Bidenin valtava tukipaketti (IRA) luo mahdollisuuksia, mutta samalla se kohtelee ulkomaalaisia yrityksiä myös syrjivästi.

Olemme Euroopan Unionin ja eri jäsenmaiden, kuten Saksan ja Ranskan kanssa sekä EU:n puheenjohtajamaa Ruotsin kanssa tehneet paljon työtä, että pelikenttä olisi meille mahdollisimman tasainen USA:n markkinoilla. Kempowerin lisäksi myös Fazerilla voi jatkossa olla mahdollisuuksia USA:n markkinoille. Markkina vaatii valtavasti työtä ja pitkäjänteisen panostuksen. Myös Hartwall ja lonkero on menestynyt, eli esimerkkejä löytyy.

Vierailin tällä viikolla Qatarissa ja Intiassa. Dohassa avasimme uuden suurlähetystön. Kirjoitan tätä kolumnia Delhissä, missä tapasin avainministereitä ja yhdessä Norjan kauppa – ja teollisuusministerin kanssa Intian kauppaministerin. Yritysten kanssa keskitymme erityisesti digi – ja energiaratkaisuihin. Intia on maailman kasvun moottori, jonka käsissä on paljon myös ilmastoasioissa. Suomalaisia ja norjalaisia yrityksiä on Intiassa jo 240. Finnair lentää suoria lentoja Delhiin ja Mumbaihin. Sujuvat yhteydet ovat tärkeässä roolissa niin yritystoiminnan kuin matkailun kehittämisenkin suhteen.

Haluamme yhteisesti Pohjoismaina tarjota Intialle parhaan mahdollisen osaamisen vihreän siirtymän toteutukseen. Emme kuitenkaan pysty Pohjoismaina yksin toteuttamaan maailman edellyttämää vihreää siirtymää ja tässä tavoitteessa Intia on yksi tärkeimmistä kumppaneistamme. Yhdessä voimme kehittää ja tarjota keskeisiä teknologioita ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja vihreän kasvun edistämiseksi.

Ville Skinnari

Äidilläni on tapana tehdä ristinmerkki leipätaikinaan. Samassa yhteydessä hiljaa lausutut sanat: ”siunaa Jeesus leipämme”, jäivät pienen pojan mieleen. Rukouksesta välittyi kiitollisuus siitä, että leipää on ja pyyntö, että sitä olisi vastakin. Myöhemmin kuulin, että tapa oli periytynyt äidin äitini mummolta, joka oli elänyt suuret nälkävuodet. Isä meidän rukouksen sanat: ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme” on lausuttu maassamme erilaisella vakavuudella vielä jokin aika sitten.

Maata viljelevät tietävät, että monen asian täytyy osua kohdalleen, jotta syksyllä voi korjata hyvän sadon. Kasvi tarvitsee kasvaakseen valoa, vettä, sopivan kasvualustan ja ravinteita. Tämän me kaikki opimme viimeistään koulun biologian tunnilla. Sen tiesi myös Profeetta Hoosea, joka käytti maanviljelystä vertauskuvana yli 2700 vuotta sitten. Hän käskee muokata maan ja kylvää. Jumala lupaa sitten siunauksen sateen. Viljan kasvua vertauskuvana käyttivät myös Jeesus ja Paavali 700 vuotta myöhemmin. Näistä voi kuulla luettavan ensi sunnuntaina jokaisessa suomalaisessa kirkossa, jossa toimitetaan messu tai jumalanpalvelus.

Tekstien vertausten tarkoituksena on kuvata sunnuntain aihetta, joka on Jumalan sanan kylvö. Jeesuksen seuraajien tehtävänä on kylvää, kertoa armahtavasta ja anteeksiantavasta Jumalasta, joka rakkaudessaan haluaa pelastaa meidät vapaiksi synnin ja kuoleman vallasta. Paavali kuvaa sunnuntain tekstissä tuota tehtävää ”Istuttaja ei ole mitään, ei myöskään kastelija, vaan kaikki on Jumalan kädessä, hän suo kasvun.” (1. Kor. 3:7) Vaikka pystymmekin tutkimaan viljan kasvua ja kehittämään erilaisia menetelmiä ja lannoitteita, elämä ja kasvu itsessään ovat ihmeitä.

Suurin ihme on kuitenkin uskon ihme, se että Jumalan sana ja Pyhä Henki saavat synnyttää elävän uskon. Edelleen on kylvön aika. Suomen kirkkoa sanotaan katekismuksen mukaan kansankirkoksi siksi, ”että se tahtoo sulkea Jumalan ennättävän armon piiriin koko kansan. Jeesus on käskenyt tehdä kansat hänen opetuslapsikseen. Jokainen ihminen tarvitsee Vapahtajaa, ja Jumalan isänsyli on syntien anteeksiantamuksessa avoinna jokaiselle. ” Saamme rukoilla, että Jumala antaisi siunaukseen sateen sataa niin kansamme pelloille kuin sydämiimmekin.

Janne Suomala

Viikko alkoi Hämeenlinnassa Suomi-Yhdysvallat seminaarissa. Suomen ja Yhdysvaltojen välisten markkinoiden kasvupotentiaali on merkittävä ja tämä potentiaali pitää nyt muuttaa talouskasvuksi ja työpaikoiksi. Hämeen liiton järjestämässä tilaisuudessa pohdimme suurlähettiläs Mikko Hautalan, Hämeen ammattikorkeakoulun ja puolustus – ja ilmailualan toimijoiden (PIA) sekä Hämeen avainyritysten kanssa miten saavutamme nämä tavoitteet. Yhdysvallat on meille tärkeä kumppani. Viimeisen vuoden aikana maidemme suhteet ovat
tiivistyneet entisestään. Olemme luotettava kumppani ja tätä on nyt osattava hyödyntää sekä ulko- että kauppapoliittisissa suhteissamme.

Suomen ja Ruotsin NATO-prosessi puhuttaa ja syystä. Turkki vihjaili, että se voisi ratifioida Suomen jäsenyyden ennen Ruotsia. Suomen kanta ei ole muuttunut, vaan tavoitteena on edetä yhdessä Ruotsin kanssa. Suomen tiivis yhteydenpito Turkin, Ruotsin, USA:n ja Naton kanssa jatkuu. Pääministeri Marin
vierailee torstaina Tukholmassa. Turkissa on vaalit 14.5. ja ratifiointi ennen sitä on epätodennäköistä. Aikataulullisesti olisi kuitenkin mahdollista, että ennen NATO:n Vilnan kesän kokousta ehditään vielä saada päätöksiä Turkista ja Unkarista. Suomen ja Ruotsin yhtäaikaisen liittymisen edut ovat ilmeiset: Voimme yhdessä mennä huomattavasti nykyistä pidemmälle puolustussuunnittelussa ja puolustuksen yhteisten rakenteiden kehittämisessä. Kriisitilanteissa meidän keskinäinen yhteys korostuu. Jos Itämeri on haastettuna
toimii Suomen huolto Ruotsin kautta. Siksi maidemme välinen luottamus on oltava nyt ja jatkossa 100 prosenttia eikä sitä pidä keikuttaa. Samalla vahvistamme NATO:n toimintakykyä ja koko NATO:n turvallisuutta.

Myös teollisuuden yhteistyö tuo meille työpaikkoja ja kasvua sekä yhteistä huoltovarmutta. Samalla se tukee myös Pohjoismaista puolutusyhteistyötä. Turvallisuuden käsite on muuttunut uhkien monimutkaistuessa. Myös puolustusteollisuuden ja siviilipuolen rajapinta ei ole yksiselitteinen. Teknologiasta on tullut yhä keskeisempi osa puolustusta ja kokonaisturvallisuutta. Se laajenee älykkäiksi ohjelmistoiksi, tiedonkäsittelyksi ja automatisaatioksi. Yritysten näkökulmasta tämä avaa uusia kysyntämarkkinoita. Tässä on kymmenien tuhansien uusien työpaikkojen potentiaali Suomelle ja myös Lahden alue voi saada tästä omansa.

Tapasin Hämeenlinnassa myös SSAB:n tehtaan johtajaa sekä henkilökuntaa. Teemme Suomessa ja Ruotsissa maailman vihreintä terästä. SSAB tekee jatkuvaa työtä täysin päästöttömän teräksen saavuttamiseen. Vihreä teräs valtaa alaa nopeasti. Kuluttajia ja yrityksiä kiinnostaa yhä enemmän vihreämmät vaihtoehdot. 1000 tärkeää työpaikkaa Hämeenlinnassa ja 10.000 koko Suomessa on paljon ja lisää voidaan luoda jatkojalostuksella ja uusilla ideoilla.

Lauantaina polkaistaan käyntiin kevään vaalikampanjointi SDP:n kampanjastartissa Helsingissä. Luvassa on työntäyteiset kahdeksan viikkoa. Nyt painetaan täysillä Lahdessa ja Hämeessä vaalipäivään 2.4 eli sunnuntai
iltaan saakka.

Ville Skinnari

Kynttilänpäivänä muistetaan vanhan, harmaan Simeonin ja 40 päivän ikäisen Jeesus-lapsen kohtaamista temppelissä. Simeon oli jo elämänsä loppumetreillä, Jeesus vasta lähtötelineistä päässyt. Vanhuksessa oli viisautta ja tyyneyttä. Hän odotti luvattua kuningasta. Pienessä vauvassa kaikki oli ihan alussa.

Jeesus oli Simeonille odotuksen täyttymys, vaikka mikään ulkonainen asia ei sitä paljastanut. Jeesuksen päässä ei ollut kruunua eikä kädessä valtikkaa. Jumala oli kuitenkin vakuuttanut Simeonin siitä, että tässä lapsessa on koko maailman pelastus.

Sydän täyttyy ilosta ja ihmetyksestä aina, kun saan syliini pienen vauvan. Lapsella on elämä edessään. Hän on täynnä täyttymätöntä. Hän kutsuu meitä isompia huolenpitoon ja vastuuseen, mutta myös iloon ja ihasteluun. Jokainen lapsi on Jumalan luomistyön lahja. Kunpa meillä olisi näitä vanhojen ja pienien kohtaamisia. Kunpa aina välillä näkisimme vauvoja.

Jeesuksessa asetelmat kääntyvät päälaelleen. Jo pienenä lapsena hän säteili Jumalan kirkkautta. Heikkona ja kärsivänä hän voitti pahan ja kuoleman. Jeesus tuo meidänkin elämäämme valon ja toivon. Kaiken pahan keskellä hän kulkee auttajana ja armahtajana. Jeesusta katsomalla ja hänen sanojaan kuulemalla voi saada ilon, niin kuin Simeon kerran.

Riitta Särkiö

Tiistaina kokoonnuimme Lahden uusi areena-seminaariin Felmanniaan. Paikalle oli kutsuttu Helsinki Gardenin hankkeen taustavaikuttaja ja HIFK:n puheenjohtaja Timo Everi ja Tampereen Nokia Arenan toimitusjohtaja Marko Hurme. Tampere kertoi sen minkä kaikki jo tiedämme: yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä syntyi merkittävä eurooppalainen stadion, jonka takuumiehinä ja naisina toimivat tamperelaiset kuntapäättäjät – rohkeus investoida, luoda uutta ja rakentaa samalla mm. raitiovaunut ja muuta infraa siten, että Tampere on nyt Suomen veturi kasvussa, ei vain urheilussa. Helsinki on jäänyt pahasti telineisiin, samoin Oulu. Jyväskylän Hippos on juuttunut valituksiin. Onnistujat onnistuvat myös kasvussa, epäonnistujat jäävät vaikeaan tilanteeseen. Helsingissä tosin on selvää, että Hartwallin Areenan tilanne on yksi syy koko kaupungin urheilu- ja kulttuuritapahtumien tarjoaman vaikeuksiin.

Kaikki ei aina ole omissa käsissä, mutta Lahden tilanne on omissa käsissä. Isku Areena tulee pian tiensä päähän eikä sitä kannata enää kunnostaa. Käyttökustannukset ovat tässä jo yksin keskeinen syy. Siksi Lahden ajatus maailman fiksuimmasta areenasta on mielenkiintoinen myös koko Suomen kannalta. Lahti on kansainvälinen talviurheilukaupunki, mitä Lahti haluaa olla vuonna 2050? Ympärivuotinen liikunnan, urheilun, kulttuurin ja tapahtumien, fiksun teollisuuden ja innovaatioiden kasvava kansainvälinen yliopistokaupunki keskus vai asukaslukuaan menettävä maakuntakeskus, jossa ainoa toivo on Helsingin kasvu ja sen vuotaminen pääkaupungin pohjoisimpaan lähiöön? Lahden kaupunginjohtaja kokosi omassa puheenvuorossaan Lahden nykytilaa ja tulevaisuuden vaihtoehtoja. Jääkiekko ei ole tässä yksin, vaan ratkaisuja tarvitaan sisälajeissa laajemminkin. Samoin fiksujen, oikean kokoisten tapahtumien ja konserttien kohderyhmässä on tilaa Helsingin ja Tampereen ohessa. Itse korostin omassa puheenvuorossani myös ajoituksen merkitystä. Nyt jos koskaan pitää tehdä tulevaisuutta lahtelaisille ja koko maakunnalle. Maailma ympärillämme on ainakin tarpeeksi sumuinen ja harmaa. Mitä nopeammin saamme perusasiat suunnittelussa liikkeelle, sitä suuremmalla todennäköisyydellä myös valtio voi olla hankkeessa mukana. Samalla Lahden rooli valtakunnallisena urheilukeskittymänä vahvistuu. Muun muassa uudet ja fiksut energiaratkaisut saavat nyt tukea.
Eduskuntavaalien jälkeen menee vielä pitkään ennen kuin uusi hallitus on myöntämässä rahoituksia.

Maanantaina olin puhumassa Päijät-Hämeen kuntapäättäjille ja virkamiehille tulevaankin hallitusohjelmaan vaikuttamisesta 2023-2027. Se on nyt ajankohtaista, vaikka emme vielä tiedä kuka on hallitustunnustelija ja tuleva pääministeri tai ketkä puolueet ovat edes neuvotteluissa. Mutta me tiedämme ketkä eri puolueista tätä valmistelua tekevät. Uusi hallitus ja sen ohjelma muodostetaan viimeistään toukokuun aikana ja kesäkuussa pitäisi viimeistään olla valmista. Nostin esille Lahden ja Päijät-Hämeen onnistumiset tältä hallituskaudelta. Siitä on hyvä jatkaa. Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL – sopimukset vivuttavat kaupunkilaisille tärkeitä investointeja ja tätä työtä pitää jatkaa ja kehittää. Elintarvikealan uudet investoinnit ovat nostaneet Lahden Suomen elintarvikealan keskittymäksi. Elintarvikeviennin kasvattaminen 5 miljardiin euroon tuo työtä ja euroja myös Lahteen. Tämän tueksi tarvitaan LUT – yliopistoon tähän keskittyvä professuuri. Sähköisen liikenteen toimijat ovat nyt lennossa ja tämän tueksi on jo saatu uusia opiskelupaikkoja LAB ammattikorkeaan ja LUT – yliopistolle resursseja. Mutta lisää tarvitaan.

Liikenneasioissa valtiovarainministeriö kertoi alkuviikosta selvällä suomella, miten näkevät raidealan hankeyhtiöiden tulevaisuuden. Ei kannata. Ympäristövaikutukset negatiivisia, kunnilla edellytetään valtavaa rahoitusta, yksityiset eivät lähde mukaan ilman valtion takausta, EU-rahoihin ei näillä hankkeilla asiaa. Tämä keskustelu sai siis sellaisen selvityksen, jonka jälkeen voi kysyä kannattaako missään näissä hankeyhtiöissä olla enää mukana? Itärata ja Turun tunnin juna ovat selviä tapauksia vetää rastit yli ja kuntien lopettaa hankkeiden rahoitus heti, mutta myös pääradan Suomi Rata – yhtiön kohdalla kannattaa osakkaiden miettiä, mukaan lukien Lahti, onko mitään järkeä laittaa enää rahaa hankkeeseen? Uusia raidepareja rakentamalla päärata nopeutuu ja välityskyky paranee nopeasti ja edullisemmin.

Ville Skinnari