Tänä vuonna laskiaissunnuntaita vietetään viikko ystävänpäivästä. Ystävänpäivänä on muistettu ystäviä eri tavoin, laskiaisena taas laskeudutaan paastonaikaan, kulkemaan Jeesuksen kanssa kärsimystiellä kohti pääsiäisen juhlaa.
Paastonajassa ja ystävänpäivässä on yllättäen jotakin yhteistä. Molemmissa on tärkeää kääntää katse itsestämme kohti toista ihmistä, kertoa sanoilla ja teoilla, että sinä olet minulle tärkeä. Jeesuskin puhuu ystävyydestä (Joh.15:14): ”Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä.”
Ehkä tänä paastonaikana voisimme laskeutua mietiskelemään Jeesuksen antamaa käskyä, sitä, joka on käskyistä tärkein: ”Rakastakaa toisianne”. Ei ole ihan helppoa rakastaa tässä lähellä olevia saati ojentaa auttava käsi kaukana olevalle lähimmäisellemme. Mutta siihen Jeesus meitä kehottaa, usein varsin painokkaasti.
Pienetkin asiat ovat hyvä alku: naapurin tervehtiminen rappukäytävässä, vastaantulijalle hymyileminen, sen kysyminen, tarvitsetko tänään apua kaupassa käyntiin tai ulkoilemiseen liukkaalla kelillä. Ja joskus voi myös muistaa sanomalla kiitos. Kiitos siitä, että juuri sinä olet ystäväni ja kuljet vierelläni.
Rakas Jeesus,
Avaa meidänkin silmämme
näkemään
jokaisessa ihmisessä
Jumalan kuva,
hänen kätensä jälki,
ja ne ihmiset ympärillämme,
jotka tarvitsevat apua
ja toista ihmistä vierelleen.
Pauliina Hatakka
Kävimme alkuviikosta eduskunnassa ajankohtaisen keskustelun ylivelkaantumisesta. Viime vuosina velkaantumiseen liittyvät ongelmat ovat kasvaneet suorastaan hälyttävästi ja maksuhäiriömerkintöjen määrä on kivunnut ennätyslukemiin. Numeroina ilmaistuna tämä tarkoittaa sitä, että viime vuonna suomalaiset saivat lähes 1,9 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Velkaantuminen on moniin elämän osa-alueisiin vaikuttava ongelma, jonka täytyy pystyä pysäyttämään.
Tämän toteuttamiseksi kuluttajien velkaongelmien ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen on otettu myös hallituksen asialistalle. Hallitusohjelmaan on linjattu lukuisia tilanteeseen puuttuvia kirjauksia, kuten maksuhäiriömerkintöjen kestoajan lyhentäminen ja positiivisen luottorekisterin käyttöönotto. Jälkimmäisellä tarkoitetaan järjestelmää, johon kirjataan maksuhäiriömerkintöjen ohella muut henkilön talouteen vaikuttavat häiriömerkinnät. Maksukyvyn, luottojen hoitamisen ja luottoluokituksen kirjaamisen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva henkilön maksukyvystä. Lisäksi äskettäin tiukennetun kuluttaja- ja pikaluottoja koskevan sääntelyn tehokkuutta aiotaan seurata ja tehdä siihen tarvittaessa lisää kiristyksiä. Viime vuosina pikavippejä on mainostettu aika härskisti myös nuorten kohderyhmälle. Koska tällaiset epäeettiset mainokset voivat olla hyvinkin haitallisia, on hallitusohjelmaan kirjattu aggressiivisen markkinoinnin hillitseminen.
Ylivelkaantuminen on ongelma, jonka hoidossa näkökulma tulisi siirtää luotonantajista velkaantuneisiin ihmisiin. Yllämainittujen hallitusohjelman keinojen lisäksi olisi aiheellista vahvistaa ihmisten mahdollisuuksia hallita omia velkojaan. Nykyteknologia mahdollistaisi esimerkiksi kaikkien velkojen saamisen yhteen näkymään, jolloin ihminen näkisi kännykkänsä näytöltä tai muulta ruudulta lainojensa kokonaisuuden, niiden eräpäivät, jolloin hän voisi nykyistä paremmin tietää milloin pitää pyytää eräpäivän siirtoa tai hakea velkajärjestelyä. Tämä toisi ihmisille enemmän ymmärrystä omasta tilanteestaan. Lahti voi olla edelläkävijä tässä asiassa esimerkiksi Hyvinvointiyhtymä ja Lahti Energia voisivat näyttää mallia. Näin raha ei valuisi perintäyhtiöille.
Lopuksi vielä Lahdelle tärkeästä asiasta. Me Etelä-Lahden Sosiaalidemokraatit ilmaisimme torstaina selkeästi kantamme Lahti Energian tilanteesta: Lahden kaupungin ei tule luopua Lahti Energian sataprosenttisesta omistuksesta, vaan omistaja-arvoa tulee kehittää pitkäjänteisesti yhteistyössä omistajan ja Lahti Energian johdon kanssa. Lisäksi Lahti Energian tulee olla aktiivinen uusien liiketoimintaratkaisujen kehittäjä ja tarjoaja sekä jatkossakin kestävän kehityksen suomalainen ja eurooppalainen edelläkävijä. Tämä on Lahden ja lahtelaisten etu.
Ville Skinnari
Maanantaina tapasin Asikkalan Lehmonkärjessä matkailualan toimijoita Päijät-Hämeestä, Kanta-Hämeestä ja Keski-Suomesta. Ilmastonmuutos haastaa meidät kaikki. Finlandia-hiihdon peruuntuminen on toivottavasti kaikki herättävä uutinen. Ongelmien keskellä tulee kuitenkin nähdä mahdollisuuksia. Kestävä matkailu etsii nyt voittavia ratkaisuja eri puolilta maailmaa. Meillä on osaamisen elementtejä Suomessa kiertotaloudesta energiatehokkuuteen ja muotoiluun. Kansainväliseen Lappiin verrattuna meidän ongelma Järvi-Suomessa on tunnettuuden puute sekä toimijoiden ja toimintojen pirstaleisuus. Siksi viimeistään nyt pitää luoda ainakin Päijänteen alueen toiminnallinen kokonaisuus yhdessä yritysten kanssa. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että pitää päästä mahdollisuuksista puhumisesta todelliseen tekemiseen. Tätä varten Marinin hallitus on luonut resursseja esimerkiksi luontomatkailun ja kansallispuistoverkoston kehittämiseen. Kiertotalouden uusille ratkaisuille on varattu yli 80 miljoonaa euroa.
Päijänne on Euroopan helmi. Samoin Vesijärvi on upea työnäyte, miten teollisuuden saastuttama järvi pelastetaan kestävästi. Meillä on kansainvälisestikin erittäin ainutlaatuisia kohteita, kuten esimerkiksi Salpausselät, joille haetaan Geopark-statusta UNESCO:lta. Tämä kertoo sen, että ne ovat ainutlaatuisia ja kansainvälisesti merkittäviä luontokohteita. Nykyiset kansallispuistot pitää paremmin liimata toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi ja tätä työtä nyt Evon ja Päijänteen osalta tehdään. Samoin muidenkin.
Kumppanuus ja yhteistyö eri tahojen välillä on välttämätöntä tällaisissa hankkeissa. Saavutettavuudessa olemme keskeisellä paikalla. Helsinki-Vantaan lentoasemalta on tunnin matka Lahteen. Yhdistämällä tähän hyvät tuotteet ja tehokkaan markkinoinnin olemme erittäin vahvoja kasvukohteita ympärivuotisen matkailun näkökulmasta.
Lahdessa tapahtuu myös paljon, mutta kysymysmerkkejäkin on. Asikkalassa ihmettelin ääneen Lahden ja Hollolan (Messilä) halua rakentaa kaksi kylpylähotellia samalle alueelle. 1980-luvulla se oli kova sana kansainvälisestikin, mutta nyt kansainvälinen matkailija etsii jotain aivan muuta. Luonnon ja sen kestävän kohtelun merkitys on tässä keskiössä, samoin hyvinvoinnin, terveyden ja muotoilun ratkaisut. Pari vuotta sitten käynnistimme Lahdessa keskustelun laajan vision rakentamiseksi Lahden alueen matkailulle vuoteen 2030 saakka. Tämä työ on nyt käynnissä, mutta tuntuu kestävän ja kestävän. Viime viikolla tiedustelin konsulttiselvityksen tilaa ja minulle vastattiin, että se valmistuu vasta syksyllä. Samaan aikaan muut kaupungit jo käynnistävät ja tekevät suurhankkeitaan. Viimeisenä Helsinki ilmoitti eilen uuden Garden-hankkeen käynnistämisestä. Täällä keskustelu on tasoa Kisapuisto – kyllä vai ei ilman näkemystä kokonaisuudesta mitä tarvitaan tulevina vuosikymmeninä. Vihreän pääkaupungin status olisi vuonna 2021 mahdollisuus kertoa jostain todella kiinnostavasta. Näin ei vain voi jatkua. Muuten Lahden stadion muuttuu kirjaimellisesti hiihtomuseoksi, jossa muistellaan menneitä, koska ei osattu katsoa tarpeeksi rohkeasti tulevaisuuteen.
Meillä on edelleen mahdollisuus luoda kestävän matkailun voittavia ratkaisuja ja tehdä niistä samalla myös näyttämöitä viennin uusille ratkaisuille. Osaamista tähän löytyy jo ihan Lahdestakin. Muun muassa Mäntän uusi jäähalli ja tuleva Äänekosken halli ovat lahtelaista energiaosaamisen käsialaa. Mäntän halli muuten maksoi noin kolme miljoonaa euroa. Lahdessa ei tähän hintaan saada edes tekojäärataa. Tosin paikalliset osaajat senkin tekisivät paljon halvemmalla. Laune ja Kisapuisto voitaisiin tehdä edullisestikin. Radiomäki noin 200.000 eurolla. Mutta heiltä ei tietenkään ole kysytty. Puhumattakaan, että ministerin kanssa keskusteltaisiin eri ratkaisuvaihtoehdoista. Mutta toivottavasti konsulttien visioiden valmistuessa tämäkin korjaantuu. Kuten kaikessa, myös urheilu- ja liikuntarakentamisessa on tultava ulos eri organisaatioiden hallinnoista ja poteroista. Tilakeskuksen, Spatiumin ja Lahden kaupungin koko konsernin toimijoiden pitää pystyä näkemään ja tekemään yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Poliitikkojen tehtävä on johtaa ja määritellä suunta ja lautakunnan luoda ja sopia toiminnan suuret linjat. Näin se pitää olla ministeriöissäkin. Eikä päinvastoin.
Ville Skinnari
Helmikuun 14. päivänä on Valentinin nimipäivä… on ollut jo kauan. Jo vuonna 496 ryhdyttiin viettämään Pyhän Valentinus roomalaisen päivää 14.2. Hän oli legendan mukaan rakkauden suojelija, oli mm. vihkinyt sotilaita avioliittoon, vaikka heiltä oli avioliitto kielletty. Vähin erin Valentinuksen päivästä tuli varsinkin Amerikassa Valentine’s Day, rakastavaisten päivä, vaaleanpunainen <3 -päivä.
Suomessa ei olla niin totuttu rakkaudentunnustuksiin eikä hempeyksiin. Siksi on kuvaavaa, että rakastavaisten päivästä tuli Suomessa ystävänpäivä. Täällä puhutaan rakkaudesta vähän matalammalla profiililla ja laajennettiin päivä ystävien huomioimiseen. Rakkaudella ja ystävyydellä on omat paikkansa. On tärkeä osoittaa lämpimiä tunteita niin rakkaimmalle kuin kaikille tärkeille ihmisille. Kannattaa sanoa ääneen, että tykkää.
Virressä 273 lauletaan: ”Jeesus, parhain ystäväni, löytäisinkö vertaista?” Se on aika paljon sanottu! Jeesus ei korvaa ystävää. Hän on meille jotain enemmän kuin ihmisystävä: hän armahtaa ja pelastaa, hän kuulee rukoukset ja on meidän kanssamme kaikki päivät, maailman loppuun asti.
Jeesus, veljemme ja ystävämme. Kiitos rakkaista ihmisistä. Auta meitä elämään yhdessä. Ole yksinäisinä hetkinä kanssamme. Kanna ja johdata eteenpäin. Aamen.
Riitta Särkiö
Hallitus on aloittanut työn vuoden vaihteen jälkeen vauhdilla ja näyttänyt kykynsä tehdä päätöksiä. Valtiopäivien avajaiset olivat keskiviikkona ja täysistunnot ovat taas pyörähtäneet käyntiin. Itse olen käynyt tällä viikolla Lontoossa. Tapasin Brittiministereitä ja parlamentissa kansanedustajia. Brexitin jälkeinen aika tulee olemaan täynnä kysymysmerkkejä. Kauppasuhde EU:n ja UK:n välillä pitää rakentaa nopeasti, jos halutaan tuloksia ennen vuoden loppua.
Viime kaudella keskusteltiin paljon vanhustenhoitoon liittyvistä ongelmista. Eduskuntavaalien alla suurin osa eduskuntapuolueista sitoutui ympärivuorokautisen hoidon 0,7 hoitajamitoituksen sitomiseen lakiin. Taustalla olivat monia järkyttäneet vanhustenhoitoon liittyvät ongelmat. Suomalainen vanhustenhoito on ollut liian pitkään huonossa jamassa. Nyt tehty muutos on siis enemmän kuin tarpeellinen. Ministeri Kiurun aloitteesta esitys lakimuutoksesta tuli eduskuntaan tällä viikolla.
Hoitajamitoitukseen kuuluvista työntekijöistä puhuttaessa tarkoitetaan koulutuksen saaneita hoito- ja sosiaalialan ammattilaisia, joiden tehtävät ovat huolenpito, kuntoutus ja hoidolliset tehtävät. Tähän 0,7 henkilöstömitoitukseen ei lasketa asiakkaiden huoneiden ja yhteisten tilojen päivittäisestä, viikoittaisesta ja kuukausittaisesta siivouksesta, ruoan valmistuksesta ja sen laajamittaisesta lämmityksestä, sekä pyykki- ja kiinteistöhuollosta vastaavia henkilöitä. Myöskään esimies- ja hallinnollisia töitä tekeviä ei laskettaisi tähän. Tämä on merkittävä parannus verrattuna aikaisempaan tilanteeseen.
Kohti tasa-arvoisempaa vanhempainvapaata
Keskiviikkona julkaistut suuntaviivat hallituksen perhevapaauudistukselle lisäävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vanhempien välillä. Uudistuksen myötä molemmat vanhemmat saavat 164 vanhempainvapaapäivää. Lisäksi molemmilla vanhemmilla on oikeus siirtää toiselle 69 päivää omasta kiintiöstään. Kolmen lapsen isänä koen, että uudistus on askel oikeaan suuntaan. Sen myötä isien mahdollisuus olla kotona lasten kanssa paranee, kuitenkaan heikentämättä äitien tilannetta nykyisestä.
Uudistuksen myötä raskaana olevalle vanhemmalle tulee myös jatkossa olemaan yhden kuukauden päivärahajakso ennen lapsen syntymää ja vanhempainvapaakauden alkua. Sukupuoleen sidottu päivärahajärjestelmä poistuu uudistuksen myötä.
Lisää joustoa perheille
Erityisen hienoa tässä uudistuksessa on se, että se huomio kaikki perhemuodot yhdenvertaisesti. Kotihoidon tukea voidaan maksaa isovanhemmille suoraan, jos he jäävät lapsen kanssa kotiin vanhempien mennessä töihin. Isovanhempien rooli kasvatuksessa on monelle perheelle erittäin merkittävä ja sen vahvistaminen on tärkeää. Nykyään on kasvavissa määrin erilaisia perhemuotoja, joiden yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvota on pidettävä huolta. Tämä uudistus on merkittävä harppaus kohti parempaa tulevaisuutta.
Tulevat uudistukset parantavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä vahvistavat kansalaisten inhimillisiä oikeuksia. Näillä uudistuksilla on hyvä jatkaa eteenpäin!
Ville Skinnari
Moni saattaa ajatella, että usko Jeesukseen enimmäkseen ottaa, että usko kahlitsee, rajoittaa ja vaatii. Jeesuksen opetuslapsi Pietarikin kyseli samaa: ”Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?” (Matt. 19:27-30). Pietari-kalastaja oli luopunut verkoistaan, hän lähti kiertämään maata Jeesuksen kanssa, taakse jäivät kotielämä ja tutut kulmat. Ehkä tässä kohtaa rupesi mietityttämään, kannattiko lähtö.
Jeesus vakuutti Pietarille, että opetuslapset saavat olla Jeesuksen vierellä nyt ja tulevassa maailmassa. Palkinto on tulossa.
Minusta usko ensi sijassa antaa jo nyt. Saan Jumalalta turvan ja pohjan elämääni, saan tulevaisuuden ja toivon, saan joka hetkisen armon lahjan, joka vapauttaa syyllisyyden taakasta. Saan rukouksessa jättää asiani, lähimmäiset, maailman Jumalan käsiin. Mistäköhän tärkeästä olisin joutunut luopumaan uskon tähden? Saamapuolella tässä ollaan.
Mutta vaikea tästä on ketään vakuuttaa. Omakohtainen kokemus uskon tuomasta elämän perustasta vasta kertoo ihmiselle, miksi kannattaa uskoa eli miksi kannattaa ottaa tämä lahja vastaan. Pietari, joka tuossa edellä kysyi uskomisen hyödyistä, sanoi toisaalla vielä merkittävimmät sanat: ”Herra, kenen luo me menisimme, sinulla on iankaikkisen elämän sanat. (Joh. 6:68) Tässä se on: Jeesuksen luota ei halua pois, siinä on elämä!
Riitta Särkiö
Kynttilänpäivä on se päivä, jolloin ennen vanhaan siunattiin vuoden aikana kirkossa poltettavat kynttilät. Päivän evankeliumissa ei kuitenkaan puhuta kynttilöistä, vaan maailman valosta, joka loistaa kirkkaana kaikille kansoille. Tekstissä kuvataan, kuinka pieni perhe, Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi, tulevat temppeliin. Siellä he kohtaavat vanhan Simeonin.
Tämä on kohtaaminen, jota Simeon on odottanut koko ikänsä. Kun hän näkee pienen Jeesuksen, hän nostaa lapsen käsivarsilleen ja kiittää Jumalaa siitä, että on saanut nähdä pelastuksensa. Jeesuksen vanhemmat ja varmasti myös muut temppelin kävijät ovat ihmeissään, mutta vanhan miehen sydän on täynnä iloa ja rauhaa.
Mietin, että jotain hienoa on siinä, kuinka Simeon kohtaa perheen. Hän nostaa lapsen syliinsä ja hänen ilonsa saa vanhemmat ihmettelemään. Miten me voisimme olla yhtä riemuissamme jokaisesta lapsesta ja perheestä? Nykyään puhutaan paljon siitä, miten perheet jäävät yksin ja ilman tukiverkkoja. Lapsiperhe-elämästä maalataan lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa kuvaa, joka muistuttaa selviämistaistelua – ikuista rallia markettien, töiden ja harrastusten välillä ja loppumattomia rikkonaisia öitä. Simeon on meille oiva muistutus siitä, että lapsi on lahja, suuren ilon ja kiitoksen aihe!
Kynttilänpäivänä alkaa meidän seurakunnassamme Yhteisvastuukeräys, jonka kohteena on tänä vuonna erityisesti vanhemmuuden tukeminen Suomessa ja katastrofialueilla. Vanhemmuuden tukemisen kautta tuetaan koko perhettä ja vahvistetaan lapsen oikeutta turvallisiin ja läsnäoleviin aikuisiin. Tule sinäkin sunnuntaina kirkkoon rukoilemaan lahtelaisten lapsien ja perheiden puolesta.
Maija-Reetta Katajisto
Alkuviikosta olin pohjoisen talvessa. Osallistuin Tromssassa jo 14. kertaa järjestettävään Artic Frontiers -seminaariin, jossa keskustelin arktisista asioista paneeleisissa ja kahdenkeskisessa tapaamisessa Norjan ulkoministeri Ine Eriksen Søreiden kanssa. Inarin korkeudella sijaitsevassa Tromssassa pakkanen paukkui 10 asteen tienoilla ja lunta oli kinoksittain. Kerroin terveiset Lahdesta ja yhdessä toivoimme, että meilläkin on kohta lunta, kun Salpausselän kisat ja Finlandia -hiihto ovat jo ovella.
Sekä luonnontieteilijät että alkuperäiskansojen edustajat ovat todenneet, että ilmasto muuttuu arktisella alueella miltei kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa keskimäärin. Jään sulamisen vaikutukset tulevat näkymään niin luonnonvarataloudessa, infrastruktuurissa kuin liikenteessäkin. Kansainvälinen kiinnostus arktista aluetta kohtaan on kasvanut eksponentiaalisesti. Alueen strateginen kiinnostavuus on kasvanut turvallisuuspoliittisessa mielessä ja lisännyt vahvojen kannanottojen takia suurvaltojen vastakkainasettelua alueella. Lähes kaikki arktiset ja alueesta kiinnostuneet maat ovat päivittämässä tai laatimassa uusia arktisia strategioita, mukaan lukien Suomi.
Suomi onkin keskeinen polaarinen toimija. Maamme on yksi Arktisen neuvoston kahdeksasta pysyvästä jäsenestä ja Etelämantereen osalta yksi 29:stä päätöksiä tekevästä jäsenmaasta. Maita, jotka ovat päättämässä molempien napa-alueiden kysymyksistä on Suomen lisäksi vain neljä: Ruotsi, Norja, Venäjä ja Yhdysvallat. Hallitusohjelman mukaan Suomi on ottanut keskeisen roolin EU:n arktisen politiikan ja yhteistyön vahvistamisessa. Sen keskiössä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja arktisen alueen taloudellisten mahdollisuuksien, työllisyyden sekä erityisherkän luonnon turvaaminen. Avainasemassa on kestävä kehitys. Keskeisintä on löytää tasapaino ympäristön suojelun ja taloudellisen kehityksen välillä. Myös tiivis yhteydenpito muiden Pohjoismaiden kanssa on tärkeää, jotta maidemme arktiset strategiat vastaavat keskeisiltä viesteiltään toisiaan.
Ilmastomuutos tarkoittaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Arktisen alueen talous kasvaa jopa 7 prosentin vuosivauhdilla. Suomella on paljon osaamista ja teknologiaa, jota voidaan hyödyntää arktisella alueella kestävällä tavalla. Kiertotalous sekä investoinnit vähähiilisiin ja ”resurssiviisaisiin” ratkaisuihin tarjoavat merkittävää taloudellista potentiaalia.
Tämän pitäisi näkyä Suomessa ja Lahdessakin. Olen kutsunut Lahteen Vaasan kansanedustajakollegani Joakim Strandin (rkp.), kaupunginjohdon ja Vaasa Energian johtoa, koska Vaasa on Suomessa edelläkävijä energia-alan ratkaisuissa ja viennissä. Työpaikkoja energiaklusterissa on noin 3000 ja yliopisto on tiiviisti mukana yrityksien ja kaupungin kanssa kehittämässä uutta sekä luomassa työpaikkoja. Tämä on mahdollista Lahdessakin. Se vaatii meiltä kaikilta tahtoa ja ymmärrystä kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksista sekä yhteistä positiivista ja rakentavaa otetta kaikilta.
Ville Skinnari
Olen tällä viikolla Moskovassa tapaamassa kollegoita Venäjän eri ministeriöistä. Torstaina tapasin Venäjän varapääministeri Kozakin, jonka kanssa johdamme maidemme välisen talouskomission toimintaa. Kaupallisten suhteiden kehittämisen ohella liikenneasioilla on matkallani keskeinen rooli. Allegron lisäksi haluamme kehittää nopeaa yhteyttä Helsingistä ja Lahdesta Moskovaan. Myös metsäteollisuudessa yhteistyön kehittäminen kiinnostaa molempia maita. Matkailussa venäläisten määrä Suomessa on jälleen kasvussa. Tämä on tärkeä tulonlähde Lahdenkin alueelle. Kaupat ja ravintolat tarvitsevat asiakkaita eivätkä uudet hotelli-investoinnit synny pelkästään kotimaisen kysynnän vetämänä. Tähän tarvitaan kaikkia ilmansuuntia, mutta Venäjän merkitys on erityisen suuri.
Venäjän vienti on aina ollut Lahden alueen yrityksille tärkeää ja niin tulee olemaan jatkossakin. Peikko on tehnyt hyvää työtä samoin Raute, Oilon ja moni muu. Iskulla on perinteitä ja potentiaalia, jotka pitää vielä paremmin lunastaa käytäntöön. Lisäksi uusia mahdollisuuksia on monella energia- ja ympäristöalan kestävimpien ratkaisujen toimittajilla. Lem-Kem on tästä yksi hyvä esimerkki.
Venäjän matkani kaikissa tapaamisissa pääpaino on maidemme välisen ympäristöyhteistyön kehittäminen. Yhteinen tavoitteemme on musta hiili tai paremminkin sen poistaminen. Poliittinen sitoutuminen Pariisin sopimukseen on hyvä askel eteenpäin. Seuraavaksi meidän pitää luoda tiekartta konkreettisten hankkeiden toteuttamiseksi. Lahti on ollut keskeisessä roolissa aikaisemminkin, kun teimme Pietarissa vesialan yhteistyötä. Jätehuolto on meidän erityisosaamista ja sitä halutaan nyt ostaa myös Venäjälle.
Ulkomaankauppaministerinä yksi tehtävistäni on luoda kotimainen tarjoama sellaiseksi, että se voidaan viedä ulkomaille. Tässä meillä on vielä tekemistä yhdessä yritysten kanssa. Lahden orkesteri soittaa muuten myös Moskovassa ja hyvin soittaakin. Samoin muu lahtelainen musiikki menestyy hyvin Venäjällä. Korpiklaanin keikat myyvät ja Cheekin biisikin soi Moskovassakin.
Kesäkuun 17. on jalkapallossa suuri päivä Venäjän ja Suomen joukkueiden kohdatessa Pietarissa. Tulevan kesän aikana tullaan järjestämään myös toinen maidemme välinen futiskohtaaminen, kun Suomen eduskunnan jalkapallojoukkue pelaa Venäjän Duuman joukkuetta vastaan todennäköisesti Pietarissa. Joukkueen kapteenina minun on todettava, että Venäjän joukkue näyttää paperilla todella tasokkaalta. Mutta kuten aina muulloin, Suomi on vahva joukkueena ja haluamme näyttää esimerkkiä koko eduskunnalle ja muulle Suomelle yhdessä tekemisen merkityksestä. Silloin menestyminen suuriakin vastaan on mahdollista. Niin se kaupankäynnissäkin.
Ville Skinnari
Sunnuntaina vietetään Suomen kansallispyhimyksen Henrikin muistopäivää. Luultavasti tämä Henrikin päivä ei näin joulun jälkimainingeissa eikä muutenkaan herätä kovin suurta huomiota. Vuonna 1156 Suomeen tullut, Lallin surmaama piispa on kuitenkin yksi tärkeä merkkihenkilö kristinuskon matkalla Suomeen. Kristillisiä vaikutuksia on tullut idästä ja lännestä monina aikoina, mutta Henrikin merkitys on niin tärkeä, että hänet on nimetty Suomen suojelunpyhimykseksi.
Meillä luterilaisessa kirkossa ei ole varsinaista pyhimyskalenteria, mutta nimipäiväkalenterimme pohjautuu kuitenkin katolisen kirkon pyhimyksille. Siksi Heikinpäivänä muistellaan Henrikiä, perjantaina 17.1. pyhää Antoniusta, Paulin päivänä apostoli Paavalia. Pyhät ihmiset ovat olleet esikuvallisia kristittyjä, joista nykyihminenkin voi ottaa oppia. He muistuttavat meitä myös todella pitkästä kristittyjen ketjusta, joka ulottuu lähes 2000 vuoden taakse (Paavali perusti seurakuntia 50-luvulla jKr.).
Kukaan ihminen ei ole kaikessa täydellinen, eivät pyhimyksetkään. Kukaan ei myöskään ole pelkästään paha, konna tai veijari, niin kuin vanhassa leffassa. Uutena vuonna meillä jokaista kutsutaan tekemään hyvää ja välttämään pahaa. Tavoitteena ei ole pyhimyksen sädekehä, vaan onnellinen elämä toiselle ja itselle. Lähimmäisen rakastaminen on pyhä teko.
Silloin kun tässä epäonnistumme, saamme turvallisesti kääntyä Jumalan puoleen. Hän ottaa kaikki lapsensa vastaan. Armo on yhteinen!
Taivaallinen Isä, auta meitä täyttämään tahtosi. Auta karttamaan pahaa ja etsimään, sitä, mikä tuottaa iloa lähimmäisille. Jeesuksen nimessä pyydämme tätä. Aamen.
Riitta Särkiö
