Vuosi: 2020

Moni on kysynyt onko ministerillä koskaan lomaa. Nyt minulle alkaa maanantaina sellainen. Viime kesä meni EU-puheenjohtajuuden ja muiden hallituskiireiden kanssa lähes kokonaan. Kokonaan en kuitenkaan lomalle pääse. Ensi keskiviikkona osallistun MTV:n Suomi Areena keskusteluun Helsingissä. Lisäksi maakuntamatkoja ja pakollisia tapaamisia on hoidettava lomankin aikana. Kaikkea ei vain voi tehdä etänä. Loman tarkoitus on mahdollisuus kuormituksen keventämiseen ja palautumiseen. Aina akkujen lataaminen loma-aikaan ei kuitenkaan ole kovin yksinkertaista. Joillakin työasiat jäävät pyörimään mieleen, toisille lomalle lähteminen pakkaamisineen aiheuttaa stressiä ja osaa kuormittaa perheenjäsenten lomatoiveiden yhteensovittaminen.

Kuluneet kuukaudet ovat olleet koronasta johtuen hyvin poikkeuksellisia ja monille myös normaalia kuormittavampia. Monessa perheessä on venytty etäkouluun, -töihin ja -harrastuksiin, minkä lisäksi monen kuormaa on lisännyt huoli omasta tai perheenjäsenen työpaikasta ja toimentulosta. Siksi loman ja palautumisen tarve on tavallista nyt suurempi. Näinä kesäkuukausina olisikin ensiarvoisen tärkeää, että tekisimme sellaisia itsellemme sopivia valintoja, jotka voimavarojen kuluttamisen sijaan antavat energiaa ja parantavat elämänlaatuamme. Hyvä palautuminen edistää tutkitusti suorituskykyä, mutta myös terveyttä ja onnellisuutta. Samalla on selvää, ettei jatkuvasti väsyneenä kukaan meistä ole paras versio itsestään eikä yllä omaan parhaaseensa. Siinä tilassa on myös vaikeaa nauttia elämästä tai vapaa-ajasta läheisten kanssa.

Palautumista ja voimavarojen lisääntymistä tukevat laadukas yöuni ja terveellinen ravitsemus sekä hyvä fyysinen kunto ja henkinen hyvinvointi. Näiden lisäksi palautuminen vaatii arjen fiksuja valintoja, sillä epäterveellinen ruokavalio, alkoholi, tupakka, stressi ja huolet heikentävät tai voivat jopa estää päivittäisen normaalin palautumisprosessin käynnistymisen. Palautumisesta huolehtiminen ei lomalla eikä muulloin tietenkään tarkoita sitä, että joka päivä pitäisi pyrkiä stressin ja palautumisen täydelliseen tasapainoon. Sellainenhan aiheuttaisi vain lisää stressiä. Meillä kaikilla on välillä kiireisiä päiviä, huonosti nukuttuja öitä, juomilla höystettyjä hetkiä ja lautasella epäterveellistä suuhunpantavaa. Se on elämää. Avainsana on välillä. Olennaista palautumisessa on, että kun kehon tai mielen stressikuormaa lisääviä päiviä välillä tulee, pyrimme siihen, että niitä seuraisi palautumista paremmin tukeva jakso.

Itselleni palautuminen tarkoittaa ennen kaikkea työasioiden pistämistä paitsioon. Sanan paitsio englannin kielen vastine offside (”väärällä puolella”) kuvaa mielestäni tätä hyvin. Kun työasiat ovat paitsiossa, ei eivät liu’u palautumisen puolelle ja pyöri mielessä koko ajan. Sen lisäksi, että aion pistää lomalla työasiat välillä paitsioon, aion jo ensi viikolla palautua Päijät-Hämeen luonnossa lenkkikaverina jackrussellinterrierimme Osku ja kalastamalla mökilla Padasjoella.  Hyvää kesää kaikille!

Ville Skinnari

Täällä sitä taas ollaan, rippileirillä 35 nuoren kanssa. Kuluneen kevään aikana ehti olla monenlaisia tunnelmia ja kauhukuvia siitä, miten rippileirien tänä kesänä käy. Kaikki kääntyi kuitenkin hyväksi ja Heinäsaaren väki toivotti meidät tervetulleeksi viettämään kahdeksan vuorokautta ihanassa täysihoidossa!

Leirin toisena päivänä tuntuu jo siltä, kuin olisimme olleet täällä pitemmän aikaa. Yhteishenki on alkanut muodostua ja rippikoululaisten ryhmä on sopivan aktiivisesti mukana leirin ohjelmassa. Jotenkin tuntuu siltä, että meistä jokainen suorastaan janoaa olla yhdessä toisten kanssa. Pelikentälle ei paljon tarvitse pelaajia houkutella ja yhteisistä hetkistä ei ole kiire omaan huoneeseen.

”Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”

Leirille lähtiessä saimme monet hyvän matkan ja siunauksen toivotukset. Tuntuu hyvältä, että meitä muistetaan ja meidän puolestamme rukoillaan. Ja jokaiseen uuteen päivään herätessä on mielessä Jeesuksen lupaus siitä, että hän on meidän kanssamme. Kenenkään ei tarvitse olla yksin. Jokaiselle on tilaa olla juuri sellainen kuin on. Jeesus pitää meistä huolta, siunaa ja varjelee.

Siunausta myös teidän Omalähiön lukijoiden kesään!

Pauliina Hatakka

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on ikäihmisten hoidosta käyty vilkasta keskustelua ja aiheesta. Ydinongelmana on etenkin hoitohenkilöstön riittämätön määrä. Henkilöstön määrän nostaminen on enemmän kuin tarpeellinen edistysaskel. Henkilöstömäärän nosto takaa ikäihmisille arvokkaan ja hyvän hoidon. Jokainen ansaitsee ihmisarvolle sopivaa hoitoa ja huolenpitoa, siitä ei pidä tinkiä. Hoitohenkilöstö on nostanut esiin myös itse epäkohtia, koskien liian raskasta työtaakkaa johtuen henkilöstön vähyydestä. Henkilöstömitoituksen noustessa myös ikäihmisten kanssa työskentelevien työrasite laskee. Hoitohenkilöstöä lisäämällä halutaan parantaa myös asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Ministeri Kiurun aloitteesta esitys lakimuutoksesta ikäihmisten hoidon henkilöstömitoituksesta tuli eduskuntaan tämän vuoden helmikuussa. Asia eteni jälleen, kun tällä viikolla eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisena. On selvää, että muutos vaatii hieman aikaa, jotta pystytään kouluttamaan ja saamaan riittävä määrä henkilöstöä alalle. Tämä vaatii siis myös koulutuspanostuksia. Mitoitus nousee osissa siten, että tämän vuoden lokakuusta alkaen mitoitus on 0,5. Vuoden 2021 alussa se nousee 0,55 ja vuonna 2022 noustaan 0,6 työntekijään per asiakas. Huhtikuussa 2023 saavutetaan henkilömitoituksessa vaadittava 0,7 taso.

Henkilöstömitoitus säädetään lakiin, jotta iäkkäiden ihmisten tehostettu ja pitkäaikainen laitoshoito voidaan toteuttaa laadukkaana eli sellaisena, että ikääntyvän mielekäs elämänlaatu mahdollistuu. Jokainen ihminen tämän ansaitsee. Mitoitus koskee nimenomaan henkilöstöä, joka osallistuu hoitaviin, kuntouttaviin ja aktivoiviin toimenpiteisiin. Mitoitukseen ei kuulu henkilöstö, joka vastaa esimerkiksi kiinteistö- ja ruokahuollosta. Tällä varmistetaan se, että hoitava henkilöstö pystyy keskittymään täysin heidän työkuvaansa vastaaviin tehtäviin. On meidän tehtävänämme pitää huolta, siitä että se tapahtuu. Samoin haluamme taata hoitajille paremmat työolot, turvallisemman työympäristön, sekä mahdollisuuden tehdä töitä ammattimaisesti, sekä eettisesti.

Ville Skinnari

Yksi tunnetuimpia Jeesuksen esittämiä vertauksia on kertomus tuhlaajapojasta tai toisin sanoen kertomus kahdesta veljeksestä (Luuk. 15). Kertomuksen veljeksistä nuorempi pyytää isältään sen osan, joka hänelle perintönä kuuluisi. Saatuaan sen hän lähtee muille maille ja viettää holtitonta elämää ja näin tuhlaa koko saamansa omaisuuden. Surkeassa tilanteessaan hän alkaa kaivata isän kotia. Lopulta hän päättää palata, tunnustaa virheensä ja pyytää päästä isänsä palkkalaiseksi.

Pojan ollessa vielä kaukana, isä näkee hänet, armahtaa häntä ja juoksee vastaan. Hän syleilee poikaansa ja pyytää palvelusväkeä laittamaan juhlan kadonneen ja kotiin palanneen pojan kunniaksi. Kun vanhempi veljeksistä palaa pellolta kotiin, hän kuulee soiton ja kysyy, mistä on kysymys. Hän kuulee veljensä palanneen, mutta suuttuu, koska tuhluri sain niin rakkaan ja lämpimän vastaanoton. Hän ei tahdo tulla sisään, mutta isä tulee ulos ja anoo poikaansa tulemaan.

Kertomus on monikerroksinen ja syvällinen, se kertoo meistä ihmisistä, jotka olemme välillä kuin tuhlaajapoikia halveksiessamme kotiamme ja tuhlatessamme saamaamme perintöä. Ja välillä me olemme taas kuin isoja veljiä, jotka kovasydämisyydessämme olemme valmiit torjumaan veljemme ja asettumaan hänen yläpuolelleen. Mutta ennen muuta kertomus puhuu meille Jumalan rakkaudesta, joka on inhimilliset rajat ylittävää. Sitä rakkautta sai kokea nuorempi veljeksistä. Hänen väärä elämänsä ei poistanut isän kiintymystä. Sitä samaa rakkautta sai kokea myös vanhempi veli, jonka luokse isä tuli anoen. Isä ei välittänyt kunniastaan vaan nöyrtyi molempien poikiensa edessä. Hän riensi heitä vastaan, osoitti heille lämpöä ja rakkautta. Juuri niin Jumala tekee. Antaa Jeesuksen meille Vapahtajaksi ja syntiemme sovittajaksi. Osoittaa rakkautta loppuun asti. Siksi tämän vertauksen nimi voisi olla Isän rakkaus.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Näin alkukesän vehreyden keskellä auringonpaiste joutuu aina toisinaan väistymään sateen tieltä. Joskus käy niinkin, että jonnekin sateen ja auringonpaisteen välimaastoon syntyy loistamaan valoaan pieni sateenkaari. Vanhojen uskomusten mukaan sateenkaaren päässä odottaa aarre, kenties ruukullinen kultaa. Raamatussa sateenkaari on liiton merkki. Jumala antoi sen vedenpaisumuksen jälkeen ilmestyä taivaalle merkiksi siitä, että hän pitää lupauksensa.

Toisen helluntain jälkeisen sunnuntain aiheena ovat katoavat ja katoamattomat aarteet. Ajattelen, että meille kristityille Jumalan lapsille aarre ei löydy sateenkaaren päästä, vaan aarre on itse sateenkaari. Jumalan lupaukset, hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen sovitustyö on aarre, joka ei katoa.

Onni täällä maan päällä vaihtelee. Yhtenä päivänä ihminen voi olla upporikas ja toisena rutiköyhä. Kuitenkin Luojansa edessä jokainen meistä on samassa asemassa, hän ei tutki rahapussiamme vaan sydäntämme. Kaikkein kallein aarre on lahjaksi annettu.

Maija-Reetta Katajisto
Nuoriso- ja rippikoulutyön kappalainen vs.

Olemme siirtymässä akuutin koronakriisin hoitamisesta jälleenrakennusvaiheeseen. Edelleen on keskeistä turvata suomalaisten terveys, minkä lisäksi on keskityttävä säilyttämään nykyiset työpaikat, luomaan uusia sekä estämään yrityksien ajautuminen konkursseihin. Oikein kohdennetulla talouspoliittisilla toimilla voimme lieventää talouden alamäkeä ja nopeuttaa toipumista. Nyt jos koskaan on tärkeää ohjata rahaa Peruspalveluiden lisäksi koulutukseen, liikennehankkeisiin, väyläverkon korjausvelan vähentämiseen, kotimaisen teollisuuden ja palvelualojen investointeihin ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen.

Hallitus on sitoutunut talousasiantuntijoiden suosituksen mukaisesti julkisen talouden vahvistamiseen ja velkasuhteen vakauttamiseen vuosikymmenen loppuun mennessä. On olennaista, että julkisen talouden vahvistaminen tehdään siinä vaiheessa, kun talouden toipuminen on jo alkanut. Emme saa vaarantaa talouden elpymistä liian aikaisin tehdyillä toimilla. Samaan aikaan vientivetoisen Suomen kannalta on tärkeää, että Euroopan ja koko maailman talous saadaan nopeasti kääntymään kasvuun. Pidemmän ajan kasvun kannalta on välttämätöntä vahvistaa tuottavuutta lisäämällä koulutusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Uudet innovaatiot ovat kasvualusta Suomen uusille, Nokian kaltaisille, menestystarinoille. Suomi tarvitsee nyt uusia investointeja, monipuolisen työllisyyspaketin jossa kaikki otetaan mukaan. Erityisesti nuoret pitää huomioida ja työtä hallitus nyt tekee ja valmistelee.

Hallitus on nyt antanut neljä lisätalousarviota, joista viimeisin on voimakkaasti elvyttävä.
Lisätalousarvioesityksessä osoitetaan kunnille mittavan 1,4 miljardin euron tukipaketti, jonka tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita. Lasten, nuorten ja perheiden sote-palveluihin osoitetaan 112 miljoonan euron lisäys, joka jaetaan kunnille alle 18-vuotiaiden määrän perusteella. Lisäksi ikäihmisten palveluiden toimivuuden varmistamiseen kohdennetaan 60 miljoonaa euroa, joka jaetaan kunnille 65 vuotta täyttäneiden määrän perusteella. Myös varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen kohdennetaan valtionavustuksia.

Neljäs lisätalousarvioesitys toi Päijät-Hämeeseen hyviä uutisia. Peruspalveluita pitää nyt tukea ja niin hallitus on tehnyt. Tärkeä Infrahankkeet saavat nyt rahaa, kun lisätalousarviossa esitetään 26 miljoonaa euroa Hartolan ja Oravakivensalmen välisen tieyhteyden sekä Hartolan taajamien liittymien parantamiseen. Maakunta on saamassa kolme miljoonaa euroa Loviisan ja Lahden välisen rautatien kunnossapitotyöhön, mikä on viennin ja tuonnin osalta tärkeä tulevaisuusinvestointi. Lahden kaupungin valtuustoinfossa kuulimme keskiviikkona, että kriisin vaikutukset Lahden kaupungin taloudelle ovat valtion tukipaketin jälkeen arviolta 0-5 miljoonaa euroa. Lahden pitää olla nyt myös itse aktiivinen, jotta tarpeeksi laajoja ja toteuttamiskelpoisia hankkeita saadaan mukaan valtion rahoitettavien kokonaisuuksien listalle. Lähiliikuntapaikat ovat meille tärkeitä parannuskohteita ja olen viestittänyt jo paikallisille toimijoille oman aktiivisuuden tärkeydestä. Samoin työllisyyden hoitoon tulee luoda entistä henkilökohtaisempi palvelusmalli paikallisesti, jotta kukaan nuori tai pitkäaikaistyötön ei jää yksin. Koulutuspaikka pitää saada järjestymään kaikille halukkaille ja tähänkin on nyt hallitus panostanut uutta rahaa. 

Matkustusrajoituksia hallitus purki torstaina ja samoin ulkotapahtumien yleisömääriä tullaan täsmentämään pian.

Paras lääke koronakriisin hoitoon tällä hetkellä on yhteiskunnan avaaminen hallitusti ja turvallisesti. Virus on edelleen keskuudessamme emmekä vielä tiedä, miten ison loven kriisi jättää talouteen, mutta päättäväisten ja kestävä tulevaisuutta rakentavien toimien aika on nyt. Suomen jälleenrakennus on nyt alkanut ja näihin talkoisiin tarvitaan meitä kaikkia ja hyvää yhteistyötä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. 

Ville Skinnari

Olemme monien vaikutteiden ympäröimiä. Kaikista emme edes ole kovin tietoisia. Ne vaikuttavat asenteisiimme, kulutustottumuksiimme, käyttäytymiseemme, puheisiimme, koko elämäämme. Ja niin on hyvä, sillä onhan meidät luotu yhteyteen ja vuorovaikutukseen toisten kanssa.

Lasten kohdalla ja lastensuojelussa on kiinnitetty huomiota vaikkapa tietokonepelien ja älylaitteiden käytön vaaroihin ja mainosten tai television vaikutukseen. Kykenevätkö lapset ja nuoret suojelemaan itseään vai onko meidän aikuisten voitava puuttua asiaan? Mutta olemmeko me aikuisetkaan tietoisia niistä aatteista, jotka meitä ohjaavat. On hyvä pysähtyä pohtimaan niitä vaikutteita, joita meille tarjotaan ja joita yhteiskuntamme on täynnä. Samalla voi kysyä, mihin meille tarjotut arvot meitä vievät ja johtavat. Ehkäpä sitä kautta voi arvioida näiden arvojen tarpeellisuutta tai hyvyyttä. Oikeat ja kestävät arvot eivät vain ohjaa meitä hyviin tekoihin, vaan ne antavat lujan perustan koko elämäämme.

Näin alkukesästä vietämme helluntaita, Pyhän Hengen vuodattamisen juhlaa. Jumala lakkaamatta vuodattaa Henkeään niille, jotka sitä pyytävät. Ja hän tahtoo ohjata elämäämme Henkensä kautta. Saamme pyytää, että olisimme hänen Pyhän Henkensä johdatuksessa. Raamattu sanoo: ”Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.” Koska tämä kaikki on Pyhän Hengen hedelmää, se on Jumalan vaikuttamaa. Kun etsimme Jumalan läheisyyttä ja tahdomme avautua hänen rakkaudelleen, hän voi henkensä kautta vaikuttaa meissä kaikkea tätä. Jumala toimii ja vaikuttaa Henkensä kautta synnyttäen uskoa ja uutta tahtomista. ”Antakaa Hengen ohjata elämäänne”, kehottaa Raamattu.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra

Euroopan Unionin komission esitys elpymysrahastosta saatiin keskiviikkona, mikä herätti heti mediassa keskustelua. EU-komissio esittää 750 miljardin suuruista elpymisrahastoa koronakriisistä kärsiville jäsenmaille. Rahaston suuruusluokka on osapuilleen sen kokoinen mitä odotimme. Suomi tulee muodostamaan elpymisrahastoon oman kantansa lähiaikoina ja tekemään sen kuten aina, tarkoin ja harkiten.

Suomi elää edelleen viennistä ja tarvitsemme vientituloja todella kipeästi jatkossa. Menoja maassamme kyllä riittää, mutta tulopuoli ja vientitulot ovat aivan ytimessä Suomen koko hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää olla heti läsnä niillä vientimarkkinoilla, jotka aukeavat ensimmäisten joukossa. Lahtelaisella osaamisella on tässäkin keskeinen rooli.

Valtuutettuna seuraan tarkkaan myös Lahden omien keskeisten hankkeiden edistymistä. Vetovoimainen taide- ja muotoilukeskus on tärkeä osa elinvoimaisen Lahden tulevaisuutta. Liikunta – ja kulttuurilautakunta linjasi aivan oikein, että kaupunginvaltuuston asettamassa taloudellisessa raamissa eli kuukausivuokran tasossa on pysyttävä. Sopimuksia tulee kunnioittaa ja osapuolten tehtävä sekä velvollisuuskin sopimuksia tehtäessä on ymmärtää, mitä ollaan tekemässä ja mihin on sitouduttu. Lahden suuri mahdollisuus on vihreän elvytyksen, kuten eurooppalaisen vihreän sopimuksen (Green Deal), hyödyntämisessä. Uuden yliopiston ja ammattikorkeakoulun rooli on tässä yhtälössä ratkaiseva. Yhteistyössä yrityskentän kanssa tulee rakentaa polku työelämään sekä näyttää nuorille ja vanhemmillekin tietä kohti kestävää kasvua ja turvallista Suomea, jossa kaikilla on mahdollisuus saada koulutus-, harjoittelu – tai työpaikka.

Vierailin viime viikolla lyhyesti Pohjois-Suomessa Kuusamossa ja Oulussa. Matkan tarkoituksena oli kuulla, miten matkailualan ja vientiteollisuuden yritykset näkevät koronan vaikutukset ja etenkin, miten tästä lähdetään yhdessä kohti vahvaa elvytystä ja uutta kasvua.

Kriisin keskellä kaikki ovat kovilla. Henkinen kriisinsietokyky on suomalaisilla hyvä. Fyysinen ja henkinen kuormitus ovat kuitenkin asioita, jotka pitää ottaa vakavasti. Puhutaan usein alipalautumisesta eikä se koske vain urheilijoita. Voin sanoa, että olen itsekin pysähtynyt pohtimaan, miten oma palautuminen onnistuu ja miten välttää alipalautumistilan kasautuminen. Itselläni alipalautuminen ei johdu liiasta fyysisestä harjoittelusta tai urheilusta. Kuormaa kasaantuu liian lyhyinä toistuvista yöunista ja työasioiden jatkuvasta pohtimisesta. Siksi säännölliset elämäntavat, riittävä uni, terveellinen ravinto ja liikunta ovat parasta kuorman keventämistä vapaa-ajalla. Myös alueemme luonto tarjoaa siihen loistavat elpymismahdollisuudet. 

Ville Skinnari

Perheemme koiranpentu Leo on tähän asti ollut rohkea tutustumaan erilaisiin uusiin asioihin, ihmis- ja koirakavereihinkin. Nyt se on menettänyt rohkeuttaan täytettyään viisi kuukautta. Sillä on alkanut mörköikä ja monet asiat pelottavat sitä. Metsäpolulla se jähmettyy patsaaksi selkäkarvat pystyssä tuijottamaan suuria kantoja ja kiviä. Sen saa rauhoitetuksi menemällä rauhallisesti kohti pelottavaa asiaa ja antamalla tutkia sitä turvallisen etäisyyden päästä niitä. Pelko voitetaan siinä yhdessä tutustumalla pelottavaan.

Ihmismaailmassa on menossa myös jonkinlainen mörkökausi, jolloin moni asia pelottaa. Viittaan koronapandemiaan, johon liittyvät pelot ovat  monimutkaisia, vaikeita hahmottaa ja käsitellä. Emme tiedä tulevasta, mitä oikein tapahtuu, tuleeko toinen sairastumisten aalto tai miten selviydytään pandemian tuomista talousvaikeuksista. Me emme voi mennä lähelle näitä asioita, tutustua niihin ja sitten saman tien rauhoittua niin kuin koiranpennun kanssa tehdään.

Kuitenkaan meidän ei tarvitse elää yksin epävarmuuden aikaa. Koko Suomi on nyt samassa veneessä. On hyvä osoittaa huolenpitoa ja myötätuntoa toinen toistamme kohtaan. Kun pelottaa, on hyvä jutella peloistaan läheisten kanssa. Lisäksi on monia auttavia tahoja. Apua ruokaostosten tekoon saa esimerkiksi Lahden asiointiavusta,  jutteluapua saa soittamalla Lahden seurakuntayhtymän puhelinrinkiin ”Soita, me kuuntelemme”  numeroon 050 4646068, ja diakoniavastaanotot toimivat. Jumala käyttää välineinään meidän ihmisten käsiä ja jalkoja. Ja Hän lupaa Sanassaan olla meidän kanssamme ihan joka päivä!

Tulevan rukoussunnuntain evankeliumissa (Joh 16:23-33) Jeesus kehottaa meitä pyytämään asioita ja rukoilemaan rohkeasti Taivaallista Isää. Moni voi ajatella, ettei osaa rukoilla. Jeesus opetti meitä rukoilemaan, ja hän rukoili paljon ja loppuun asti. Rukouksen kautta rohkaistuu. Rukous on sydämen puhetta.  Hienoja sanoja ei siinä tarvita. Ristin ryöväri, katuva sellainen, antoi meille hyvän esimerkin: ” Jeesus, muista minua…”

Jeesus myös kehottaa: ”Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.”  Pysytään siis rohkeina!

Kati Saukkonen
Pastori

Korona-kriisin käynnistettyä ja sen aikana minulta on usein kysytty, kuinka kauan tämä kriisi kestää. Maraton-vertaus ei ehkä aina toimi, mutta sitä sanaa olen käyttänyt. Tästä matkasta tulee pitkä ja pahimmillaan juuri se kuuluisa viimeinen kymmenen kilometriä on se vaativin osuus.  Silloin mitataan, miten Suomi kriisistä nousee ja miten yhdessä osaamme kohdata tulevat haasteet. Suomi tarvitsee nyt rakentajia, ei rikkojia. Tämä koskee niin valtakunnan tasoa ja paikallista yhteistyötä Lahdessa.

Suomi on monella mittarilla yksi maailman parhaiten kriisiin valmistautunut ja kriisiä kestävä maa. Sen on mahdollistanut meidän toimiva yhteiskuntajärjestelmä, joka kaikkine heikkouksineen on osoittanut toimivuuteensa. Erityiskiitos kuuluu sosiaali- ja terveysalan työntekijöille, opettajille, viranomaisille sekä myös yrityksille, jotka ovat joustaneet työntekijöiden kanssa yhteisesti. Moni yrittäjä on nyt kovilla ja selviämiseen tarvitaan rahallista ja muutakin tukea.  

Valmiuslakien käyttöönotto oli vaativa prosessi meille kaikille, mutta niin on rajoitusten hallittu purkaminenkin. Ei ole olemassa mitään oppikirjaa, tutkittua tietoa tai kirjallisuutta mikä olisi juuri oikea tapa toimia. Ei kenelläkään maailmassa ole tätä tietoa. Tietoa kuitenkin saadaan koko ajan lisää – ja mikä tärkeintä – tutkittua tietoa. Hallitus on tehnyt parhaansa ja yrittää nytkin löytää mahdollisimman tasapainoisia ratkaisuja.

Olemme toimillamme halunneet suojella suomalaisten terveyttä ja työpaikkoja. Virheitäkin on tehty ja niistä otetaan oppia. Päivät ovat olleet pitkiä, mutta onneksi toukokuun aurinkoiset kelit ovat tuntuneet ensiaskeleilta kesään. Se on auttanut itseänikin jaksamaan poikkeuksellisen vähillä yöunilla.

Jo viikkoja on tehty etätyötä monessa kodissa koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Työyhteisöt ja koululuokat ovat hajaantuneet ja totutut työtavat on korvattu pikavauhtia uusilla. Poikkeusoloihin siirryttiin maamme historian suurimmalla digiloikalla ja sen seurauksena digitaalisuuden merkitys on jo nyt kohonnut uuteen mittaluokkaan. Parissa kuukaudessa poikkeusoloista on tullut uusi normaali ja olemme vähitellen ymmärtäneet, että tämä kriisi tulee kestämään pidempään kuin aluksi arvelimme. Siksi meidän pitää oppia elämään sen kanssa. Se vaatii meiltä kaikilta poikkeuksellista kärsivällisyyttä. Meidän kaikkien on nyt tärkeää löytää yhteisiä tapoja, jotka auttavat jaksamaan koronakriisin yli, sillä nykytila saattaa kestää vielä useita viikkoja tai kuukausia, ellei pidempäänkin. Eniten olen huolissani niistä lapsista ja nuorista, joiden kodeissa kaikki ei ole hyvin.

Tällä viikolla monessa perheessä alkoi tauon jälkeen koulu. Se oli ainakin meidän nuorimmalle lapselle iloinen päivä. Kavereita on ollut kova ikävä. Poikien kohdalla riemunkiljahduksia ei kuulunut, mutta yläkoululaisen paluu lähiopetukseen tuo ainakin mukaan oikein päivärytmin ja heräämisen tarpeeksi aikaisin. 

Kuten oikeallakin maratonilla, harjoittelu ja taistelutahto auttavat jaksamaan maaliin saakka. Olen itse juossut kaksi maratonia, joista toinen oli jo se helpompi. Tänä keväänä olen päättänyt, että osallistun ainakin puolimaratonille viimeistään kesän lopulla. Täysimaratonia saan juosta työssäni joka päivä, mutta teen sen erityisellä kiitoksella ja nöyryydellä. Meille annettu vastuu pitää kantaa kriisin keskellä ja myös kriisin jälkeen.

Ville Skinnari