Sunnuntaina vietetään kynttilänpäivää, joka on ollut perinteisesti yksi lapsille omistetuista pyhistä. Kynttilänpäivän raamatullinen aihe liittyy kertomukseen Jeesuksesta, joka tuotiin lapsena temppeliin. Simeon oli jaksanut odottaa ihmisen pojan saapumista pitkän ajan, sillä hän tiesi lapsen tuovan muutoksen kaikille kansoille. Vanhan Simeonin luottamus palkittiin, sillä hän sai siunata Jeesuksen.
Kynttilänpäivä on toisellakin tapaa merkittävä sunnuntai, sillä silloin alkaa Yhteisvastuukeräys. Tänä vuonna keräys keskittyy lasten ja nuorten koulutukseen. Me Suomessa olemme aina saaneet olla ylpeitä koulutusjärjestelmästämme. Ennen kaikkea siitä, että jokaisella on mahdollisuus päästä kouluun ja opiskella. Se tarjoaa luottamusta tulevaan. Koulutus auttaa ymmärtämään elämää ja avaa ovia työmarkkinoille.
Pienituloisissa perheissä kasvavien lasten määrä on kasvussa. Saattaa olla, että lapsen unelma-ammatti jääkin haaveeksi, jos perheellä ei ole taloudellisia resursseja hankkia opiskeluun tarvittavia välineitä. Meille kristityille on tärkeää, että elämässä jokaisella lapsella ja nuorella on tasavertainen mahdollisuus käydä koulua ja kehittyä. Diakoniatyö on yksi kirkon tärkeä tapa tukea eri syistä vaikeuksissa olevia perheitä.
Kun tänä vuonna osallistut Yhteisvastuukeräykseen, joko avustamalla tai toimimalla vapaaehtoisena, tulet osaksi auttajien ketjua. Siinä ketjussa jokainen on tärkeä. Apua tarvitseva nuori saa kasvaa luottamuksessa ja toivossa tulevaisuuteen. Avun antaja levittää ympärilleen kirkkautta. Hänen apunsa loistaa kauas mutta vaikuttaa myös lahtelaisten lapsiperheiden arkeen.
Jokaiselle lapselle ja nuorelle pitää taata samanlainen mahdollisuus rakentaa tulevaisuuttaan.
Ville Hakulinen
Viimeisten vuosien aikana työelämän ulkopuolelle kadonneiden nuorten määrä on kasvanut noin tuhannella hengellä vuodessa Suomessa. Perusasteen jälkeisen tutkinnon puuttuminen on yksi keskeisimmistä nuoren työllistymistä heikentävistä tekijöistä. Lahdessa 17,1 prosenttia nuorista (25-29 v.) ovat ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Hartolassa vastaava luku on 22,7 prosenttia, Kärkölässä jopa 30,1 prosenttia. Siksi kaikki keinot nuoren saamiseksi toisen asteen koulutukseen ja työelämään tulee olla käytössä. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset eivät ainakaan paranne tilannetta. Ja mikä on tämän vaikutus koko Suomen taloudelle? Mistä saamme osaavaa työvoimaa jatkossa?
Viranomaisten eli Lahden kaupungin, sosiaali- ja terveystoimialan (Hyky) sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyö on tärkeää ja välttämätöntäkin, jotta päästään todellisiin tuloksiin. Ja tuloksia todella tarvitaan. THL:n ja ME-säätiön kehittämällä menetelmällä on laskettu, että Suomessa on yli 60.000 syrjässä olevaa nuorta (15-29 v.). Päijät-Hämeen osuus on tästä noin 2300 nuorta. Lahdessa lukumäärä on 1652, mikä on 7,49 prosenttia väestöstä.
Maanantaina tapasimme Lahden kaupungin ja Hyvinvointiyhtymän edustajan kanssa VAMOS-toimijoita Lahdessa. VAMOS on yksi esimerkki tärkeästä järjestötyöstä, jolla ollaan ratkaisemassa nuorten syrjäytymisen ongelmia. Eikä tätä tee vain VAMOS. Inspis tekee loistavaa työtä. Samoin Etsivä Nuorisotyö. Vapaaehtoistyö kaduilla ja kodeissa. Kaikille on paikkansa ja roolinsa. Avainsana on yhteistyö.
Jokaisessa nuoressa on vahvuuksia ja osaamista. Aivan kaikissa. Moni nuori on kertonut valinneensa ehkä väärän uran tai opinnot. Tai ehkä vanhemmat valitsivat? Tarinoista pitää oppia. Nuori tarvitsee henkilökohtaisuutta. Nuori tarvitsee valmennusta. VAMOS on onnistunut auttamaan monia löytämään sen oman polun elämään. Avainkysymys on, miten tavoitamme yksittäisen syrjäytyneen nuoren? Ei riitä, että palvelu on olemassa. Sen pitää löytää perille. Valmentajille on töitä ja heille pitää luoda mahdollisuudet tehdä sitä työtä. Kiitos Lahden kaupungille, että rahoitusta on jatkossakin uudelle hankkeelle. Tarvitsemme silti vielä lisää tekijöitä ja kaikkia toimijoita.
Helmikuussa esittelemme Lahden osaamispolku 2030 – toimintamallin, joka on samalla Nuoristyö 2.0 eli tulevan vuosikymmenen toimintamalli. Tarvitsemme kaiken sen osaamisen mitä voimme saada. Tarvitsemme alustan joka löytää ja auttaa nuoren löytämään sen oikean polun elämään arkeen. Ja ennen kaikkea – löytämään itsensä ja omat vahvuutensa.
Ville Skinnari,
kansanedustaja
Ensi sunnuntain aihe kirkoissa on ”Jeesus herättää uskon”. Joskus olen kuullut sanotun: ”Sinun täytyy uskoa!” Mutta uskoa ei voi puristaa eikä pakottaa. Se on Jumalan työ ja lahja. Monet ihmiset tulivat Jeesuksen luo, koska olivat hädässä. Joku oli sairaana tai hänellä oli huoli läheisestä. Toiset olivat joutuneet muiden torjumiksi, joku kärsi omantunnon syytöksistä, jne.
Mutta oli myös heitä, jotka tulivat kuulemaan Vapahtajaa ihan uteliaisuuttaan, toiset jopa kateuttaan tai etsien syytöksen aiheita Jeesuksen sanoista. Ja sitten oli niitä, jotka törmäsivät Jeesukseen vain sattumalta kuin vahingossa. Yllättävää on huomata, että kaikki, jotka saivat Jeesukselta avun eivät uskoneet häneen. Samoin on ehkä hieman yllättävää, että osa Jeesuksen vihollisista, heistä jotka halusivat saada Jeesuksen ansaan, tulivatkin häneen uskoviksi.
Ehkä on tunnustettava, että usko on myös salaisuus. Jumala tekee työtään, niin kuin Jeesus teki maan päällä ollessaan työtä parantaen, opettaen ja kohdaten ihmisiä. Näin hän kutsui ihmisiä uskoon ja siihen luottamukseen, jonka Jumala antaa. Mutta Jeesus ei myöskään pakottanut ketään. Kuitenkin siellä missä hänen sanansa ja tekonsa saivat vaikuttaa, syntyi uskoa.
Ja aivan samoin on tänään. Missä Jumalan sana saa vaikuttaa, missä Jumalan rakkauden teot kohtaavat ihmisen, siellä Jumala tekee työtään. Siellä syntyy uskoa hyvään Jumalaan ja armolliseen Vapahtajaan. Siellä meitä Jumala vahvistaa luottamustamme häneen ja avaa toivon näköaloja tulevaisuuteen. Saakoon Jumalan sana ja Jumalan rakkauden teot vahvistaa meitä ja uskoa, toivoa ja rakkautta meissä.
Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune
Viime päivinä on keskusteltu paljon Oulun ja Helsingin vakavista ja vastenmielisistä tapahtumista. Rikokset, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin järkyttävät meitä kaikkia ja niillä on pitkäkantoiset jäljet. SDP esitti lauantaina eduskuntaryhmien yhteistä tapaamista heti tiistaille. Tilanne otettiin eduskunnassa vakavasti yli hallitus – ja oppositiorajojen. Lopputuloksena kaikki eduskuntapuolueet sopivat yhteisesti ratkaisuista lapsiin ja nuoriin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisemiseksi. Eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteiskokouksessa sovittiin, että lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten rangaistuksia tiukennetaan jo tällä vaalikaudella. Yhteiskokouksessa sovittiin myös ryhmien tuesta hallituksen lisäbudjetille tällä vaalikaudella, jolla kasvatetaan poliisin resursseja lapsiin kohdistuvan rikollisuuden torjuntaan. Koko eduskunta ja kaikki puolueet ottavat vakavan asian erittäin vakavasti.
Kansalaisuuden menettäminen tehdään mahdolliseksi myös törkeiden väkivalta- ja seksuaalirikosten perusteella. Lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia kiristetään nykyisestä ja alle 13- vuotiaaseen lapseen kohdistunut sukupuoliyhteyden sisältänyt hyväksikäyttö tuomitaan törkeänä raiskauksena. Käynnistetään valmistelu riittävästi resursoidun poliisin erikoisyksikön perustamiseksi tutkimaan ja torjumaan internetissä tapahtuvaa rikollisuutta. Lisäksi poliisin resursseja vahvistetaan ja osoitetaan poliisille lisävaroja erityisesti internetissä tapahtuvan ja lapsiin kohdistuvan rikollisuuden torjuntaan ja tutkimiseen. Lisäbudjetin tulee sisältää myös varoja nuoriin kohdistuvan sosiaalityön vahvistamiseen, sekä tarvittaessa Oulun tapausten sosiaaliseen jälkihoitoon tarvittaviin toimenpiteisiin.
Meidän on myös nopeutettava ja tehostettava päätöksentekoprosesseja sekä mentävä entistä paremmin ”iholle” nuorten elämään. Se vaatii toimia myös kunnilta ja resursseja järjestöille, jotka toimivat nuorten parissa – kadulla ja kotona.
Lahdessakin on syytä huoleen. Rikollinen toiminta käyttää nettiä hyväkseen säälimättä. Erityisesti huumekaupan siirtyminen verkkoon on huolestuttavaa. Esitimme viime syksynä Hämeen poliisipäällikön Ilkka Koskimäen kanssa sisäministerille kirjallisen pyynnön nettipoliisin resurssien lisäämiseksi ja tehokkaampien ratkaisujen löytymiseksi. Apuja ei kuitenkaan Lahteen saatu. Päätöksenteossa tulisi päästä aikaan, jolloin korjaavien toimenpiteiden sijasta panostaisimme entistä enemmän ennalta ehkäisevään toimintaan. Poliisi tarvitsee lisää resursseja, se on viimeistään nyt myös hallituspuolueille selvää.
Ville Skinnari,
kansanedustaja
Uusi vuosi innostaa ihmisiä lupaamaan ja ryhtymään. Monelta suunnalta tulvii ohjeita terveelliseen/ympäristöä säästävään/onnelliseen elämään. On paljon asioita, joilla voimme kohentaa oloamme. Samalla kun teemme hyviä lupauksia, on tarpeen varautua myös pettymyksiin. Vaikka kaikki ei vaikkapa elämäntavassamme muutu, ehkä jotain uutta tulee kuitenkin mukaan tänä vuonna 2019. Pienetkin muutokset vaikuttavat esimerkiksi ympäristöön.
Myös Raamattu sisältää suuren määrän ohjeita sellaiseen hyvää elämään, jossa ihminen on sopusoinnussa Luojansa, lähimmäisten ja luonnon kanssa. Tällä kertaa nostan esille apostoli Paavalin ohjeet Roomalaiskirjeestä (12:6-16). Samaa raamatun kohtaa luetaan sunnuntaina kirkossa.
”Kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.” Yleensä meillä on tapana kilpailla siinä, kuka on paras. Nyt homma käännetäänkin toisinpäin. Kilpaillaan siinä, kuka eniten kunnioittaa ja palvelee toista.
”Toivokaa ja iloitkaa.” Minusta kristityn tärkeä tunnusmerkki uskon ja rakkauden lisäksi on toivo. Vaikka mitä tulisi, Jumala on aina kanssamme. Hän johtaa meitä kohti tulevaisuutta ja taivaan kotia.
”Rukoilkaa hellittämättä.” Rukous on parhaimmillaan kuin hengitystä. Koko ajan voimme huokailla ajatuksiamme Jumalalle. Kaikkiin hetkiin voi mennä hiljainen rukous sydämessä. Se tuo levollisuutta ja turvaa.
”Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat.” Ympärillämme ei valitettavasti ole vain hyvää mieltä ja hyvyyttä. Ristiriitojen keskellä meille tulee kiusaus vihata ja toivoa toisille pahaa. Kristinuskon ohje on toinen: pyydä siunausta niille, joiden kanssa on vaikeaa. Se voi kääntää asiat toisiksi.
”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.” Empatia on toisen ihmisen vierelle asettumista, myötätuntoa ja tukea. Saamme jakaa ilot ja surut. Silloin iloa leviää ja surun taakka kevenee.
Riitta Särkiö
Köyhyys Suomessa on hälyttävästi lisääntynyt pääasiassa tehtyjen sosiaaliturvan leikkausten ja indeksien jäädytysten johdosta. Perusturvamme on liian alhainen ja köyhyyttä lisäävät kalliit asumismenot. Perusturvan korjaamiseen ohessa on puututtava asumispolitiikkaan, ruuan hintaan ja muihin kansalaisten kannalta keskeisiin kustannustekijöihin nostamatta kuitenkaan liiaksi julkisia menoja.
Tätä hallituskautta ovat leimanneet pääministeri Sipilälle ja valtiovarainministeri Orpolle tärkeiden ”Lex-Terveystalojen” tapaisten yksityisille bisnestä siirtävien lainsäädäntöhankkeiden ajaminen ja niin vuodet 2015- 2019 tullaan Suomen poliittiseen historiaan näin kirjoittamaan. Vähempiosaisten asia ei ole ollut nykyhallituksen asia. Reilu vuosi sitten pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi, että nykyhallituksen politiikka on lisännyt eriarvoisuutta. Tästä syystä perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työryhmä luovutti raportin ministeriölle viime vuonna, mutta valitettavasti hallitus päätti jättää esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen seuraavalle hallitukselle.
Suomen leikkaukset perustoimeentuloturvasta ja vähimmäistoimeentulosta ovat kiinnittäneet Euroopan sosiaalista peruskirjaa valvovan sosiaalisen oikeuksien komitean huomion. Suomi sai huomautuksen vuosina 2015 ja 2017 perustoimeentuloturvan ja vähimmäistoimeentuloa turvaavien etuuksien liian matalasta tasosta. Lisäksi sosiaalisten oikeuksien komitea toteaa tammikuussa 2018 julkistetuissa raportissa, että Suomen perustoimeentulotuen sekä vähimmäismääräisten sairaus-, työttömyys- ja äitiyspäivärahojen taso ei ole riittävä.
Huomautukset eivät kuitenkaan ole johtaneet Suomessa toimenpiteisiin, vaan Sipilän hallitus on jatkanut etuuksien tason heikentämistä indeksileikkauksilla ja –jäädytyksillä, jotka kohdistuvat juuri kaikkein pienituloisimpiin. Pienituloisten käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet merkittävästi: alimman tulokymmenyksen käytettävissä olevat tulot pienenivät vuodesta 2015 vuoteen 2018 lapsiperheissä noin 158 euroa ja kotitalouksissa keskimäärin noin 120 euroa kuukaudessa.
Perustoimeentulon leikkaukset näkyvät leipäjonoina
Toistuvat leikkaukset perusturvasta näkyvät leipäjonojen ja ruoka-avun kysynnän kasvussa. Vuosittain leipäjonoissa on Suomessa yhteensä runsaat 100 000 ihmistä. Hinnat ja kustannukset nousevat, mikä on tarkoittanut pienituloisten ostovoiman alentumista merkittävästi etuuksiin tehtyjen indeksileikkausten myötä. Eläkeläisten, opiskelijoiden ja toimeentuloturvalla elävien ja työttömien etuudet eivät ole pysyneet hintojen nousuissa mukana.
Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen tärkeimpiä tehtäviä tulee olemaan köyhyysongelman ratkaiseminen. Se tarkoittaa samalla myös panostuksia työllisyyden hoitamiseen. Työttömyys, syrjäytyminen ja köyhyys ovat edelleen Suomen ja Lahden pahimmat ongelmat eikä meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin etsiä yhdessä ratkaisuja näiden haasteiden voittamiseksi.
Ville Skinnari
Olen ilokseni saanut, vielä lyhyen pappisurani aikana, kastaa parikymmentä vauvaa. Jokainen heistä on ainutlaatuisen ihana paitsi omille vanhemmilleen myös pyhälle kolmiyhteiselle Jumalalle. Kasteessa on jotain äärimmäisen kaunista. Siinä pieni liitetään osaksi Jumalan perheväkeä, seurakuntaa ja maailmanlaajuista kristillistä kirkkoa, mutta myös osaksi sukua, perhettä ja perinnettä. Kastepappina usein näen, miten kauniita traditioita perheissä on. On kastemalja, jossa on kastettu jo sukupolvia tai malja, jonka isä on omin käsin esikoistaan varten veistänyt. On mekko, johon on puettu sisarukset ja serkut tai mekko, joka on äidin itse virkkaama. Tai miten vauvan pää kuivataan liinalla, johon on kirjailtu kaikkien siihen kuivattujen pienten nimet.
Kasteessa liitytään osaksi tuota kaikkea. Siinä vahvistetaan niitä näkymättömiä siteitä, jotka liittävät perheet yhteen. Kastehetkessä rukoillaan yhdessä rakkautta ja keskinäistä yhteyttä, toivotaan kaikkea hyvää ja kaunista pienen ihmisen elämään.
Kasteen kauneus on kuitenkin siinä, että se kantaa ilman perinnettä ja perhesiteitäkin. Kaste kannattelee silloinkin, kun muut turvaverkot pettävät. Jumala kantaa ihmistä läpi elämän. Kasteen lahjan antamiseen tai vastaanottamiseen ei tarvita erityisiä välineitä, eikä sitä varten tarvitse olla tietynlainen. Kasteessa Jumala lupaa: sinä olet minun. En koskaan hylkää sinua.
Maija-Reetta Katajisto
Launeen srk
