Lähes sata etelälahtelaista saapui Launeen kirjastolle juhlimaan kesän alkua yhdessä Launeen omakotiyhdistyksen ja Launeen kirjaston väen kanssa. Ajoittainen virkistävä kesäsade ei tilaisuutta suuremmin haitannut.
Ohjelmaan kuului perinteinen autokirppis. Myyjiä oli paikalla yli 20 ja tavaraa oli kirjoista vaatteisiin ja leluista pyöriin. Kauppansa tekivät erityisesti lasten tavarat.

Uutta tapahtumassa oli reipas tanssimusiikki, josta vastasi duo Tate ja Olli. Varsinaisia pihatansseja ei vielä tällä kertaa saatu aikaan, mutta muutamat nuorimmat launeelaiset käyttivät tilaisuutta pyörähdellä musiikin tahdissa.
Odotetuin vieras tälläkin kertaa oli Satu Långin iloinen lastenkonsertti. Kissa Miaun lauluja saapui laulamaan monta uskollista pikkuihailijaa.
Lasten piirustuskilpailun teemana olivat ”Ihanaa, Leijonat ihanaa” sekä ”kesä”. Molemmat aiheet kirvoittivat kymmeniä taideteoksia. Arviointilautakunnan työ ei olekaan helppo, joten voittajat julkaistaan vasta seuraavassa lehdessä.
Tilaisuuden päätteeksi pelattiin perilahtelaista mölkkyä. Peli kiinnosti sekä aikuisia että lapsia. Molemmissa sarjoissa voiton vei mies, joten naisten vastaiskua odotetaan seuraavassa kevätriehassa.

Keijo Anttila Launeen mölkkymestariksi

Launeen kevätriehan yhteydessä pidettyjen mölkkykisojen kuninkaaksi kruunattiin Keijo Anttila Äestäjänkadulta. Jaetulle kakkossijalle kapusivat Thomas Lilja ja Aleksi Mannerkivi.
Aikuisten mölkkykisaan Launeen kirjaston hiekkakentällä osallistui kymmenkunta voitontahtoista launeelaista. Jo alkuvaiheessa kilpailua kuitenkin selvisi, että eräs osanottajista on mölkyn hallitseva maailmanmestari, mikä kieltämättä vaikutti tunnelmaan. Hyvästä voitelusta ja suggestopediasta ei tällä kertaa ollut hyötyä – Keijo Anttila osoittautui ylivoimaiseksi vastustajaksi.
Lasten mölkkymestaruus selvitettiin tasaisemmin taidoin. Turnauksen voitti Leo Mannerkivi. Toiseksi ylsi Sisu Kuuslahti ja kolmanneksi parhaan tuloksen heitti Olivia Sintonen.

Muusikko Satu Långista vuoden launeelainen

Launeen omakotiyhdistys on myöntänyt Vuoden launeelainen -arvonimen muusikko, musiikkipedagogi Satu Långille. Launeen kevätriehassa luovutetun kunniakirjan perusteluissa mainittiin, että Satu Lång on jo vuosien ajan ilahduttanut launeelaisia lapsia ja aikuisia, kuten muitakin lahtelaisia, hauskoilla musiikkiesityksillään. Erityisen rakastettu on Långin roolihahmo Kissa Miau, jota pienimmätkin ovat uskaltautuneet silittämään.

Vaatimaton muusikko kertoi kiitospuheessaan olevansa yllättynyt ja iloinen valinnastaan. Hän lupasi jatkossakin hauskuuttaa paikallisia tilaisuuksia harmonikallaan, sähköpianollaan sekä veikeillä lauluillaan.

Marjo Liukkonen

Liipolan Lähiöseura ry on pyrkinyt ainakin kerran vuodessa käymään retkellä vähän pidemmällä ja tällä kertaa otettiin suunnaksi Hämeenlinna.
Pekolan liikenteen bussilla lähdetiin asukastuvalta ja jo Tuuloksessa pysähdyttiin eväille ja kahville. Pysähdys oli suunniteltu, koska Wetterhoffin myymälän edesssä meitä odotti Itäisen lähiökeskuksen (Asukastuvan kaltainen paikka) vapaaehtoistyöntekijä Tuire, joka toimi oppaanamme melkein koko päivän.

Myymälä ei tyhjentynyt kokonaan ja kaikki muut keskustan kaupat katsottiinkin ruudun takaa. Matkan jännitysmomentti koettiin kun menimme maastoon ja bussi sai pohjakosketuksen, paineet katosi ja meistä tuli puoleksi tunniksi jalkamiehiä ja naisia. Pekolan palvelu toimi ja uusi bussi ilmestyi paikalle, tästä kiitollisina kiersimme Pyhän risti kirkon ja etenimme Aulangolle, jossa jaloiteltiin vapaaehtoisesti.

Nälkä rupesi kurnimaan, mutta ei hätää, meitä jo odotettiin Lähiökeskuksessa ja jauhelihasoppa pullakahvin kanssa maistui kaikille.
Kotilähiö ry:n toiminnanohjaaja Marianna Roine kertoi paikan toiminnasta, joka oli monipuolista ja kaiken ikäisille. Hämeenlinnan kaupungin sosiaali/lähiötyö, sekä seurakunta tekee heidän kanssaan yhteistyötä, joten olettaisin että toiminta on aika turvattua taloudellisesti.

Vatsat täynnä uskallettiin mennä Kantolan keksien myymälään, silti jollain oli parikin muovikassillista keksejä kotiin vietäväksi. Myymälän vieressä oli Suurkirpputori, jonne osa porukasta jäi jo ostoksille ja muiden kanssa käytiin Wanajan kirkossa ( Astrid esitti meille yksinlaulua ) ja kierrettiin Hämeenlinna.

Retkillämme pidämme hauskaa ilman väkeviä, vaikka viimeinen pysähdys ennen Lahtea oli Tuulonen uudestaan, osa halusi nimittäin ostaa sahtia viikonlopuksi.

Jouni Ikonen

Ruskeankarhea kirjan päällys ja piirros leipälaatikossa istuvasta tytöstä, ovat juuri julkaistun Runoja leipälaatikostani runokirjan kannet. Lahden Runomaraton ry:n vuoden 2010 runokilpailun Runoa ja ruisleipää runoista sataviisikymmentä julkaistiin kirjassa.

Kirjajulkaisun ohella Lahden 8. runoviikko levittäytyi monipuolisella ohjelmatarjonnalla Lahden keskustassa. Piano – paviljongissa esittivät Päijät – Hämeen lausujat sekä runokilpailun voittaja Mikko Turtiainen vuoden 2010 runosatoa. Säveltäjä, trubaduuri Kari Halme on säveltänyt kilpailujen runoja ja esitti itse niitä. Laulaminen ja tekstien säveltäminen on hänen omien sanojensa mukaan rentouttaa vapaa-ajan viettoa rakennusurakoitsijan arjessa.

Runokirjan julkaisutoimikunta Tuija Kakko, Kati Mikkola, myös julkaisuillan juontaja, ja Tuulikki Norrlin olivat silmin nähden iloisia julkaisusta. He olivat saaneet sarjakuvapiirtäjä Kaisa Lekan suunnittelutyöhön mukaan piirtämään aiheisiin sopivat välilehdet, joihin sisältyy aimo annos hurttihuumoria. Graafikko Elina Vilpas suunnitteli muun ulkoasun. Toimikunnan mukaan sarjakuvassa ja runossa asiat ilmaistaan tiukan tiivistetysti. Tuija Kakko mainitsi runojen valintaprosessin päätyneen seitsemään päälinjaan; aika, suku, huoli, rakkaus, kaipaus, maisema ja runo. Osa runoista on tekijänsä äidinkieleen mukaan ruotsinkielisiä.

Runoissa pilkahti huumori, välillä mustakin. Ruis- ja hiivaleipä vilahtelevat teksteissä Kirjoittajat ovat ottaneet kantaa tämän päivän köyhtyneisiin ihmisiin, pätkätyöhön, leipäjonoihin ja koti – ikävään, kuten Leena Raveikon runossa Junassa matkalla / Amsterdamista Leideniin/ henkäys kotoa – / ruisrevityn maku eväspussissa./ Kanavat halkovat peltoja,/ veneitä kanavissa / kuin autoja kaduilla,/ karja kanavien välissä./ Tuulahdus kotoa -/ koivunlehden tuoksu.

Eräs viikon illoista oli omistettu edesmenneelle kirjailija ja kansanedustaja Tommy Tabermannille. Lahden Runomaraton ry:n puheenjohtaja Jouko Skinnari kertoi kirjailijan olleen runokirjojen julkaisusuunnitelmissa asiantuntija ja monessa tilaisuudessa neuvoja antanut taustahahmo.
Illan suunnittelija ja juontaja näyttelijä Maarit Peltomaa oli saanut Tabermanin runoja esittämään vanhat opiskelukaverinsa näyttelijät Petri Liskin ja Kai ”Raid” Lehtisen. Runoihin oli tanssinopettaja Ilona Kauppinen sovittanut viehättävän tanssiesityksen. Jooga-opettaja ja elokuvaohjaaja Taavi Kassila istui jooga – asennossa Wanhan Valimon esiintymislavalla ja lausui omia runojaan, joihin hän oli saanut kipinän tavatessaan vuosia sitten runoilija Tommyn.
Lasten runokilpailun voitto meni Mukkulan peruskoulun oppilaille. Uutta aikaa Lahden 8. runoviikkoon toivat lahtelaiset nuoret räppärit, tanssijat, Facebook – runoilijat näytelmällä ”Ääniä sanojen sisällä”. Viikon päätti näyttelijä Eila Pyhältö näytelmällä Elämä pikatoimituksena.

Marja- Liisa Niuranen

Lahden satamassa 21.5. oli vilskettä, kun 23 eri vammaisjärjestöä esittäytyi ja Palvelusantran 14 palveluntuottajaa kertoivat kotipalvelun eri mahdollisuuksista.Tapahtuman suojelijana oli kansanedustaja Mika Kari.

Vuoden mäsäläiseksi valittiin Bay City Bikers MCC, palkinnon ojensi Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen johtaja Marjaana Suosalmi.
Lahden Taimi järjesti tarkkuussuunnistuksen Päijät-Hämeen avoimet Minimestaruus- kilpailut.

Päivään, jota juonsi Antero Mertaranta, kuului myös oheisohjelmaa; mm. Lahden Reumayhdistyksen bailatinoryhmä ohjaajana on Julia Kurhinen näytti muille mallia lantion liikkeistä sekä viihdemusiikin monitaiturit Maj-Lis ja Lasse Könönen, Viitoen-ryhmän kanssa esitti kaikille tuttuja kappaleita.

Mukana oli myös Pyörätuolitanssin Suomen mestarit Gustav ja Karin Antell Pyörätuolitanssiliitosta ja Lahden Naisvoimistelijat, ohjaajana Netta Hakulinen, sekä Juhani Raiski ja Esko Kakriainen, jäteneuvontaa Lahden seudun ympäristöpalvelut, bocciaa Lahden Lähimmäispalvelu ry, keilarata Päijät-Hämeen MS-yhdistys ry, mölkkyä Munuais-ja Maksayhdistys ry, istumajumppaa Pajulahden urheiluopiston opiskelijat, Suomen Vammaisurheilu ry VAU, Inva-autoesittely, T:mi Pad Service Petri Dufva, Vesijärven auto ,Bay City Bikers MCC moottoripyöräajelua, Ettonet Oy ja Fystek Oy apuvälineitä kodin arkeen

Julkkiskisan voitti kylätoimittaja Ann-Rose,( Heikki Hakalakin osallistui) ja mm. Pasi Nurminen, Tertta Saarikko ja Anne Louhelainen muistuu vielä mieleen ja pyydän jo etukäteen anteeksi jos unohdin jonkun tahon.
Merja-Liisa Kerkkä organisoi makasiinissa ja juonsi allekirjoittaneen kanssa loppupäivän ja teimme pikaisen haastattelukierroksen järjestöjen pisteissä.
Tapahtuma päättyi tansseihin makasiinissa, Vesa Laaksosen yhtyeen tahdeissa.

Järjestäjinä oli Liipolan Lähiöseura ry (tapahtumakoordinaattori Tuomo Haarala ) ja Päijät-Hämeen MS-yhdistys ( Ulla Valkepää)
Jouni Ikonen

Viime viikonloppuna suosi tapahtumien järjestäjiä ainakin sää. Näin oli niin lauantain KesäMäSässä kuin laavuretkellämme sunnuntaina 22.5. KesäMäSän tunnelmakin oli aurinkoinen. Moni oli tullut aurinkoiseen satamaan katsomaan ohjelmaa ja kiertelemään kojuilla. Saksala-Seura möi tilaisuudessa arpoja ja kaikki voitot sekä 100 arpaa kiersi uusille omistajille. Lisäksi alue-emäntämme ja varapuheenjohtajamme, Terttu esitteli neulepalikan käyttöä, taisi jokunen kaula- ja rannekoru vaihtaa omistajaa.

Sunnuntaina lähdettiinkin sitten patikoiden ja pyöräillen Härkämäen laavulle, minne Pekka kiirehti sytyttelemään nuotiota jo edeltä käsin. Laavulla paistettiin makkaroita ja nakkeja. Lisäksi Saksala-Seura tarjosi mehua ja kahvia. Ainakin 16 henkilöä laavulla kävi. Hyvän sään vuoksi ei pidetty kiirettä kotiin lähdön kanssa. Harmia osallistujille tuotti ilkivallan jälkien todistaminen taas kerran: tällä kerralla alueen puucee oli kaadettu ja kannettu laavun vierelle, lähelle polkua. Samoin roskakori oli hajotettu roskineen laavun toiselle seinustalle. Polttopuita ei juuri laavulta enää löytynyt, vaan Pekka keräsi metsästä joutavia risuja ja puun kappaleita. Kaikki retkelle osallistujat taisivat tällä kerralla olla saksalalaisia, vaikka muitakin oli Omalähiön kautta kutsuttu.

Ensi maanantaina aloitammekin jo kesäkauden mölkkyilemällä. Viime kesänä aloitettu mölkky-harrastus jatkuu Saksalan päiväkodin viereisellä kentällä maanantaisin klo 18. Sinne ovat kaikki alueen asukkaat tervetulleita. Leppoisaa kesää toivottaen!

-Vuokko Kautto-

Metsäisen hiekkatien päässä aukeaa pihapiiri, jonka metsän laidalla on pieni vaalea puukirkko, Rauhan temppeli. Se on rakennettu kallion nyppylälle, kohoten muun pihapiirin yläpuolelle. Maalaistalon piha – alueelta on raivattu runsaasti kiviä, ja kirkon alapuolella seisookin Kivimies-patsas kivenlohkare käsissään. Kirkon on vanhempiensa muistoksi rakentanut Jouko Halmekoski, monelle Asko – konsernin huonekaluteollisuudesta tuttu mies.
Halmekosken isä kaatui talvisodassa. Äiti jäi Asikkalan Kalkkisten kylään pienen maatalon emäntänä hoitamaan taloa ja kahta pientä lasta. Halmekosken sisarukset kasvoivat aikuisiksi ja kotitilaa vaalitaan edelleen pieteetillä.

Seurakuntatyö on ollut lähes aina osa Jouko Halmekosken elämää. Hän on toiminut Lahdessa Mukkulan kirkon kirkkoväärtinä eli isäntänä. Kimmokkeen kirkon rakentamiseen vanhempien muistoksi hän sai löytämästään isänsä kirjeestä rintamalta. Tämä kehotti äitiä opettamaan lapsille iltarukouksen. Osaltaan perhekirkon rakentamiseen on vaikuttanut hänen ensimmäisen puolisonsa odottamaton kuolema.

Halmekoski on peruskoulutukseltaan ammattipuuseppä, ja eläkkeelle lähtiessään tekninen johtaja. Työelämän aikana hänelle on karttunut niin tieto kuin taitoakin rakentamisesta. Kirkon suunnittelussa auttoi lahtelainen arkkitehti Jorma Teerenmaa ja rakentamisessa Mikko Ylä – Hokkanen yhdessä oman pojan Jukan kanssa. Mukana työssä on ollut vaimo Leena sekä sisämaalaukset tehnyt taiteilija Heli Andersin Asikkalasta. Tämä maalasi alttaritaulun ja katon raamatulliset kuvat.

Kirkko on väreiltään rauhallisen harmaan sininen. Jukka Halmekosken rakentama alttari saarnastuoleineen korostaa kirkon kodikkuutta. Jouko Halmekoski hymyilee näyttäessään toisella pitkällä sivuseinällä olevaa lahtelaisen Eero Parkkilan pyöreää lasimaalausta: Neitsyt Maaria Jeesus – lapsi sylissään. Pieneen kahdenkymmenen ihmisen kirkkoon on saatu mahtumaan kaikki tarpeellinen urkuja lukuun ottamatta. Kirkon siunasi käyttöön lääninrovasti Raimo Rantala vuonna 2004. Kirkossa on käynyt runsaasti vierailijoita, mutta intiimiä kirkkoa vihkikirkkona on käyttänyt vain muutama morsiuspari. Kastemalja on toistaiseksi käyttämätön.

Jouko Halmekosken harrastuksiin kuuluvat matkat Taipaleenjoelle Karjalankannakselle. Hän on käynyt siellä useita kertoja etsimässä talvi- ja jatkosodassa kaatuneitten suomalaisten sotilaitten hautoja. Hän on saattanut sieltä löytyneitä vainajia Lappeenrannan sankarihautaan, ehkä myös isänsä. Aktiivinen mies on kirjoittanut myös kirjoja. Viimeisin niistä on helmikuussa ilmestynyt koskettava teos Orjamarkkinat. Halmekoski kertoo kirjassa haastattelemiensa suomalaisten huutolaislasten ja -aikuisten elämästä 1900 luvulla ennen talvisotaa.

Marja-Liisa Niuranen

Kirkkopäivien tapahtumat viikonloppuna tarjosivat seurakuntaväelle ja kirkon yhteiskunnallisesta näkemyksestä kiinnostuneille ihmisille runsaan tietopaketin. Kohtuulinen elämä on kirkon sosiaalifoorumin kannanotto, joka julkaistiin lauantaina. Köyhyys ja ihmisten oikeudenmukainen kohtelu muodostivat tapahtumien nykypäivää luotaavat keskustelutilaisuuksien teemat. Musiikkitapahtumat ja mannekiiniesitykset sekä sirkusteltta saivat suuren suosion yleisön keskuudessa.

Launeen kirkossa saarnasi arkkipiispa Kari Mäkinen sunnuntaina ja kauppatorin juhlateltassa oli mukana piispa Irja Askola. Ohjelmista päätellen kaikki luterilaisen kirkkomme piispat olivat Lahdessa. Europarlamentaarikko ja ortodoksisen kirkon pastori Mitro Repo kävi myös Kristillisten sosialidemokraattien tilaisuudessa puhumassa oikeudenmukaisuudesta EU:ssa sekä kansan ihmisten näkemyksestä asiasta. Ekoteologia- ja estetiikkakeskustelussa oli mukana launeenlainen limnologi Juha Keto Pianopaviljongissa Vesijärven rannalla.

Sibeliustalo ja Vanha Valimo olivat tapahtumapaikkoina monelle tilaisuudelle. Köyhyydestä puhui Köyhät Kyykkyyn? teemassa Lahdessa koulunsa käynyt Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, joka oli useassa tilaisuudessa mukana. Tutkimusaineistonsa kautta hän totesi, että erittäin vähätuloisten miesten elinajan olevan kaksitoista vuotta lyhemmän kuin taloudellisesti hyvin toimeentulevien viidenneksen. Köyhyysrajana pidetään n. 430 euron sosiaaliavustusta kuukaudessa ilman asumistukiosuutta.
Lahdessa toimeentulotuen perusosa on yksinäisellä ihmisellä 419,11€ /kk. Hiilamon mukaan vähävaraisten miesten korkeaan kuolleisuuteen eräänä syynä on 2004 lasketun viinan hinnan alennus. Pätkätöitten ja työttömyyden ovat kokeneet liian monet ihmiset viime vuosina Suomessa. Siitä on seurannut ihmisille tuntuvia taloudellisia ja terveydellisiä ongelmia.

Seurakunnat ovat tukeneet köyhyysloukkuun joutuneita ihmisiä taloudellisesti diakoniatyön kautta, mutta valtiovallan voimakkaampaa panostusta tarvitaan ihmisten taloudellisen tilanteen korjaamiseen ja vakituisen työn saantiin. Köyhät Kyykkyyn? keskustelutilaisuuden THL:n tutkija, Lahdessakin työssä ollut, Jouko Karjalainenkysyi teologien koulutukseen liittyvää diakonityön osuudesta. Teologisessa tiedekunnan opetusohjelmissa on hyvin vähäinen diakoniatyön teoriaosuus, totesi keskustelun kuluessa piispa Kaarlo Kalliala.

Kirkon sosiaalifoorumin kannanoton julkistamistilaisuudessa puhui foorumin puheenjohtaja, piispa Björn Vikström. Sitä olivat valmistelleet foorumin teologi- ja maallikojäsenet Oulussa ja Helsingissä. Sen tavoitteena on ”tarkoitus vahvistaa vuoropuhelua erilaisten tahojen välillä ja pohtia ihmisarvoisen elämän kestäviä perusteita sekä luoda edellytyksiä uskottavalle ja vastuulliselle toiminnalle, jolla voidaan vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan tuottavuutta ja eettisyyttä.”

Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä on ollut mukana liitonsa edustajana foorumin työskentelyssä. Puheenvuorossaan hän kertoi, että ihmisten arjessa Martat ovat olleet läsnä jo runsaan vuosisadan ajan. Martat ovat kädestä pitäen opastaneet naisia ja nykyisin jo miehiäkin kodin askareissa. Järjestön käytännön läheisen valistusideologian mukaan yksilöllä ja perheiltä onnistuu oma elämä, jos sen rakennuspalikat ovat kohdallaan.

-Marja-Liisa Niuranen-

Lahden kaupunginmuseo kampanjoi pitkällä aikavälillä nyt avautuvia ja tulevia vuoden 2013 näyttelyitään. Ovet ovat avoinna niin aikuisille kuin lapsille ympäri maata. Parhaillaan on avoinna Lahden Taideinstituutin oppilastöiden näyttely Onnenpäivä ja valmisteilla kesäkuussa avautuva Lahden 18. kansainvälinen julistebiennale taidemuseolla.

-Vanhat esineet terapoivat näköaistia ja antavat mielenterveyttä kävijälle, kuvasi museoiden kokonaisantia tanssinopettaja ja yrittäjä Aira Samulin Lahden kaupunginmuseon järjestämässä Museokamaa.fi tiedotustilaisuudessa. Aira Samulin on lupautunut monimuotoisen kulttuurin työläisenä museon keulakuvaksi. Hän nauraa iloista, mukaansa tempaavaa naurua kertoessaan, että hänen Vihdissä oleva Hyrsylän mutka- kotinsa on ensinnä karjalaisuuden museo ja hänen oman runsaan 1000 kuukauden elämäntarinansa. Kunnallinen luottamushenkilötoimintakaan ei ole hänelle vieras elementti.
-Meillä on halua saada kiinni 1990-luvun kulta-aika kaikkien kaupunginmuseoon kuuluvien museoiden jaksotetuilla näyttelyillä. Silloin suuren yleisömenestykseen saavuttivat kiinalaisten Terrakottasotilaitten ja Fabergé-näyttelyt, kuvasi Lahdessa vuoden toiminut museonjohtaja Timo Simanainen kaupunginmuseon toiminnan kokonaissuunnitelmaa vuosille 201 -13. Historiallinen Museo on parhaillaan paketissa ja peruskorjauksessa Rakennus saadaan käyttöön ensi vuoden alussa. Maaliskuussa siellä on Kuusenoksa ja Lukinlanka – Sata Vuotta Jugendtunnelmaa – näyttely yhdessä Lahden kaupungintalon 100 vuotis – juhlatapahtumien kanssa.

Vuodet 2012 – 13 ovat WDC – muotoiluvuodet ja niiden pääkaupunkina toimii Helsinki. Lahti on tiiviisti mukana suunnittelemassa omaa osallistumistaan muotoilun antiin. Tämä on ollut eräs syy koota jo tässä vaiheessa Lahden kaupunginmuseon näyttelyistä tiedosto Museokamaa.fi – otsikon alle. Lause on rekisteröity Lahden kaupunginmuseolle iskulauseeksi Suomen markkinointiliitossa. Mukana suunnittelussa on ollut tamperelainen Mauseri Oy, joka on visualisoinut suunnittelun. Museoiden näyttelyt halutaan saada eläväksi kulttuurielämykseksi niin lapsille kuin aikuisille. Museoesineisiin tullaan liittämään tarinoita ja tapahtumia.

Hiihtomuseossa on parhaillaan näyttely Miehet rautaa – sukset puuta. Tämä sai Aira Samulinin muistelemaan erääseen Salpausselän kisoihin liittyvää radiotoimittaja Pekka Tiilikaisen kuulutusta. Suomalaiset eivät olleet jossakin kisaosuudessa lähelläkään kärkeä, jolloin Tiilikainen loihe lausumaan jotenkin näin: ”Rouva Fortuna, tuo pyylevä rouva, on kääntänyt mehevän takapuolensa Suomen hiihtäjille.” Yrittäjänä Aira Samulinille Lahti on tuttu kaupunki vuosikymmenien takaa, kun hän oli osakkaana Kaunotar Oy:ssä, jonka kolmas myymälä oli Lahdessa. Yritys oli osa Kappatehdas Teddy OY:tä.
-Siitä johtunee, että minulla on ensimmäisen Nalle-karhuni ohella kotimuseossani 200 nallen eli Teddykarhun- sekä 500 nuken kokoelma.

Radio – ja TV-museon näyttelyyn voi kävijät tuoda oman muistonsa Radiomäeltä, liittyen mastoihin, radio – ja tv-laitteisiin tai urheilukenttään eli Ratikan stadioniin. Jo lähitulevaisuudessa museonjohtaja Timo Simanainen toivoo kaupungin päättäjien suhtautuvan myönteisesti Kartanon kaavan osioon, mihin tulisi taidemuseolle sekä kaupunginmuseolle uudet, ajanmukaiset rakennukset linja-autoaseman ja museokartanon väliselle alueelle.

Marja-Liisa Niuranen

Saksalan ympäristön siivoustalkoot pidettiin kesäsäässä 16 hengen joukolla maanantaina 9.5. Muutamia lapsia tuli myös siistimään lähiympäristöä eli ”kantamaan kortensa kekoon” sananmukaisesti. Muu talkoojoukko oli paria miestä lukuunottamatta naisvoittoista – taisivat miehet olla televisioidensa äärellä illan jääkiekko-ottelun vuoksi?

Kovin pahalta ei näyttänyt muuten, paitsi Vanhanradankadun varsi oli täynnä erilaista roskaa. Sieltä löytyi muun muassa mattoja, rikottu mainostaulu, kahvikuppeja ja muuta sellaista! Radan varressa olevat Hakakatu ja Hakapolku näyttivät myös pahalta. Yksi ainoa roskan kerääjä löysi niiltä seuduilta kuusi säkillistä rojua!

Talkoolaiset nauttivat ansaitusti urakkansa päälle Destian tarjoamaa makkaraa ja virvoitusjuomia. Grillaaminen hoidettiin tällä kerralla Saksala-Seuran voimin. Seura kiittää ahkeria talkoolaisia! Toivotamme samalla kaikkia muitakin tervetulleiksi lähiajan tapahtumiimme, kuten KesäMäsään, missä olemme mukana, laavuretkelle ja kesän mölkkypeleihin.

Vuokko Kautto

Kevään 2011 miestenpiirin kokoukset on pidetty mutta oheistoimintaa vielä riittää. Jo tässä vaiheessa voidaan todeta että mennyt kausi on ollut monessa mielessä merkittävä. 8 vuotta tuli helmikuussa täyteen ja maaliskuun seitsemännen päivän kokous oli sillä tavalla merkkipaalu että laajemmaksi piiri ei voi kasvaa. 60 miestä ahtautui 50 hengen Laune-saliin kuuntelemaan mitä verisuonikirurgi Hannu Huusarilla on kerrottavaa. Onneksi lukumäärä on normaalisti pysytellyt 35-40 hengen paikkeilla. Noin 200 miestä on 8 vuoden aikana ollut kokouksissamme. Jatkossa emme enää havittele lukumäärän lisäystä vaan keskitymme sisällön kehittämiseen. Tottakai otamme vastaan uusiakin miehiä. Kevätkaudellakin jokaiseen kokoukseen tuli ainakin yksi uusi mies. Jotain piirimme suosiosta kertoo sekin että yksi mies käy Helsingistä käsin jokaisessa kokouksessa. Muutettuaan pääkaupunkiin vastaavaa ryhmää ei ole sieltä löytynyt. Ryhmämme on myös kansainvälistynyt kun kevätkaudella mukaan liittyi Roman Sidorkin Venäjän Hatsinasta ja Andrew Sanneh Afrikasta.

Kevätkausi ei ole ollut pelkästään kokouksissa istumista vaan paljon muutakin toimintaa on ollut. Miehet ovat osallistuneet muuttotalkoisiin, keittiön purkuun, on vierailtu Sysmän miestenpiirissä, tutustuttiin Hollolan Sovituksen kirkkoon ja Parikanniemen orpokotiin ym. Kesäkuun alussa Vierumäen Veijon ”iskuryhmä” lähtee taas Hatsinaan maalaustalkoisiin. Tätä kirjoittaessani iso joukko Launeen miehiä avustaa Kirkkopäivien rakentamisessa.

Aivan oma lukunsa on ollut linnunpönttötalkoot tammikuusta huhtikuulle. Ne ovat olleet merkittävällä tavalla miehiä yhdistävä tekijä. Sen lisäksi että myynnistä saaduilla tuloilla on voitu antaa tukea Hatsinalle, Parikanniemelle ja Vivamolle, miestenpiiri on saanut kiitettävästi julkisuutta Omalähiön ja Kirkonseudun sivuilla. Parikanniemen orpokodille puheenjohtaja Jorma Matikainen toimitti 1000 euroa pönttörahoja lasten retki- ja virkistystoimintaan. Mennyt kevät merkitsi myös aivan uuden toiminnan alkamista. Päätimme ottaa kummilapsen kehitysmaasta ja mahdollistaa hänen koulukäyntinsä. Pasi Kostiainen ryhtyi asiamieheksi ja pitää huolen avustuksen (30 euroa/kk) lähettämisestä sekä tarvittavan kirje- ym. yhteydenpidon tarpeesta. Pasin valinta oli 11 vuotias poika Kolumbiasta Etelä-Amerikasta. Olemme sitoutuneet noin 5 vuoden projektiin.

Launeen miestenpiirin toiminta on todettu tarpeelliseksi myös seurakunnan taholta. Sillä on koko papiston tuki. He ovat mielellään käyneet vapaa-ajallaan pitämässä alustuksia kokouksissamme. Me olemme kokeneet sen tarpeellisena, eräänlaisena selkänojana. Kirkkoherra Heikki Pelkonen on lähes jokaisessa kokouksessa toiminut ”kanttorina” virsiä säestämässä. Vastikkeeksi miehet avustavat kerran kuukaudessa sunnuntain messussa kirkkoväärteinä. Olemme ovellä tervehtimässä ja jakamassa virsikirjoja, keräämässä kolehtia, toimimassa tekstinlukijoina ja avustamassa ehtoollisen jaossa. Aatos Kunnas on rekrytoinut tarvittavat miehet jo toista vuotta peräkkäin.

Miestenpiirillä on myös omat kotisivut joista saa tietoa toiminnastamme ja myös ensi syksyn kokousohjelma löytyy sieltä. Osoite on www.launeen miestenpiiri.fi. Ja nyt ei muuta kuin kesälomille. Tavataan kirkolla 5 päivänä syyskuuta. Kuulemme silloin mitä kirkkoherra Heikki Pelkosellä on meille kerrottavaa.

Heikki Laine