Sähkäauto on toiminut partioajossa luotettavasti

kuva: Hämeen poliisilaitokselle partiokäyttöön luovutettu sähköauto on Mercedes Benz eVito.


Hämeen poliisille luovutettiin ensimmäinen täysin sähköinen partioauto 30.6. Se on ollut nyt kaksi kuukautta käytössä Lahdessa ja poliisien käyttökokemukset sähköautosta ovat positiiviset.

Vanhempi konstaapeli Joonas Salo on käyttänyt Hämeen poliisin uutta sähköautoa koko kesän ajan.
– Sähkäauto on toiminut partioajossa luotettavasti. Virta on riittänyt kaikkiin tehtäviin, joita sillä on pitänyt hoitaa. Uudella autolla on ajettu valvontavuoroja sekä muutama pidempi hälytyspartiovuoro.

Sähköauto on ollut toistaiseksi käytössä Hämeen poliisilaitoksen ennalta ehkäisevän toiminnan ryhmällä.
– Sen käyttäminen on ollut melko ongelmatonta, kun on muistanut vain tarkkailla jäljellä olevia kilometrejä range -mittarista. Kuljettajan näkökulmasta uutta on se, että auto on muistettava ladata taukojen tai kirjallisten töiden aikana.

Työkaverit ja tavalliset ihmiset ovat olleet myös kiinnostuneita uudesta sähköautosta.
– Ehkä useimmin on kysytty, että riittääkö tässä poliisiautossa virta kaikkien hälytystehtävien hoitamiseen.
Poliisi haluaa olla myös ekologinen

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi sähköauton luovutustilaisuudessa, että poliisi haluaa edistää tällaisella toiminnallaan Suomen kehittymistä ekologisesti ja taloudellisesti kestäväksi yhteiskunnaksi.

Hämeen poliisilaitokselle partiokäyttöön luovutettu sähköauto on Mercedes Benz eVito. Poliisihallitus haluaa sähköauton luovutuksella osoittaa tukensa Lahden vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki toiminnalle.

Sähkökäyttöinen poliisille osoitettu pilottiauto on rakenteeltaan lähes samanlainen kuin sarjatuotanto-Vito. Poliisiautoon on tehty muutoksia istuimiin, lattiaan ja seiniin maahantuojan kanssa yhteistyössä.

Sähköautoja hankitaan lisää

Poliisihallituksen tavoitteena on ollut rakennuttaa yli 700 latauspistettä vuoteen 2025 mennessä. Tämän vuoden aikana ei ole rakennettu yhtään latauspistettä, koska niihin ei ole osoitettu erillisrahoitusta. Edellisenä vuonna rakennettiin 174 latauspistettä eri puolille Suomea.

Mikäli sähkökäyttöisen pilottiajoneuvon käyttäjäkokemukset ovat hyviä ja se soveltuu poliisitehtävien täysmääräiseen hoitamiseen hyvin, niin sähkökäyttöisten partioautojen osuutta lisätään jo lähitulevaisuudessa.

Tällä hetkellä poliisilla on käytössään 1500 autoa. Näistä yli 170 auton käyttövoimana on joku muu kuin bensiini tai diesel. Poliisille on hankittu yhä enemmän hybridi- ja sähköautoja siviiliautoiksi kahden viime vuoden aikana.

Petri Görman

Itsepalveluaika lisää Launeen kirjaston käyttömahdollisuuksia

Launeen kirjastoon ei ole hankittu uusia teknisiä laitteita tätä uudistusta varten.
– Asiakkaat hakevat kirjansa tutusta noutopisteestä ja lainaavat ne sen jälkeen itse automaatilla kertoo vastaava kirjastonhoitaja Pyry Varjonen


Launeen kirjaston palvelutarjonta laajenee syyskuun alussa, kun siellä otetaan käyttöön itsepalveluaika. Pääkirjastossa itsepalveluaika on ollut käytössä jo usean vuoden ajan ja nyt tämä hyvä käytäntö on toteutusvuorossa Launeella. Sen myötä kirjastoa on mahdollista käyttää yli 10 tuntia enemmän viikossa kuin aiemmin. Maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin Launeen kirjastoa on mahdollista käyttää jo klo 10 lähtien.

– Uskon, että Launeella uudistus otetaan hyvin vastaan etenkin perheissä, joissa on pieniä lapsia, vastaava kirjastonhoitaja Pyry Varjonen toteaa.

Varjonen kertoo, että pääkirjaston kokemusten mukaan itsepalveluaika on laajentanut kirjaston käyttömahdollisuuksia.
– Opiskelijat ja lehtien lukusalin käyttäjät ovat hyödyntäneet tätä mahdollisuutta eniten.

Yhteiskunnan muuttuessa myös kirjastot seuraavat aikaansa ja pyrkivät palvelemaan asiakkaita entistä joustavammin.
– Launeen kirjastoa käyttävät ihmiset ovat esittäneet toiveita, että itsepalveluaikaa lisäämällä kirjastoa voisi käyttää pidempään. Nyt olemme vastanneet tämän uudistuksen myötä asiakkaiden pyyntöihin.

Launeen kirjastoon ei ole hankittu uusia teknisiä laitteita tätä uudistusta varten.
– Asiakkaat hakevat kirjansa tutusta noutopisteestä ja lainaavat ne sen jälkeen itse automaatilla. Henkilökunta on myös itsepalveluajalla talossa opastamassa mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Launeen kirjaston aukioloajat eivät laajene uudistuksessa viikonloppuihin.
-Tällä hetkellä myös varsinaisissa kirjautumista vaativissa omatoimiajoissa monissa Lahden kirjastoissa on viikonloppujen osalta koronasta johtuva katko.

Petri Görman

Evakkopatsaan paljastusjuhla oli näyttävä ja upea tilaisuus

Kuva: Evakkopatsas on taiteilija Reijo Hutun suunnittelema kokonaisuus


Hennalan komentajanpuistoon sijoitettussa evakkopatsaan paljastustilaisuudessa oli mukana merkittävä joukko maamme eturivin vaikuttajista. Mainittakoon kaksi piispaa, viisi kansanedustajaa, joukko eturivin karjalaisten jälkeläisten esiintyvää taiteilijaa ja yli 300 kutsuttua ja kutsumatonta lahtelaista. Vain Lahden viralliset edustajat puuttuivat niin onnettelijoista kuin osallistujista. Tämä oli ”kardinaalivirhe”, jota ihmetteli kanssani entinen Lahden kaupunginjohtaja Kari Salmi suuresti.
– Eihän tälläistä pitäisi tapahtua, koska viralliset kutsut oli lähetetty sopuisassa mielessä myös Lahden uudelle kaupunginjohtajalle Pekka Timosellekin. Onneksi Lahdella on vieläkin mahdollisuus korjata hivenen virhettään ja osallistua patsaskeräykseen, joka jatkuu vielä tämän vuoden loppuun asti. Sama mahdollisuus on tietysti muillakin yhteisöillä.

Evakkopatsaan paljastustilaisuudet alkoivat jo klo 9 Ristin kirkon pihamaalla seppeleen laskulla Vapauden hengetär -patsaalle ja Karjalaan jääneiden vainajien muistokivelle. Tilaisuudessa puhui kirkkoherra Miikka Hämäläinen ylevästi. Varsinaiseen ” Karjala tunnelmaan” päästiin Komentajanpuiston esiintymislavalla, jossa tilaisuutta juonsi Eki Jantunen ehkä välillä liian pitkin taitelijaesittelyin, koska tilaisuus venyi yli odotetunajan, mutta henkevää Karjalaista tunnelmaa ei edes sade pääsyt pilaamaan.

Esityksen hienona kehyskaarena kulki koko juhlan ajan evakon jälkeläisen Seija Vanhatalon esittämä kaunis ja henkevä ”Evakkoperheen tarina”. Laulu ja soittohan sen on aina ”pitänt karjalaiste mielen kepiänä, vaik syän on yskint vert”! Tästä pitivät huolen upeat taiteilijat Hannu Lehtonen ja Erkki ”Eki” Liikanen useilla tunteikkailla lauluillaan. Heitä säestivät hanurilla Jarno Kuusisto, Seppo Lankinen ja Heikki Pulkkinen tyylillä ja tasokkaasti.

Taiteilija Reijo Huttu ja Sanni Grahn- Laasonen saattoivat viimein hymyillä vapautuneesti! Evakot ovat saaneet muistomerkkinsä!

Kyynel vierähti minultakin silloin, kun Veikko Lavin ”Evakon laulu” kolahti täydellä aivoihini. Olisipa Terijoelta evakkoon lähtenyt Lempi äitini saanut olla tätä nyt kuuntelemassa! Varsinaisen evakkopatsaan paljasti eduskunnan Karjala-kerhon puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen, joka oli myös evakkopatsasprojetin suojelija. Avustajinaan hänellä olivat jälkipolvien evakkojen jälkeläisten lapset Hilma Koukonen ja Aaro Virtanen. Sannin mummin omakohtaiset karjalaisjutut kolahtivat kivasti juhlayleisöön.

Patsastoimikunnan sielu ja hankkeen sitkeä ja lannistumaton puuhamies Raimo Koukonen oli tyytyväinen lopputulokseen

Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi valtiosihteeri Tuomo Puumalainen, joka monisanaisesti kiitti hanketoimikuntaa sen ennakkoluulottomasta toiminnasta ja muistutti karjalaisen siirtoväen merkityksestä koko Suomen historian kulkuun. Karjalan Liiton tervehdyksen juhlaan toi Karjalan Liiton liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra, joka sujuvasanaisesti, ilman paperia, luonnehti evakkopatsasta kulttuuriteoksi jälkipolville. Tilaisuus päättyi Karjalaisten lauluun ja Finlandiaan, jonka jälkeen onnittelunsa esittivät kymmenet tahot eri puolelta Suomea, lukuunottamatta Lahden kaupunkia.

Juhani Melanen

 



Näkökulma:

Hennalan evakkopatsas on karjalaisen sisukkuuden selkävoitto

Lauantaina 14.8 saatiin viimein päätökseen kuusi vuotta sitten alkanut hanke, joka kohtasi Lahdessa ennennäkemätöntä vastustusta, koska Evakkopatsastoimikunta ja Lahden Karjalaseura Ry eivät suostuneet pokkaamaan Lahden Lahden Julkisen taiteen toimikunnalle eikä Lahden kaupunginjohtajan vaateille, sillä kyseiset tahot halusivat asettaa taloudelliselle tuelleen tiukkoja ehtoja. Patsaantekjiä olisi pitänyt kilpailuttaa. Miksi tilaaja ei saa valita tekijää itse? Näinhän toimitaan muuallakin.

Lahden kaupunki esitti Museoviraston kautta paikoiksi kolmea vaihtoehtoa: Evakkolasten puistoa Mukkulan kirkon takana, Kalmarinpuistoa Vapauden- ja Lahdenkadun kulmassa sekä Felmanninpuistoa. Parhaaksi osoittautui Kalmarinpuisto, johon kaupunki olisi sitoutunut kustantamaan asemakaavamuutoksen, pohjatyöt, laatoituksen ja puistoalueen valaistuksen. Kaupungin ja Julkisen taiteen tiukka kanta ei muuttunut mihinkään, joten tästä syystä patsastoimikunta ei voinut hyväksyä kaupungin esitystä.

Onneksi loistava paikka löytyi heti Hennalan varuskunnan komentajanpuistosta, Upseerikerhon piha-alueelta. Kaikki tämä osoitti erittäin suurta ymmärtämättömyyttä Lahden kaupunginjohdon taholta, sillä siirtokarjalaisten yrittelijäisyys, yhteisöllisyys ja iloisuus potkaisivat uneliaan ja pienen Hollolan ”Lahen” kylän kohti nykyaikaa sellaisella harppauksella, jota hitaiden hollolaisten on turha yrittää vähätellä asiaa vieläkään. Lahti on vahva karjalaisten kaupunki edelleen ja monet Karjalaista tänne siirtyneet yritykset ovat vahvasti edelleen kaupunkikuvassa mukana.

Ja mikä tärkeää! Evakkopatsas ei ole pelkästään 80-vuotiaan Lahden Karjalaseuran kunnianosoitus evakkoille, vaan koko Suomen ja erityisesti maamme Karjalaisten Liiton kunnianosoitus vuosina 1939-1944 niille kodeistaan lähteneille noin 400 000:lle evakolle ja heidän nyt yli puolelle miljonalle jälkeläisilleen. Se oli sisukkuden riemuvoitto materiasta! Onneksi Suomen valtiovalta ei ollut niin typerä kuin Lahden valtuusto, vaan myönsi budjetistaan tukea patsastoimikunnalle ja osoitti sitä arvokkuutta ja kunnioitusta, jota tämä yhteisöhanke juuri
tarvitsi toteutuakseen!

Juhani Melanen

Vesa Lempinen ja Heikki Känsälä: Sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen voi saada tukea

kuva: Taloyhtiöidensä hallitusten puheenjohtajat Heikki Känsälä ja Vesa Lempinen myhäilevät tyytyväisinä, kun 1,5 vuoden projekti on nyt maalissa.
– Selvittäkää asiat huolellisesti hallituksessa ennen kuin teette päätöstä sähkölatauspisteiden modernisoinnista


Asunto-osakeyhtiö Lehtikuusen hallituksen puheenjohtaja Vesa Lempinen ja hänen kollegansa Heikki Känsalä viereisestä taloyhtiöstä Lahden Lehmuksesta johtivat sähköautojen latauspisteiden rakentamisprojektin maaliin molempien kerrostalojen parkkipaikoilla. Launeella Tapparakadun varrella olevien uusien kerrostalojen asukkaat olivat myötämielisiä asialle koko 1,5 vuotta kestäneen projektin ajan.
– Olemme tehneet periaatepäätöksen, että toteutamme kaikki suuremmat investoinnit yhdessä, kun taloyhtiömme ovat vierekkäin, hallituksen puheenjohtaja Vesa Lempinen kertoo.

Taloyhtiöiden pihoja ei kuitenkaan vedetty tässä yhteydessä kaapelointien vuoksi auki vaan ratkaisu toteutettiin uuden teknologian avulla hyödyntäen pilvipalvelutekniikkaa.
– Jokainen voi ohjata nyt oman sähkötolpan toimintaa älypuhelimellaan. Enää ei ole pakko mennä ulos parkkipaikalle säätelemään nippeleitä.

Asennusprojekti kesti kolme työpäivää ja se toteutettiin heinäkuun alussa.
– Molemmissa taloyhtiöissä on tällä hetkellä yksi sähköauton omistaja ja muutama suunnittelee sellaisen hankintaa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralta on mahdollisuus saada tukea sähkötolppien muutostyöhön.
– Muutostyöt maksoivat taloyhtiömme osalta 14 500 euroa ja saamme vielä jälkikäteen siihen Aralta 35 prosentin tuen.

Paikallinen sähköyhtiö myy väärää tuotetta

Yhä useampi suomalainen haluaa ajaa autoa jo lähitulevaisuudessa ekologisesti kestävällä tavalla. Sen vuoksi asunto-osakeyhtiöt joutuvat myös miettimään, kuinka nopeaan tahtiin ne investoivat uusiin sähköautojen latauspisteisiin.
– Osallistuin Päijät-Hämeen kiinteistöliiton kokouksiin, joissa kerrottiin, kuinka sähköautojen latauspisteet uusitaan taloyhtiöissä. Kokouksista sai paljon hyödyllistä tietoa, jota pystyi hyödyntämään koko projektin ajan, Känsälä viestittää.

Lahdessa paikallinen sähköyhtiö myy erittäin kalliita pikalatausratkaisuja taloyhtiöille ja siksi niiden hallituksilla on iso riski tehdä erittäin kalliita hukkainvestointeja. Launeella urakka vietiin maaliin Tamperelaisen IGL- Technologiesin älytekniikan avulla paikallisen LemKemin toteuttamana.
– Meillä ei ole vielä pikalatausasemia, johon auto ajetaan latauksen ajaksi ja sitten siirretään pois. Kerrostalossa asuvat ihmiset eivät enää suostu toimimaan näin monimutkaisesti. Uutta teknologiaa tulee hyödyntää siten, että se helpottaa ihmisten elämää.

Molemmissa taloyhtiöissä on pohdittu, että vieraspaikoille investoidaan vielä 900 euroa maksavat pikalatauspisteet.
– Ymmärtääkseni tämä on ensimmäinen muutostyö Lahdessa

Tukirahat ovat kuntakohtaisesti korvamerkittyjä ja Lahdessa ei ollut huhtikuussa pelkoa, että ne loppuvat.
– Muita hakemuksia ei ollut Lahdessa vireillä silloin. Haluamme elää ajassa ja siksi teimme tämän investoinnin nyt. Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä tähän projektiin.

Sähköä on helpompi säästää

Asemakaava määrittää, että jokaista 50 asuinneliötä kohti taloyhtiössä tulee olla yksi parkkipaikka.
– Älytolppa optimoi sähkön syöttöä eri sähkölähteiden välillä niin, että kuormitusta ei tule liikaa. Tolpasta saa virtaa 3,6 kilowattitunnin verran, Lempinen toteaa.

Samalla älytolppa huomioi ulkolämpötilan ja päättelee täytyykö lämmityssähkön olla päällä kuinka pitkän ajan.
– Näillä kaikilla on yhteys puhtaampaan autoiluun.

Operaattori laskuttaa käytetyn sähkön osuuden käyttäjältä ja tilittää sen summan takaisin taloyhtiölle.
– Kaikki käyttäjät maksavat rasiasta otetusta sähköstä käytetyn sähkömäärän mukaisesti. Uutta teknologiaa hyödyntämällä on mahdollista säästää myös sähköä.

Petri Görman

Anttilanmäen Kyläjuhlat oli yhteisöllisyyden voimannäyte

Sääkään ei estänyt Anttilanmäen kyläjuhlien onnistumista. Kaikki meni jopa ennakoitua paremmin, sillä myös muut lahtelaiset tuntuvat löytäneen tämän vihertkeitaan ja omakotimiljöön keskeltä kaupunkia tosi vaivattomasti. Tämän vuoden kyläjuhlien pääteemana oli ympäristön kestävän kehityksen huomioiminen Arjen askel -menetelmää hyväksikäyttäen. Juhla järjestetiin nyt kolmatta kertaa ja nyt ohjelma- ja tapahtumapaikkoja oli entistä runsaammin, samoin kirppareita, lasten tapahtumia, puutarhamusiikkia ja konsertteja.

Erityisen suosittuja olivat tänä vuonna erilaiset työpajat, joissa esiteltiin jopa brasilalaista capoeiraa, aamujogasta nyt puhumattakaan. Liikunta näkyi vahvasti myös kuvassa. Ukuleleen sai haltuun tunnissa ja Terhi Taskisen puuveistoksia sai ihailla koko perheen kanssa. Välillä saattoi piipahtaa silmäilemässä Benjamin Orlowin kivi- ja pronssitöitä aidossa pihamiljöössä ja mikä mukavavinta, puutarhahuvilakahvilat ja ravintolat palvelivat kaikenlaisia kävijöitä, myös korkeankin vaatimustason asiakkaita laadukkaasti. Lettuja, kakkua, vohveleita ja pizzaa oli tarjolla jokaisen makuun. Tästä pitivät huolen 17 yrittäjää, jotka olivat levittäytyneet ympäri Anttilanmäkeä. Jopa nuoruuteni ravintola Tirra tarjosi palveluitaan pop-up terassillaan.

Anttilanmäen kyläjuhla ei olisi mitään ilman laadukkaita esiintyjiä ihan kansakuntamme kaapin päältä, tietysti paikallisia omia kykyjä unohtamatta.
Tänä vuonna saimme nauttia mm. oopperalaulaja Jaakko Kortekankaan sielukkaita lauluja sekä häntä säestäneen Kamariorkesteri Juvenalian tasokkaita kappaleita. Saimme kuulla italialaista Piazzolaa sekä suomalaisia Merikantoa ja Chydeniusta kokonaisen tunnin ajan. Harvinaista harppumusiikkia oli tarjolla hodarikahvilassa ja livemusiikkia pihapiirin tunnelmissa Vilhonkadulla. Anttilanmäen oma jengi Etelärinteen pojat oli tietysti kuvioissa mukana jazz- ja swingtyylisellä poljennollaan. Heidän tyylitajuaan voi vain ihailla. He ovatkin oiva Anttilanmäen semafoori. Puistokonsertissa esiintyivät Kaisa ja kummajaiset sekä tietysti nuorisolle oli tarjolla rytmikästä rokkia Leipomossa. Loppuilassa jytäsivät nuorison Ylävire sekä Juhlat bändi.

Mielenkiintoista ja uutta oli tänä vuonna Ympäristökätköily, jossa kartan avulla etsittiin ympäri Anttilanmäkeä piilotettuja kätköjä. Nuoriso oli innoissaan ja suorastaan kirmasi kätköjä etsimässä. Kuten alussa mainitsin tämän vuoden pääteema oli ympäristö ja kestävä kehitys. Tarjolla oli todella monipuolinen kattaus näistä aiheista. Alueelta löytyi hius- ja karvakuitujen uusiokäyttö opastusta, hyönteishotellin perustamisopetusta, Anttilanmäen kasvipankki, vieraslajitunnistusta sekä tietysti biojätteen käsittelyopastusta. Ja mikä tärkeintä tunnelma oli vapautunut ja ihmiset viihtyivät taas kerran.

Iitin kesäteatteri vieraili Anttilanmäellä:
”Mies, joka ei osannut sanoa ei” oli hauskan pulskea vedätys

Olen aina ihaillut suomalaisia harrastajateatterilaisia siksi, että he pistävät itsensä likoon aina viimeistä piirtoa myöten. Teatteria tehdään yhteisöhengessä ja niillä ehdoilla, joita kullakin talkoolaisella sattuu hihassa olemaan. Ja mikä tärkeintä, epäonnistumista ei pelätä!
Iitin kirkonkylän kesäteatterissa on jujua mukana, vaikka näytelmä onkin liian pitkä ja suvantovaiheita liikaa. Silti iittiläiset liikkuivat joviaalisti juuri niissä kliseissä, joita meille joka vuosi kesäteattereissa tarjotaan: petollisuutta, rakkautta, juopoutta ja aitoa urpoilua. Jussi Kylätaskun näytelmässä on ulottuvuuksia, vaikka näytelmässä onkin selviä viiteitä Gogolin Saiturista. Matti Kuikkaniemen sovitus antaisi toki mahdollisuuksia kunnianhimoisempaankin lopputulokseen, mutta silti ohjaaja Markku Kekki onnistuu nyt melkein ”mahdottomassa”.

Musiikkinäytelmä on aina haastava, mutta nyt iittiläiset polkivat rohkeasti eteenpäin välittämättä mahdollisista ylä-d:een epäpuhtauksista periaattella: Jokaiselle jotakin ja kaikille ainakin vähän. Vaikeinta harrastajaryhmille on ns. siirtymät ja sisääntulot. Mutta so what! Esitys hengitti aitoa Soramäki-energiaa ja antoi kivan ja osin mehukkaankin kuvan kyläyhteisön valtasuhteista ja siinä mukana pyörivistä ihmisistä. Jos jotain jäi kaipaamaan, niin sitä, että esimerkiksi ruumisarkkukohtauksesta olisi ollut puristettavissa enemmän, samoin kuin mustasukkaisuusepisodeista.

Tarinaa kannattelivat silti kelpo heittäytyjät ja rohkeat näyttelijät. Rooleissa onnistuivat kutakuinkin kaikki, mutta erityiset kiitokset silti seuraaville.
Jari Viljamaa oli omanlaisensa vekkuli ja letkeä kertoja- hevonen, joka puristi osaansa myös huumoria. Hyvää oli loppu, jolloin ruunasta tuli ori! Simo Heino pappismies Aimona oli parhaimmillaan saunakohtauksessa ja sievistelyissä. Miestä etsivä Milla osasi laulaa, mutta kiihkoa hän olisi saanut pistää enemmän peliin. Jari von Becker kaupunginjohtajana Hakona ja konstaapeli Leppäsenä oli mukiinmenevä turhake. Kari Taavila tavoitti Sutkin hengen, mutta juoppoon Renlundiin olisi kaivattu enemmän latausta. Parhaan roolin tykitti nyt naiskonstaapeli, jonka tekemisessä oli intohimon liekkiä ja haureuden ja toisen naisen tuomaa kipinää. Myös Anna Iina Helander ja pappa Jarmo Tähtinen vetivät roolinsa rytmissä. Pääasia oli, että iittiläiset toivat Anttilanmäelle mukavan lisäkipinän teatterillaan!

Anttilanmäen- ja Kittelän Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Silja Kostia on tyytyväinen, sillä yleisötavoite yli 1000 kävijää saavutettiin

Mikä tekee Anttilanmäestä kyläjuhlien väärtin?

Tämä kysmys sopii tietysti esittää Anttilanmäen ja Kittelän asukasyhdistyksen puheenjohtajalle Silja Kostialle, jonka tapasin juhlien infopisteessä kiireisenä.
– No tietysti ainutlaatuinen sijainti, vanhat perinteet ja aidon kyläyhteisön henki.

Paljonko odotatte väkeä tilaisuuteenne?
– Olisimme tyytyväisiä, jos ylittäisimme 1000 kävijän rajan. Sää ei nyt tunnu oikein suosivan ja osa katsoo olympialaisia, mutta vakikävijät tulevat takuuvarmasti.

Mitä uutta kyläjuhlissa on tänä vuonna?
– Meillä, kuten koko Lahdella on ympäristö nyt keskipisteessä. Me tarvitsemme kestävää kehitystä selviytyäksemme tulevaisuudesta mahdollisimman hyvin. Siksi olenkin iloinen, että Anttilanmäki on päässyt Lahden LAB- ammatikorkeakoulun Askel-hankeen yhteistyökumppaneiksi. Hankkeessa seurataan oman kodin energian kulutusta, ilman laatua ja muita mittareita. Olemme mukana kehittämässä kolmea uutta palvelumallia.

Minusta tämä on upeaa ja inspiroivaa toimintaa. Kannattaahan meidän kaikkien toki miettiä itse kukin kohdaltamme, mitä kannattaa ostaa vai voisiko tavaroita kierrättää naapurin kanssa. Jokaisen kannattaa seurata oman kodin ilmanlaatua ja hyödyntää satokauden kasvistietoutta yhdessä yhteisönsä kautta, vaikkapa reseptejä jakamalla.
-Askel-hanke päättyy syyskuussa 2021. Tätä tärkeää tietoa me anttilanmäkeläiset saamme ylpeinä olla jakamassa muille lahtelaisille

Juhani Melanen

Marju Markkanen (sd.): Lahdessa haluttiin kunnioittaa lahtelaisten tahtoa jakamalla paikat solidaarisella prosenttimallilla


– Haluamme kunnioittaa vaalitulosta ja ja jakaa sen mukaisesti paikat. Valtuusto ja muut toimielimet ryhtyvät pian työhön ja lahtelaiset voivat olla varmoja, että me vaaleilla valtuustoon valitut lahtelaiset tulemme tekemään kovasti työtä kotikaupunkimme hyväksi, Markkanen toteaa.

Markkanen kertoo, että 10-paikkaiset toimielimet neuvoteltiin yhteistyössä sosialidemokraattien, kokoomuslaisten sekä perussuomalaisten kanssa.
– Tässä ei ollut kyse mistään hiekkalaatikkoleikistä.

Lahdessa toimielinten paikka jakoon meni taas kuukausi aikaa, kun taas naapurikunta Hollolassa asiat olivat kunnossa jo heti kuntavaalien jälkeen.
– Jos Hollolassa tuotaisiin vaalien jälkeen aivan uusi tapa jakaa paikat, johon kaikki puolueet eivät sitoudu ja joka ei ole vaalitulosta kunnioittava, voisi sielläkin prosessi kestää kauemmin.

Markkanen muistuttaa, että hänellä on tapana ylläpitää kuntapoliitikkona yhteishenkeä.
– Minulla ei ole tapana jättää asioita hampaankoloon vaan mennä asiat edellä eteenpäin. Edelleenkin kuuntelen ja kunnioitan toisten mielipiteitä ja näkemyksiä sekä pyrin löytämään kompromissiratkaisuja, jotta saamme rakennettua Lahtea lahtelaisten toiveiden mukaiseksi kaupungiksi.

Lahtelaisia erityisesti kiinnostavia sekä puhuttelevia asioita ovat Kisapuiston ja keskustan kehittämissuunnitelmat.
– Nämä asiat on syytä saada käsittelyyn mahdollisimman nopeasti. Meidän tulee tehdä tällä kaudella kautta linjan päätöksiä, jotka edistävät lahtelaisten työllistymistä, osaamista ja hyvinvointia.

Luottamuspaikkajaossa ei haluttu tehdä kompromissia

– Perussuomalaiset halusivat kunnioittaa luottamustoimien jaossa vaalitulosta, mutta pienryhmien tekninen vaaliliitto johti siihen, että jouduimme myös tekemään teknisen vaaliliiton, jotta vaalitulos toteutuisi ja luottamuspaikat jaettaisiin äänimäärien mukaan, perussuomalaisten Rami Lehto sanoo.

Lehdon mukaan yhteistyön onnistumiseen vaikuttaa paljon myös muiden puolueiden asenteet.
– Yhteistyö ei toimi, jos toinen osapuoli lukkiutuu vain omaan tahtotilaansa.

Syksyn tärkeimmät kaupunginvaltuuston käsittelyssä olevat asiat ovat perussuomalaisten mielestä vuoden 2022 talousarvio ja strategian päivitys
– On valitettavaa, että heikoiten vaaleissa menestyneet puolueet eivät halunneet hakea kompromissia luottamuspaikkajaossa, vaan ne olivat ehdottomia tämän asian kanssa. Vain heidän paikkajakomallinsa kelpasi neuvottelujen pohjaksi. Me perussuomalaiset halusimme, että luottamuspaikat jaetaan äänestäjiä kunnioittaen vaalituloksen mukaan.

Perussuomalaiset eivät halunneet lähteä tukemaan pienten puolueiden vallanhimoa, johon heidän vaalituloksensa ei riittänyt.
– Äänestäjien tahtotilaa pitää kunnioittaa ja paikat jakaa sen mukaan.

Vanha meininki ei voi jatkua Lahdessa

– Lahdessa ei ole kymmeniin vuosiin haluttu noudattaa vaalitulosta ja tällä kertaa homma meni poikkeuksellisen törkeäksi kaikkine hallintosääntöjen muutosten, uhkailun, valehtelun ja muun täysin käsittämättömän toiminnan myötä Pro Lahti -ryhmä Kalle Aaltonen toteaa.

Aaltonen muistuttaa että kaikki yhteistyö perustuu luottamukseen ja ilman luottamusta on vaikea saada aikaiseksi aitoa yhteistyötä.
– Olen itse pitänyt sanani päätöksenteossa aina ja se pitää jatkossakin.

Aaltonen toivoo, että Luus käsitellään uudelleen kaupunginvaltuustossa tulevan syksyn aikana ja aiemmin tehty päätös kumotaan samalla.

Paikkajakoon menee Aaltosen mielestä Lahdessa liikaa aikaa, koska kolme suurinta puoluetta yrittävät suhmuroida itselleen perusteettomin keinoin enemmän valtaa.
– Demarit, kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kieroilevat ja kikkailevat paikkajaossa aivan käsittämättömällä tavalla. Jaoimme korimallilla pienryhmien kesken meille kesäkuussa annetut paikat ilman mitään ongelmia noin tunnissa. Kaikki paikat olisi mahdollista jakaa Lahdessa tuon avulla noin 2-3 tunnissa.

Aaltosen mukaan on kaikkien lahtelaisten etu, että pienryhmät pitävät puolensa, eikä sama vanha meno voi enää jatkua Lahdessa kuten aina ennen.
– Lahtelainen päätöksentekokulttuuri tähtää vain pienen piirin etuun. Yhä edelleen tämä on olennainen osa paikallista kuntapolitiikkaa.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011