Patoseudun omakotiyhdistys juhli nelikymppisiä

Juhani ja Maija Hilkemaa asuivat 10 vuotta Patoniityssä. He rakensivat omakotitalon sinne vuonna 1978


Patoseudun omakotiyhdistys perustettiin vuonna 1978. Patoniitty rakennettiin valmiiksi 1980 -luvulla. Patomäki valmistui jo hieman aiemmin. Vuosituhannen vaihteessa vartiolaaksolaisista tuli omakotiyhdistyksen jäseniä.
– Meillä on samanlaista toimintaa vielä tälläkin hetkellä kuin 40 vuotta sitten, puheenjohtaja Tapio Irri kertoo.

Puheenjohtajan mielestä kehätie olisi voinut kulkea Renkomäen kautta.
– Päätös on tehty ja nyt elämme sen ehdoilla. Nyt on hyvä pohtia, onko siitä meille mitään hyötyä.
Irrin perhe on viihtynyt Patomäessä jo 44 vuotta, eikä aio muuttaa sieltä pois.

– Tällä alueella on asunut moni suomalainen kuuluisuus. Kirjailija Heikki Luoma, taitoluistelija Mila Kajas sekä Heinolan uusi kaupunginjohtaja Jari Parkkonen ovat asuneet täällä.

Lasten vuoksi omakotitaloon

Eija Remeksen perhe tarvitsi isomman asunnon 1990 -luvulla, kun hänen lapset olivat pieniä.
– Muutimme vuonna 1994 Patoseudulle. Minä kasvatan takapihallani kukkia ja yrttejä.

Remes kehuu myös naapureitaan.
– Täällä asuu mukavaa porukkaa.

Alueen kadut ovat olleet myllerryksessä muutaman vuoden ja kehätietä kaivetaan entisen jalkapallokentän kohdalla.
– Teidän, että muutaman vuoden päästä elämä palautuu alueella normaaliksi. Se riittää minulle

Tiina Tohkanen-Laakso muutti samasta syystä Vartiolaaksoon vuonna 2001 kuin Remeksen perheen Patoseudulle hieman aiemmin.
– Tämä on ollut hyvä kasvuympäristö lapsille. Kaupat ja koulut ovat aivan vieressä. Minua ei ole henkilökohtaisesti häirinneet tietyöt ollenkaan.

Perustajajäsen ja aktiivinen puuhamies

Kauppias Kauko Timonen on yksi Patoseudun omakotiyhdistyksen perustajajäsenistä.
– Asuin 10 vuotta kerrostalossa, mutta parhaiten olen viihtynyt omakotitalossani.

Mies ei tunnustaudu remontoijaksi, mutta pieniä maalaustöitä ja terasseja on Timosen mielestä mukava tehdä.
– Omakotitalossa on aina omat vapautensa. Remppahommat pitävät hieman jo ikääntyneemmän miehenkin vetreänä.

Juhani ja Maija Hilkemaa rakensivat omakotitalon Patoniittyyn vuonna 1978.
– Kaikki rakentajat olivat samanlaisessa elämäntilanteessa. Lapset olivat pieniä ja rakennusvälineitä lainattiin toisillemme. Tämä oli mukava yhteisö.

Rouva Hilkemaata harmittaa vieläkin, että he muuttivat pois Patoniitystä.
– En minä olisi halunnut muuttaa koskaan pois täältä.

Hilkemaat eivät enää asu alueella, mutta monet hyvät ystävät asuvat siellä edelleen.
– Tulimme juhlimaan nelikymppisiä, koska meidät kutsuttiin. Tässä porukassa olemme aina viihtyneet.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
ARKISTO