Kun toimeen tartuttiin, niin valmista tuli neljässä vuodessa. Se ei ole hullumpi saavutus, kun lehdistölle esiteltiin tämän viikon keskiviikkona Lahden kuparinhohtoista matkakeskusta.
Yhteiseen hiileen puhalsivat pääsuunnittelija, arkkitehtitoimisto JKMM, YIT Rakennusyritys Oy, Sisto Oy ja Lahden kaupunki. Uusi matkakeskus syntyi YIT:n yksikönjohtaja Ari Bergströmin mukaan allianssi-periaatteella, jolla pureuduttiin yhteisvoimin rakentamaan Lahden rautatieaseman itäpuolelle noussut, vanhanaikaisesti sanottuna linja-autoasema. Rautatieaseman kanssa ne muodostavat yhdessä juna ja linja-autoliikenteen solmukohdan.
Matkahuolto Oy:n käytössä vuodesta 1939 ollut Lahden linja- autoasema lopettaa tämän kuun viimeisenä päivänä toimintansa. Se avaa helmikuun 1. päivänä toimipisteensä uuden matkakeskuksen itäpäässä, BW-Towerin ensimmäisessä kerroksessa, lahtelaisen historiansa kolmannen toimitilan.
Länsi-itäsuuntainen paikallisliikenteen pysäkit ovat olleet jo rakennusvaiheen aikana matkakeskuksen kohdalla Mannerheiminkadulla. Nyt uudelle laiturikannelle saapuvat kaikki kaukoliikenteen autot. Lähteville busseille on kuusi laituria ja saapuville kolme. Myös Askonkatua on jatkettu laitureitten sivulle pysäköintiä varten. Henkilöautoliikenteelle valmistuvat maksulliset pysäköintitalo ja robottiparkki keväällä.
Koko alueen suunnittelu mahdollisti rakennusaikaiset tekniset muutokset, totesivat mukana olleet yritysten vastuuhenkilöt. Kokonaisuudessaan matkakeskuksen hinnaksi tulee noin 19 milj. euroa. Sokeain keskusliiton ehdotukset heikkonäköisille ja sokeille henkilöille merkittävät ohjeet pistekirjoituksella toteutettiin porraskäytävien kaiteissa samoin linja-autojen laituripaikoille ohjaavat kapeat teräksiset kiskot sekä porrashissien äänimerkit. Hissit ovat niinleveitä, että pyörätuolilla liikkuva pystyy niissä kääntymään.
Lahden tammikuun lopulla jättävä teknisen- ja ympäristötoimialan johtaja Matti Kuronen oli tyytyväinen allianssin toimintaa. Sen osapuolet olivat hakeneet yhteisvoimin ratkaisuja ongelmakohtiin kuten tukiseinien problematiikkaan rakennusvaiheen aikana. Kaupunkilaiset saivat myös kiitosta sietäessään siltarakenteiden työvaiheitten hankaluudet Vesijärvenkadun ja Uudenmaankadun välillä. Siltakansien alle Vesijärvenkadulla on kaksi uutta linja-autopysäkkiä. Kevyen liikenteen väylä on avattu vanhan Loviisanpässin ratauomaan.
Alue, mihin matkakeskus rakentui, on ahdas. Se kuvattiin ”kenkälusikalla” kaavaan työnnetyksi. Suunnittelijat pystyivät säilyttämään vanhat, isot tammet suojeluksessa olevan Asemapäällikön talon edessä. Betonirakenteiden peitelevyt ovat kuparia, jotka patinoituvat vuosien saatossa. Kupariverkko suojaa esimerkiksi hissien ulkoseinämiä. Lasikaappien seinät ovat uudenlaisella liimatekniikalla toisiinsa kiinnitetyt. Ne eivät vaadi tuekseen alumiini- tai teräskiskotusta.
Laiturikannen kuparikatos on rei’itetty, ja tähtimäiset valokuviot näkyvät niistä illan pimetessä.Uuden sillan alla Vesijärven kadun seinämät ovat suojattu lainehtivalla alumiinikatteella, missä näkyvät valoefektit.
Informaatiotilaisuudessa olleet VR:n ja linja-autoliikenteen edustajat toivoivat tulevan yhteistyön jatkuvan siten, että julkisen liikenteen aikataulutus saataisiin tulevaisuudessa palvelemaan matkustajia mahdollisimman joustavasti. Matkakeskuksen suunnittelussa on huomioitu kävelijät ja polkupyörillä, jotka kulkevat myös tunneliosuuksissa.
Marja-Liisa Niuranen