Terve ikääntyminen ja elämäntavat Miestenpiirissä

Kuva: Kansanterveystyön veteraani ja Itä-Suomi-terveysprojektin suunnittelija professori Pekka Puska, kuvassa edessä, ensimmäisessä kahvipöydässä. Puska ennätti Launeen kirkolle tämän viikon maanantai-iltana kertomaan projektin positiivisista tuloksista ihmisten muutettua elämäntapojaan 1970-luvulta lähtien.


Kuka muistaa Itä-Suomi terveysprojektista nousseen kohun jo lähes puolivuosisataa sitten? Asia ei ollut yhden vuosikymmenen juttu, vaan jatkuu periaatteessa edelleen. Tutkimuksiinsa projektiin terveystieteilijät hakivat verrokkiperheitä aina Italiaa ja Kreikkaa myöten. Projektin tulokset ja suomalaisten terveys kiinnostaa edelleen niin tutkijoita kuin kansalaisia. Launeen seurakunnan miestenpiiri on kiinnostunut varttuneitten ihmisten kunnossa pysymisestä. He ovat kutsuneen tilaisuuksiinsa eri alojen asiantuntijoita. Tämän viikon maanantai-illan vieras oli professori Pekka Puska.

Launeen seurakunnan miestenpiirin tapahtumat ovat suosittuja. Kansanterveyttä vuosia tutkineen ja Itä-Suomi- terveysprojektissa tiukasti mukana ollut lääketieteen tohtori, eläkkeelle siirtynyt Kansanterveyslaitoksen johtaja Pekka Puskan viime maanantainen tapaaminen oli antoisa. Launeen kirkolle saapui terveyssanaa kuulemaan lähes sata miestä, osa ei ollut aiemmin käynyt miesten piirissä. Varttuneille miehille terveyden ylläpito on tärkeää, vaikka sataprosentisen terveitä joukossa on ehkä muutama kymmenen.

Vaasalainen Pekka Puska on valmistunut sekä valtiotieteen maisteriksi ja myöhemmin lääkäriksi Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa . Vanhempien tutkijoitten mukaan hänet tunnettiin nuorena medisiisarina, jolla oli kiinnostusta pitkäjännitteiseen tutkimustyöhön. Itä-Suomi- terveysprojektista alkoi lääkäri Puskan monikymmenvuotinen vaikuttaminen suomalaisten terveyteen.

Toimittajalle tuli tutuksi itäisten maakuntiemme kansalaisiin kohdistettu terveysvalistus, kun olin työssä Suomen Raittiusjärjestöjen liitossa. Naapurityöhuoneessa teki omaa tutkimustyötään, jo edesmennyt, nuori lääkäri Heikki J. Korhonen. Hän oli mukana Pekka Puskan ja terveystieteilijöiden projekteissa ja suunnitteli yhteistyössä terveysjärjestöjen kanssa kansantajuisia tupakka- ja alkoholivalistusjulkaisuja. Toimiston pitkän pöydän ääressä Heikki kertoi meille uusimpia asioita ihmisten terveyteen vaikuttamisesta. Silloin syntyi myös terveysprojekti ”Mies 2000”.

Yhteistyö ei ollut riittävää suomalaisittain vaan Puskan kautta tiedot kulkivat myös Maailman terveysjärjestön, WHO, ja Suomen tiedemiesten välityksellä. Todettakoon vielä, että terveysvalistajat eivät istuneet kirjoituspöytien ääressä, vaan kulkivat saappaat savessa metsureitten ja maaseudun raskasta työtä tekevien ihmisten parissa selvittääkseen heidän todelliset elämän olosuhteensa.

Pahimmat kansansairaudet, kuten tuberkuloosi, pienten lasten kuolleisuus, vitamiinien puute ja hygienia kodeissa ja kouluissa ovat Suomessa historiaan, mutta uusia sairauksia on kuten diabetes, ”sokeritauti”. Työikäisten ihmisten aiemmin ennenaikaiseen kuolemaan johtaneet sydän- ja verisuonitaudit ovat elämäntapamuutoksilla ja lääketieteen avulla saatu vähenemään. Ihmiset ovat omaksuneet myös liikunnan merkityksen hyvinvoinnilleen. Vaikka alkoholin- ja tupakan kulutus on vähentynyt, niin mukaan on tullut uusia, ihmisten terveyttä vaurioittavia aineita, kuten runsas sokerin käyttö makeisissa ja limsoissa, virkistysjuomissa kofeiini ja muut kemikaliot sekä pelko monen muun uudehkon elintarvikkeen mahdollisista haitoista.

Kuulijat esittivät lääkärille kysymyksiä lääkkeiden ja ruokavalion merkityksestä, esimerkiksi veren korestroliin. Kysyttiin muun muassa punaisen lihan epä/ terveellisyydestä, nuorten ja vähän varttuneempienkin nuuskamällin käytöstä ikenessä sekä limu- ja virkistysjuomien terveysvaikutuksista sekä voin ja muiden ”vanhanaikaisten” rasvojen suosimisesta kotiruoassa.

Puska kertoi kaskuna kainuulaisten ja pohjoiskarjalaisten emäntien neuvokkuudesta: ”kun miehet eivät suostuneet vaihtamaan ”punaista maitoa” pois, niin emännät laittoivat näihin tölkkeihin kevyt- tai rasvatonta maitoa ja täydestä meni!” Kun voin käyttöä moitittiin, niin Lieksan Marttojen arvat saivat kansalaisilta lisänimen voi-arpa, arvoissa luki, tämä arpa ei voita.

Marja -Liisa Niuranen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Toiminnanohjaaja Lasse Perttola: Metsäkauriit viihtyvät Launeella, koska siellä on turvallista
Projektipäällikkö Janne Wikström: Porvoonjoentie siirtyy Patomäen tunnelin päälle elokuussa
Hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski: ”Juhannus olisi jo mahdollista viettää saneeratussa kodissa”
Ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää: ”Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella”
Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
ARKISTO