VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.

Kehätien avaamispäivämäärä varmistui, kun Liikenne- ja viestintävirasto Traficom antoi käyttöönottopäätöksen Liipolan ja Patomäen maantietunneleista. Syksyn 2020 aikana Liipolan ja Patomäen maantietunneleissa on tehty mittavat teknisten järjestelmien hyväksyntätestaukset ja järjestetty neljät pelastusharjoitukset. Kehätie avataan tiistaina 8.12. Kehätien liikenteelle otto tapahtuu hiljaisen liikenteen aikaan, ja kokonaisuudessaan kehätie on liikenteellä aamuruuhkaan mennessä.
–  Kehätie valmistuu luvatusti joulukuussa 2020, joka alittaa hankkeen toteutuspäätöksen mukaisen tavoiteaikataulun noin vuodella. Rakentaminen on sujunut erittäin hyvin ja hankekokonaisuus toteutuu kustannusarviossa. Voimme kaikki – niin suunnittelijasta työnjohtajaan kuin työmaalla ahkeroiviin rakentajiin – olla erittäin ylpeitä tästä saavutuksesta, toteaa projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastolta.

Erittäin tärkeä huomio kaikille tienkäyttäjille

Kehätie kytkeytyy länsipäässä Hollolan kohdalla Tampereen suunnan valtatiehen 12 ja itäpäässä vilkkaasti liikennöityyn valtatie 4 moottoritiehen.
–  Uusi kehätie liittyy molemmista päistään vilkkaasti liikennöidyille moottori- ja moottoriliikenneteille. Kaikilla tähän saakka avatuilla kehätien rakentamiseen liittyvillä kaduilla on ollut avaamishetkellä useiden autojen jono odottamassa avaamista. Kehätiellä se ei onnistu, sillä kehätien päät ovat moottoritietä eikä moottoritielle saa pysäyttää jonottamaan turvallisuuden vuoksi. Kehätiehen ehtii kyllä tutustumaan sen ensimmäisenä aukiolopäivänä myös päivän valjettua, muistuttaa  Wikström.

Kehätien nopeusrajoitus kaksikaistaisella osuudella Hollolan Soramäen ja Okeroisten välillä on 100 km/h ja nelikaistaisella osuudella Okeroisten ja valtatiehen 4 yhdistyvän Kujalan eritasoliittymän välillä 80 km/h. Liikenteelle auetessa Soramäen ja Okeroisten välillä on 80 km/h rajoitus, joka nousee 100 km/h keväällä talvinopeusrajoituksen päättyessä. 13 kilometriä pitkälle kehätielle yhdistyvät Soramäen, Nostavan, Okeroisten, Nikulan, Launeen ja Kujalan eritasoliittymät.

Lakkaavaa maantieverkkoa Lahden ja Hollolan omistukseen

Valtatie 12 nimitys siirtyy tien avaamisen myötä vanhalta valtatien linjalta uudelle kehätielle. Samalla vanha valtatie ja alempaa maantieverkostoa on siirtynyt ja siirtyy Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan omistukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa teiden kunnossapidosta vastaavat kuntarajojen mukaisesti Lahti ja Hollola.

Siirtyneitä ja siirtyviä teitä ovat:

–  Ala-Okeroistentie kehätien uudesta Okeroisten eritasoliittymästä pohjoiseen, entinen maantie (mt) 296 (1.10.2020)
–  Helsingintie Ala-Okeroisten risteyksestä pohjoiseen, entinen mt 140 (1.10.2020)
–  Uudenmaankatu Renkomäestä pohjoiseen, entinen mt 167 (1.10.2020)
–  Hämeenlinnantie ja Mannerheiminkatu, vanha valtatien 12 linja Soramäestä        Joutjärvelle (8.12.2020)

Miestenpiiri rakensi lastenkirkon

Kuva: Palovaroittimien puuhamiehet vasemmalta Lauri Tuomisto, Esa Hietaniva ja Retsi Salonen


Ensimmäisenä adventtina jumalanpalveluksen jälkeen otetaan miestenpiirin rakentama lastenkirkko käyttöön Launeen seurakunnassa. Lastenkirkkoa on suunniteltu jo usean vuoden ajan, mutta tositoimiin päästiin viime kesänä ja nyt projekti on valmis.
 – Suurisydämiset miestenpiiriläiset keittävät soppalounaan sunnuntaiksi lastenkirkon avajaisia juhlistamaan. Sen jälkeen uusi rakennus siunataan ja ihmiset pääsevät tutustumaan lastenkirkkoon, kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo.

Kirkkoherra muistuttaa, että kaikissa toiminnoissa, myös uuden lastenkirkon avajaisohjelmassa noudatetaan turvavälejä.
 – Miestenpiiriläiset ovat olleet rakentamassa Lohjalle Kansan raamattuseuran leirikeskus Vivakoon lastenkirkkoa muutama vuosi sitten.

Idea Launeen kirkon tontille rakennettavasta lastenkirkosta syntyi kirkkoherran mukaan juuri tuolla Lohjan talkooreissulla.
 – Naiset ovat kutoneet mattoja ja tehneet erilaisia käsitöitä uuteen rakennukseen. Alttaritaulut ja kirkkotekstiilit on tehty myös perinteisellä suomalaisella talkoomeiningillä.

Hollolan miestenpiiriläiset ovat lahjoittaneet puumateriaalin lastenkirkon rakennusprojektia varten.
 – Tässä projektissa on ollut mukana iso joukko vapaaehtoisia. Se on osoitus hienosta yhteisöllisyydestä, jota meillä launeelaisilla on paljon. On vielä paljon ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä toisen eteen.

Paloturvallisuusviikolla mukana

Suomessa vietetään parhaillaan paloturvallisuus viikkoa. Kirkkohallituksella on ollut perinne jakaa aina teemaviikolla palovaroittimia. Päijät-Hämeessä jaon suorittavat Launeen miestenpiirin vapaaehtoiset. Palovaroittimia oli tarkoitus jakaa Marian kammarin edessä Vapaudenkadulla 1.12.  mutta tapahtuma on PERUTTU viimeisimpien koronarajoitusten vuoksi!
– Lahjoituksena saadut palovaroittimet annetaan ilmaiseksi niille ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa niitä omaan kotiin. Marian Leijonat antavat asennusapua heikkokuntoisille ja senioriväestölle, miestenpiirin aktiivi Retsi Salonen toteaa.

Kirkkohallituksessa todettiin, että launeelaiset ovat aktiivista, joustavaa sekä ripeää porukkaa ja sen vuoksi palovaroitintempaus annettiin nyt päijäthämäläisten miestenpiiriläisten hoidettavaksi.
– Tämä tempausta ei ole koskaan aiemmin järjestetty Päijät-Hämeessä.

Miestenpiirin aktiivijäsen Salonen kertoo, että palovaroittimia jaetaan miestenpiirien kautta muun muassa Heinolassa, Hollolassa, Kuhmoisissa, Kärkölässä ja Padasjoella.

Petri Görman

Anttilanmäelle kunniamaininta Vuoden Kylä -kilpailussa

Anttilanmäki menestyi valtakunnallisessa Vuoden kylä -kilpailussa. (Kuva Henri Uotila/HNRI OY)


Lahden Antilanmäki ja Janakkalan Vähikkälän kylä saivat kunniamaininnat valtakunnallisessa Vuoden kylä -kilpailussa. Vuoden kyläksi nousi Markkuun kylä Tyrnävällä Pohjois-Pohjanmaalla.

Valintaraati piti Anttilanmäkeä piti hyvänä esimerkkinä kaupunginosan yhteisöllisestä toiminnasta.
– Anttilanmäki edistää esimerkillisesti kestävää elämäntyyliä perinteikkäässä ja historiallisessa ympäristössä. Asukkaiden tekemä jakamistalouskokeilu on hyvä osoitus yhteisöllisyydestä. Lisäksi Anttilanmäen verkkosivut ovat laadukkaat ja sisältöjä päivitetään aktiivisesti, raati perusteli.

Vähikkälän kylä on ansioitunut myös Suomen älykkäin kylä -kilpailussa, jossa se sijoittui kärkiviisikkoon. Valintaraati piti Vähikkälän uusista ajattelumalleista tapahtumantuottamisessa ja monipuolisesta kulttuuritarjonnasta. Kylän hyvä yhteishenki nousi esille kilpailuhakemuksessa. Kylän valokuituverkon keskuksen sijoittaminen kylätalolle ansaitsee myös erityismaininnan tärkeästä projektista, jonka kautta kyläläisillä on mahdollista tehdä etätyötä luotettavalla verkkoyhteydellä.

Vuoden kylä Markkuu vakuutti raadin kylän vahvalla yhteisöllisyydellä ja aktiivisuudella lasten ja nuorten toiminnassa.
– Kylällä on tehty paljon asioita talkoiden voimalla, ja tälle tehdylle vapaaehtoistyölle halutaan myös tunnustuksen myötä antaa kunnia.”

Markkuun Seudun Kyläyhdistys on määrätietoisesti kehittänyt kylän toimintaa ja vahvistanut Markkuun positiivista kyläbrändiä. Valintaraati katsoi, että Markkuussa tehdään esimerkillisesti monipuolista kyläviestintää, jonka kautta tehdään tutuksi kylillä asumista ja nostetaan esille kylän tarjoamia mahdollisuuksia.

Suomen Kylät ry palkitsee vuosittain aktiivisen ja innovatiivisen kylän Vuoden kylänä. Valitsemalla Vuoden kylä halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Tavoitteena on löytää aktiivisia kyliä, tuloksellista kylätoimintaa ja saada hyviä esimerkkejä kylien toiminnasta ja yhteistyöstä. Vuoden kylä valitaan joka vuosi. Vuoden kylä -kisassa oli ehdolla yhteensä 16 kylää, jotka on palkittu aiemmin oman maakuntansa vuoden kylänä.

Anttilanmäen kyläjuhla ensi vuoden elokuussa

Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen puheenjohtaja Silja Kostia kertoo tuoreimmat kuulumiset Anttilanmäeltä
– Jakamistalouskokeilumme on tällä hetkellä vaiheessa, jossa startup-yritys Coreorient kehittää asukasyhteisön tarpeisiin sopivaa yhteisöalustaa vertaislainaamoa varten. Sitä tullaan testaamaan ensi vuonna myös jalkarantalaisessa taloyhtiössä. Työtä tehdään LAB-ammattikorkeakoulun koordinoiman Kestävän asumisen palvelut yhdessä kehittäen (ASKEL) -hankkeen puitteissa.

–  Anttilanmäen kyläjuhla järjestetään osana ympäristöpääkaupunkivuoden virallista ohjelmaa 7.8.2021. Tapahtuman teemoja ovat yhteisöllisyys, rakennusperintö ja arjen kiertotalous.

Projektipäällikkö Janne Wikström: Kehätien tunneleiden käyttöönottoesitystä valmistellaan parhaillaan

kuva: Lahden eteläinen kehätie valmistuu kuukauden päästä.


Lahden eteläinen kehätie valmistuu kuukauden päästä. Viimeisen kuukauden työt muodostuvat käytännössä testaus ja viimeistelytöistä.
– Muutamia pieniä ei aikataulukriittisiä testejä tehdään vielä ja viimeistelytöiden listalla mm. vihertöitä, kaiteita ja siivoamista, projektipäällikkö Janne Wikström kertoo.

Maantietunneleiden käyttöönottoesitystä valmistellaan parhaillaan.
– Hakemus lähetetään käsiteltäväksi lähiaikoina Traficomiin  ja siellä myönnetään käyttöönottoluvat, kun myöntämisedellytykset on hakemuksella osoitettu.

Yleisölle ei voida järjestää tutustumista tunneleihin koronavirustilanteesta johtuen.
– Tiedostamme, että kiinnostusta olisi ollut hyvin paljon, mutta suositukset kokoontumisista eivät mahdollista turvallisesti arviolta useamman tuhannen ihmisen kokoontumista.

Tunneleita tullaan esittelemään vielä marraskuussa julkaistavan esittelyvideon avulla.
– Sen kuvauksiin pääsee mukaan arvalla valittu 10 hengen ryhmä.

Patomäen kentän rakennustyöt ovat alkaneet

– Patomäen kentän raakamuotoiluja toteutetaan parhaillaan. Kenttäalueiden vihertyöt toteutetaan kesän 2021 aikana.

Pelikuntoinen kenttäalue tulee olemaan kesällä 2022.
– Nurmialueiden annetaan uurtua rauhassa, koska jalkapallokenttä tulee olemaan aktiivisessa käytössä.

Projektipäällikkö Wikström kertoo, että tilaajan näkökulmasta Lahden eteläinen kehätie on ollut upea hankekokonaisuus.
– Toki vielä on töitä jäljellä, jotta Kehätie saadaan avattua suunnitellusti joulukuussa.

Kehätien rakentamista on toteutettu huippuammattilaisten kanssa niin suunnittelupöydällä kun rakentamisen parissa maastossakin.
– Lopputulos tulee palvelemaan laadukkaasti ja turvallisesti väylien käyttäjien seuraavat vuosikymmenet. Tämä hanke sisältää koko infrarakentamisen kirjon vaativista pohjanvahvistuksista pitkiin siltoihin sekä tunneleihin.

Petri Görman

Monipuolinen kuvanveistäjä Mauno Hartman

Kuva: Kuvanveistäjä Mauno Hartmanin ”Ennen näkemätöntä” muistonäyttelyssä Pro Puu -Galleriassa on mukana tämän puolison Pirkko Hartmanin (kuvassa) löytämiä töitä kotiateljeesta, joita ei aiemmin ole ollut esillä. Hänen takanaan näkyy osittain maalaus Mustakari sekä Pöytäkestit.


Turussa syntyi 90 vuotta sitten Hartmanin perheen esikoinen Mauno, jonka jyhkeät  hirsiveistokset ovat osa Lahdenkin nähtävyyksiä. Hänen ennen näkemättömiä töitään on parhaillaan muistonäyttelyssä ”Ennen näkemätöntä ” Pro Puu -Galleriassa, Lahden Satamakadulla. Professori Mauno Hartman teki kotiateljeessaan Hollolan Kalliolassa töitään lähes viimeisinä viikkoina ennen kuolemaansa 2017. Näyttelyn kokosi professori Hartmanin puoliso Pirkko Hartman ja Markku Tonttila Pro Puu-Galleriasta. Näyttely on avoinna 27.11. saakka arkipäivisin.

Mauno Hartmanin suuri ateljee oli kolmekymmentä vuotta Taiteilijakoti Lallukan talossa, Helsingissä. Siellä, FM Pirkko Hartman kertoi kuvanveistäjän tehneen ensimmäiset suuret hirsiveistokset. Ateljee muutettiin 2000-luvun alussa perheen Hollolan kotiin, Kalliolan vanhalle kansakoululle. Siellä on edelleen kuvanveistäjän työhuoneet, ateljee, hänen työnsä ja työkalut, siten kuin ne tekijältään jäivät. Yllättävän paljon sieltä on löytynyt töitä, joista puoliso ei ollut tietoinen. Osasta näitä teoksia on muodostunut tämä muistonäyttely. Monelle lahtelaiselle Hartmanin työt tarkoittavat ehkä vain suuria ja vähän pienempiä tummia hirsiteoksia, kuten Satamakadun ja Vesijärvenkadun kulmassa oleva veistos Troijan hevonen.

Eräs tärkeä vaihe, monista, on ollut näille suurille teoksille Kansallisoopperamme ohjelmistoon kuulunut Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset –ooppera, jonka yksitoista lavasteosiota oli Mauno Hartmanin hirsilavasteet. Ne olivat mukana oopperan vieraillessa New Yorkin Metropolitan oopperassa.

Luonnonmateriaalien käyttö mielikuvituksellisina yhdisteinä ovat tunnusomaisia Hartmanin teoksille. Sieltä löytyy jopa omalta kotipihalta poimittuja, oksia, risuja sekä ruohonkorsia. Tärkeä materiaali hänelle olivat vanhat hirret, joista hän löysi omalle uralleen päämateriaalin Ateneumin opinnot päätettyään 1950 luvulla. Osittain purettu puutalo hirsiseinineen kotikaupungissa Turussa antoi keramiikkalinjan suorittaneelle nuorelle miehelle ahaa-elämyksen ”tämä on minun materiaalini”.

Taitelijalle erittäin rakas luovuuden kehto oli mökki Nauvon saaristossa. Siellä hän saattoi viihtyä aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, kertoi puhelinhaastattelussa puoliso, jonka opetustoimi Lahden seudulla sitoi lukuvuodet kotiin.  Mökin rannasta löytyi ideoita ja materiaaleja käyttöön. Sieltä löytyi kaisloja ynnä muita rannan kasveja puhumattakaan saaren rantaan ajautuneesta, meriveden ja kivin hiomasta puutavarasta. Tärkeä materiaali hänelle olivat vanhat hirret, joista hän löysi omalle uralleen päämateriaalin Ateneumin opinnot päätettyään 1950-luvulla.

Kuvanveistäjä, professori Mauno Hartmanin jo tämän eläessä 2005 ilmestynyt elämäkerrallinen  minä MAUNO HARTMAN kuvanveistäjä” kertoo hänen omin sanoin oman alan löytämisestä, lähes nälkää nähdystä  Ateneumin ajasta sekä monivuotisesta opinto- ja ulkomaan matkoista eri kulttuureihin 1950-luvun lopulla. Suomalaisia, edesmenneitä taiteen tutkijoista puolisonsa tavoin Pirkon Hartman kiittää  Maire Gullichsenia ja Saara Hildéniä heidän antamastaan tuesta ja kannustuksesta.

Nyt Pro Puussa oleva kuvanveistäjän 90 –vuotissyntymäpäivän muistonäyttely tuo yleisölle tämän maalauksia kuten  Mustakari, Pöytäkestit ja pienimuotoisia piirroksia, Nagu-sarjan, kodin keittiön katosta lainassa olevan suuren valkoisen Oksarakenne-työn, antaa katsojan mielikuvitukselle askarreltavaa.

Marja-Liisa Niuranen

Launeen seurakunnan aktiivinen ja elinvoimainen Miestenpiiri toimii taas koronan jälkeen

Kuva: Launeen seurakunnan kirkkoherra Heikki Pelkonen on yksi Miestenpiirin keskeisistä hahmoista.


Kotiseurakunnassamme Launella on jo pitkät perinteet miesten omaehtoisesta seurakuntatominnasta. Toimintaa oli jo 1950- ja 1960-luvuilla, mutta uudelleen se puhallettiin henkiin kirkkoherra Timo Pokin ja muutaman tosi aktivistin eli Heikki Laineen ja Jorma Matikaisen johdolla. Tämän päivän toiminnan kivijalan muodostavat tärkeät miesten-illat. Miehet ovat jo vuosia kokoontuneet parillisten viikkojen maanantaisin Launeen kirkon alakertaan klo18.00

Kuitenkin koronan takia illat jouduttiin perumaan tai pikemminkin ne siirtyivät tauolle. Kuitenkaan toiminta ei kokonaan keskeytynyt, vaan se siirtyi itseasiassa nettiin. Näitä miesten-iltoja lähetettiin sitten netin kautta, joita halukkaat ja innokkaat miehet saattoivat seurata kotoa käsin. Tänä syksynä toiminta polkaistiin taas käyntiin, mutta koronan takia alakerran kokoontumispaikka siirrettiin kirkkosaliin, jotta turvallisuusnäkökohdat ja asialliset turvavälit voitiin huomioida.

Upeiden miesteniltojen vieraina on ollut lukuisia eri alojen huippuasiantuntijoita. Esitelmiä ovat pitäneet lääkärit, valmentajat, taitelijat, urheilijat, liike-elämän johtomiehet, poliitikot ja eri järjestöjen ja yhdistysten edustajat. Jopa olympiavoittajia on illoissa piipahtanut.

Iltojen isäntänä toimii aina joku miestenpiirin vastuuhenkilöistä. Iltojen isäntinä ovat toimineet mm. Esa Hietaniva, Samuli Ranta-Pietikäinen ja Esa Konttinen. Kahvit juodaan joka kerta ja kahviryhmää on vetänyt ja vetää ansiokkaasti Esa Keskikuru.

Vuosien mittaan Launeen miehillä on ollut lukuisia erilaisia aktiviteettejä, joista voisi mainita esimerkiksi metsäkirkon rakentamisen Lahti-Hollolaan Jukolan viestin aikana. Nyt tämä Launeen miesten rakentama metsäkirkko on siirretty Hälvälästä Santahaminaan palvelemaan varusmiehiä. Juuri nyt tärkein miestepiirin hanke on Lastenkirkon rakentaminen Launeen kirkon pihalle. Miestenpiiri sekä rakentaa kirkon että lahjoittaa sinne tavarat. Kaikki tapahtuu vapaaehtoisuuden pohjalta ja veljellisessä hengessä.

Launeen miehet ovat muutenkin olleet mukana monissa hyväntekeväisyyshankeissa. Tällaisia kohteita ovat olleet mm. Yhteisvastuu-keräykseen osallistuminen, Parikan lastenkodin tukeminen, Vivamon Raamattukylän tukeminen, Hatsinan ystävyysseurakunnan avustaminen Venäjällä ja erittäin tärkeä kummilapsitoiminta. Erilaisissa talkoissa on oltu innolla mukana ja linnunpönttöjä on rakenneltu kirkon myyjäisiin.

Launeen miestenpiirin toimintaa suunnittelee seitsemän valittua miestä. Tätä arvokasta toimintaa johtaa tällä hetkellä Launeen seurakunnan kirkkoherra Heikki Pelkonen.
– Miestenpiirin toimintaan ovat tervetulleita kaikki seurakuntamme miehet, sillä avustustyö ei lopu koskaan ja uusia käsiä ja innokuutta tarvitaan aina, toteaa miestenpiirin vetäjä Heikki ytimekkäästi

Juhani Melanen

Näyttelijä Ville Haapasalo: Ajatus hatsapurien torimyynnistä syntyi Puumalan mökillä halkoja hakatessa

kuva: – Lahdessa oli mukava nähdä paljon vanhoja tuttuja, jotka kävivät hakemassa leipää Launeen Citymarketin myyntipisteeltä.


Georgialaiset juustoleivät eli hatsapurit ovat näyttelijä Ville Haapasalon Helsingissä olevan georgialaisen ravintolan myydyin tuote.

– Ajattelin, että hatsapureja on mahdollista myydä torilla, kun ne ravintolassakin menevät kaupaksi.
Huhtikuun alkuun mennessä Haapasalon kalenteri oli tyhjentynyt koronavuoksi kokonaan ja mies mietti mökillään Puumalassa loppuvuoden kuvioitaan.
– Puumalan tori on suosittu paikka kesällä ja ajattelin, että paistan siellä leipää.
Haapasalo kutsui muutaman leipurin tapaamiseen ja siitä hatsapurien torimyynti lähti liikkeelle.
– Kahden työpäivän jälkeen ammattimiehet sanoivat minulle, että näitä juustoleipiä voisi paistaa hieman helpommin.
Muutimme leipurien ideoiden vuoksi hieman hatspurien paistotapaa.
– Puumalan torilla myytiin kesän aikana 25000 hatsapuria. Se on iso määrää georgialaisia juustoleipiä, Haapasalo myhäilee tyytyväisenä.
”Hullu olen, jos lopetan”
 
– Ajattelin kesän lopulla, että olen hullu, jos en jatka juustoleipien myyntiä, koska niillä oli kova kysyntä.
Tällä hetkellä Haapasalon hatsapureja myydään neljässä eri paistopisteessä Etelä-Suomen alueella.
– Toivottavasti paistopisteitä on jo ensi kesänä 40 eri puolilla Suomea.
Haapasalolla on takana taitelijaelämää jo yli 25 vuotta ja hän on ehtinyt näytellä yli 80 elokuvassa.
– Tämä leipominen ja valmiiden tuotteiden myyminen on terapeuttista hommaa keski-ikäiselle miehelle.
Haapasalo kertoo, että hän ei tiennyt leipomisesta keväällä yhtään mitään.
– Puolen vuoden aikana tästäkin työstä on oppinut paljon.
Puolet raakapainosta on juustoa
Hatsapuri on georgialainen juustoleipä, jonka raakapainosta on puolet sulgunijuustoa.
– Juustoleivät esipaistetaan leipomolla ja ne viimeistellään valmiiksi aina paistopisteellä
Perinteisessä georgialaisessa leivässä juusto kaulitaan sen sisään. Juustoleipä tehdään happamaan ja rasvaiseen maitopohjaiseen taikinaan.
– Myymme hatsapureja Etelä-Suomessa loppuvuoden ja talveksi aiomme lähteää Pohjois-Suomen hiihtokeskuksiin.
Haapasalo myöntää, että hatsapurien osalta kasvusuunnitelmat ovat isoja.
– Ehkä meillä on jo 40 paistopistettä ensi kesänä. Itse olen aina myymässä juustoleipää paistopisteillä, kun muilta kiireiltäni ehdin.
Petri Görman

Sara Etola: Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat yllättävän tasaiset

Kuva: Demarinuoriin kuuluvat Sara Etola ja Sami Salminen odottivat, että Joe Biden voittaisi Yhdysvaltain presidentinvaalit selvästi.


Lahden Demarinuoret järjestivät USA:n presidentinvaali-illan tiistaina ravintola Pelurissa. Tilaisuuden aikana tutustuttiin maan poliittiseen järjestelmään ja vaalien ennakkoasetelmiin. Tilaisuuteen toi tervehdyksen muun muassa USA:n Suomen suurlähettiläs Robert Pence, joka jättää tehtävänsä ennen kuin uusi presidentti aloittaa virassaan.
 – Jännittäväthän nämä presidentinvaalit taas kaikin puolin olivat, vaikka muuta ehkä odotettiin, lahtelainen sosialidemokraatti Sara Etola toteaa.

Hänen mielestään surullista on kuitenkin sellainen poliittinen kulttuuri, jossa vihjaillaan kesken ääntenlaskennan vaalivilpillä.
 – Se on syytös, jota ei pitäisi kevein perustein sanoa, jos on merkittävässä asemassa, kuten Donald Trump on.

Äänestysaktiivisuuden nousu oli Etolan mukaan merkittävä ja lopputulos yllättävän tasainen vastoin kannatusmittauksien odotuksia.
 – Se kertoo vahvasti siitä, että kansa todella on jakautunut kahtia ja pinnan alla kytee.

Etola odotti Bidenin selkeää voittoa.
 – Luulisi, että viime vaaleista oli opittu, ettei pidä tuudittautua varmaan voittoon, vaikka kannatusmittaukset näyttäisivät, kuinka hyvältä tahansa.

Trumpin voittaessa epävarmuus Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä Etolan mukaan lisääntyy ja se vaikuttanee vientiyrityksiin, joka asettaa tietenkin vientivetoiselle Suomelle ja jopa lahtelaisille yrityksille haasteita.
 – Toisaalta Yhdysvaltojen kääntyessä sisäänpäin saattaa se antaa potkua Euroopan integraatiolle ja kasvattaa sen vaikutusvaltaa.

 – Bidenin voittaessa palataan varmaan pian ulkopoliittisesti niin sanottuun normaalitilaan, jolloin kansainvälisiä neuvotteluja on taas helpompi käydä ja Yhdysvaltoihin helpompi suhtautua aidosti kumppanina.

Yhdysvallat jakautunut kahtia

 – Yhdysvaltojen presidentinvaalit olivat erittäin jännittävät, eikä vieläkään tiedetä, kuka on voittanut vaalit, mutta tällä hetkellä Joe Biden on taas nosteessa. Eniten olen huolissani siitä, miten kannatusmittaukset tuntuivat olevan jälleen väärässä Donald Trumpin kohdalla useassa osavaltiossa, heinolalainen Sami Salminen toteaa.

Vaalitulos kertoo Salmiselle, että Yhdysvallat on edelleen kahtia jakautunut maa.
 – Jakautuminen ei enää tapahdu edes eri väestöryhmien välillä, vaan niiden sisällä. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Floridan ja Arizonan tulokset, joissa latino-äänestäjät ovat selvästi jakautuneet eri leireihin, vaikka heistä usein puhutaan yhden heterogeenisen kansan tavalla. Kuubalaistaustaiset latinot kuitenkin olivat Floridassa Trumpin kannattajia, kun taas Arizonassa meksikolaistaustaiset äänestäjät suosivat Bidenia.

Salminen odotti, että Joe Biden olisi saanut selvän vaalivoiton, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että Biden tai Trump voittaa vain muutaman valitsijamiehen erolla.
 – Mielestäni sekä Suomi, että Eurooppa ovat olleet melkein koko vuoden odotuksen tilassa USA:n suhteen. Jos Trump voittaa ei etenkään EU:lle ole luvassa kovinkaan lämpeneviä välejä USA:n kanssa.

Trump voi rakentaa Salmisen mukaan yksittäisten maiden kanssa läheisiäkin suhteita ja tässä esimerkiksi Suomikin voi olla keskiössä.
 – Mikäli taas Biden valitaan, niin en kuitenkaan usko Euroopan maiden ja USA:n välisten suhteiden mitenkään radikaalisti lämpenevän. Bidenin Yhdysvallat on varmastikin eurooppalaisesta näkökulmasta haluttavampi yhteistyökumppani, mutta Biden ei voi kääntää USA:n suuntaan hetkessä.
 – Bidenin Suomi suhde on mysteeri, mutta ehkä etenkin EU:n kautta Suomi voi lähestyä Yhdysvaltoja.

Tiukka vaalitulos jättää Salmisen mielestä useita kysymyksiä leijumaan ilmaan turvallisuustilanteesta.
 – Epävarmuuden varjo jää ikään kuin ilmaan leijumaan. 

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011