Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että meille kaikille lahtelaisille tuttu demareiden kansanedustaja ja ex-ministeri Ville Skinnari on jo nuoruudestaan asti ollut suomalaisen politiikan sisäpiirissä isänsä Jouko Skinnarin näyttävän poliittisen uran takia. Ville on sanalla sanoen hengittänyt niin aatteen paloa kuin kansalaisten arjen huolia. Hän on elänyt lapsena sekä 1980-luvun juppikauden että 1990-luvun laman epätoivon. Näköalapaikalta hän on voinut tarkastella suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja muokata omaa maailmankuvaansa siihen sopivaksi poliittiseksi agendaksi. Omalähiö tapasi viime viikolla 50-vuotisjuhliaan viettäneen Villen ja kyselimme hieman miehen näkemyksiä, niin Lahden, kuin koko maailmankin menosta.
Oliko itsestään selvää jo nuorena, että jatkat isäsi jalanjälkiä politiikassa?
– Ei se ollut, mutta seurasin ja olin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Kerran 8. luokalla minut jopa poistettiin yhteiskuntaopin tunnilta, kun kerroin kirjan opettavan väärin eduskunnan lainsäädäntöprosessia. Olin kuitenkin oikeassa ja sain 10. Nuorisopolitiikka ei kiinnostanut ja vasta 2012 tein päätöksen lähteä Lahdessa kuntavaaleihin eli 38-vuotiaana, koska silloin tuntui siltä, että halusin vaikuttaa asioihin.
Olet isäsi tavoin lakimies. Mitä hyötyä tästä on politiikassa?
– Aika on meillä erilainen. Isä lähti 1960-luvulla Lahdesta Helsinkiin, minä lähdin Eurooppaan opiskelemaan, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1995 ja vietin vuosia ulkomailla. EU muutti paljon myös Suomen säädäntötyötä. Eduskunta on lainsäädäntötehdas ja teemme työksemme lainsäädäntöä eli kyllä oikeustieteen osaaminen on hyvä peruskivi kansanedustajan työssä.
Millaisia suuria yhteiskunnallisia muutoksia suomalainen yhteiskunta on kokenut sinun aikanasi?
– 1970-luvulla tehtiin paljon fiksuja uudistuksia, jotka näkyvät meillä edelleen, mutta sulavat hyvinvointivaltion kanssa samaan aikaan. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta oli ehkä parhaimmillaan 1980-luvulla. 1990-luvun lamasta nousimme yhdessä. Nyt meillä on menossa ja edessämme monin tavoin vielä vaikeammat haasteet kuin silloin. Vastakkainasettelun Suomessa uusi nousu on entistä vaikeampaa ja se heikentää meitä myös ulkoisesti. Ja kirjoitin juuri Omalähiön viikkokolumniini siitä, että yksityisen sektorin hampaattomuus kansainvälisesti vie meiltä sen kasvun toivon, mitä meillä oli 1990-luvulla.
Onko yhteiskunta mielestäsi polarisoitunut ? Mitkä ovat tähän suurimmat syyt?
– Se yksinkertaisesti myy, kuten Yhdysvalloissa nähdään. Meistä on tullut negatiivisessa mielessä pikku-USA, jossa se joka huutaa ja räyhää eniten, saa myös näkyvyyttä. Rakentava keskustelu ei vain ole muotia ja se tekee minut suomalaisena surulliseksi, mutta ei pidä luovuttaa. Rakentajien aika tulee vielä, kun menemme tarpeeksi syvälle.
Tuliko Ukrainan sota sinulle yllätyksenä?
– Se oli ajan kysymys, mutta se ei ollut yllätys. Ukrainan kyky vastata Venäjälle oli se suurin yllätys, ainakin Venäjälle.
Liittyikö Suomi Natoon liian myöhään? Milloin sinusta tuli Naton kannattaja?
– Suomi on tehnyt vuosikymmeniä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ajassa ja tehnyt sitä viisasti ja niin nytkin. Nato-päätös oli luonteva seuraava askel Suomelle ja Ruotsille ja minulle oli tärkeää, että me molemmat teemme sen yhdessä.
Tiedämme kantasi Lahti Energian myyntiin, mutta miten Lahden talousvajetta voitaisiin kohentaa muilla keinoin kuin myymällä siitä 49 prosenttia?
– Kukaan pääomasijoittaja ei osta vain 49 prosenttia. Otetaan velkaa, tuloutetaan itselle ja nostetaan hintoja ja otetaan yhtiö sitten kokonaan yli jossain vaiheessa. Aina on vaihtoehtoja ja olen tuonut ne itsekin julkisuuteen. Sen sijaan että tehtäisiin yhdessä yritysten, yliopiston ja asukkaiden kanssa enemmän ja paremmin, huomio on nyt viety Lahti Energian (LE) myyntiin. Pieni porukka on saanut tahtonsa läpi eikä valtuustoa haluttu esimerkiksi konsulttien käytöstä edes päättämään asioista.
Mitä mieltä olet kaikkien lahtelaisten jalkapallon ystävien keitaan Kisapuiston kohtalosta?
– Lahden tilakeskus ja Lahden virkamiehet aikovat rakentaa siitä ”karvalakkimallin” ilman UEFA 3- tasoa, vaikka samalla hinnalla olisi saatavissa koko paketti vapaalla kilpailutuksella? Kisapuisto-farssi kertoo myös FC Lahdesta ja vielä enemmän Lahden jo pidemmän ajan kyvyttömyydestä valmistella uskottavasti urheilun ja matkailun kokonaisuuksia. Vuodesta 2015 olen ollut eduskunnassa ja Lahdesta on tullut vain yksi hanke: SOL-Areena oheisharjoittelukeskus. Olen yrittänyt pyytää edes suunnitellun suunnittelupäätöstä monitoimiareenasta, johon voisi nyt yhdistää paljon, mutta ei. Sibelius-talon jälkeen on ollut hiljaista. Suomi jakautuu nyt tekijöihin ja puuhastelijoihin eikä Lahdessa ole varaa tässä epäonnistua.
Paljon on keskusteltu siitä, riittävätkö lahtelaisten poliitikkojen kompetenssi ratkaisemaan sellaisia asioita, jotka liittyvät teknisiin ja rakentamiseen liittyviin asioihin? Mitä mieltä olet tästä?
– Lahtelaiset valitsevat itse päättäjänsä ja he ovat juuri niin hyviä tai huonoja. En koskaan halua arvostella demokraattisesti valittuja henkilöitä, mutta valtuuston valta on pitkälle ulkoistettu eikä meitä ollut kuin 14 valtuutettua, jotka uskalsivat sen sanoa. Virkamiehillä on valmisteluvastuu ja ehkä suurin huomioni Lahdesta on se, että konsultit ovat usein korvanneet virkavastuulla toimivan virkavalmistelun ja tulokset ovat sen mukaisia.
Sote-ongelmat ovat valtakunnallisia. Vajeet ovat useita miljardeja ja näyttävät kasvavan koko ajan! Pitäisikö maakunnille antaa verotusoikeus ja olisiko 21:ssä alueessa karsimisen varaa?
– Suomen tai Päijät-Hämeen Sote:ssa ei ollut muuta ongelmaa kuin julkisen perusterveydenhuollon tietoinen rapauttaminen ja sosiaalipuolen yhteensovittaminen terveyden kanssa. Maakuntamme teki paljon oikein, mutta nyt koko Suomi on kriisissä monesta syystä. Jos Orpon hallitus ei rahoita alueita ilman verotusoikeutta rahat loppuvat. Perustuslain mukaan jokaiselle suomalaiselle tulee turvata riittävät Sote-palvelut, mutta nyt nykyhallitusta se ei kiinnosta.
Miten Orpon nykyhallituksen vaikea työmarkkinakiista ratkeaa?
– Se ei ratkea sopimalla, koska Orpon pomot eli elinkeinoelämä ei anna Orpon hallitukselle lupaa sopia.
Juhani Melanen