Kuva: Satu Jaatinen veikkaa yhdeksi Lahti Energian mahdolliseksi ostajaksi Aberdeenia.
– Sen omistamalla Loimulla on kaukolämpöverkko 13 Suomen kaupungissa ja se voisi ostaa Lahti Energian kaukolämpöverkon. Elenia voisi ostaa sähköverkon, hän arvioi.
Elämme nyt maailmassa, jossa yhä suuremmat toimijat määräävät maailman markkinoilla tuotteiden hinnat ja saavat määräävän aseman markkinoilla. Olemme suistumassa vahvaan yksipuoliseen kapitalistiseen suuntaan, josta alkaa poistua aito kilpailu suurten yritysten ja pienten sekä keskisuurten yritysten välinen kilpailu. Monelle kapitalismi ja markkinatalous ovat synonyymejä. Näinhän asia ei suinkaan ole. Markkinatalous tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat vapaasti tuottaa asioita ja palveluita ja myydä ne toisille tuottajille. Kapitalisteille vapaa markkina ei ole suinkaan etu. Kapitalistille toinen kapitalisti on uhka ja kilpailija, joka uhkaa hänen reviiriään. Myös vapaa hintakilpailu on suuri riskitekijä. Kapitalismi pyrkii yksipuoliseen omaisuuden ja tuotantovälineiden omistamiseen yksin ilman aitoa kilpailua.
Tehokkain kapitalismin muoto onkin valtiojohtoinen (kiinalainen) kapitalismi. Se on tehokkain järjestelmä, joka valvoo kaikkea niin tuotantovälineitä kuin hintojakin. Kapitalistien ihannemaassa USA:ssa yritetään muodostaa suuria kartelleja ja pääomasijoittajaryhmiä, joiden ainoa tarkoitus on ns. shareholders value eli osakkeenomistajien etu ts. maksimoida osakkeenomistajan yhtiöön sijoittama pääoma. Kaikki ultrakapitalistiset eli crony capitalism -rahaparonit ovat aina tukeneet kommunisteja avokätisesti. Vai mitä arvioitte, kun todellisen pienen kapitalistieliitin ykkösnyrkki J. D. Rockefeller aikoinaan itselleen uskonnollissävytteisellä tyylillä ilmaisi, että ”kilpailu on syntiä”!
Monet maailman suurimmat yritysjätitkin, kuten Apple, Microsoft, Alpahbet ovat suurimmaksi osaksi institutionaalisten pääomasijoittajien omistuksessa. Ne ja vaikkapa öljy-yhtiö Saudi Aramco yrittävät käyttää johdonmukaisesti johtavaa markkina-asemaansa oman edun tavoitteluun. Nämä yritykset ovat monikerroin suurempia kuin useimmat maailman valtiot ja viis välittävät maksaa veroja niihin valtioille, joissa ne toimivat ns. ennakoivallaverosuunnittelulla, jossa otetaan suuria lainoja, jotka ovat vähennyskelpoisia.
Näitä edellä esittämiäni asioita saimme Omalähiöön kommentoimaan nykylahtelaisen, mutta Lontoossa 25 vuotta toimineen investointipankkiiri Satu Jaatisen.
Kerro vähän itsestäsi ja aikaisemmista tehtävistäsi?
– Synnyin ja kävin kouluni Lahdessa ja Helsingissä kauppakorkeakoulun, josta valmistuin kauppatieteiden maisteriksi. Ensimmäinen työpaikkani oli OKO:ssa joukkovelkakirjalainameklarina. Koin siinä roolissani elämäni ensimmäisen markkinakriisin. Suomen markka revalvoitiin ja korot nousivat 15%iin. Seuraava työnantajani, amerikkalainen Citibank, lähetti minut Lontooseen. Alkuvastuuni oli Euroopan Citibankkien valuuttavirrat Lontoon keskukseen. Olin Norjassa, kun sain soiton ottaa ensimmäinen lentokone takaisin Lontooseen. Englannin puntaa vastaan oli hyökätty. Mikään ei auttanut: pääomasijoittajat, Soros etunenässä, voittivat ensimmäisen erän 8-4 Euroopan valtioita vastaan. Toisessa erässä loputkin valtiot joutuivat antamaan periksi. Se oli ensimmäinen kokemukseni pääomasijoittajien ja markkinoiden vallasta yli valtioiden.
– Vuoden 2008 kriisi oli isoin ja laajin miesmuistiin. Sen perussyy oli puutteellinen sääntely valtaviksi muuttuneiden sijoitusvirtojen ja monimutkaisen teknologian keskellä. Yksi tehtävistäni kriisin jälkeen oli auttaa Englantia laatimaan uudet pelisäännöt markkinoille. Johtamieni tiimien rooli yritysten ja sijoittajien tuottojen ja riskien yhteensovittamisessa kasvoi seuraavan vuosikymmenen kuluessa, kuten myös yrityskauppojen koko, edelleen.
Mitä mieltä olet väitteistäni markkinataloudesta yllä?
– Kapitalismi tarvitsee erittäin vahvan ja tiukan lainsäädännön ja sen toteutuksen rinnalleen, suojelemaan pieniä yrityksiä ja markkinoita, kuluttajia, veronmaksajia ja palveluiden ostajia ja käyttäjiä. Isoilla
institutionaalisilla pääomasijoittajilla on valtavat omaisuudet ja paljon vipuvoimaa. Esimerkiksi maailman suurimmalla Blackrock -rahastolla on 10 000 miljardin dollarin edestä omistuksia yrityksissä ympäri maailmaa. Yhdysvaltain omaisuus on vain 4 000 miljardia dollaria. Yhdysvalloilla on myös valtavat velat. Blackrockilla ei käytännössä ollenkaan. Blackrockin kaltaisia rahastoja ja muita sijoitusyhtiöitä on maailmassa paljon. Valtava määrä rahaa etsii sijoituskohteita. Ja tuotot ovat ainoa, mikä merkitsee.
– Tällöin jos isolla rahastolla on esimerkiksi satoja vanhusten hoivakoteja omistuksessaan ympäri maailmaa, yksittäinen vanhus voi jäädä tuoton välineeksi. Esimerkiksi vaippoja vähentämällä. Kun tuottoja etsitään tai kun kilpailua halutaan vähentää, yhä pienempiä yrityksiä ostetaan pois markkinoilta. Markkinaosuutta voidaan ostaa myös alihinnoittelemalla, pääomien avulla. Kun julkinen sektori ulkoistaa toimintojaan pääasiassa vain isojen sijoittajien omistamille yrityksille, niin pienet jäävät nuolemaan näppejään. Isot yksiköt harvoin joutuvat maksamaan veroja, kun pienten on pakko. Tukiakin annetaan tyypillisesti vain isoille.
– Kun kilpailu kuolee, isoille jää liian paljon hinnoitteluvaltaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto sanookin, että nykyään julkisissa kilpailutuksissa on usein vain yksi tai kaksi kilpailijaa. Se ei ole kilpailua. Silloin
tapahtuu asioita, joista olemme kuulleet: julkinen sektori maksaa kolme miljoonaa per silmälääkäri Mehiläiselle. Valtion kahdeksi erittäin tärkeäksi rooliksi nouseekin huolehtia siitä, että kriittistä määrää
kilpailijoita ei koskaan saa poistua markkinoilta ja ettei esimerkiksi vanhuksia, lapsia, sairaita tai luontoa käytetä hyväksi ilman rajoja ja säännöksiä. Blackrockin toimitusjohtaja sanoi itsekin viime vuonna, ettei
ole sijoittajien tehtävä olla ympäristöpoliisi (voisi olla myös vanhuspoliisi, lapsipoliisi), vaan se on valtioiden velvollisuus. Tämän toivon, että jokainen poliitikko ymmärtää ja sisäistää, todella.
Kerro jotain esimerkkejä, miten pääomasijoittajat toimivat voittojen maksimoimisessa ja niissä monopoliyhtiöissä, joissa ne ovat saaneet johtavan markkina-aseman?
– Pääomasijoittajille johtavan markkina-aseman tai monopoliaseman saavuttaminen on todellakin ideaalisin tilanne – ja se on kaikkein pahin tilanne kuluttajille ja veronmaksajille. Silloin maksetaan mitä pyydetään, ellei valvonta ole paikoillaan, eikä estä johtavan markkina-aseman tainmmonopoliaseman hyväksikäyttöä.
– Yksi tyypillinen esimerkki on Mehiläinen. Se osti alussa sopimuksia julkisen sektorin kanssa alhaisilla hinnoilla, ja sitä kautta pohjusti johtavaa markkina-asemaa. Mehiläinen on myös ostanut kymmeniä pieniä
mahdollisia kilpailijoita pois markkinoilta vuosittain jo yli 20 vuotta. Markkinoillehan olisi ideaalimpaa, että olisi paljon yrittäjiä tarjoamassa palveluitaan. Sensijaan, että ollaan riippuvaisia parista isosta. Sen
seuraukset nähtiin mm. toissakeväänä kun kolme isoa sotejättiä ilmoitti yksipuolisesti vanhusten omaisille, että hoivapalvelu loppuu, ellei lisää rahaa tule. Ja julkinen maksoi.
Monilla valtiolla ja kunnilla on ns. luonnollisia monopoleja, kuten rautatiet, vesi, sähkölaitokset, maantiet jne. Millaisia haittoja näiden omistuksen siirtyessä yksityisiin käsiin on aiheutunut veronmaksajille?
– Carunan ja Elenian myyminen johti hintojen välittömään nousuun. Carunan ja Elenian omistajiksi nousi valtavan isoja pääomasijoitusyhtiöitä, jotka ostivat yritykset lainoilla emolta ja markkinoilta. Lainat jäivät yhtiöiden maksettaviksi (ja siis kuluttajien) ja koroilla pystyttiin vähentämään verotusta. Lainoilla pystytään sijoitusta myös vivuttamaan, eli saadaan enemmän tuottoja ulos kun ilman. Esimerkkinä vivuttamisesta on, että sijoitat 100€ osakkeeseen ja saat 10€ tuottoa tai tappiota. Kun sijoitat 500€ lainattua rahaa, saat 50€ tuottoa tai tappiota, miinus korot. Koska myös tappiot ovat isompia vivutuksen kautta, pääomasijoittajat etsivät mielellään yrityksiä, kuten Caruna, Elenia tai Lahti Energia, joissa ei ole osakemarkkinoiden kaltaisia riskejä, eikä paljon velkoja, vaan monopoliaseman tai sen kaltaisen tuottama jatkuva kassavirta, josta korkoja voidaan maksaa pois. Sitten yritys tyypillisesti myydään pois 5-7 vuoden kuluttua, kun ollaan saatu tarpeeksi mehuja yrityksestä ulos. Caruna myytiin seitsemän vuotta Fortumilta oston jälkeen uusille sijoittajille.
– Britit yksityistivät vetensä 2000-luvulla. Nyt esimerkiksi Lontoossa toimiva Thames Water vesiyhtiö on pulassa. Sen lähes 20 miljardin euron kokoiset lainat painavat nykyisiä omistajia, eläkeyhtiöitä, joille
Eleniaakin ostanut Australialainen pääomasijoittaja Macquarie myi yrityksen seitsemän vuoden omistuksen jälkeen. Yritys on menossa konkurssiin ja laskee jätevetensä puhdistamattomina mm. Thames jokeen. Valtion on valmistautunut pelastamaan yrityksen.
Miten uskot käyvän, jos Lahti Energia myydään yksityisille?
– Pääomasijoittajat tyypillisesti ostavat yrityksiä lähinnä velkarahalla, kuten yllä mainitsin. Kun Brittiläinen Aberdeen osti Mikkelin kaupungin aiemmin omistamasta Etelä-Savon Energiasta 49%, yritykseen pumpattiin ostohinnan verran lainoja, ja heti maksettiin isot osingot omistajille. Iso myyntihinta houkuttaa myyjiä kuin hunaja, mutta täytyy olla varovainen, että tilanne ei tule kestämättömäksi kaupunkilaisille hintojen myötä tai kaupungille velkojen myötä. Ranskalaisen pääomasijoittaja Ardenin omistama Nevel osti viime vuonna Viitasaaren Energian. Kaukolämmön hinta on noussut rajusti Viitasaarella vuodessa.
Lahtelaisia veronmaksajia kiinnostaa varmasti, ketkä olisivat todennäköiset ostajat Lahti Energian tapauksessa?
– Yksi Lahti Energian mahdollinen ostaja olisi yllämainittu Aberdeen, jolla on varoja 400 miljardin edestä. Loimua, joka on Aberdeenin omistuksessa, on erikoistunut kaukolämpöverkkoihin ja omistaa niitä 13 Suomen kaupungissa. Se voisi ostaa Lahti Energian kaukolämpöverkon. Elenia, jonka omistajia ovat mm. edellämainittu Macquarie, jolla varoja 600 miljardia, voisi ostaa sähköverkon. Sillä on sähköverkkoja jo omistuksessaan naapurikunnissa. Suomeen on tullut myös uusi mahdollinen ostaja-ehdokas Nevel, joka on suhteellisen pienen, 30 miljardin kokoisen pääomasijoittaja Ardenin omistuksessa. Nevel on ostellut energiayhtiöitä Pohjoismaissa ja Viitasaaren Lämmön.
Mitä ratkaisuja ehdotat tilanteeseen?
– Lähtökohtaisesti ei kannata myydä tai ulkoistaa julkisia toimintoja kuten sähköverkkoja tai vettä, jos yhdelle tai muutamalle toimijalle jää sen seurauksena johtava markkina-asema tai monopolin kaltainen hinnoitteluetu. On ehdottoman tärkeää, että säädetään sellaisia lakeja ja pannaan ne täytäntöön tarkan ohjeistuksen kautta, joilla varmistetaan, että emme jää hyväksikäytetyiksi palveluiden käyttäjinä, ostajina, veronmaksajina emmekä kuluttajina.
Juhani Melanen
Moi Juhani, kopioin Satua koskevan jutun, välitin Iirolle ja häneltä tuli hyvää palautetta. Hatun nosto sinulle ja Sadulle. Ps kun Tonttilan ei jaeta Omalähiöä niin voisiko sitä saada vaikka Palvelutorille tai lähikauppaan??
Lahti Energiaa ei tule myydä. Ympäristö kunnat käyttävät Kaukolämpössä ja Sähkön kulutiksessa . On järjenvastaista lähteä hyvää lypsävää lehmää myyän.. Tietää että hinnat nousevat kuluttajille.Eivät ainakaan laske. Myykää Lahdentalot ja muuta vähemmä tuottavaa yrityksiänne. Ottakaa asiat järjellä. Johan oletten myynyt kaupungin sairaalan. Jalmarin. Mihin ne miljoonat oletten käyttänyt? Äly hoi ymmärrys älä jätä!