Lähikuvassa Kortteliliigan primus motor Jake Ropponen

Jake Ropponen on Lahden kortteliliigalle samanlainen ikoini kuin Jyrki Kangas oli Porin Jazzeille. Hän on aina valmis kuin partiopoika vastailemaan Lahden kortteliliigaa koskeviin kysymyksiin.

Pähkinänkuoressa Kortteliliiga tarkoittaa lähes 4000 aktiivijäsentä, joiden keski-ikä vaihtelee 15 – 75 vuoteen. Mukana on yli 400 joukkuetta ja vuositasolla matseja pelataan yli 5000. Lajivalikoimassa on lähes kaikkea paitsi kyykkää ja curlingia. Nappasimme kopin tästä 50-vuotisjuhlia järjestävästä ikiliikkujasta ja utelimme, missä Kortteliliigassa mennään.
Näin Mr. Kortteliliiga vastasi.

1. Millaisia vaikeuksia oli 50 vuotta sitten, kun käynnistitte Lahden Kortteliliigan?
– Kaikki oli tietysti uutta ja hieman outoakin verrattuna vanhakantaiseen urheilutoimintaan, joten pieniä hankausia oli tietysti pelipaikkojen saamisessa ja ehkä myös ”pelaajapolitiikassa”, mutta onneksi toiminnan kautta luottamusta alkoi pikkuhiljaa löytyä. Toki joskus kaupungin liikuntalautakunta antoi meille oikein huomautuksen liian ahkerasta kenttien käytöstä.

2. Millaisella budjetilla aloititte ja paljonko se on tällä hetkellä?
– Varmaan alkuvuosina muutamia satoja markkoja, vuodelta 1974 löytyy virallinen tieto, että menot olivat 4710 markkaa (nykyrahan arvossa noin 750 euroa). Tällä hetkellä vedämme menojen osalta noin 300 000 euron luokassa. Valtaosa tästä on tietysti vain kauttakulkevaa rahaa, sillä keräämme joukkueilta halli- ja kenttävuokrat ja maksamme ne sitten eteenpäin.

3. Kuinka paljon jäseniä on mukana aktiivitoiminnassa ja monessa lajissa kilpaillaan?
– Tänä päivänä lajitarjonnassa on 12 eri lajia ja vuositasolla jäsenmaksun maksaa noin 4000 jäsentä. Yhdellä jäsenmaksulla saa pelata kaikkia lajeja.

4. Millaiseksi koet oman roolisi Lahden Kortteliliigassa tänään?
– No, aika aktiivinen fiilis on päällä. Olen ollut toiminnassa mukana aina kultaiselta 1970-luvulta saakka ja käynyt läpi kaikki yhdistystoiminnan roolit, joten kokemusta löytyy, mistä voi ammentaa. Lapset ovat jo lentäneet maailmalle ja rakas vaimokin on kohtuullisen suopea liiga-ajatukselle, joten joskus voi vetää sitten vähän pitempääkin settiä. Tykkään haasteista ja
koe kaiken muun lisäksi työni aika luovana, pääsee sopivasti kehittämään aina uusia juttuja.

5. Kuinka paljon vapaaehtoisia on mukana toiminnassa?
– Lajit pyörivät aika pitkälti jaostojen kautta. Näissä talkoissa on mukana noin 50 aktiivia. Toinen aktiiviryhmä, jonka panosta ei koskaan arvosteta liikaa, on joukkueiden vetäjät, jotka omalla pyyteettömällä panoksellaan mahdollistavat kaikkien muiden liikunnan. Hatunnosto heille kaikille!

6. Mikä on toiminnassa vaikeinta ja onko kaupungin tuki riittävä?
– Yleisellä tasolla haasteellisinta on kohtuutasoisten suorituspaikkojen löytäminen. Henkilökohtaisella tasolla haasteet liittyvät ajankäyttöön. Kaupungin tuki on tavallaan ikuisuuskysymys. Olen sitä mieltä, että rahallisen tuen voisi jopa jättää pois, JOS kaupunki huolehtisi perusliikuntapaikkojen kunnosta ja pystyisi tarjoamaan niitä urheiluseurojen käyttöön kohtuuhinnalla.

7. Miten aiot itse osallistua juhlallisuuksiin?
– No, omalla tavallani olen osallistunut bileisiin jo viimeiset puolivuotta. Kaikki huipentuu lauantaina ja edessä on varmasti vilkas sekä tapahtumarikas päivä. Ehdottomasti käyn ostamassa ainakin kaksi arpaa ja osallistun juhlakulkueeseen vanha pelipaita päällä. Iltajuhliin tullaan vaimon kanssa ja odotan kuulevani monta hyvää tarinaa korttelissa pelaamisesta.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
Lotta Jensen: Joulu on meille vuoden kiireisintä aikaa, mutta myös kaikkein tärkeintä
Nuoret jäävät väliinputoajiksi, kun Lahti taistelee rakenteellisen työttömyyden varjoa vastaan Lahdessa
Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
ARKISTO