Kuukausi: syyskuu 2026

Launeen Citymarketin piha-alueesta on tullut syyskuun aikana suosittu nuorten kokoontumispaikka. Jalkautuvan nuorisotyöntekijöiden mukaan suurin osa nuorista käyttäytyy asiallisesti, mutta pienen joukon häiriökäyttäytyminen on aiheuttanut ongelmia alueella.

Launeen Citymarketin piha-alueella on ollut syyskuun alusta lähtien tavallista rauhattomampaa. Viikonloppuisin alueelle on kokoontunut jopa satoja nuoria. Samalla muutamien nuorten häiriökäyttäytyminen, roskaaminen ja vaarallinen ajaminen ovat nousseet näkyvästi esille. Nuoret ovat liikkuneet alueella mopoilla, koppimönkijöillä ja sähköpotkulaudoilla. Poliisi on joutunut puuttumaan tilanteeseen ja ainakin kerran tyhjentämään alueen nuorista.

Lahden kaupungin jalkautuvaa nuorisotyötä tekevät Valtteri Tikka ja Daniel Nikkinen tuntevat tilanteen hyvin. Heidän työnsä tavoitteena on ehkäistä nuorisorikollisuutta ja väkivaltaa sekä kohdata alle 25-vuotiaita siellä, missä nuoret viettävät aikaansa.

– Nuorten kokoontuminen julkisille paikoille ei ole uusi ilmiö. Nuorilla on aina ollut tarve tavata toisiaan ja viettää aikaa yhdessä, Tikka sanoo.

– Lahdessa ei kuitenkaan ole muutamaan vuoteen ollut näin suuria kokoontumisia. Pari vuotta sitten nuoret kokoontuivat esimerkiksi Pikku-Vesijärven ympäristössä, Nikkinen jatkaa.

Tilaa, valoa ja helppo tulla

Launeen Citymarketin ympäristöstä on tänä syksynä muodostunut yksi nuorten tärkeimmistä kokoontumispaikoista. Nuorisotyöntekijöiden arvion mukaan alueella on voinut olla illan aikana noin 100–300 nuorta. Määrä vaihtelee muun muassa sään mukaan.

– Citymarketin parkkipaikalla on paljon tilaa. Se on hyvin valaistu ja tarpeeksi lähellä keskustaa, Tikka kertoo.

Paikalle on helppo tulla mopolla tai koppimönkijällä, mutta myös bussilla liikkuvat nuoret pääsevät sinne helposti.

– Aikaisemmin järjestettiin enemmän mopomiittejä. Kun niitä ei samalla tavalla ole, niin nuoret ovat löytäneet paikan itse. Launeen Citymarket sopii siihen sijaintinsa vuoksi hyvin, Nikkinen arvioi.

Kauppa on lisäksi avoinna ympäri vuorokauden. Sisällä on lämmintä, käytössä ovat wc-tilat ja samalla voi ostaa ruokaa tai juotavaa. Nuorisotyöntekijät eivät kuitenkaan usko, että esimerkiksi energiajuomat olisivat syy kokoontumiseen.

– Yhtä hyvin kaupasta voidaan ostaa vettä tai välipalaa. Tärkeintä nuorille on nähdä kavereita, Tikka sanoo.

Alueella on kokoontunut jo aikaisemmin myös nuoria aikuisia. Nyt eri ryhmät ovat osittain päätyneet samalle alueelle.

Muutama nuori pilaa suuren joukon maineen

Citymarketin kauppias Mikko Puhakka on vedonnut nuoriin, jotta häiriökäyttäytyminen ja roskaaminen loppuisivat. Samalla hän on muistuttanut, että nuoret ovat tervetulleita Citymarketiin tavallisina asiakkaina.

Myös Tikka ja Nikkinen painottavat, että suurin osa paikalle kokoontuvista nuorista käyttäytyy hyvin.

– Kun puhutaan sadasta tai jopa useammasta sadasta nuoresta, vain hyvin pieni osa tekee typeryyksiä. Suurin osa on aivan tavallisia nuoria, Nikkinen sanoo.

Joillakin voi kuitenkin olla tarve näyttää kavereille tai hakea jännitystä vaarallisella ajamisella.

– Osa ottaa riskejä ja hakee adrenaliinia. Mopolla voidaan lähteä poliisia karkuun tai sähköpotkulaudalla tehdään jotain, mitä ei pitäisi tehdä. Tavallinen nuori ei kuitenkaan halua menettää ajokorttiaan, kilpiä tai mopoaan, Tikka muistuttaa.

Myöskään päihteiden käyttö ei heidän havaintojensa perusteella ole koko joukkoa koskeva ilmiö.

– Joillakin voi olla ongelmia päihteiden kanssa, mutta suurimmasta osasta nuoria ei voi sanoa niin, Nikkinen toteaa.

Nuorisotyöntekijöiden mukaan nuoret suhtautuvat myös poliisiin pääosin asiallisesti.

– Netissä poliisin toimintaa on helppo arvostella ja sillä voi saada huomiota. Kun nuoria tapaa kasvotusten, niin kuva poliiseista on paljon tavallisempi, Tikka sanoo.

Ratkaisu löytyy keskustelemalla

Lahdessa jalkautuvaa nuorisotyötä tekee kaksi työparia, jotka työskentelevät vuoroviikoin. Työhön kuuluu jalkautumista paikkoihin, joissa nuoret kokoontuvat, mutta myös rauhallisempia keskusteluja yksittäisten nuorten kanssa. Tarvittaessa mukaan voidaan ottaa perheenjäseniä tai kavereita.

– Meidän vaikutuskeinomme on ennen kaikkea puhuminen. Kohtaamme nuoren, keskustelemme hänen kanssaan ja yritämme ohjata toimintaa yhteisten sääntöjen suuntaan, Nikkinen kertoo.

Citymarketin tilanteeseen ei ole heidän mukaansa yhtä helppoa ratkaisua. Mopokauden päättyminen voi vähentää kokoontumista, koska nuorten liikkuminen vaikeutuu. Nuorisotyöntekijät toivovat myös vanhempien keskustelevan asiasta kotona.

– Vanhempien pitäisi tietää, missä oma nuori viettää viikonloppuiltaa ja mitä siellä tapahtuu, Tikka sanoo.

Seuraavissa kohtaamisissa nuorilta aiotaan kysyä myös, miten Citymarketin tapahtumista on puhuttu kotona.

– Haluamme kuulla, mitä nuoret itse ajattelevat poliisin toiminnasta, sähköpotkulaudoilla hurjastelusta ja siitä, ovatko vanhemmat yrittäneet rajoittaa Citymarketille menemistä, Nikkinen kertoo.

Nuorisotyöntekijöille Launeen tilanne on näkyvä, mutta ei poikkeuksellinen osa työtä. Samoja nuoria tavataan myös viikolla ja muualla kaupungissa.

– Jos kohtaamme nuoren Citymarketilla, keskustelu ei pääty siihen. Voimme jatkaa sitä myöhemmin aivan toisessa paikassa ja rauhallisemmassa tilanteessa, Tikka sanoo.

Petri Görman

Launeen seurakunnan tyttökuoro harjoitteli ja vietti leiriä Luomaniemessä Johanna Suomalan (keskellä) ja Usva Huttusen johdolla kaksi viikkoa ennen Taiteen ja rukouksen yötä. Hanna Rikkanen (vas.) vieraili leirillä tapaamassa kuorolaisia

Launeen kirkko täyttyy taiteesta, musiikista ja rukouksesta lauantaina 26. syyskuuta. Taiteen ja rukouksen yö alkaa kello 16 ja jatkuu aina puoleenyöhön saakka.

Seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset ovat rakentaneet kirkkoon ja sen ympäristöön monipuolisen ohjelman. Alkuillassa huomioidaan erityisesti lapset ja perheet. Illan edetessä ohjelma muuttuu enemmän aikuisille ja nuorille suunnatuksi.

Pappi Hanna Rikkanen kertoo, että Taiteen ja rukouksen yö on järjestetty Launeella myös aikaisemmin. Tällä kertaa kokonaisuus on kuitenkin aiempaa monipuolisempi.

– Ajatuksena on, että erilaisia taiteen ja rukouksen muotoja löytyy eri puolilta kirkkoa ja myös ulkoa. Haluamme tehdä tapahtuman, johon kaikenikäisten on helppo tulla.

Ohjelmassa on muun muassa musiikkia, rukoustanssia, näytelmä, runonlausuntaa ja kuvataidetta. Lisäksi osa ohjelmasta kutsuu kävijää itse mukaan tekemään.

Hengellisyyttä voi kokea myös taiteen kautta

Rikkasen mukaan tapahtumassa hengellisyys ei tarkoita vain puhuttuja sanoja tai perinteistä hartautta.

– Minulle hengellisyydessä on tärkeää se, ettei se ole pelkästään sanallista ja päälle puskevaa. Hengellisyyttä voi kokea myös taiteen kautta.

Tapahtuman tarkoituksena ei ole kertoa kävijälle, mitä hänen pitäisi ajatella tai tuntea.

– Kenellekään ei sanota, mitä täytyy ymmärtää tai millä tavalla pitää olla. Jokainen voi ottaa taiteesta ja tapahtumasta mukaansa sen, minkä itse kokee tärkeäksi.
Tanssija Leena Keizer esiintyy tapahtumassa, ja hänen ohjelmaansa voi myös osallistua. Heinolan seurakunnan nuorten teatteriryhmä puolestaan esittää pienen näytelmän. Samalla järjestetään improvisaatiopaja, jossa yleisö voi itse kokeilla heittäytymistä teatterin maailmaan.

Nuorisotyönohjaaja Usva Huttunen pitää osallistumisen vapautta yhtenä tapahtuman vahvuutena.

– Jokainen voi itse valita, haluaako vain katsella ja kuunnella vai osallistua johonkin taidemuotoon. Meillä on myös pisteitä, joissa pääsee itse tekemään taidetta.

Huttusen mukaan tapahtumaa on suunniteltu jo noin vuoden ajan.

– Launeella on luovaa porukkaa töissä ja kaikki ovat lähteneet mukaan innolla. Meillä on totuttu tekemään asioita yhdessä eri työmuotojen yli. Kun jokainen kantaa oman osansa vastuusta, niin isompikin kokonaisuus syntyy luontevasti.

Mukana ovat seurakunnan työntekijöiden lisäksi vapaaehtoiset, nuoret ja paikalliset taiteilijat.

Lapset pääsevät taiteilemaan heti alkuillasta

Kanttori Johanna Suomala kertoo, että tapahtuman ensimmäiset tunnit on suunnattu erityisesti lapsille ja lapsiperheille.

– Aloitamme lasten kuvataidepajalla. Alkuillassa on myös lapsille suunnattua musiikkia ja lasten hengellisiä lauluja.

Launeen seurakunnan tyttökuoro esiintyy heti tapahtuman aluksi.

– Kuoron ohjelmassa kuullaan muun muassa kansanlauluja.

Myöhemmin nuorten bändi soittaa ylistysmusiikkia, johon yleisö voi halutessaan osallistua laulamalla.

Myös kirkon ulkoalue on osa tapahtumaa. Launeen seurakunnan takapihalla palaa nuotio, ja kirkon ympäristöön rakennetaan tunnelmallista valaistusta. Kahvila palvelee koko illan ajan.

– Kulttuurilla on iso merkitys ihmisille. Se luo yhteyttä ja voi tuoda yhteen eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä.

Ilta päättyymusiikkiin ja yöhartauteen

Järjestäjät toivovat tapahtumaan myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät tavallisesti käy kirkossa.

– Haluamme tavoittaa ihmisiä, joille kirkkoon tuleminen ei ole arkipäivää. Tähän tapahtumaan on helppo tulla, koska tarjolla on hyvin erilaista ohjelmaa, Rikkanen sanoo.

Usva Huttusen mukaan ihmiset kaipaavat juuri tällaisia matalan kynnyksen kulttuuri- ja musiikkitapahtumia.

– Tämä on hyvän mielen tapahtuma. Tänne voi tulla hengähtämään keskellä kiireistä arkea.

Illan loppupuolella Launeen kirkossa esiintyy Sinfonia Lahden soittajia. Päivän viimeinen ohjelmanumero on kello 23 alkava yöhartaus, jossa yleisöllä on vielä mahdollisuus laulaa yhdessä.

Johanna Suomala tiivistää tapahtuman ajatuksen seuraavasti.

– Tänne kannattaa tulla nauttimaan tunnelmasta ja kokemaan yhden illan aikana monenlaista taidetta.

Petri Görman

Syystapahtuman osallistujat kirjoittivat hetkessä ensimmäiset lähes sata postikorttiterveistä päättäjille Saksalan uimahallin puolesta.

Saksala-Seura järjesti perinteinen syystapahtuma keräsi noin 150 osallistujaa yläleikkikentälle sunnuntaina 13.9.

Tuttuun tapaan ulkoilemassa syksyisessä kelissä oli niin perheen pienimpiä kuin varttuneempia saksalalaisia. Tapahtumassa riitti tekemistä jokaiselle: toimintarata viihdytti nuorempia, arvausleikit vanhempia ja makkaragrilli sekä kahvipannu kaikkia.

Saksala-Seura puheenjohtaja Kimi Uosukainen kiittää Seuran puolesta kaikkia tapahtumaan osallistuneita.

– Elämää, tekemistä ja tärkeitä keskusteluja on muuallakin kuin keskustassa. Lämmin kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille ja sen mahdollistaneille Seuran vapaaehtoisille, Uosukainen kiittelee.

Erityisen kiitoksen Seuran puheenjohtaja haluaa antaa myös K-Market Saksalalle ja sen kauppiaille Kai ja Annina Välimaalle.

– Saamme olla saksalalaisina ylpeitä, että meillä on oma kauppa, joka myös tukee Saksalassa pidettäviä tapahtumia, Uosukainen iloitsee.

Terveisiä kaupunginvaltuutetuille uimahallin puolesta

Syystapahtumasta alkoi myös Saksala-Seuran kampanja kerätä postikorteille uimahallin käyttäjien ja alueen asukkaiden viestejä Saksalan uimahallin puolesta.

Uimahallin tulevaisuuteen otetaan kantaa Lahden kaupungin aluepalveluohjelmassa, josta kaupunginvaltuuston on tarkoitus päättää kokouksessaan 5.10.2026. Ohjelman luonnosversioissa on väläytetty Saksalan uimahallin lakkautusta uuden vesiliikuntakeskuksen valmistuttua vuonna 2030. Saksala-Seura on vastustanut lakkautusaikeita keräämällä kansalaisadressin ja jatkaa vaikuttamistyötään postikorteilla.

– Saksala-Seura kutsuu jokaisen uimahallin käyttäjän ja alueen asukkaan kirjoittamaan Saksalan uimahallin tulevaisuudesta päättäjille valtuutetuille. Eri puolilla kaupunkia tarjottavan saavutettavan vesiliikunnan ja kodikkaan uimahallin puolustaminen on meidän yhteinen tehtävämme, puheenjohtaja Uosukainen kertoo.

Kaupunginvaltuutetuille tarkoitettujen postikorttien kerääminen jatkuu perjantaihin 25.9. saakka. Joko Saksala-Seuran tarjoaman tai oman postikortin voi palauttaa Seuran postilaatikkoon K-Market Saksalan aulassa. Saksala-Seura toimittaa postikortit uimahallin tulevaisuudesta päättäville päättäjille.

Jokainen uimahallin käyttäjä ja lahtelainen voi osallistua Saksalan uimahallin puolustamiseen seuraavasti:

1. Voit palauttaa oman terveisesi Saksala-Seuran postilaatikkoon, jonka löydät K-Market Saksalan aulasta.
2. Voit jättää postilaatikkoon Saksala-Seuran tarjoaman tai oman postikorttisi. Älä sulje korttia esim. kirjekuoreen. Voit allekirjoittaa postikortin omalla nimelläsi tai voit jättää sen nimettömänä.
3. Kirjoita postikorttiin lyhyt henkilökohtainen viestisi, jonka haluat Saksalan uimahallin kohtalosta päättävän kaupunginvaltuutetun lukevan. Kerro, miksi Sinusta uimahalli tulisi säilyttää.
4. Postikorttia ei tarvitse osoittaa kenellekään yksittäiselle kaupunginvaltuutetulle. Saksala-Seura jakaa kortit päättäjille niin, että jokainen saa useita viestejä.
5. Kirjoita selvällä ja helposti luettavalla käsialalla. Kirjoita viestisi asiallisesti. Postikortit käydään läpi ja asiattomat viestit hävitetään.
6. Jätä viestisi postilaatikkoon viimeistään 25.9. aikana.

Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) sanoo, että suomalaiset tarvitsevat autoa pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi. Hänen mukaansa romutuspalkkio ja tiehankkeet, kuten valtatie 12:n parantaminen Päijät-Hämeessä, ovat keskeisiä keinoja autokannan ja liikenneverkon uudistamisessa.

Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) vieraili Lahdessa syyskuun alussa Auton päivänä. Hän muistuttaa, että auto on suomalaisille edelleen välttämättömyys.
– Auto on edelleen suomalaisille välttämättömyys, joka mahdollistaa työnteon, opiskelun, harrastukset ja arjen palvelut harvaan asutussa, pitkien etäisyyksien maassa, Ranne sanoo.

Liikennekäytössä on Suomessa noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa. Niistä vain noin 390 000 on hybridejä tai sähköautoja. Polttomoottori on siis yhä valtaosan valinta.

Autokanta uudistuu hitaasti

Suomalaiset ajavat Euroopan mittakaavassa vanhoilla autoilla. Ministerin mukaan syynä on ennen kaikkea ihmisten ostovoima.
– Taloustilanne ja kotitalouksien ostovoima ovat varmasti suurimmat vaikuttavat tekijät. Kukapa ei haluaisi ostaa omaan arkeensa sopivampaa, uudempaa ja turvallisempaa autoa, Ranne toteaa.

Hänen mukaansa uusien autojen hinnat ovat nousseet viime vuosina muun muassa EU:n turvallisuus-, päästö- ja teknologiamääräysten sekä yleisen kustannuskehityksen seurauksena.
– Olen linjannut ministeriössä, että määräysten haitat suomalaisille sekä byrokratia tulee minimoida. Sovelletaan näitä määräyksiä Suomen etu edellä, teknistaloudellisesti järkevästi.

Vuoden 2026 alusta voimaan tullut laki henkilöautojen romutuspalkkiosta on yksi keino nopeuttaa autokannan uudistumista. Tavoitteena on saada liikenteeseen uusia ja turvallisempia autoja.

Romutuspalkkio houkuttaa ostamaan uuden auton

Nykyisessä romutuspalkkio-kampanjassa vanhan auton voi romuttaa ja tilalle ostaa joko uuden polttomoottoriauton tai sähköauton. Aiemmin tuen sai käyttää myös sähköpyörän ostoon, mitä Ranne pitää järjettömänä ratkaisuna.
– Aikaisemmin romutuspalkkiorahalla sai ostaa sähköpyörän tai sähköauton, eikä siinä ollut mitään järkeä.

Hänen mukaansa arviolta neljännes tai jopa kolmasosa tukea käyttäneistä ei olisi vaihtanut autoaan lainkaan ilman romutuspalkkiota. Ranne pitää tukea myös ilmastotekona.
– Mielestäni ”saat tukea uuden polttomoottori- tai sähköauton ostamiseen” on aika hyvä ilmastotoimi, kun vertaa sitä erilaisiin viherhumppa-vaihtoehtoihin.

Valmisteilla on myös erillinen, pienituloisille kotitalouksille suunnattu romutuspalkkio. Tukea voisi käyttää myös käytetyn vähäpäästöisen auton ostoon. Tulorajaksi on kaavailtu noin 25 000 euroa vuodessa. Ranne myöntää itsekin, että tuki jää tulorajan vuoksi monelle vaikeasti saavutettavaksi.
– Tuloraja tuen saamiselle olisi noin 25 000 euroa vuodessa, jolloin kynnys auton ostamiselle tuesta huolimatta on erittäin korkea. Ei tässä oikein ole järkeä.

Sähköautojen yleistymisessä Ranne näkee vielä pitkän tien.
– Ihmisten pitää itse voida valita itselleen sopiva käyttövoima, ja siihen on myös oltava varaa. Ei mihinkään käyttövoimaan pidä pakottaa, vaan se on tehtävä houkuttelevaksi.

Valtatie 12 etenee Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen suurin liikennehanke tällä hallituskaudella on valtatie 12:n väli Mankala–Tillola, jonka arvo on 93,6 miljoonaa euroa. Hanke valmistuu ministerin mukaan vuonna 2029.
– Sitä odotettiin kymmeniä vuosia, mutta se eteni vasta, kun liikenneministerinä on ollut perussuomalainen, joka runttasi sen läpi.

Seuraavaksi vuorossa olisi Ranteen mukaan huonokuntoisin osuus Risalasta Mankalaan, noin 13 kilometriä, kustannusarviolta 51 miljoonaa euroa. Sen jälkeen seuraisi osuus Joutjärveltä Risalaan, noin 16 kilometriä ja 88 miljoonaa euroa. Tavoitteena on saada koko valtatie 12 Lahden ja Kouvolan välillä kuntoon noin kymmenen vuoden kuluessa.

Jos Ranne jatkaisi liikenneministerinä myös seuraavalla hallituskaudella, niin hän nostaisi koko maan perusväylänpidon rahoitusta 500 miljoonalla eurolla vuodessa ja purkaisi teiden korjausvelkaa.
– Päijät-Hämeen tärkein hanke olisi tietenkin tuo Vt 12 Risala–Mankala, joten kyllä se etenisi, jos saisin jatkaa tässä pestissä seuraavalla hallituskaudella.

Ranne muistuttaa, ettei EU:n autoilupolitiikka hänen mukaansa vieläkään huomioi riittävästi Suomen kaltaista pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston maata. Hän kertoo tehneensä vaikuttamistyötä muun muassa saamalla EU:n liikennekomissaarin vierailulle suomalaiselle jäänmurtajalle.
– Onnistuimme saamaan liikennekomissaari Tzitzikostaksen Suomeen jäänmurtajan kyytiin, ja se varmasti auttoi asiaa.

Petri Görman

Parikanniemisäätiön toiminnanjohtaja Teuvo V. Riikonen vieraili Launeen seurakunnan miestenpiirissä. Hän muistuttaa, että yli 120 vuotta jatkuneen työn perustehtävä on edelleen sama. Lapsen suojeleminen sekä turvallisen ja lämpimän arjen tarjoaminen.

Launeen seurakunnan miestenpiirin vieraana oli Parikanniemisäätiön toiminnanjohtaja Teuvo V. Riikonen. Hän kertoi miestenpiirille säätiön pitkästä historiasta, nykyisestä lastensuojelutyöstä sekä siitä, miksi lasten ja nuorten tukemista tarvitaan edelleen.

Parikanniemen historia ulottuu vuoteen 1905. Suomessa elettiin silloin Venäjän vallan aikaa, eikä yhteiskunnan turvaverkko ollut nykyisen kaltainen. Orpolapsia oli paljon, ja vanhempia menetettiin esimerkiksi sairauksien vuoksi ja tulipaloissa.

– Auttamistoiminta ja hengellinen toiminta ovat kulkeneet meillä alusta lähtien käsi kädessä, Riikonen kertoo.

Orpokoti jäi sodan jälkeen rajan taakse

Parikanniemen toiminta alkoi Karjalassa. Toisen maailmansodan jälkeen alkuperäinen orpokoti jäi luovutetulle alueelle uuden rajan taakse. Työ kuitenkin jatkui Suomessa. Parikanniemisäätiö perustettiin vuonna 1967. Sitä ennen toimintaa ylläpiti Parikanniemen kannatusyhdistys. Nykyisin yhdistys toimii nimellä Parikanniemen ystävät.

Vuosikymmenten aikana myös toiminnan rahoitus on muuttunut. Aikaisemmin esimerkiksi maataloudella oli suuri merkitys. Ristiinassa oli vielä 1970-luvulla lehmiä. Tärkeää on ollut myös ystävien ja lahjoittajien tuki.

Nykyisin hyvinvointialueet ostavat säätiöltä lastensuojelupalveluja.

– Toiminta syntyi aatteelliselta pohjalta. Myöhemmin yhteiskunta otti saman työn osaksi virallista lastensuojelua, Riikonen sanoo.

Ristiinassa Saimaan rannalla sijaitsevassa lastenkodissa on 21 paikkaa kolmessa seitsemänpaikkaisessa kotiryhmässä. Lisäksi nuorille on kolme itsenäistymisasuntoa.

Rakennuksia on uudistettu vuosina 2006, 2014 ja 2026.

– Olosuhteet ovat hyvät sekä lapsille että työntekijöille. Meillä ei ole korjausvelkaa.

Kristillinen arvopohja näkyy arjen kohtaamisissa

Parikanniemessä asuvat lapset ovat huostaanotettuja. Huostaanoton taustalla voi olla esimerkiksi vanhempien päihteiden käyttöä, väkivaltaa tai muita vaikeita elämäntilanteita. Lastenkodin tavoitteena on tarjota lapselle mahdollisimman turvallista ja kodinomaista arkea.

Riikosen mukaan lastensuojelu on ammatillista työtä, jota tekevät koulutetut työntekijät. Toiminnan pitää täyttää viranomaisten vaatimukset ja olla läpinäkyvää. Kristillinen arvopohja näkyy puolestaan kodin ilmapiirissä. Vanhemmilta kysytään lupa kristilliseen kasvatukseen, johon voi kuulua esimerkiksi ruoka- ja iltarukouksia, pyhäkoulua ja rippikoulua. Ketään ei kuitenkaan pakoteta osallistumaan.

– Arvomaailmamme tarkoittaa ennen kaikkea rakkautta, rohkaisua, lohdutusta, läheisyyttä ja lämpöä.

Parikanniemen pitkään perinteeseen kuuluvat myös vuosittaiset Orpokotijuhlat Parikkalassa. Juhlat on järjestetty jo 81 kertaa, eikä perinne katkennut edes koronavuosina. Kolmipäiväisillä juhlilla käy vuosittain noin 2 000 ihmistä.

”Lastensuojelu ei ole bisnestä”

Riikonen näkee suomalaisessa lastensuojelussa myös suuria haasteita. Hyvinvointialueiden vaikea taloustilanne voi hänen mukaansa johtaa siihen, että lastensuojelusta yritetään säästää.

– Se voi olla hyvin lyhytaikainen säästö.

Riikosen mukaan päihteet, huumeet, perheiden ongelmat ja yhteiskunnan nopea muutos näkyvät lasten elämässä. Lastenkoteihin tulee myös lapsia, joiden elämästä on puuttunut pysyvyys ja turvallisuus.

Hänen mielestään lastensuojelutyö vaatii vahvaa sitoutumista.

– Meidän perustehtävämme on suojella lapsia. Lastensuojelu ei ole bisnestä. Tavoitteena ei ole tehdä voittoa vaan saada lapsi takaisin elämään.

Parikanniemisäätiöllä on pitkät yhteydet myös Lahteen. Launeen seurakunnan miestenpiiri on tukenut säätiön työtä sekä taloudellisesti että henkisesti.

Riikonen pitää tärkeänä sitä, että lastenkodin lapset ja työntekijät tietävät työn takana olevan myös muita ihmisiä.

– Ei tarvitse tavata joka viikko. Kun nähdään kaksi tai kolme kertaa vuodessa, niin yhteys säilyy. Sille osaan antaa suuren arvon.

Petri Görman

Launeen seurakunnan miestenpiiri muisti 80 vuotta täyttänyttä Veijo Vierumäkeä viime maanantaina kakkukahveilla. Vierumäki on tehnyt seurakunnassa vapaaehtoistyötä jo yli 20 vuoden ajan.

Veijo Vierumäki ei ole niitä ihmisiä, jotka pitävät tekemisistään suurta ääntä. Launeen seurakunnassa hänen kädenjälkensä näkyy silti monessa paikassa ja toiminnassa. Kesäkuussa 80 vuotta täyttänyt Vierumäki on tehnyt seurakunnassa vapaaehtoistyötä jo yli 20 vuoden ajan. Merkkipäiväänsä hän ei halunnut erityisesti juhlia, mutta Launeen seurakunnan miestenpiiri muisti aktiivista vapaaehtoista kakkukahveilla maanantaina 31. elokuuta.

Vierumäki lähti seurakunnan vapaaehtoistoimintaan vuonna 2004. Hänen vaimonsa oli jo tuolloin mukana seurakunnan luottamustoimissa ja houkutteli miestään mukaan yhdessä Heikki Laineen kanssa.
– Olin silloin sairastellut ja ollut lomautettuna. Vapaaehtoistyö sopi hyvin siihen elämänvaiheeseen, Vierumäki kertoo.

Viime vuonna hänet palkittiin pitkästä työstään seurakuntatyön kultaisella ansiomerkillä. Tunnustus luovutettiin Saaren kirkolla.
– Olen tässä elämänvaiheessa kiitollinen siitä, että ympärilläni on aina ollut hyviä ihmisiä. Iloitsen myös siitä, että olen saanut olla näin pitkään mukana seurakunnan vapaaehtoistyössä.

Auttamisesta on tullut sydämen asia

Vierumäelle vapaaehtoistyössä tärkeintä on mahdollisuus auttaa muita. Samalla toiminta on tuonut hänen omaan elämäänsä yhteisön, ystäviä ja merkityksellisiä kohtaamisia.
– Hyvät kaverit ovat pitäneet mielen virkeänä. Launeen seurakunnassa on todella aktiivinen yhteisö, ja miestenpiirin kohtaamiset ovat olleet minulle tärkeitä.

Viime vuosina erityisesti ukrainalaisten auttamisesta on tullut Vierumäelle sydämen asia. Sota koskettaa häntä myös oman suvun kokemusten kautta. Hänen isänsä oli sodassa, ja Vierumäki kuuli jo lapsuudessaan paljon kertomuksia sota-ajasta.
– Sota rasitti lapsuuden perhettä paljon. Kun nyt on mahdollisuus auttaa ihmisiä, jotka elävät sodan keskellä, on ilo olla järjestämässä apua.

Vierumäki muistuttaa, ettei auttamisen tarvitse aina olla suurta.
– Tavallinen ihminen voi auttaa omalla toiminnallaan. Pienetkin lahjoitukset ovat merkittäviä.

Myös kansainvälinen seurakuntayhteistyö on tullut vuosien varrella tutuksi. Launeen seurakunnan yhteistyökohteisiin kuuluneen Hatsinan seurakunnan kirkko Venäjällä sai aikanaan uuden maalipinnan Vierumäen johtaman etelälahtelaisen miesjoukon voimin.

Veksin verstas ja Lastenkirkko jäivät pysyviksi jäljiksi

Vierumäen vapaaehtoistyö näkyy konkreettisesti myös Launeen seurakunnan pihapiirissä. Veksin verstas kantaa hänen lempinimeään.
– Joku miehistä keksi, että siihen laitetaan minun nimeni, Vierumäki kertoo.

Myös pihalla oleva Lastenkirkko sai alkunsa vapaaehtoisten matkasta Vivamoon. Vierumäki oli muiden miesten kanssa auttamassa siellä rakennustöissä, kun syntyi ajatus samanlaisesta pienestä kirkosta Launeelle.
– Siitä saimme idean, että tehdään tällainen tännekin.

Vierumäelle on luontevaa tehdä enemmän kuin puhua omista tekemisistään. Hän sanoo saaneensa elämäntavan jo lapsuudenkodistaan.
– Tämän elämänasenteen olen saanut kasvatuksen myötä. Hyvässä elämässä tärkeää on se, että osaa toimia yhteisön jäsenenä. Ihminen voi paremmin, kun hänen ympärillään on erilaisia ihmisiä.

Eläkepäiville vapaaehtoistyöstä on tullut Vierumäelle oma yhteisö ja tapa jatkaa aktiivista elämää työvuosien jälkeen.
– Minä olen valinnut omaksi yhteisökseni seurakunnan vapaaehtoistyön. Se on ollut minulle hyvä tie työelämän jälkeisinä vuosina. Muita auttamalla on saanut myös itselleen paljon.

Petri Görman