Kuva: Terveydenhoitaja Terttu Leppänen kertoo lapsen ravitsemuksesta ja kasvisten merkityksestä ruokavaliossa. Valtakunnallinen sadonkorjuu ja ravitsemusviikkoa vietettiin toissa viikolla. Perhekeskusvastaava Mirva Illi-Lampio kuuntelee vieressä luentoa.

Liipolan Onnissa avattiin perhekahvila uusille vanhemmille ja heidän lähipiirilleen. Perhekeskus-vastaava Mirva Illi-Lampion mukaan vertaistuelliset perhekahvilat ovat kohtaamispaikkoja, joita tämän päivän vanhemmat ehdottomasti tarvitsevat.
– Perhekahvilassa on mahdollisuus tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia. Meillä on joka perjantain alustamassa yksi asiantuntija, joka antaa erilaisia vinkkejä toimivaan lapsiperhearkeen.

Monitoimitalo Onnin perhekahvilaan ovat tervetulleita lapset isovanhempien kanssa ja esimerkiksi kummit voivat halutessaan hoitaa velvollisuutensa tuomalla kummilapsiaan nauttimaan palveluista.
– Otamme kaikissa kohtaamispaikoissa kaikki perheet ja perheenjäsenet ilolla vastaan. Joskus naapuri on auttanut lapsiperhettä ja ottanut perhekahvilaan lapsen mukaan seinän takaa.

Terveydenhoitaja Terttu Leppänen kertoi Monitoimitalo Onnin perhekahvilan avajaisissa lasten terveellisestä ruokavaliosta sekä kasvisten merkityksestä osana ruokaympyrää.
– Tämä valikoitui teemaksi, koska vietimme valtakunnallista ravitsemus- ja sadonkorjuuviikkoa.

Isät mukaan rohkeasti

– Avajaisissa ei ollut vielä yhtään liipolalaista isää paikalla, mutta uskomme, että jatkossa isätkin löytävät perjantaisin aikaa lapsilleen.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän muissa perhekahviloissa isät ovat olleet mukana kiitettävällä tavalla.
– Tarkoitus on, että perheiden kohtaamispaikkatyötä tehdään eri ajankohtina. Meillä on muutamia iltakahviloita niille vanhemmille, jotka ovat aktiivisesti mukana jo työelämässä.

Perhekeskusvastaavan mukaan vanhempien kohtaamista ja tukea on tarkoitus antaa matalan kynnyksen periaatteella.
– Toivomme, että perheet löytävät tämän paikan ja mahdollisimman moni perhe löytää tien Onniin. Kokoonnumme nyt kerran viikossa perjantaisin, mutta toimintaa voidaan mahdollisesti laajentaa, jos kysyntää on.

Perhekeskusvastaava Mirva Illi-Lampio kertoo, että ensimmäisellä kerralla he saivat ainoastaan positiivista palautetta perhekahvilatoiminnan käynnistymisestä.
–
Monitoimitalon tilat sopivat täydellisesti tällaiseen toimintaan. Avoin ilmapiiri ja kohtaamiset samanlaista arkea elävien lapsiperheiden kanssa koettiin merkityksellisiksi.

Ensimmäisellä kerralla Onnin perhekahvilassa oli mahdollisuus keskustella neuvolan, sosiaalipalveluiden sekä varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa.
– Sen lisäksi paikalla oli Mannerheimin lastensuojeluliiton henkilökuntaa.

Petri Görman

Kuva: Harri Tele ja Mika Kairenius

– Ensimmäinen vuosi on ollut toiminnan kehittämistyötä ja seuraava vuosi on sen hienosäätöä. Heinolan Kauppahallit Oy:n tiloissa toimii itsepalvelukirpputori, omatoimikirppis, kahvio sekä outlet, monitoimimies Harri Tele kertoo.

Toinen toimintavuosi lähti Heinolan Myllyojalla käyntiin positiivisissa merkeissä, kun uutta liiketilaa otettiin käyttöön 300 neliömetriä.
– Uusi osasto palvelee erityisesti miesasiakkaitamme. Siellä on muun muassa Tee se itse -osasto, josta näppärä kädentaitaja löytää varmasti sellaisia tuotteita, jotka on mukava viimeistellä valmiiksi.

Tämä niin sanottu miesten luola tuonee uusia asiakasryhmiä Myllyojalle.
– Sieltä löytyy myös sporttikirppis sekä erilaisia rakennustarvikkeita.

Monitoimimies Harri Tele kuuntelee tarkasti asiakkaidensa kehittämisideoita sekä mielipiteitä, jotta hän tietää millaisia palveluita kuluttajat kaipaavat.
– Olen oppinut vintagesta paljon tämän vuoden aikana. Se ei ole romua tai ruostetta sisältävä esine, vaan yli 50 vuotta vanha tavara. Vintage-ihmiset ovat tietoisia kuluttajia, joille tavaran laatu merkitsee paljon.

Myllyojalla on myyty ensimmäisen vuoden aikana yli 20 000 vinyylilevyä.
– Vanhojen vinyylilevyjen suosio on yllättänyt minut täysin. Vielä löytyy paljon niitä musiikkidiggareita, joille vinyylilevy on se ainoa oikea vaihtoehto.

Mainoskyltit ja erilaiset purkit myyvät aina

Vanhojen tavaroiden asiantuntija Mike Kairenius on kerännyt vanhoja tavaroita jo pikkupoikana, mutta silloin hän ei toiminut kaupallisessa tarkoituksessa.
– Harrastuksesta on tullut minulle myöhemmin työ.

Vintagessa miestä viehättää muun muassa pakkaukset, muotoilu sekä värimaailma.
– On hyvä muistaa, että vintage-esineet ovat usein laadukkaita koska ne ovat tehty kestämään aikaa.

Amerikkalaiset tuotteet ovat tuoneet miehen mielestä glamouria suomalaisten kuluttajien elämään.
– Suomi on ollut monessa päivittäistavaraan liittyvässä muotoiluasiassa takapajula. Amerikkalaiset kuluttajaystävälliset sekä näyttävät pakkaukset ovat sen vuoksi kiinnostaneet suomalaisia.

Kaireniuksen mielestä amerikkalaiset vanhat autot, kuten Buickit ja Cadillacit ovat muotoilultaan eurooppalaisia autoja tyylikkäämpiä.
– Ensimmäinen vuosi Myllyojalla on sujunut mallikkaasti. Tämä on hyvä kauppapaikka, jonne kannattaa piipahtaa esimerkiksi mökkimatkalla. Meiltä löydät varmasti persoonallisia tuotteita kesämökille tai lahjaksi.

Petri Görman

kuva: Konserni- ja tilajaostonvarapuheenjohtaja Alettin Basboga (sd.), toimitilajohtaja Jouni Arola, kaupunginjohtaja Pekka Timonen keskustelivat Launeen kirjaston tulevaisuudesta tiistaina. Keskustelutilaisuuden puheenjohtajana toimi Marjo Liukkonen.

Launeen kirjaston tulevaisuutta pohdittiin keskustelutilaisuudessa 17.9. Tällä kertaa launeelaisille tärkeän kohtaamispaikan tulevaisuudesta oli kiinnostunut vain kourallinen ihmisiä.  Lahden kaupungin sivistyslautakunta punnitsee Launeen kirjaston kokonaistilannetta vielä syyskuun kokouksessaan. Lahden kaupungin konserni- ja tilajaosto saa asian käsiteltäväksi vielä myöhemmin syksyllä.

Tilakeskus korjaustarveselvityksen mukaan vuonna 1948 valmistunut kirjastorakennus korjaustarve on kiireellinen. Korjausinvestoinnin hinnaksi on määritelty 1,4 miljoonaa euroa.
– Kirjastopalvelut muuttuvat myös jatkuvasti. Meidän virkamiesten on mietittävä jatkuvasti palveluketjun kokonaiskuvaa, kaupunginjohtaja Pekka Timonen totesi.

Kaupunginjohtajan mukaan lainausmäärät eivät enää kasva ja sen vuoksi kirjastoille on mietittävä uudenlaista toimintaa.
– Olen kuullut, että Launeella kirjastossa kokoontuu useat erilaiset yhteisöt, joille se on tärkeä kokoontumispaikka.

Lahdessa ei ole kaupunginjohtajan mukaan tarkoitus heikentää kirjastopalveluja.
– Tilakeskus pohtii, miten palvelut ja tilat sopivat toiminnallisesti yhteen. Nyt siellä on tehty korjaustarveselvitys ja se tulee jo syyskuun aikana sivistyslautakunnan käsiteltäväksi.
– Ymmärtääkseni mitään akuuttia uhkaa tämän talon kunnossa ei kuitenkaan ole, Timonen sanoi.

Mikään talo ei ole ikuinen

Launeen nykyinen kirjasto valmistui vuonna 1948 väliaikaiseksi koulurakennukseksi. Siellä on tehty peruskorjaus edellisen kerran vuonna 1979.
– Korjaustarveselvitys valmistui elokuussa 2018 ja sen perusteella kirjastorakennus kaipaa peruskorjausta. Korjausinvestoinnin hintalappu on 1,4 miljoonaa euroa, toimitilajohtaja Jouni Arola kertoi.

Kattavien tutkimusten myötä paljastui, että ulkoseinissä on pieniä mikrobivaurioita. Rakennuksen ympärille ei ole koskaan rakennettu salaojia ja sen vesikatto tarvitsee välittömästi korjaustoimenpiteitä.
– Ne eivät ole vaarallisia, mutta niitä esiintyneen eri puolilla rakennusta.

Kirjaston alapohjan ryömintätilassa yksi kantava hirsi on lahonnut ja sieltä havaittiin myös kosteutta.
– Alapohjan tuuletusluukut on jossain vaiheessa hakattu umpeen, jotta talossa lattiat olisivat  lämpimämpiä.

Lämmöntuotantolaitteet ovat ohittaneet jo teknisen käyttöikänsä ja käyttövesiputkistossa on ollut useita vuotoja.
– Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaisia terveysriskejä, jotka estäisivät kirjaton toiminnan talossa.

Toimitilajohtaja muistutti, että mikään talo ei ole kuitenkaan ikuinen.
– Tämän talon laskennallinen korjausaste on 92 prosenttia ja silloin on pohdittava myös erilaisia vaihtoehtoja kirjaston tulevaisuuden kannalta.

Kehittämistyö junnaa paikoillaan

– Haluamme, että kirjastopalvelut säilyvät Launeen alueella myös tulevaisuudessa nykyisellä tasolla, Liipolassa monitoimitalo Onnissa on kahden ihmisen pieni kirjastopiste ja samanlainen on tulossa myös Renkomäkeen, lähipalveluiden esimies Sanna Kuosa.

Kirjastopalveluista Etelä-Lahdessa vastaava Kuosa muistutti, että kirjastotoiminnan kehittämistyö junnaa paikoillaan tällä hetkellä, koska tulevaisuuden kuva kirjaston kohdalla ei ole selkeä.
– Realistisia tai korvaavia vaihtoehtoja ei ole esitetty kirjastoväelle virkamieskeskusteluissa.

Kuosa muistutti, että kävijä- ja lainamäärien perusteella voi tehdä yksinkertaisen johtopäätöksen, jonka mukaan Launeen kirjasto halutaan säilyttää.
– Tilastot viime vuodelta kertovat, että täältä lainattiin 113 000 kirjaa ja kirjasto oli keskellä kesää kolme viikkoa kiinni, koska tietopalvelujärjestelmiä uusittiin. Ilman tätä käyttökatkosta olisimme päässeet yli 120 000 lainausmääriin.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Salla Palmi-Felin kysyi keskustelutilaisuuden päätteeksi kaupunginjohtajalta, että aikooko hän omassa budjettiesityksessään ehdottaa kirjastotoimintaan Lahdessa leikkauksia. Kaupunginjohtaja lupasi, että tällaisia ehdotuksia ei ole tulossa.

Petri Görman

Kuva: Pääesiintyjät eli Pete Salomaa (läskibasso), Vesa Haaja (laulu & kitara), Timo Järvinen (rummut) ja Mika Jokinen (kitara) päättävät paluukiertueensa Lahteen ja Möysän Musaklubille 28.syyskuuta

Lahtelainen Pääesiintyjät palasi 26 vuotta kestäneeltä keikkatauolta ja samalla bändi kiinnitti solistiksi Agentsissa olleen Vesa Haajan. Kokeneen muusikon mukaan Pääesiintyjien keikoilla on ollut todella hyvä meininki koko tämän vuoden ajan. Aktiivisesti keikkailevan uusvanhan lahtelaisbändin voi nähdä Möysän musaklubilla ensi viikolla Jenkkiautonäyttelyn jatkobileissä

1.  Kuinka päädyit solistiksi Pääesiintyjiin?  
– Pete Salomaan kanssa ollaan vanhoja tuttuja jo vuosien takaa musiikkikuvioista. Ikinä ei kuitenkaan samassa yhtyeessä aiemmin olla soitettu, vaikka suunnitelmia ja puhetta on ollut. Nyt kun minulla hiljeni Agents-keikat viime vuoden lopulla, ja toisaalta Francinella myös hidastui keikkatahti  ja lisäksi Pääesiintyjien paluulle oli ollut kentällä toivetta jo vuosikausia
– Pete otti yhteyksiä ja kyseli, että olisiko minulla kiinnostusta tai aikaa tällaiseen projektiin. Lupasin että josko katsastetaan ensin yhdet treenit ja kuunnellaan miltä soundaa, niin annan vastauksen. Bändi soundasikin heti hyvältä ja homma aloitettiin.

2.  Miten uusvanha rockyhtye on otettu vastaan kevään sekä kesän keikoilla? 
– Yleisesti ottaen hyvin. Väkeä on ollut vaihtelevasti, täytyy kuitenkin muistaa, että Pääesiintyjillä on ollut 26 vuotta kestänyt tauko, jona aikana suurin osa yleisöstä on bändin varmastikin unohtanut, ja porukka baareissa vaihtunut. Mutta keikoilla on ollut poikkeuksetta erinomainen tunnelma.

3. Kerro kaksi Pääesiintyjien biisiä, jotka ovat sinulle tärkeitä?
–  En nyt osaa sanoa onko mikään kappale mitä olen esittänyt tai levyttänyt tässä reilun 35 vuotisien muusikkouran aikana erityisen tärkeä… Pääesiintyjien vanhoista kappaleista olen aina diggaillut sellaisia raitoja kuin ”Tie”, jossa on mielestäni erittäin koukuttava melodia ja ”Surun kuja”, joka taas on erinomainen keskikaljakuppilajazz. Uusista kappaleista ehkäpä ”Paras mies” johon itse väänsin suomennoksen.

4. Tarina kertoo, että sinua kaavailtiin Pääesiintyjiin jo 1990-luvulla?
– Tarina on totta. Kun Mika Jokinen halusi siirtyä telakalle Pääesiintyjien solistikitaristin paikalta 90-luvun alussa, Pete otti yhteyttä ja pyysi minua mukaan. Ongelma oli se, että en ole soolokitaristi. Kävin sitten jopa parissa treeneissä, ja uudeksi soolokitaristiksi oli otettu Antti Kukkola. Minulla ei tuolloin oikein aika riittänyt, asuin silloin vielä Haminassa, ja pojat päättivätkin jatkaa hommaa Francinena ja soolokitaristi Antti Kukkola otti myös lauluhommat.

5.  Kuvaile millaista musiikkia Pääesiintyjät soittaa?
–  Hyväntuulista rillumareikeskikaljakuppilajazzbillyä.

6.  Millainen projekti Agents oli sinulle?
–  Erittäin opettavainen. Tutustutti erilaiseen musiikin kohderyhmään kuin mihin rockpuolella oli tottunut.

7.  Nähdäänkö sinua enää Agentsien riveissä?
– No comments. Agents-kysymyksissä vastaukset antaa Esa Pulliainen.

8.  Vieläkö Whistle Bait keikkailee?
– Toki, mikä pahan tappaisi. Bait on perustettu 1984 ja on keikkaillut ilman taukoja, vaihtelevalla keikkamäärällä, jatkuvasti jo yli 35 vuotta.

9. Kuinka monessa bändissä olet tällä hetkellä mukana? Kerro myös bändien nimet?
– Pääesiintyjien lisäksi tällä hetkellä olen mukana näissä: Whistle Bait, Vesa Haaja Soittajineen, Barnshakers ja Hi-Fly Rangers.

10. Millaista musiikkia itse kuuntelet?
– Vanha rock- ja pop-musiikki 30-70-luvuilta ympäri maailman iski pikkupoikana 70-luvun lopulla, eikä siitä ole päässyt irti. Koen olevani musiikin suhteen suhteellisen kaikkiruokainen, mutta kyllä vanhakantaiset melodiat ja soundikuva lämmittää eniten. Biisintekijänä korva kiinnittyy useinkin hyviin melodioihin genrerajoista välittämättä. Lisäksi siviiliammattini musiikkipäällikkönä pitää huolen siitä että musiikkia tulee kuunneltua monipuolisesti.

11. Kuka on ollut musiikillinen idolisi?
– Tähän on mahdotonta antaa vastausta. Riippuu päivästä. Eilen Glen Campbell, tänään Arthur Alexander.

12. Pääesiintyjät on ollut tekemässä uutta musiikkia studiossa. Koska julkaisette uutta musiikkia?
– Näillä näkymin aikataulu albumin julkaisulle on alkuvuodesta 2020.

12. Millä vuosikymmenellä on tehty parasta musiikkia?
–  Viitaten aiempaan vastaukseeni, niin omaa mieltä lämmittävät vanhalla analogitekniikalla tehdyt äänitykset vuosikymmenten takaa, mutta hyvää musiikkia tehdään nykyäänkin.

13. Millaisissa tilanteissa itse kuuntelet musiikkia?
–  Päivätyössäni analysoiden ja kategorisoiden, autossa jotakin sopivan energistä, ja sitten kotona tarkemmin syventyen omiin mieltymyksiin ja mielellään vinyylilevyltä

14. Kerro, mikä on ollut tämän vuoden paras keikka?
– Soitannollisesti keikat parantuvat keikka keikalta, joten sanottakoon nyt viimeisin eli Viking Grace 14.9.

15. Miksi kannattaa tulla kuuntelemaan Pääesiintyjiä keikoille?
–  Musiikki on aina parasta livenä. Lisäksi livetilanteessa saa Pääesiintyjistä kokonaisvaltaisen kokonaiskuvan visuaalisuutta myöten, ja kaupan päälle hyvän mielen.

Petri Görman

Kuva: Kansanterveystyön veteraani ja Itä-Suomi-terveysprojektin suunnittelija professori Pekka Puska, kuvassa edessä, ensimmäisessä kahvipöydässä. Puska ennätti Launeen kirkolle tämän viikon maanantai-iltana kertomaan projektin positiivisista tuloksista ihmisten muutettua elämäntapojaan 1970-luvulta lähtien.

Kuka muistaa Itä-Suomi terveysprojektista nousseen kohun jo lähes puolivuosisataa sitten? Asia ei ollut yhden vuosikymmenen juttu, vaan jatkuu periaatteessa edelleen. Tutkimuksiinsa projektiin terveystieteilijät hakivat verrokkiperheitä aina Italiaa ja Kreikkaa myöten. Projektin tulokset ja suomalaisten terveys kiinnostaa edelleen niin tutkijoita kuin kansalaisia. Launeen seurakunnan miestenpiiri on kiinnostunut varttuneitten ihmisten kunnossa pysymisestä. He ovat kutsuneen tilaisuuksiinsa eri alojen asiantuntijoita. Tämän viikon maanantai-illan vieras oli professori Pekka Puska.

Launeen seurakunnan miestenpiirin tapahtumat ovat suosittuja. Kansanterveyttä vuosia tutkineen ja Itä-Suomi- terveysprojektissa tiukasti mukana ollut lääketieteen tohtori, eläkkeelle siirtynyt Kansanterveyslaitoksen johtaja Pekka Puskan viime maanantainen tapaaminen oli antoisa. Launeen kirkolle saapui terveyssanaa kuulemaan lähes sata miestä, osa ei ollut aiemmin käynyt miesten piirissä. Varttuneille miehille terveyden ylläpito on tärkeää, vaikka sataprosentisen terveitä joukossa on ehkä muutama kymmenen.

Vaasalainen Pekka Puska on valmistunut sekä valtiotieteen maisteriksi ja myöhemmin lääkäriksi Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa . Vanhempien tutkijoitten mukaan hänet tunnettiin nuorena medisiisarina, jolla oli kiinnostusta pitkäjännitteiseen tutkimustyöhön. Itä-Suomi- terveysprojektista alkoi lääkäri Puskan monikymmenvuotinen vaikuttaminen suomalaisten terveyteen.

Toimittajalle tuli tutuksi itäisten maakuntiemme kansalaisiin kohdistettu terveysvalistus, kun olin työssä Suomen Raittiusjärjestöjen liitossa. Naapurityöhuoneessa teki omaa tutkimustyötään, jo edesmennyt, nuori lääkäri Heikki J. Korhonen. Hän oli mukana Pekka Puskan ja terveystieteilijöiden projekteissa ja suunnitteli yhteistyössä terveysjärjestöjen kanssa kansantajuisia tupakka- ja alkoholivalistusjulkaisuja. Toimiston pitkän pöydän ääressä Heikki kertoi meille uusimpia asioita ihmisten terveyteen vaikuttamisesta. Silloin syntyi myös terveysprojekti ”Mies 2000”.

Yhteistyö ei ollut riittävää suomalaisittain vaan Puskan kautta tiedot kulkivat myös Maailman terveysjärjestön, WHO, ja Suomen tiedemiesten välityksellä. Todettakoon vielä, että terveysvalistajat eivät istuneet kirjoituspöytien ääressä, vaan kulkivat saappaat savessa metsureitten ja maaseudun raskasta työtä tekevien ihmisten parissa selvittääkseen heidän todelliset elämän olosuhteensa.

Pahimmat kansansairaudet, kuten tuberkuloosi, pienten lasten kuolleisuus, vitamiinien puute ja hygienia kodeissa ja kouluissa ovat Suomessa historiaan, mutta uusia sairauksia on kuten diabetes, ”sokeritauti”. Työikäisten ihmisten aiemmin ennenaikaiseen kuolemaan johtaneet sydän- ja verisuonitaudit ovat elämäntapamuutoksilla ja lääketieteen avulla saatu vähenemään. Ihmiset ovat omaksuneet myös liikunnan merkityksen hyvinvoinnilleen. Vaikka alkoholin- ja tupakan kulutus on vähentynyt, niin mukaan on tullut uusia, ihmisten terveyttä vaurioittavia aineita, kuten runsas sokerin käyttö makeisissa ja limsoissa, virkistysjuomissa kofeiini ja muut kemikaliot sekä pelko monen muun uudehkon elintarvikkeen mahdollisista haitoista.

Kuulijat esittivät lääkärille kysymyksiä lääkkeiden ja ruokavalion merkityksestä, esimerkiksi veren korestroliin. Kysyttiin muun muassa punaisen lihan epä/ terveellisyydestä, nuorten ja vähän varttuneempienkin nuuskamällin käytöstä ikenessä sekä limu- ja virkistysjuomien terveysvaikutuksista sekä voin ja muiden ”vanhanaikaisten” rasvojen suosimisesta kotiruoassa.

Puska kertoi kaskuna kainuulaisten ja pohjoiskarjalaisten emäntien neuvokkuudesta: ”kun miehet eivät suostuneet vaihtamaan ”punaista maitoa” pois, niin emännät laittoivat näihin tölkkeihin kevyt- tai rasvatonta maitoa ja täydestä meni!” Kun voin käyttöä moitittiin, niin Lieksan Marttojen arvat saivat kansalaisilta lisänimen voi-arpa, arvoissa luki, tämä arpa ei voita.

Marja -Liisa Niuranen

Kuva: Lahden Talojen toimitusjohtaja Jukka Anttonen

Omalähiö kertoi kaksi viikkoa sitten ilmestyneessä lehdessä, kuinka Uudenpellonkadun senioritalon asukkaat ovat kiukkuisia siitä, että esteettömyyskysymykset erityisesti kerrostalon piha- ja katualueella ovat edelleen hoitamatta, vaikka talo valmistui jo vuosi sitten. Toimitusjohtaja Jukka Anttonen Lahden Talot Oy:stä haluaa vastata nyt esitettyihin epäkohtiin.

–  Saadun palautteen perusteella Lahden Talot on selvittänyt mahdollisuutta rakentaa Uudenpellonkadulle kevyenliikenteenväylän ja siitä on tehty suunnitelma. Suunnitelma on esitetty Lahden kaupungin rakennusvalvonnalle ja asia on kaupungin käsittelyssä, Anttonen kertoo.

Anttonen ei ota kantaa siihen, että onko mahdollista rakentaa senioritalon parkkipaikan ja hoivakoti Kultakaaren päästä yhteys puistoalueelle, koska se on naapurikiinteistön omistajan asia.
– Tästä asiasta päättää naapuritontin omistaja.

Kesällä 2018 valmistunut kohde on lähtökohtaisesti normaali asuinkerrostalo, jossa on kuitenkin erilaisilla tilankäyttöön, tekniikkaan ja palveluihin liittyvillä ratkaisuilla helpotettu ikääntymisen mukanaan tuomia asumisen rajoitteita.
– Talo herätti jo rakennusvaiheessa suurta kiinnostusta ja on ollut koko ajan käytännössä täyteen vuokrattu osoittaen, että tämän tyyppiselle konseptille on tarvetta.

Kohde toteuttaa periaatetta, jonka mukaan ihmisten tulisi ikääntyessäänkin asua aina ensisijaisesti kotona.
– Tähän perustuen asuin- ja yhteistentilojen mitoituksessa on otettu huomioon esimerkiksi pyörätuolin käytettävyys ja myös muu väljempi mitoitus.

Erikoisvarusteina talossa on muun muassa apuvälinevarasto latauspisteineen, sähköisesti avautuvat ulko-ovet, kiintokalusteiden erikoismitoitus ja sijoittelu sekä tehostettu valaistus.
– Talon it-ratkaisut mahdollistavat muun muassa henkilöseurantajärjestelmän käytön. Kodinhoito-, terveydenhoito- ja ruokahuoltopalveluja kohteessa tarjoaa yhteistyökumppanimme Aurio Hoiva, jolta asukkaat voivat hankkia suoraan tarvitsemiaan palveluja.

Asiakaspalaute ensiarvoisen tärkeää

– Talon suunnittelussa on otettu huomioon piha-alueen suojaisuus sekä turvallisuus ja yhteiset oleskelupaikat ovat sijoitettu sisäpihalle pois liikennöitävän kadun vierestä.

– Yleisten katualueiden suunnittelu ja ylläpito eivät ole Lahden Talojen päätettävissä, mutta olemme vieneet osaltamme palautetta kyseisille vastuutahoille.

– Asiakaspalaute on meille ensiarvoisen tärkeää ja sen kautta pystymme kehittämään palvelujamme entistä asiakaslähtöisimmiksi. Olemme saaneet senioritalosta erittäin paljon myös positiivista palautetta.
Paras yhteydenpitofoorumi omistajan ja asukkaiden välillä on talon asukastoimikunta, jonka kanssa olemmekin käyneet aktiivista vuoropuhelua asumiseen ja talon käytettävyyteen liittyvissä kysymyksissä.

Petri Görman

Aiheeseen liittyvä artikkeli:
https://www.omalahio.fi/2019/08/asukasaktiivi-aila-harmaala-haluamme-vain-esteettoman-mahdollisuuden-liikkua/

kuva: Tämä kahdeksan oppilaan ryhmä aloitti Suomen ensimmäisen kokeiluperuskoulun ensimmäisellä luokalla vuonna 1969. Kuvassa ovat Seppo Raiski, Seija Hänninen, Jouni Behm, Anni Kukkanen, Jaana Paasonen, Pirjo Heikkinen ja Juha Behm

– Tällä porukalla emme ole tavanneet aikaisemmin. Porukka on kasattu ensimmäisen luokan koulukuvan perusteella, Seppo Raiski kertoo.

Launeen kokeiluperuskoulun vuonna 1969 aloittaneet ekaluokkalaiset kokoontuivat muistelemaan menneitä Launeen parakkikouluun 6.9.
– Siitä on jo 50 vuotta, kun tämän porukan koulutie alkoi.

Raiski toteaa hymy huulessa, että he ovat myös ensimmäinen ikäpolvi, joka on omaksunut vapaan kasvatuksen.
– Nyt peruskoulussa on jo ties kuinka mones vapaan kasvatuksen omaksunut sukupolvi ja meininki on jo todella vapaata.

Ensimmäisenä koulupäivänä Raiskin äiti ei saanut edes saattaa poikaa kouluun.
– Ihan itse kävelin Lähteen kentän vieressä sijainneelta taloltamme Launeen koululle.

Lähteen koulu olisi ollut Raiskin lähikoulu, mutta poika halusi uuteen ja isoon kouluun opiskelemaan.
– Minulla oli vain 1,5 kilometrin koulumatka.

Laune oli Raiskin mukaan paras kasvuympäristö koululaiselle 1970 -luvulla.
– Kesällä pelasimme jalkapalloa Lähteen kentällä ja talvella luistelimme. Emme juurikaan viihtyneet sisällä. Ulkona oli aina jotain kivaa puuhastelemista ja kaikki pojat urheilivat jatkuvasti.

Koulurakennus oli mielettömän iso

– Muistan ensimmäisestä koulupäivästä sen, että koulun pihalla oli paljon lapsia. Koulurakennus vaikutti mielettömän isolta, vaikka meillä oli se pieni ekaluokkalaisten siipi, Pirjo Heikkinen muistelee.

Vielä 1960 -luvun lopulla äidit hoitivat lapsiaan kotona ja sen vuoksi Heikkinen ei ollut ennen peruskoulun ensimmäistä luokkaa päivähoidossa.
– Muistan, kuinka paljon odotin, että pääsen peruskouluun.

Heikkisen perhe asui Mäntsäläntiellä ja sieltä pienen ekaluokkalaisen tytön oli käveltävä koululle.
– Launeenkadulla liikenne oli vilkasta siihen aikaan ja siellä oli kapeat jalkakäytävät.

Launeen peruskoulusta on Heikkiselle jäänyt paljon ystäviä, joita hän vieläkin tapaa yli 50 vuotta myöhemmin.
– Saimme elää tasa-arvoisen lapsuuden. Tällä alueella lähes kaikki olivat kotoisin vaatimattomista perheistä. Äidit ompelivat lapsilleen vaatteita ja A-hallista haettiin halpoja farkkukankaita kotiin.

Heikkisen mukaan uusi koulu on moderni ja hieno.
– Uskon, että siinäkin on omat haasteensa. Minä aion vierailla heti uudessa Lähteen monitoimitalossa, kun se on mahdollista.

Petri Görman

Kuva: Rauno Alenius ja Mika Sandvik kertoivat, että oli mielenkiintoista nähdä, missä vaiheessa kehätien rakentaminen nyt etenee.

Lahden eteläisen kehätien työmaalla järjestettiin opastettuja kiertoajeluja lauantaina. Ihmiset pääsivät ensimmäisen kerran seuraamaan kehätietien rakentamista työmaa-alueella. Aamulla klo 10 jo useita satoja ihmisiä jonotti vuoroaan pikkubussiin ja kiertoajelulle.

Projektijohtaja Janne Wikström arvioi, että yli 700 ihmistä vieraili työmaa-alueella.
– Se oli positiivinen yllätys meille rakentajille, että ihmiset olivat näin sankoin joukoin kiinnostuneita kehätien rakennusprojektista.

Wikström kertoo, että kiertoajelua oli toteuttamassa neljä minibussia.
– Kieroajelut päättyivät paljon luvattua myöhemmin lauantaina, koska halusimme ihmisten pääsevät katsomaan kehätietä. Viimeinen kierros päättyi, kun kello oli reippaasti yli iltapäivä viiden.

Lahtelainen Rauno Alenius on seurannut tarkasti Lahden eteläisen kehätien rakentamista.
– En asu kehätien läheisyydessä, mutta tämä on sen verran iso rakennusprojekti, että se näkyy koko kaupunkialueella.

Alenius on tyytyväinen siitä, että vaarallisten aineiden kuljetus siirtyy pois kaupunkialueelta.
– Toivon, että uusille teollisuusalueille syntyy sellaisia työpaikkoja, jotka oikeasti työllistävät ihmisiä.

Tieprojektia tarkasti seurannut Mika Sandvik oli myös mukana kiertoajelulla lauantaina.
– Uskon, että kehätie on hyvä asia Lahdelle.

Sandvik kertoo, että kehätien rakentaminen on näyttänyt mielenkiintoiselta.
– Siksi lähdin mukaan katsomaan, miltä työmaalla näyttää puolessa välissä rakennusprojektia.

Molemmat miehet myhäilivät tyytyväisinä 45 minuutin kiertoajelun pääteeksi.
– Tämä kannatti kokea ja nähdä. Kyllä tästä vielä hyvä tie tulee

Petri Görman

kuva: Ensimmäiseksi linja-autot suuntasivat kilometrin pituiseen Liipolan tunneliin.

kuva: Patomäen kentälle alle sijoittuvalla tunnelityömaalla työt etenevät aikataulujen mukaisesti.

Kuva: Ajokadun silta