Kaupunginteatterin Eero-näyttämölle on teatterinjohtaja Maarit Pyökäri antanut tilaa vierailijoille. Maaliskuussa Eerolle palaa jo syksyllä ensi-iltansa saanut nuoren polven englantilaisen kirjailija ja elokuvaohjaaja Philip Ridleyn Vincent River-draama.
Philip Ridleyn rajun Vincent River näytelmän maailman ensi-ilta oli 2010 Berliinissä. Suomessa sen tekijöihin kuuluvat Vapaa Teatteri, Teatteri Korjaamo, Tampereen työväenteatteri ja Turun kaupunginteatteri, missä jokaisessa ovat näytökset syys- tai kevätkaudella. Käsikirjoituksen on suomentanut Sami Parkkinen. Se on kahden näyttelijän Tiina Wecksrömin, Anita ,tapetun Vincentin keski-ikäinen äiti ja kaveri Jamie, Markku Riutun näytelmä.
Ohjaaja ja lavastaja Mikko Roiha on tehnyt Eerolle eleettömän tason, kuin nyrkkeilykehän missä on pöytä, tuoli ja taisipa olla matkalaukkukin. Sami Silénin ja Mika Meskasen äänisuunnittelu ja videotekniikka valokuvineen muodostivat karsitulle lavastukselle kertovan taustan. Pukusuunnittelija Taina Sivonen ei ollut kahden näyttelijän arkiseen vaatetukseen turhia euroja sijoittanut. Kun näyttämö on karsittu, katsoja keskittyy ainoastaan näyttelijöiden vuorosanoihin ja elekieleen.
Vincent River näytelmän äiti, Anita Tiina Wecktröm ja murhatun kaveri Jamie, Markku Riuttu .
Poika Vincent on raa´alla tavalla tapettu työläiskaupungin talorohjon rauniolle, missä miesten on tapana käydä vetensä heittämässä. Tapetun äiti Anita ja kaveri Jamie kohtaavat. Heidän välillään käydään rankka keskustelu ja kuulustelu siitä, mitä on tapahtunut. Tiina Weckströmin rooli äitinä on rakennettu suurelle järkytykselle, mistä ei ulospäin näy kuin jäykkä ulkokuori, kunnes kuori murtuu. Jamiena Riuttu tekee elämänsä roolin. Hän on välttelevä, kaipaava, lohdutusta omaan tuskaansa anova ja tuskassaan räjähtelevä nuori, elämänsä järkytyksen kokenut.
Pojilla oli ollut suhde ja Jamie syyttää itseään Vincentin kuolemasta. Ihmiset, nuoret tai vanhat ovat arvaamattomia kohdatessaan heistä erottuvan ihmisen. Toisilleen tuntemattomat nuoret miehet pyytävät tupakkaa ja tulta Vincentiltä. Syntyy poikarakkautta tunteva hajuaistimus ja viha, jonka seuraukset johtavat hautausmaalle. Näytelmä on realistinen. Se murhenäytelmä voi tapahtua meidän ajassamme, missä tahansa Lahdessa, Helsingissä, Berliinissä tai Lontoossa.
Marja-Liisa Niuranen