Lyhyt kesä ja pitkä syksy

Suomen kesä oli ja meni lyhyenä ja sateisena. Onneksi sain olla edes pari viikkoa heinäkuussa kokonaan lomalla – toisen niistä poikani ja hänen kaverin kanssa pohjoisessa kalastamassa. Uusi kalastuslaki on vaikeuttanut lupien saamista Tenojoella ja hinnat ovat nouseet kohtuuttomaksi. Kahden lapsen ja yhden aikuisen lasku vajaan yhden vuorokauden kalastuksesta on yli 100 euroa. Me lähdimme rajan yli Norjan puolelle rautua kalastamaan, koska se oli huomattavasti edullisempaa ja helpompaa. Suomessa on muutamia lohijokia ja Norjassa parisataa. Siksi Suomen ja Norjan välinen kalastussopimus on neuvoteltava uudelleen. Suomalaisille matkailuyrittäjille uusi laki tarkoittaa vaikeuksia ja jopa konkursseja.

Sateinen kesä näkyi meillä lasten uintipaikkojen valinnassa. Maauimala oli suosiossa. Samalla valmistuimme nuorimman tyttäremme koulutielle. Reipas ekaluokkalainen lähti maanantaina kouluun iloisena ja toiveikkaana uusista kavereista. Jännitystä oli ja niin pitääkin. Niin minuakin jännitin, kun aloitin vuonna 1981 Lähteen ala-asteella peruskoulun. Luokanvalvojani oli 1. ja 2. luokalla Riitta Keränen. Hän kertoi minulle jälkikäteen, että olin haastava oppilas, koska kyselin niin paljon eri asioista. Lokakuussa 1981 kohtasin elämäni vakavimman onnettomuuden Korsitien kodissamme Ali-Juhakkalassa. Innokaana nuorena urheilijana juoksin takaoven lasin läpi tuloksena valtimon ja neljän sormen jänteen katkeaminen vasemmasta kädestä. Vanhempani olivat Helsingissä töissä, isä eduskunnassa ja äiti Lakimiesliitossa. Siskoni Jonna pelasti henkeni viemällä minut rivitalossa naapuriin. Mirja Patrikainen oli osaava ensiavun antaja ja hoiti minut hengissä ambulanssiin ja Lahden kaupunginsairaalaan leikattavaksi. Historia toistaa perheessämme itseään, koska minä olen nyt samalla tilanteessa kuin isäni. Onneksi vaimoni voi liikunnanohjaanana rytmittää työnsä siten, että hän on kolmen lapsen kanssa Lahdessa.

HYKY tarvitsee kestäviä ratkaisuja

Heinäkuussa aloitin Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän (HYKY) hallituksen puheenjohtajana. Lähtötilanne on maakunnassa haastava. Olemme keskiarvoa selvästi sairastavampi maakunta, työttömyys on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi ja syrjäytyminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmat Suomen kärkipäässä. Silti käytämme palveluiden tuotantoon vähemmän kuin muut. Kuntapolitiikassa on tehty pitkään tulevaisuutta yhden vuoden eli seuraava budjetti silmissä ja pitkäjänteisyys on puuttunut Esimerkiksi Launeen terveysasemalla on yksi lääkäri 3400 asukasta kohden, kun tavoitetaso Suomessa on 1700 lääkäriä yhdelle Suomalaiselle. Tämän tosiasian edessä on helpompi ymmärtää miksi perusterveydenhuolto ei toimi tai lääkäriin ei pääse nopeasti. Erikoissairaanhoito eli Keskussairaala kuormittuu ja lasku tulee viime kädessä kunnille.

Nyt tämä noidankehä pitää loppua ja perustason palveluihin pitää panostaa enemmän. Uutena hallituksen puheenjohtajana tilanne ei ole minulle helppo, koska aiemmat palvelusopimukset velvoittavat vielä pitkään. Näin on myös Launeen terveysasemalla, jossa Lahden kaupunki on aimmin ennen HYKY:n perustamista tehnyt sopimuksen Mehiläisen kanssa määräaikaisena ensi vuoden loppuun saakka. Se sitoo meikin HYKY:ssä. Näitä esimerkkejä on lukuisia, kuten esimerkiksi kotihoidon palveluiden osto Postin tytäryhtiöltä eikä esimerkiksi paikallisilta hoiva-alan pienyrittäjiltä. Kotihoitoon tarvitsemme lisää käsiä ja heti, koska olemme täysin aliresursoituja tarpeeseen nähden. Sama koskee päihde – ja mielenterveystyötä, jossa matalankynnyksen palveluiden toimimattomuus näkyy psykiatrisen osaston ylikuomituksena Keskussairaalassa. Kaiken kaikkiaan HYKY tarvitsee nyt kestäviä, pidemmän aikavälin ratkaisuja ja siksi hallituksessa valmistelemme viiden vuoden suunnitelman, joka valmistuu lokakuussa.

Syksy tulee olemaan pitkä ja ennustan myös pitkiä istuntoja ja kokouksia Lahden kaupungin tulevaisuudesta ja taloudesta. Vaikeuskerrointa lisää vielä Sipilän hallituksen ja valtiovarainministeri Orpon keskeneräinen maakuntauudistus ja siihen liittyvä tuleva valtionosuusjärjestelmä. Todennäköisesti se tulee kannustamaan kuntia leikkaamaan lisää SOTE-palveluista ja näivettämään palveluita entistä enemmän vuosina 2018 ja 2019. Vuonna 2020 sitten tulisi enemmän rahaa, mutta mitä meillä on enää silloin julkisen sektorin palvelutuotannosta jäljellä? Siksi kestävien ratkaisujen hakeminen vaatii päättäjiltä nyt erityistä taitoa ja kokonaisuuksien ymmärrystä.

Ville Skinnari

AJANKOHTAISTA -arkisto

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011