Launeen kirjastossa on syys- ja lokakuun ajan mahdollisuus tutustua kuvien kautta ensimmäisen maailmansodan arkeen. Näyttelyn järjestää Metsä-Hennalan sotilaskappelin suojeluyhdistys ja valokuvakokoelman on laatinut FT Aleksei Shkvarov Helsingin yliopistosta.

Miksi valokuvanäyttely ensimmäisestä maailmansodasta Antti Holopainen Metsä-Hennalan sotilaskappelin suojeluyhdistyksestä?
– Ensimmäinen maailmansota kosketti Lahtea ja Hennalaa merkittävästi ja tätä ei riittävästi tiedosteta Lahdessa. Hennala ja sen tapahtumat viime vuosisadan alussa ovat tärkeä osa suurta kokonaisuutta, jossa pääosia näyttelivät I maailmansota, Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen verisine sisällissotineen. Valokuvat ovat pääasiallisesti Hennalan varuskunnassa kouluttautuneista venäläissotilaista ja heidän sotatapaleestaan vuosina 1912 -17. Tähän aikaan Hennala oli Suomen suurin sisämaan varuskunta ja siellä oli enemmän sotilaita kun silloisessa Lahdessa asukkaita. Viimeiset venäläiset sotilaat lähtivät Lahdesta vuoden 1918 alkuun mennessä kertoo Holopainen

Kuvat olivat näytillä ensimmäisen kerran vuosi sitten Hennalan sotilasmusiikkimuseossa, kun ensimmäisen maailmansodan syttymisestä oli kulunut tasan 100 vuotta.
– Metsä-Hennalan sotilaskappelin suojeluyhdistys pyrkii siihen, että Hennala niin venäläisenä varuskuntana kuin Suomen sisällissodan loppunäyttämönäkin vuosina 1917-19 tulisivat tietoiseksi osaksi Lahden historiaa ilman sen suurempaa kiihkoilua tai myyttisiä tarinoita toivoo Holopainen

Kuvien joukosta löytyy myös kuva Mannerheimista, joka silloin vielä oli Venäjän armeijan kenraalimajuri. Palveliko Mannerheim Hennalassa?
– Mannerheim ei palvellut Hennalassa, vaan hän operoi sodanjohdon ylimmällä tasolla Nikolai II:n pääesikunnassa Pietarissa tietää Holopainen.
Myös Metsä-Hennalassa sijaitseva Ulaaninkatu saa näyttelyssä uuden merkityksen, kun valokuvanäyttelystä löytyy kuva venäläisestä ulaanirykmentistä. Siitä siis katu on saanut nimensä.

Tänä päivänä, kun keskustelu pakolaisista käy kuumana, on hyvä muistaa, että sisällissodan päätyttyä Lahteen ja Hennalaan päätyi peräti 30 000 punaista vankia Lahden oman asukasluvun ollessa silloin vaivaiset 5000 asukasta.
– Alunperin Hennalan sotilaskappelin hautuumaa tehtiin venäläissotilaita varten, mutta sisällissodan jälkeen sinne on haudattu merkittävä määrä myös punavankeja. Alunperin sinne haudattiin noin 1200 henkeä, joista 300 on siirretty punaisten muistomerkin yhteyteen lähelle Milkin aluetta kertoo Holopainen

Sotilaskappelin hautuumaalla makaavien vainajien nimet olisi todennäköisesti löydettävissä eri arkistoista, mutta tätä työtä ei ainakaan vielä toistaiseksi ole kukaan tehnyt.
– Tämä olisi merkittävä työ, jotta saisimme paikalle muistomerkin nimiluetteloineen, kuten kansainvälinen tapa on toivoo Holopainen.

Petri Salomaa