– Perheemme muutti niittyjen ja metsien Liipolaan 1970-luvun alussa. Minulla on selkeät muistikuvat siitä, kuinka paljon metsää siellä vielä silloin oli, kansanedustaja Mika Kari kertoo.

Kansanedustajan mukaan työläiskaupunginosa oli pienelle pojalle paras kasvuympäristö Lahdessa.
– Meidän taloyhtiössä asui yli 10 Mika-nimistä poikaa. Sen lisäksi talossa asui useita Markoja, Minnoja, Jareja ja Tanjoja.

Liipolan koulussa oli melkein tuhat oppilasta 1970-luvulla ja siellä ei ollut yhtään tyhjää nurkkaa.
– Koulussa oli erilaisia harrastekerhoja ja Ostoskadun lapset viihtyivät Liipolan kirjaston nukketeatteriesityksissä.

Mika Karin syntymäpäivillä Lahden kauppatorilla vierailivat myös koulun entinen rehtori Tauno Salo ja hänen Liisa-vaimonsa.
– Tällaiset kohtaamiset lämmittävät aina ja ne muistaa pitkään.

Kolmannella yrittämällä valtuustoon

– Olen tottunut koko elämäni ajan pärjäämään työn ja puurtamisen kautta. Mitään en ole koskaan saanut helpolla.
Liipolan mies pääsi Lahden kaupunginvaltuustoon vasta kolmannella yrittämällä vuonna 2004.
– Ensimmäisen kerran minut houkuteltiin mukaan kuntavaaleihin vuonna 1996. Lupauduin ehdokkaaksi kaksi viikkoa ennen kuntavaaleja. Vaalibudjettini oli vaivaiset 35 markkaa.

Seuraavien kuntavaalien aikana mies oli sosialidemokraattisen puolueen palkkaamana vaalityöntekijänä ja sen vuoksi omaa kampanjaa ei ollut oikein soveliasta tehdä.
– Vuoden 2004 kuntavaaleissa minulla oli jo melkoisen hyvä äänisaalis. Olin toiminut jo kolme vuotta teknisessä lautakunnassa ja johdin puolueemme kunnallisjärjestöä Lahdessa. Sen vuoksi pääsin heti vaikuttamaan kaupunginhallitukseen.

Politiikan ykkösketjun lahtelaiseksi vaikuttajaksi Kari ei ole päässyt helposti.
– En ole tullut tälle uralle moottoritien rampin kautta vaan kinttupolkuja pitkin. Kahdeksan vuotta politiikassa ennen kaupunginvaltuutetun paikkaa oli sellaista korkeakouluaikaa, joka on ollut myöhemmin pääomana kaikissa luottamustehtävissä sen jälkeen.
– Olen ollut etuoikeutettu, kun olen saanut työskennellä omassa puolueessa muun muassa sellaisten lahtelaisten kokeneiden ja vaikutusvaltaisten poliitikkojen, kuten Arpo Heinosen, Matti ja Tapio Luttisen, Kari Salmen, Ulla Juurolan, Olli Saarisen, Jarkko Nissisen ja Kari Hyytiän kanssa.

Lahti muuttunut paljon vuosituhannenvaihteesta

– Muutos näkyy harvoin arkipäiväisessä elämässämme. Sitä täytyy joskus pysähtyä pohtimaan.Lahteen on rakennettu tämän vuosituhannen puolella moottoritie, oikorata ja kohta olemme yliopistokaupunki.Meillä on myös Suomen hienoin kongressi- ja konserttitalo Vesijärven rannassa.

Kansanedustaja vertaisi kahden viime vuosikymmenen aikana tapahtuneita muutoksia karjalaisten Lahteen saapumiseen.
– Vuosien 1939 -1959 aikana Lahden väkiluku kaksinkertaistui.

Lahti ja Nastola yhdistyivät vuosi sitten ja samalla syntyi aivan uusi kaupunki.
– Kuntaliitoksen myötä saimme taas aikaan kasvumahdollisuuksia.

Syrjäytymiskehitykselle pantava stoppi

Työttömyysaste putosi hetkeksi Lahdessa alle 10 prosentin, mutta tällä hetkellä se on yli 15 prosenttia.
– Työttömyys on edelleen suurin ongelma Lahdessa ja siitä johtuvat sosiaaliset ongelmat, kuten päihteet ja syrjäytyminen.

Lahtelaisilla päättäjillä on aivan liian vähän fokuksessa toimenpiteet työttömyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi
– Ajattelu lähtee siitä, että luodaan vain kasvulle edellytyksiä. Pitkäaikaistyöttömyyttä ei hoideta ja joka vuosi maksetaan useita miljoonia euroja sakkomaksuja valtiolle tämän asian vuoksi.

– Aktiivisen työllisyyspolitiikan lisäksi tarvitaan myös vahvaa sosiaalipolitiikkaa, jonka avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä. Lahtelaisissa lähiöissä näkyy valitettavasti syrjäytymisen mukanaan tuomaa pahoinvointia liian paljon. Jos yksilö voi huonosti, niin se heijastuu myös hänen lähiympäristöönsä.

Osa poliitikoistamme ei ota riittävän vakavasti toisten ihmisten hätää ja syrjäytymiskehitystä kansanedustajan mielestä.
– Välinpitämättömyys on politiikan suurimpia ja kasvavimpia riskejä tämän päivän Suomessa. Tällaiseen asiaan meillä ei ole varaa, vaan ongelma pitäisi ratkaista nopeasti. en hyväksy missään nimessä sellaista ajatusta, että osan ihmisistä voi sysätä työelämän ulkopuolelle.

Kannatusta yli puoluerajojen

– Kansanedustaja työ oli ollut haaveena jo silloin 1990 -luvulla, kun kiinnostuin politiikasta, mutta rehellisesti sanoen yllätyin positiivisesti, kun pääsin eduskuntaan kuusi vuotta sitten.

Elinkeinomyönteiselle ja raikkaalle uudelle ehdokkaalle saattoi olla juuri tuolloin miehen omien pohdintojen mukaan sosiaalinen tilaus.
– Poliittisen toiminnan henkilökohtainen tukipylväs on ollut aina minulle ihmisläheinen ja jokaisen ihmisarvoa kunnioittava toiminta. Sen lisäksi haluan olla edistämässä kasvua tukevaa talouspolitiikkaa.

Mika Kari muistuttaa, että poliittista vastuuta tulee kantaa myös vaikeissa asioissa.
– Ihmisiä tulee kannustaa aktiivisuuteen ja vastuuseen itsestä sekä lähiympäristöstä.

Lahtelainen kansanedustaja on istunut molemmat kaudet samoissa valiokunnissa eli hallinto- ja kuntavaliokunnassa.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikka, puolustuspolitiikka ja sisäinen turvallisuus ovat tulleet tällä kaudella minulle entistä keskeisemmiksi asioiksi eduskuntatyössä.

Työllisyys- ja tieasioissa kaikki alueen kansanedustajat ovat harrastaneet lobbausta eduskunnassa.
– Henkilökohtaisesti olin vaikuttamassa paljon myös Kymiringin taustalla.

Petri Görman