Lahden ruokaosuuskunta piti Sylvia-talolla syyskokouksensa viime lauantaina. Alle vuoden kasassa ollut ryhmä sai juuri päätökseen ensimmäisen satokautensa, jonka herkuista osuuskuntalaiset ovat jo päässeet nauttimaan. Ajatus osuuskunnan perustamisesta sai alkunsa tämän vuoden tammikuussa.
– Alussa mukana oli vain pieni joukko ihmisiä, joiden haaveena oli perustaa ruokaosuuskunta. Uskoimme saavamme kasaan riittävästi väkeä, jotka ovat valmiita sijoittamaan toimintaan pienen määrän rahaa, osuuskuntalainen Perttu Lahtinen kertoo.
Toive toteutui, sillä mukaan lähti ihmisiä kymmenittäin. Jäsenten kausimaksut osuuskunta käytti muun muassa puutarhurin palkkaamiseen. Sopivat tilat toiminnalle löytyivät Aaltosen puutarhan yhteydessä sijaitsevilta kasvihuoneelta ja pellolta.
– Meillä on ollut Aaltosen puutarhan kanssa hieno yhteistyö koko vuoden ajan ja haluamme kehittää yhdessä toimintaamme myös tulevaisuudessa.
Alussa osuuskunnassa oli väkeä siis vain kourallinen ja kevättalvella jo hieman alle kaksikymmentä. Tällä hetkellä osuuskunnan jäseniä on seitsemisenkymmentä. Ensi vuoden tavoitteena on nostaa jäsenmäärä noin sataan.
– Peltoaluetta on käytössämme noin 75 aaria, joten emme voi ottaa ihmisiä määrättömästi toimintaan mukaan, jotta kaikille saadaan riittävän suuri osuus sadosta. Toimintamallimme on kuitenkin hyvin kopioitavissa, ja kannustammekin ihmisiä lähtemään tavalla tai toisella mukaan lähiruokatoimintaan, Lahtinen toteaa.
Lahden ruokaosuuskunta kasvatti tänä vuonna kasvihuoneissa kurkkua, tomaattia ja salaattia sekä pellolla pariakymmentä eri avomaalajiketta.
Lähiruualle on tilausta
Lahden ruokaosuuskunta on saanut alle vuodessa kymmeniä lähiruoasta kiinnostuneita liikkeelle.
– Lähiruokatoiminnalle on selvästi tilausta myös Lahdessa.
Monella ihmisellä tuntui olevan toisistaan tietämättä hyvin samankaltaisia ajatuksia. Ruokaosuuskunta kerää nämä ihmiset yhteen, kertoo Lahtinen.
Sadan osakkaan tavoite tuntuukin ensimmäisen kauden perusteella hyvin realistiselta.
– Olemme kiinnostuneita lähiruuasta ja sen menestymisestä tässäkin kaupungissa. Haluamme edesauttaa lähiluomuruoan tuottamista ja kuluttamista joko esimerkin avulla, tai olemalla keskustelijoita tai yhteistyökumppaneita asiasta kiinnostuneiden ihmisten kanssa.
Nämä arvot tuntuvat yhdistävän osuuskunnan jäseniä kautta linjan. Toiminnan yrityspuoli on enemmänkin pakollinen paha.
– Toisaalta haluamme myös jatkossa palkata puutarhurin reilulla palkkauksella, joten siinä mielessä toiminnan on oltava yritysmäistä. Olemme kuitenkin valinneet yritysmuodoksemme osuuskunnan juuri siksi, ettei toiminta ole yrittäjävetoista vaan osuuskuntalaisten välistä yhteisötoimintaa, kertoo puolestaan toinen ruokaosuuskuntalainenKatariina Broman.
Vuodessa on tapahtunut paljon. Lahtisen mukaan toiminta on tempaissut mukaansa.
– Alussa tunsimme tietysti myös epävarmuutta, mutta se tunne hälveni toiminnan lähdettyä kunnolla rullaamaan. Osuuskunta on tuonut mukanaan elämäämme paljon ihania, kanssamme samanhenkisiä ihmisiä. Tietysti myös ensimmäinen sato ja sen jakaminen olivat hieno konkreettinen todiste konseptimme toimivuudesta. Ihmiset haluavat tietää mistä ruokaa tulee. Tätä ovat vauhdittaneet monenlaiset elintarvikeskandaalit, jotka ovat osaltaan tuottaneet tilausta tämäntyyppiselle omavaraisuudelle.
Osuuskunnan ensimmäisen vuoden ongelmat liittyvät pääosin viljelyyn liittyviin asioihin, kuten rikkaruohoihin ja etanoihin sekä kaukolämmön hintaan. Lisäksi mukaan on mahtunut joitain byrokraattisia haasteita, mutta pääosin osuuskunnan toiminta on lähtenyt käyntiin Bromanin mielestä yllättävänkin pehmeästi. Avoimuus on Bromanin mukaan avain hyvään yhteishenkeen.
– Olemme pystyneet avoimesti keskustelemaan ja tiedottamaan osuuskunnan asioista, joka on tukenut yhteisöajatteluamme. Jatkon kannalta on tärkeintä, että yhteisöllisyys ja hyvä ilmapiiri pysyvät yllä.
Mennyt vuosi on sekä Lahtisen että Bromanin mukaan ollut hieno kokemus. Lahtinen suositteleekin lähiruokatoimintaa joko heidän osuuskuntansa tai toisen yhteisön kanssa, tai vaikka omalla takapihallaan. Samalla hän toivottaa kiinnostuneet mukaan osuuskunnan talkoisiin.
Mukaan kannattaa lähteä, mikäli on kiinnostunut tietämään mistä oma ruoka tulee, kuka sen viljelee, ja millä keinoin.
Mikko Blomberg