Ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki ja päätoimittaja Petri Salomaa ovat tyytyväisiä toimituksen uusiin tiloihin Launeenkadulla. Taittopöydän ylle löytyi vanhoja valokuvia 1980-luvun alusta, kun kulttuuriministeri Arvo Salo ja maaherra Risto Tainio vierailivat Omalähiön toimituksessa.

Paikallislehti Omalähiö toimii nyt uusissa toimitiloissa Launeenkadulla Lahdessa. Muutto oli lehden historian ensimmäinen, vaikka lehti on ilmestynyt jo lähes 50 vuoden ajan. Päätoimittaja Petri Salomaa katsoo uusia tiloja tyytyväisenä. Tunnelma on samalla sekä iloinen että hieman haikea.

– Vuoden verran tätä muuttoa suunniteltiin. Hyvä fiilis on, mutta kyllä vanhasta paikasta luopuminen myös tuntuu, olihan kyse perheen kotitalosta, Salomaa sanoo.

Omalähiön vanha toimitus sijaitsi Patomäessä yhdessä Launeen vanhimmista omakotitaloista. Rakennus oli yli sata vuotta vanha. Salomaan mukaan uusi omistaja remontoi taloa, mutta vanha henki säilyy.

– Olen iloinen, ettei taloa jyrätty maan tasalle. On hienoa, että sitä päivitetään 2020-luvulle vanhaa kunnioittaen.

Vanha kirjoituskone ja isän kisällikirja muuttivat mukana

Uusi toimitila löytyi sattumalta Launeenkadulta.

– Kävelin työmatkalla kiinteistön ohi ja näin vuokrattavana-kyltin. Ajattelin heti, että tuossa voisi olla paikka uudelle toimitukselle.

Etelä-Lahdesta ei haluttu lähteä pois, joten ensisijaisesti uusia tiloja etsittiin Launeelta. Uusi toimisto on helpommin saavutettava ja käytännöllisempi kuin vanha toimitus. Asiakastiloja ei enää tarvita erikseen. Muutossa mukana kulki myös paljon lehden historiaa. Uusiin tiloihin tuotiin muun muassa vanha kirjoituskone 1970-luvulta, 1960-luvun kamera, vanha mankka sekä Salomaan isän kisällikirja vuodelta 1957. Osa vanhoista kuvista teetettiin tauluiksi seinille.

– Uudet tilat ovat uudet, mutta vanhat juuret säilyvät.

Paikalliset ihmiset ja yhdistykset ovat lehden sydän

Omalähiö syntyi aikanaan alueen kauppiaiden tarpeeseen. Ajatus oli, että lähikaupat voisivat ilmoittaa yhdessä samassa lehdessä sen sijaan, että jokainen jakaisi omia mainoksiaan erikseen. Vuosien aikana paikallisuus on pysynyt lehden tärkeimpänä asiana.

– Alueeseen liittyvä juttu kiinnostaa aina lukijaa. Pienen alueen asioita ei voi lukea mistään muualta.

Lehdessä näkyvät edelleen vahvasti seurakunnat, omakotiyhdistykset ja paikalliset yhdistykset. Seurapalsta on yhdistyksille maksuton. Salomaan mukaan lukijat ovat aktiivisia ja ottavat usein yhteyttä toimitukseen.

– Ihmiset lähettävät viestejä ja pyytävät tekemään juttuja heidän alueensa asioista.

Hyvä paikallisuutinen on usein ihmisen tarina.

– Ihmiset haluavat kuulla, mistä joku on lähtöisin ja millaiset juuret hänellä on ja sitä parempi, jos hän on alkujaan Etelä-Lahden poikia tai tyttöjä.

Printtilehdellä on edelleen oma yleisönsä

Ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki työskenteli vanhassa toimituksessa 35 vuoden ajan. Muutto uusiin tiloihin tuntuu vielä hieman oudolta.

– Kyllä tähän totuttelu vie hetken aikaa, mutta samalla tavalla työt jatkuvat kuin ennenkin, Rasimäki sanoo.

Hänen mukaansa paikallislehden tärkeimpiä asiakkaita ovat tapahtumajärjestäjät ja paikalliset yritykset.

– Kun kaupungissa järjestetään tapahtuma, niin silloin pitää näkyä myös lehden sivuilla.

Vaikka mediamaailma muuttuu nopeasti, niin Rasimäki uskoo printtilehden säilyvän vielä pitkään.

– Printtimediaa luetaan edelleen. Se on yksi tapa tavoittaa oma kohderyhmä muiden kanavien rinnalla.

Hän uskoo, että myös nuoremmat ihmiset haluavat lukea paperilehteä tulevaisuudessakin.
Salomaa puolestaan toivoo, että Omalähiön tarina jatkuu vielä pitkään.

– En kuitenkaan aio tehdä tätä 88-vuotiaaksi asti, kuten äitini teki. Ehkä joku jälkipolvesta innostuu vielä jatkamaan tätä työtä tai sitten joku iso mediakonserni innostuu ostamaan julkaisutoimintamme naurahtaa Salomaa.

Petri Görman

Lahden Musiikkiopiston rehtori Kaisa Kuula-Bullat muistuttaa, että tärkeintä koulutukseen hakeville lapsille nuorille on innostus ja heittäytyminen.

Lahden musiikkiopistossa alkaa elokuussa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille. Koulutus yhdistää laulun, tanssin ja näyttelijäntyö. Haku koulutukseen on käynnissä toukokuun loppuun asti.
Rehtori Kaisa Kuula-Bullat kertoo, että uusi oppiaine tuo musiikkiopistoon lisää mahdollisuuksia taiteesta kiinnostuneille lapsille ja nuorille.

– Kun olemme kertoneet uudesta koulutuksesta ihmisille, niin vastaanotto on ollut innostunut.

Musiikkiteatterissa yhdistyvät laulu, tanssi ja teatteri

Uudessa koulutuksessa musiikkiteatterilaulu on pääaine. Oppilaat opiskelevat laulua, tanssia, ilmaisua ja teatteria.
Koulutus etenee taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Musiikkiteatterin opetussuunnitelman perusteita ei Suomessa vielä ole, joten opetus sijoittuu laulun opetuksen yhteyteen.

– Olemme klassisen laulun ja pop-jazz-laulun välimaastossa. Yhdistämme siihen lisäksi ilmaisun ja tanssin.

Mallia Lahteen on haettu muista musiikkioppilaitoksista. Vastaavaa opetusta järjestetään jo esimerkiksi Musiikkiopisto Juvenaliassa ja Kotkan seudun musiikkiopistossa. Koulutukseen perustetaan kaksi ryhmää. Ensimmäinen ryhmä on alle 12-vuotiaille ja toinen yli 13-vuotiaille nuorille. Molempiin ryhmiin mahtuu 12 oppilasta. Oppilaat otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Musiikkiopistolla on valmiit tilat koulutukselle

Lahden musiikkiopistolla on jo valmiiksi hyvät tilat uutta koulutusta varten.

– Meillä on kaksi tanssisalia ja iso sali, jossa voimme toteuttaa koulutuksen.

Musiikkiopistossa voi jo nyt harrastaa tanssia taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisesti. Uuden koulutuksen avulla tiloja saadaan tehokkaampaan käyttöön.

Rehtori Kuula-Bullat uskoo, että myös nykyiset oppilaat kiinnostuvat uudesta mahdollisuudesta. Jos oppilas opiskelee jo esimerkiksi jotakin soitinta musiikkiopistossa, hän voi jatkaa instrumenttiopintoja ja osallistua samalla musiikkiteatterilinjalle.

– Soittotuntien lisäksi oppilas voi opiskella laulua, tanssia ja musiikkiteatteria useampana päivänä viikossa, hän sanoo.

Tavoitteena turvallinen harrastus ja polku jatko-opintoihin

Rehtori Kuula-Bullat muistuttaa, että tärkeintä koulutukseen hakeville lapsille ja nuorille on innostus.

– Heittäytyminen on tärkeää. Aktiivinen ja motivoitunut oppilas on paras, hän sanoo.

Koulutus maksaa 387 euroa lukukaudessa. Lahdessa on pitkä musiikkiluokkaperinne ja paljon tanssi- sekä harrasteteatteritoimintaa. Kuula-Bullat uskoo, että uusi koulutus voi kiinnostaa myös alueen harrastajateattereita ja ehkä tulevaisuudessa myös Lahden kaupunginteatteria.

– Taiteen perusopetus on kaiken pohja. Me annamme perusteet, joiden jälkeen oppilas voi myöhemmin hakeutua esimerkiksi taidelukioon tai ammattiopintoihin, hän kertoo.

Musiikkiopisto toivoo myös yhteistyötä eri kulttuurialan toimijoiden kanssa.

– Toivottavasti saamme joka vuosi aikaan jonkin yhteisen projektin. Aiomme tehdä oikeista musikaaleista kohtauksia, joita sitten esitämme yleisölle.

Kuula-Bullatin mukaan musiikkiopisto haluaa tarjota turvallisen kasvuympäristön lapsille ja nuorille, jotka ovat kiinnostuneita taiteesta.

– Nyt lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa saman katon alla laulua, tanssia ja teatteria Lahdessa.

Petri Görman