Kuukausi: toukokuu 2026

Pekka Kautto (vas.), Mikko Närhi, Arja Hynynen, Kari Hynynen ja Vuokko Kautto muistelivat 50-vuotisjuhlissa, mitä kerrostalossa on tapahtunut vuosikymmenten aikana.

Asunto-osakeyhtiö Vaahterakatu 4:n pihalla muistettiin lauantaina 23.5. menneitä vuosikymmeniä hyvässä seurassa ja lähes kesäisessä säässä. Taloyhtiö täytti jo viime syksynä 50 vuotta, mutta juhlat päätettiin järjestää keväällä.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Carita Uronen kertoo, että päätös oli onnistunut.

– Ajattelimme, että keväällä juhliminen on mukavampaa. Tilasimme juhlapäivälle myös kesäisen sään.

Uronen tuntee talon historian poikkeuksellisen hyvin. Hän on yksi talon alkuperäisasukkaista.

– Muutimme tänne, kun olin alle kolmevuotias. Kun täytin 18 vuotta, niin muutin pois, mutta vuonna 2000 palasin samaan asuntoon. Asun edelleen vanhempieni aikanaan ostamassa kodissa.

Kerrostalossa elettiin todellista lapsiperheiden aikaa 1970-luvulla. Tähän kerrostaloon syntyi peräti kymmenen vauvaa vuonna 1976.

– Käytävät olivat täynnä lastenvaunuja ja kaikki kaverit asuivat samassa talossa. Yhteisöllinen meininki oli vahva jo silloin.

Urosen mukaan juuri lapset yhdistivät ihmisiä.

– Oli avantouintiporukoita ja paljon yhteistä tekemistä. On hienoa, että talossa on taas lapsia. Se tuo yhteisöllisyyttä takaisin.

Saksalaan juurtuu helposti

Talossa kolme vuotta asunut Jari Huttunen kertoo päätyneensä Saksalaan hieman puolivahingossa.

– Vaimo houkutteli minut tänne. Kun kävimme katsomassa asuntoa, niin olin väsynyt ja puolustuskyvytön. Hän toi minut siis vaivihkaa Saksalaan, Huttunen vitsailee.

Ratkaisu ei ole kaduttanut.

– Tämä on hienoa ja rauhallista seutua. Luonto on lähellä ja täällä näkyy edelleen alueen teollisuushistoria. Asko ja Upo ovat olleet merkittäviä työnantajia Lahdessa.

Huttusen mukaan myös vanhat maamerkit muistuttavat alueen historiasta.

– Uponsilta on tärkeä osa maisemaa. On hyvä, että menneisyys näkyy edelleen täällä.

Pitkäaikainen Saksala-Seuran aktiivi ja entinen kaupunginvaltuutettu Vuokko Kautto on asunut Vaahterakatu 4:ssä koko talon historian ajan.

– Vauvabuumi alkoi heti vuonna 1975. Täällä puhuttiin ihan vauvatalkoista, kun useisiin perheisiin syntyi lapsia lähes samaan aikaan.

Kautto kertoo, että Saksala oli 1970-luvulla erittäin aktiivinen kaupunginosa.

– Keräsimme ovelta ovelle nimiä, jotta alueelle saatiin oma koulu ja uimahalli. Nyt näyttää pahalta, että uimahallikin voidaan menettää muutaman vuoden päästä. Sen puolesta taistellaan edelleen.

“Aina morjenstetaan”

Eläkeläispariskunta Arja Hynynen ja Kari Hynynen kuuluvat myös talon alkuperäisiin asukkaisiin.

– Tämä on upea paikka asua. Keskusta on lähellä, mutta samalla täällä ollaan vihreän luonnon keskellä, Arja Hynynen kertoo.

Pariskunta viettää osan vuodesta toisessa kodissaan maalla, mutta Vaahterakadulle palataan aina takaisin.

– Käymme täällä katsomassa postit ja maksamassa laskut. Tämä on meille tärkeä paikka.

Ikääntyessä myös talon käytännöllisyys on saanut uuden merkityksen.

– Nuorena ei ajatellut sitä, kuinka tärkeää esteettömyys on. Nyt ymmärtää, miten hyvä asia on, ettei ole portaita ja hissillä pääsee suoraan kotiovelle.

Kari Hynysen mukaan tärkeintä on kuitenkin yhteishenki.

– Tämä on yhteisöllinen taloyhtiö. Aina tutut ja tuntemattomat morjenstavat. Täältä emme lähde pois kuin Levolle.

Petri Görman

Lahden Kirsikkapuisto kerää jälleen kaupunkilaisia viettämään kirsikkakukkajuhlaa piknik-hengessä. Kirsikkapuiden kukinta houkuttelee paikalle ihmisiä eri puolilta kaupunkia.

Lahden kaupungin osallisuuskoordinaattori Sanna Virta kertoo, että Kirsikkapuisto sai alkunsa osallistuvan budjetoinnin eli OSBU-hankkeen kautta vuonna 2020.

– Kirsikkapuisto sai eniten ääniä kaikista ehdotuksista. Ihmiset selvästi halusivat tällaisen paikan Lahteen, Virta kertoo.

Puisto avattiin vuonna 2021. Varsinaiset avajaiset järjestettiin kuitenkin vasta keväällä 2022 koronapandemian vuoksi. Ensimmäisen juhlan järjesti kaupunki, mutta sen jälkeen tapahtuma on toteutettu talkoovoimin.

– Ihmiset ovat ottaneet kirsikkapuiston omakseen. Ehkä kirsikankukissa on jotain eksoottista ja viehättävää, joka kiinnostaa ihmisiä.

Kukinta kestää vain hetken

Kirsikkapuiden kukinta on lyhyt ja vaikeasti ennustettava. Siksi juhlapäivän valitseminen ei ole helppoa.

– Koskaan ei tiedä tarkasti, milloin kukinta alkaa tai loppuu. Jos tulee kova tuuli, kukat voivat pudota nopeasti.

Hän on itse seurannut puiden kukintaa läheltä.

– Asun lähellä ja olen koiran kanssa seurannut tilannetta. Kukat aukesivat melkein yhdessä päivässä, kun tuli lämpöaalto. Se oli ihana kevään merkki.

Virran mukaan puisto herättää ihmisissä paljon tunteita.

– Keväällä tuntuu, että elämä on kaunista. Kauniilla paikoilla on iso merkitys ihmisille ja hyvinvoinnille.

Kirsikkapuistoa myös kehitetään edelleen. Puisto laajenee kesän aikana Länsiharjun koulun suuntaan.

– Kun puut kasvavat isommiksi, paikasta tulee vielä houkuttelevampi.

Juhlassa nautittiin piknikistä ja japanilaisesta tunnelmasta

Kirsikkakukkajuhla järjestettiin jälleen maksuttomana tapahtumana 14.5. Ohjelmassa oli muun muassa japanilainen yhteistanssi sekä japanilaista ruokaa.

Tapahtuman idea tulee Japanista, jossa hanami-juhla tarkoittaa yhdessä vietettyä piknikiä kukkivien kirsikkapuiden alla.

– Tapahtumasta on tullut yhteisöllinen juhla. Ihmiset tulevat kohtaamaan toisiaan ja viettämään aikaa yhdessä.
V

irran mukaan juhlaa ei ole koskaan jouduttu perumaan sateen vuoksi.

– Pienilläkin asioilla on ihmisille merkitystä, vaikka puistossa ei kävisi joka päivä. Viheralueita tarvitaan ihmisten hyvinvoinnin vuoksi.

Virta kannustaa ihmisiä nauttimaan kirsikkapuistosta.

– Ota viltti mukaan, etsi hyvä paikka ja nauti eväistä! Tämä on paikka kaupungissa, jossa voi rauhoittua kiireen keskellä.

Petri Görman

Ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki ja päätoimittaja Petri Salomaa ovat tyytyväisiä toimituksen uusiin tiloihin Launeenkadulla. Taittopöydän ylle löytyi vanhoja valokuvia 1980-luvun alusta, kun kulttuuriministeri Arvo Salo ja maaherra Risto Tainio vierailivat Omalähiön toimituksessa.

Paikallislehti Omalähiö toimii nyt uusissa toimitiloissa Launeenkadulla Lahdessa. Muutto oli lehden historian ensimmäinen, vaikka lehti on ilmestynyt jo lähes 50 vuoden ajan. Päätoimittaja Petri Salomaa katsoo uusia tiloja tyytyväisenä. Tunnelma on samalla sekä iloinen että hieman haikea.

– Vuoden verran tätä muuttoa suunniteltiin. Hyvä fiilis on, mutta kyllä vanhasta paikasta luopuminen myös tuntuu, olihan kyse perheen kotitalosta, Salomaa sanoo.

Omalähiön vanha toimitus sijaitsi Patomäessä yhdessä Launeen vanhimmista omakotitaloista. Rakennus oli yli sata vuotta vanha. Salomaan mukaan uusi omistaja remontoi taloa, mutta vanha henki säilyy.

– Olen iloinen, ettei taloa jyrätty maan tasalle. On hienoa, että sitä päivitetään 2020-luvulle vanhaa kunnioittaen.

Vanha kirjoituskone ja isän kisällikirja muuttivat mukana

Uusi toimitila löytyi sattumalta Launeenkadulta.

– Kävelin työmatkalla kiinteistön ohi ja näin vuokrattavana-kyltin. Ajattelin heti, että tuossa voisi olla paikka uudelle toimitukselle.

Etelä-Lahdesta ei haluttu lähteä pois, joten ensisijaisesti uusia tiloja etsittiin Launeelta. Uusi toimisto on helpommin saavutettava ja käytännöllisempi kuin vanha toimitus. Asiakastiloja ei enää tarvita erikseen. Muutossa mukana kulki myös paljon lehden historiaa. Uusiin tiloihin tuotiin muun muassa vanha kirjoituskone 1970-luvulta, 1960-luvun kamera, vanha mankka sekä Salomaan isän kisällikirja vuodelta 1957. Osa vanhoista kuvista teetettiin tauluiksi seinille.

– Uudet tilat ovat uudet, mutta vanhat juuret säilyvät.

Paikalliset ihmiset ja yhdistykset ovat lehden sydän

Omalähiö syntyi aikanaan alueen kauppiaiden tarpeeseen. Ajatus oli, että lähikaupat voisivat ilmoittaa yhdessä samassa lehdessä sen sijaan, että jokainen jakaisi omia mainoksiaan erikseen. Vuosien aikana paikallisuus on pysynyt lehden tärkeimpänä asiana.

– Alueeseen liittyvä juttu kiinnostaa aina lukijaa. Pienen alueen asioita ei voi lukea mistään muualta.

Lehdessä näkyvät edelleen vahvasti seurakunnat, omakotiyhdistykset ja paikalliset yhdistykset. Seurapalsta on yhdistyksille maksuton. Salomaan mukaan lukijat ovat aktiivisia ja ottavat usein yhteyttä toimitukseen.

– Ihmiset lähettävät viestejä ja pyytävät tekemään juttuja heidän alueensa asioista.

Hyvä paikallisuutinen on usein ihmisen tarina.

– Ihmiset haluavat kuulla, mistä joku on lähtöisin ja millaiset juuret hänellä on ja sitä parempi, jos hän on alkujaan Etelä-Lahden poikia tai tyttöjä.

Printtilehdellä on edelleen oma yleisönsä

Ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki työskenteli vanhassa toimituksessa 35 vuoden ajan. Muutto uusiin tiloihin tuntuu vielä hieman oudolta.

– Kyllä tähän totuttelu vie hetken aikaa, mutta samalla tavalla työt jatkuvat kuin ennenkin, Rasimäki sanoo.

Hänen mukaansa paikallislehden tärkeimpiä asiakkaita ovat tapahtumajärjestäjät ja paikalliset yritykset.

– Kun kaupungissa järjestetään tapahtuma, niin silloin pitää näkyä myös lehden sivuilla.

Vaikka mediamaailma muuttuu nopeasti, niin Rasimäki uskoo printtilehden säilyvän vielä pitkään.

– Printtimediaa luetaan edelleen. Se on yksi tapa tavoittaa oma kohderyhmä muiden kanavien rinnalla.

Hän uskoo, että myös nuoremmat ihmiset haluavat lukea paperilehteä tulevaisuudessakin.
Salomaa puolestaan toivoo, että Omalähiön tarina jatkuu vielä pitkään.

– En kuitenkaan aio tehdä tätä 88-vuotiaaksi asti, kuten äitini teki. Ehkä joku jälkipolvesta innostuu vielä jatkamaan tätä työtä tai sitten joku iso mediakonserni innostuu ostamaan julkaisutoimintamme naurahtaa Salomaa.

Petri Görman

Lahden Musiikkiopiston rehtori Kaisa Kuula-Bullat muistuttaa, että tärkeintä koulutukseen hakeville lapsille nuorille on innostus ja heittäytyminen.

Lahden musiikkiopistossa alkaa elokuussa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille. Koulutus yhdistää laulun, tanssin ja näyttelijäntyö. Haku koulutukseen on käynnissä toukokuun loppuun asti.
Rehtori Kaisa Kuula-Bullat kertoo, että uusi oppiaine tuo musiikkiopistoon lisää mahdollisuuksia taiteesta kiinnostuneille lapsille ja nuorille.

– Kun olemme kertoneet uudesta koulutuksesta ihmisille, niin vastaanotto on ollut innostunut.

Musiikkiteatterissa yhdistyvät laulu, tanssi ja teatteri

Uudessa koulutuksessa musiikkiteatterilaulu on pääaine. Oppilaat opiskelevat laulua, tanssia, ilmaisua ja teatteria.
Koulutus etenee taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Musiikkiteatterin opetussuunnitelman perusteita ei Suomessa vielä ole, joten opetus sijoittuu laulun opetuksen yhteyteen.

– Olemme klassisen laulun ja pop-jazz-laulun välimaastossa. Yhdistämme siihen lisäksi ilmaisun ja tanssin.

Mallia Lahteen on haettu muista musiikkioppilaitoksista. Vastaavaa opetusta järjestetään jo esimerkiksi Musiikkiopisto Juvenaliassa ja Kotkan seudun musiikkiopistossa. Koulutukseen perustetaan kaksi ryhmää. Ensimmäinen ryhmä on alle 12-vuotiaille ja toinen yli 13-vuotiaille nuorille. Molempiin ryhmiin mahtuu 12 oppilasta. Oppilaat otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Musiikkiopistolla on valmiit tilat koulutukselle

Lahden musiikkiopistolla on jo valmiiksi hyvät tilat uutta koulutusta varten.

– Meillä on kaksi tanssisalia ja iso sali, jossa voimme toteuttaa koulutuksen.

Musiikkiopistossa voi jo nyt harrastaa tanssia taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisesti. Uuden koulutuksen avulla tiloja saadaan tehokkaampaan käyttöön.

Rehtori Kuula-Bullat uskoo, että myös nykyiset oppilaat kiinnostuvat uudesta mahdollisuudesta. Jos oppilas opiskelee jo esimerkiksi jotakin soitinta musiikkiopistossa, hän voi jatkaa instrumenttiopintoja ja osallistua samalla musiikkiteatterilinjalle.

– Soittotuntien lisäksi oppilas voi opiskella laulua, tanssia ja musiikkiteatteria useampana päivänä viikossa, hän sanoo.

Tavoitteena turvallinen harrastus ja polku jatko-opintoihin

Rehtori Kuula-Bullat muistuttaa, että tärkeintä koulutukseen hakeville lapsille ja nuorille on innostus.

– Heittäytyminen on tärkeää. Aktiivinen ja motivoitunut oppilas on paras, hän sanoo.

Koulutus maksaa 387 euroa lukukaudessa. Lahdessa on pitkä musiikkiluokkaperinne ja paljon tanssi- sekä harrasteteatteritoimintaa. Kuula-Bullat uskoo, että uusi koulutus voi kiinnostaa myös alueen harrastajateattereita ja ehkä tulevaisuudessa myös Lahden kaupunginteatteria.

– Taiteen perusopetus on kaiken pohja. Me annamme perusteet, joiden jälkeen oppilas voi myöhemmin hakeutua esimerkiksi taidelukioon tai ammattiopintoihin, hän kertoo.

Musiikkiopisto toivoo myös yhteistyötä eri kulttuurialan toimijoiden kanssa.

– Toivottavasti saamme joka vuosi aikaan jonkin yhteisen projektin. Aiomme tehdä oikeista musikaaleista kohtauksia, joita sitten esitämme yleisölle.

Kuula-Bullatin mukaan musiikkiopisto haluaa tarjota turvallisen kasvuympäristön lapsille ja nuorille, jotka ovat kiinnostuneita taiteesta.

– Nyt lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa saman katon alla laulua, tanssia ja teatteria Lahdessa.

Petri Görman