Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”

Pekka Kautto (vas.), Mikko Närhi, Arja Hynynen, Kari Hynynen ja Vuokko Kautto muistelivat 50-vuotisjuhlissa, mitä kerrostalossa on tapahtunut vuosikymmenten aikana.


Asunto-osakeyhtiö Vaahterakatu 4:n pihalla muistettiin lauantaina 23.5. menneitä vuosikymmeniä hyvässä seurassa ja lähes kesäisessä säässä. Taloyhtiö täytti jo viime syksynä 50 vuotta, mutta juhlat päätettiin järjestää keväällä.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Carita Uronen kertoo, että päätös oli onnistunut.

– Ajattelimme, että keväällä juhliminen on mukavampaa. Tilasimme juhlapäivälle myös kesäisen sään.

Uronen tuntee talon historian poikkeuksellisen hyvin. Hän on yksi talon alkuperäisasukkaista.

– Muutimme tänne, kun olin alle kolmevuotias. Kun täytin 18 vuotta, niin muutin pois, mutta vuonna 2000 palasin samaan asuntoon. Asun edelleen vanhempieni aikanaan ostamassa kodissa.

Kerrostalossa elettiin todellista lapsiperheiden aikaa 1970-luvulla. Tähän kerrostaloon syntyi peräti kymmenen vauvaa vuonna 1976.

– Käytävät olivat täynnä lastenvaunuja ja kaikki kaverit asuivat samassa talossa. Yhteisöllinen meininki oli vahva jo silloin.

Urosen mukaan juuri lapset yhdistivät ihmisiä.

– Oli avantouintiporukoita ja paljon yhteistä tekemistä. On hienoa, että talossa on taas lapsia. Se tuo yhteisöllisyyttä takaisin.

Saksalaan juurtuu helposti

Talossa kolme vuotta asunut Jari Huttunen kertoo päätyneensä Saksalaan hieman puolivahingossa.

– Vaimo houkutteli minut tänne. Kun kävimme katsomassa asuntoa, niin olin väsynyt ja puolustuskyvytön. Hän toi minut siis vaivihkaa Saksalaan, Huttunen vitsailee.

Ratkaisu ei ole kaduttanut.

– Tämä on hienoa ja rauhallista seutua. Luonto on lähellä ja täällä näkyy edelleen alueen teollisuushistoria. Asko ja Upo ovat olleet merkittäviä työnantajia Lahdessa.

Huttusen mukaan myös vanhat maamerkit muistuttavat alueen historiasta.

– Uponsilta on tärkeä osa maisemaa. On hyvä, että menneisyys näkyy edelleen täällä.

Pitkäaikainen Saksala-Seuran aktiivi ja entinen kaupunginvaltuutettu Vuokko Kautto on asunut Vaahterakatu 4:ssä koko talon historian ajan.

– Vauvabuumi alkoi heti vuonna 1975. Täällä puhuttiin ihan vauvatalkoista, kun useisiin perheisiin syntyi lapsia lähes samaan aikaan.

Kautto kertoo, että Saksala oli 1970-luvulla erittäin aktiivinen kaupunginosa.

– Keräsimme ovelta ovelle nimiä, jotta alueelle saatiin oma koulu ja uimahalli. Nyt näyttää pahalta, että uimahallikin voidaan menettää muutaman vuoden päästä. Sen puolesta taistellaan edelleen.

“Aina morjenstetaan”

Eläkeläispariskunta Arja Hynynen ja Kari Hynynen kuuluvat myös talon alkuperäisiin asukkaisiin.

– Tämä on upea paikka asua. Keskusta on lähellä, mutta samalla täällä ollaan vihreän luonnon keskellä, Arja Hynynen kertoo.

Pariskunta viettää osan vuodesta toisessa kodissaan maalla, mutta Vaahterakadulle palataan aina takaisin.

– Käymme täällä katsomassa postit ja maksamassa laskut. Tämä on meille tärkeä paikka.

Ikääntyessä myös talon käytännöllisyys on saanut uuden merkityksen.

– Nuorena ei ajatellut sitä, kuinka tärkeää esteettömyys on. Nyt ymmärtää, miten hyvä asia on, ettei ole portaita ja hissillä pääsee suoraan kotiovelle.

Kari Hynysen mukaan tärkeintä on kuitenkin yhteishenki.

– Tämä on yhteisöllinen taloyhtiö. Aina tutut ja tuntemattomat morjenstavat. Täältä emme lähde pois kuin Levolle.

Petri Görman

Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka


Lahden Kirsikkapuisto kerää jälleen kaupunkilaisia viettämään kirsikkakukkajuhlaa piknik-hengessä. Kirsikkapuiden kukinta houkuttelee paikalle ihmisiä eri puolilta kaupunkia.

Lahden kaupungin osallisuuskoordinaattori Sanna Virta kertoo, että Kirsikkapuisto sai alkunsa osallistuvan budjetoinnin eli OSBU-hankkeen kautta vuonna 2020.

– Kirsikkapuisto sai eniten ääniä kaikista ehdotuksista. Ihmiset selvästi halusivat tällaisen paikan Lahteen, Virta kertoo.

Puisto avattiin vuonna 2021. Varsinaiset avajaiset järjestettiin kuitenkin vasta keväällä 2022 koronapandemian vuoksi. Ensimmäisen juhlan järjesti kaupunki, mutta sen jälkeen tapahtuma on toteutettu talkoovoimin.

– Ihmiset ovat ottaneet kirsikkapuiston omakseen. Ehkä kirsikankukissa on jotain eksoottista ja viehättävää, joka kiinnostaa ihmisiä.

Kukinta kestää vain hetken

Kirsikkapuiden kukinta on lyhyt ja vaikeasti ennustettava. Siksi juhlapäivän valitseminen ei ole helppoa.

– Koskaan ei tiedä tarkasti, milloin kukinta alkaa tai loppuu. Jos tulee kova tuuli, kukat voivat pudota nopeasti.

Hän on itse seurannut puiden kukintaa läheltä.

– Asun lähellä ja olen koiran kanssa seurannut tilannetta. Kukat aukesivat melkein yhdessä päivässä, kun tuli lämpöaalto. Se oli ihana kevään merkki.

Virran mukaan puisto herättää ihmisissä paljon tunteita.

– Keväällä tuntuu, että elämä on kaunista. Kauniilla paikoilla on iso merkitys ihmisille ja hyvinvoinnille.

Kirsikkapuistoa myös kehitetään edelleen. Puisto laajenee kesän aikana Länsiharjun koulun suuntaan.

– Kun puut kasvavat isommiksi, paikasta tulee vielä houkuttelevampi.

Juhlassa nautittiin piknikistä ja japanilaisesta tunnelmasta

Kirsikkakukkajuhla järjestettiin jälleen maksuttomana tapahtumana 14.5. Ohjelmassa oli muun muassa japanilainen yhteistanssi sekä japanilaista ruokaa.

Tapahtuman idea tulee Japanista, jossa hanami-juhla tarkoittaa yhdessä vietettyä piknikiä kukkivien kirsikkapuiden alla.

– Tapahtumasta on tullut yhteisöllinen juhla. Ihmiset tulevat kohtaamaan toisiaan ja viettämään aikaa yhdessä.
V

irran mukaan juhlaa ei ole koskaan jouduttu perumaan sateen vuoksi.

– Pienilläkin asioilla on ihmisille merkitystä, vaikka puistossa ei kävisi joka päivä. Viheralueita tarvitaan ihmisten hyvinvoinnin vuoksi.

Virta kannustaa ihmisiä nauttimaan kirsikkapuistosta.

– Ota viltti mukaan, etsi hyvä paikka ja nauti eväistä! Tämä on paikka kaupungissa, jossa voi rauhoittua kiireen keskellä.

Petri Görman

Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana

Ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki ja päätoimittaja Petri Salomaa ovat tyytyväisiä toimituksen uusiin tiloihin Launeenkadulla. Taittopöydän ylle löytyi vanhoja valokuvia 1980-luvun alusta, kun kulttuuriministeri Arvo Salo ja maaherra Risto Tainio vierailivat Omalähiön toimituksessa.


Paikallislehti Omalähiö toimii nyt uusissa toimitiloissa Launeenkadulla Lahdessa. Muutto oli lehden historian ensimmäinen, vaikka lehti on ilmestynyt jo lähes 50 vuoden ajan. Päätoimittaja Petri Salomaa katsoo uusia tiloja tyytyväisenä. Tunnelma on samalla sekä iloinen että hieman haikea.

– Vuoden verran tätä muuttoa suunniteltiin. Hyvä fiilis on, mutta kyllä vanhasta paikasta luopuminen myös tuntuu, olihan kyse perheen kotitalosta, Salomaa sanoo.

Omalähiön vanha toimitus sijaitsi Patomäessä yhdessä Launeen vanhimmista omakotitaloista. Rakennus oli yli sata vuotta vanha. Salomaan mukaan uusi omistaja remontoi taloa, mutta vanha henki säilyy.

– Olen iloinen, ettei taloa jyrätty maan tasalle. On hienoa, että sitä päivitetään 2020-luvulle vanhaa kunnioittaen.

Vanha kirjoituskone ja isän kisällikirja muuttivat mukana

Uusi toimitila löytyi sattumalta Launeenkadulta.

– Kävelin työmatkalla kiinteistön ohi ja näin vuokrattavana-kyltin. Ajattelin heti, että tuossa voisi olla paikka uudelle toimitukselle.

Etelä-Lahdesta ei haluttu lähteä pois, joten ensisijaisesti uusia tiloja etsittiin Launeelta. Uusi toimisto on helpommin saavutettava ja käytännöllisempi kuin vanha toimitus. Asiakastiloja ei enää tarvita erikseen. Muutossa mukana kulki myös paljon lehden historiaa. Uusiin tiloihin tuotiin muun muassa vanha kirjoituskone 1970-luvulta, 1960-luvun kamera, vanha mankka sekä Salomaan isän kisällikirja vuodelta 1957. Osa vanhoista kuvista teetettiin tauluiksi seinille.

– Uudet tilat ovat uudet, mutta vanhat juuret säilyvät.

Omalähiön vanha talo Patomäentiellä jatkaa uudessa toimistossa eloaan taulun muodossa.

Paikalliset ihmiset ja yhdistykset ovat lehden sydän

Omalähiö syntyi aikanaan alueen kauppiaiden tarpeeseen. Ajatus oli, että lähikaupat voisivat ilmoittaa yhdessä samassa lehdessä sen sijaan, että jokainen jakaisi omia mainoksiaan erikseen. Vuosien aikana paikallisuus on pysynyt lehden tärkeimpänä asiana.

– Alueeseen liittyvä juttu kiinnostaa aina lukijaa. Pienen alueen asioita ei voi lukea mistään muualta.

Lehdessä näkyvät edelleen vahvasti seurakunnat, omakotiyhdistykset ja paikalliset yhdistykset. Seurapalsta on yhdistyksille maksuton. Salomaan mukaan lukijat ovat aktiivisia ja ottavat usein yhteyttä toimitukseen.

– Ihmiset lähettävät viestejä ja pyytävät tekemään juttuja heidän alueensa asioista.

Hyvä paikallisuutinen on usein ihmisen tarina.

– Ihmiset haluavat kuulla, mistä joku on lähtöisin ja millaiset juuret hänellä on ja sitä parempi, jos hän on alkujaan Etelä-Lahden poikia tai tyttöjä.

Printtilehdellä on edelleen oma yleisönsä

Ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki työskenteli vanhassa toimituksessa 35 vuoden ajan. Muutto uusiin tiloihin tuntuu vielä hieman oudolta.

– Kyllä tähän totuttelu vie hetken aikaa, mutta samalla tavalla työt jatkuvat kuin ennenkin, Rasimäki sanoo.

Hänen mukaansa paikallislehden tärkeimpiä asiakkaita ovat tapahtumajärjestäjät ja paikalliset yritykset.

– Kun kaupungissa järjestetään tapahtuma, niin silloin pitää näkyä myös lehden sivuilla.

Vaikka mediamaailma muuttuu nopeasti, niin Rasimäki uskoo printtilehden säilyvän vielä pitkään.

– Printtimediaa luetaan edelleen. Se on yksi tapa tavoittaa oma kohderyhmä muiden kanavien rinnalla.

Hän uskoo, että myös nuoremmat ihmiset haluavat lukea paperilehteä tulevaisuudessakin.
Salomaa puolestaan toivoo, että Omalähiön tarina jatkuu vielä pitkään.

– En kuitenkaan aio tehdä tätä 88-vuotiaaksi asti, kuten äitini teki. Ehkä joku jälkipolvesta innostuu vielä jatkamaan tätä työtä tai sitten joku iso mediakonserni innostuu ostamaan julkaisutoimintamme naurahtaa Salomaa.

Petri Görman

Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille

Lahden Musiikkiopiston rehtori Kaisa Kuula-Bullat muistuttaa, että tärkeintä koulutukseen hakeville lapsille nuorille on innostus ja heittäytyminen.


Lahden musiikkiopistossa alkaa elokuussa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille. Koulutus yhdistää laulun, tanssin ja näyttelijäntyö. Haku koulutukseen on käynnissä toukokuun loppuun asti.
Rehtori Kaisa Kuula-Bullat kertoo, että uusi oppiaine tuo musiikkiopistoon lisää mahdollisuuksia taiteesta kiinnostuneille lapsille ja nuorille.

– Kun olemme kertoneet uudesta koulutuksesta ihmisille, niin vastaanotto on ollut innostunut.

Musiikkiteatterissa yhdistyvät laulu, tanssi ja teatteri

Uudessa koulutuksessa musiikkiteatterilaulu on pääaine. Oppilaat opiskelevat laulua, tanssia, ilmaisua ja teatteria.
Koulutus etenee taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Musiikkiteatterin opetussuunnitelman perusteita ei Suomessa vielä ole, joten opetus sijoittuu laulun opetuksen yhteyteen.

– Olemme klassisen laulun ja pop-jazz-laulun välimaastossa. Yhdistämme siihen lisäksi ilmaisun ja tanssin.

Mallia Lahteen on haettu muista musiikkioppilaitoksista. Vastaavaa opetusta järjestetään jo esimerkiksi Musiikkiopisto Juvenaliassa ja Kotkan seudun musiikkiopistossa. Koulutukseen perustetaan kaksi ryhmää. Ensimmäinen ryhmä on alle 12-vuotiaille ja toinen yli 13-vuotiaille nuorille. Molempiin ryhmiin mahtuu 12 oppilasta. Oppilaat otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Musiikkiopistolla on valmiit tilat koulutukselle

Lahden musiikkiopistolla on jo valmiiksi hyvät tilat uutta koulutusta varten.

– Meillä on kaksi tanssisalia ja iso sali, jossa voimme toteuttaa koulutuksen.

Musiikkiopistossa voi jo nyt harrastaa tanssia taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisesti. Uuden koulutuksen avulla tiloja saadaan tehokkaampaan käyttöön.

Rehtori Kuula-Bullat uskoo, että myös nykyiset oppilaat kiinnostuvat uudesta mahdollisuudesta. Jos oppilas opiskelee jo esimerkiksi jotakin soitinta musiikkiopistossa, hän voi jatkaa instrumenttiopintoja ja osallistua samalla musiikkiteatterilinjalle.

– Soittotuntien lisäksi oppilas voi opiskella laulua, tanssia ja musiikkiteatteria useampana päivänä viikossa, hän sanoo.

Tavoitteena turvallinen harrastus ja polku jatko-opintoihin

Rehtori Kuula-Bullat muistuttaa, että tärkeintä koulutukseen hakeville lapsille ja nuorille on innostus.

– Heittäytyminen on tärkeää. Aktiivinen ja motivoitunut oppilas on paras, hän sanoo.

Koulutus maksaa 387 euroa lukukaudessa. Lahdessa on pitkä musiikkiluokkaperinne ja paljon tanssi- sekä harrasteteatteritoimintaa. Kuula-Bullat uskoo, että uusi koulutus voi kiinnostaa myös alueen harrastajateattereita ja ehkä tulevaisuudessa myös Lahden kaupunginteatteria.

– Taiteen perusopetus on kaiken pohja. Me annamme perusteet, joiden jälkeen oppilas voi myöhemmin hakeutua esimerkiksi taidelukioon tai ammattiopintoihin, hän kertoo.

Musiikkiopisto toivoo myös yhteistyötä eri kulttuurialan toimijoiden kanssa.

– Toivottavasti saamme joka vuosi aikaan jonkin yhteisen projektin. Aiomme tehdä oikeista musikaaleista kohtauksia, joita sitten esitämme yleisölle.

Kuula-Bullatin mukaan musiikkiopisto haluaa tarjota turvallisen kasvuympäristön lapsille ja nuorille, jotka ovat kiinnostuneita taiteesta.

– Nyt lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa saman katon alla laulua, tanssia ja teatteria Lahdessa.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

kesäkuu 2026

toukokuu 2026

huhtikuu 2026

maaliskuu 2026

helmikuu 2026

tammikuu 2026

joulukuu 2025

marraskuu 2025

lokakuu 2025

syyskuu 2025

elokuu 2025

kesäkuu 2025

toukokuu 2025

huhtikuu 2025

maaliskuu 2025

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011